Suomeksi - På svenska - In English

Työtuomioistuin

Työtuomioistuin

Etusivu » Ratkaisut » TT:2014-137

TT:2014-137

Poliittinen työtaistelu
Työrauhavelvollisuuden rikkominen
Työtaistelu
Uhkaus työtaistelutoimenpiteenä
Valvontavelvollisuus

Diaarinumero: R 110/14
Antopäivä: 18.9.2014

Ammattiliitto ja yhteisjärjestö olivat antaneet julkisuuteen ja kaupungille tiedotteen vuorokauden kestävästä mielenilmauksesta kahta viikkoa ennen sen suunniteltua alkamista. Tiedotteen mukaan mielenilmaus koskisi kaikkia kaupungin toimintoja ja seisauttaisi esimerkiksi raitiotiet ja metrot. Työnantajalla oli perusteltu aihe pitää työnseisauksen toimeenpanoa koskevaa ilmoitusta painostamistarkoituksessa tehtynä uhkauksena. Tällainen työtaistelulla uhkaaminen muodostaa itsenäisen työtaistelutoimenpiteen.

Työtaistelun tarkoituksena oli vastustaa kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä, jonka katsottiin uhkaavan heikentää henkilöstön työehtosopimuksia ja palkkoja. Työtaistelu ei ollut poliittinen, vaan se kohdistui työntekijöiden osalta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen ja kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Viranhaltijoiden osalta työnjohto-oikeus ei kuulu kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin, joten työtaistelulla oli rikottu mainitun lain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta.

Ammattiliitto ja yhteisjärjestö ovat myöntäneet aikovansa toimeenpanna työnseisauksen. Näin ollen ne ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. Unionin ei ollut selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, joten se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

Kunta-alan unioni ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Helsingin yhteisjärjestö JHL ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.9.2014

ASIAN TAUSTA JA TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat 9.9.2014 antaneet julkisuuteen ja Helsingin kaupungille tiedotteen 23.9.2014 järjestettävästä mielenilmaisusta. Tiedotteessa todetaan mm. seuraavaa:

"Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry jättivät ilmoituksen mielenilmauksesta Helsingin kaupungille tänään 9.9.2014. Mielenilmaus koskee kaikkia Helsingin kaupungin toimintoja, joihin kuuluvat muun muassa Palmia-liikelaitos, Helsingin Energia ja HKL:n metro- ja raideliikenne. Kaupungin yhtiöt ja säätiöt on mielenilmauksessa rajattu pois.

Mielenilmaus alkaa 23.9.2014 työvuoron alkaessa ja kestää vuorokauden. Käytännössä se seisauttaa esimerkiksi raitiotiet ja metrot. Mielenilmauksesta huolimatta huolehditaan kansalaisten henkeen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä omaisuuden suojaamiseen liittyvistä välttämättömistä tehtävistä.

Mielenilmaisun tavoitteena on vastustaa Helsingin kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä. Se ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen."

Tiedotteessa on myös todettu, että yhtiöittämisen seurauksena henkilöstön työehtosopimuksia heikennetään. Tiedotteella pyritään vakuuttamaan päättäjät siitä, että Palmia säilytetään liikelaitoksena. Kaupunginvaltuustossa äänestetään asiasta 24.9.2014.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n puheenjohtajan Helsingin kaupungille antamassa 9.9.2014 antamassa tiedotteessa tarkennetaan työtaistelua koskevia tietoja: Mielenilmaus alkaa 23.9.2014 aamuvuoron alkaessa ja päättyy 24.9.2014 aamuvuoron alkaessa. Mielenilmaus vastustaa esitystä yhtiöittää osa Palmia-liikelaitoksen nykyisistä toiminnoista. Töiden seisauttaminen ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen, vaan kyseessä on poliittinen mielipiteen ilmaisu.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on 10.9.2014 lähettänyt valvontailmoituksen jossa on todettu, että kysymyksessä on laiton työtaistelutoimi. Järjestöjä on myös velvoitettu ryhtymään toimenpiteisiin laittoman työtaistelun estämiseksi.

Palmia on kuntalain tarkoittama, vuonna 2003 toimintansa aloittanut Helsingin kaupungin liikelaitos, joka tuottaa kaupungin virastoille ja laitoksille erilaisia ateriapalveluja, kiinteistöpalveluja, puhelin- ja hyvinvointipalveluja, siivouspalveluja sekä turvapalveluja. Palmian palvelutuotantoa ohjaavat kaupunginvaltuuston liikelaitostoimintaa koskevat linjaukset, joiden mukaan kaupungin virastot ja laitokset ovat voineet kilpailuttaa Palmian toimialaan kuuluvia palveluhankintojaan vain kaupunginvaltuuston luvalla tai mikäli Palmia on ilmoittanut, ettei se kykene syystä tai toisesta tuottamaan viraston tai laitoksen tarvitsemaa palvelua.

Kun tiedote annettiin, Palmia-liikelaitoksen yhtiöittämistä oli määrä käsitellä Helsingin kaupunginhallituksessa 15.9.2014 ja kaupunginvaltuustossa 24.9.2014. Kaupunginhallitus jätti sittemmin asian pöydälle siten, että sitä käsitellään uudestaan 22.9.2014. Kaupunginvaltuustossa asiaa käsiteltäneen 24.9.2014.

Työnseisaukseen piiriin kuuluu noin 9.000 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n jäsentä, joiden joukossa on sekä työntekijöitä että viranhaltijoita. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä on 6.812 henkilöä, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä 753 henkilöä ja kunnallisen tuntipaikkaisten henkilöstön työehtosopimuksen piirissä 1.435 henkilöä.

Työnantaja joutuu ilmoituksen vuoksi ryhtymään järjestelyihin.

Palmian ilmoituksen mukaan sen palveluksessa on lähes 3.000 työntekijää, joista 1.632 on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n jäseniä. Helsingin kaupungin palveluksessa on henkilöstöä 40.139 (Helsingin kaupungin tilastokeskuksen tieto 31.12.2013)

Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry on kattojärjestö, johon kuuluu 41 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n paikallisyhdistystä, joilla on noin 12.100 työssä käyvää jäsentä. Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:n alayhdistyksiin kuuluu myös muiden työnantajien kuin Helsingin kaupungin palveluksessa olevia työntekijöitä. Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:llä ei ole henkilöjäseniä vaan jäsenet kuuluvat paikallisyhdistyksiin.

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sekä Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n, kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 9 ja 20 §:n ja kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2014-2016 yleisen osan 3 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Kunta-alan unioni ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 ja 20 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

- velvoittaa Kunta-alan unioni ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Työtaistelu-uhan piirissä on käytännössä noin 9.000 työntekijää ja viranhaltijaa, joista viranhaltijoita on noin 400. Kunta-alan unioni ry:llä ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:llä on sekä virka- että työsuhteisia jäseniä. Ko. järjestöjen jäseniä työskentelee Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen lisäksi myös kunnallisen tuntipaikkaisten henkilöstön työehtosopimuksen sekä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Tiedossa ei ole se, missä laajuudessa luottamusmiehillä on tarkoitus osallistua työtaisteluun.

Kohdistuminen virka- ja työehtosopimukseen

Laittomalla työtaistelutoimenpiteellä uhkaaminen on laiton työtaistelu. Työtaistelun tarkoituksena on tosiasiassa vastustaa kaupungin henkilöstöpolitiikkaa, ulkoistamista ja mahdollisia työehtojen heikentämistä koskevia toimintatapoja. Työnantajalla on oikeus järjestää toimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Työtaistelutoimenpiteet kohdistuvat kuntatyönantajan työnjohto-oikeuteen ja ovat siten työntekijöiden osalta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n ja kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 3 §:n 1 momentin vastaisia sekä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 4 §:n viittaussäännöksen vastaista.

Viranhaltijoiden osalta työnjohto-oikeus ei kuulu kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin, joten työtaistelulla rikotaan mainitun lain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ovat yhdessä järjestäneet työtaistelu-uhan.

Saatuaan tietää aiotusta työtaistelulla uhkaamisesta Kunta-alan unioni ry:n olisi tullut ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on ollut suunnittelemassa työtaistelua, mikä voidaan todeta siitä, että ilmoituksen työnantajalle on antanut A, joka toimii sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n että Kunta-alan unioni ry:n puheenjohtajana. Myös Kunta-alan unioni ry on siis ollut tietoinen suunnitellusta työtaistelusta.

Työtaistelun seuraukset

Laittoman työtaistelutoimenpiteen uhasta on haittaa Helsingin kaupungin palvelutuotannolle. Haitan laajuus selviää vasta, kun työtaistelutoimenpiteen kohdennuksesta saadaan tarkempia tietoja. Annettujen tietojen perusteella kustannuksia ja haittoja aiheutuu sekä kaupungille että yksityishenkilöille. Uhan vuoksi työnantaja joutuu välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin palvelujen järjestämiseksi työtaistelun aikana.

Tässä vaiheessa Kunnallisella työmarkkinalaitoksella ja työnantajalla ei ole tietoa siitä, mihin tehtäviin/palveluihin työtaistelu kohdistetaan ja missä laajuudessa työtaistelu toteutetaan. Työtaisteluilmoitusten mukaan työtaistelu kohdistuu Helsingin kaupungin kaikkiin toimintoihin. Em. järjestöjen jäseniä työskentelee mm. raideliikennetehtävissä (metro, raitiovaunut), ruokahuollossa, puhtaanapidossa, ruokahuollossa, päivähoidossa ja kouluissa. Tämän lisäksi muu henkilöstö joutuu osittain erityisjärjestelyin turvaamaan toiminnan, jonka Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry pyrkii laittomalla toiminnallaan estämään.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon tulee olla tuntuva ottaen huomioon se, että järjestöt ovat toteuttaneet työtaistelu-uhan täysin tietoisena sen laittomuudesta sekä se, että työnantaja on joutunut ryhtymään toimenpiteisiin palvelujen järjestämiseksi työtaistelun aikana. Lisäksi huomioon tulee ottaa, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on hiljattain hävinnyt juttunsa vastaavissa tapauksissa TT 2013-169 ja TT 2012-76.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunta-alan unioni ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vastaajat arvioivat, että työnseisaukseen osallistujien piiriin kuuluu noin 6.000 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n jäsentä.

Mielenilmauksen tausta

Työnseisauksen syynä on Helsingin kaupungin liikelaitos Palmian toimintojen osittaista

yhtiöittämistä koskeva kaupungin poliittinen päätöksenteko.

Helsingin kaupunginkanslia on katsonut, että 1.9.2013 voimaantullut kilpailuneutraliteettia koskeva kuntalain muutos edellyttää Palmian palvelujen yhtiöittämistä. Palmian palveluista ylivoimaisesti suurin osa on tuotettu Helsingin kaupungin omille virastoille ja laitoksille ja vain prosentuaalisesti pieni osa liikevaihdosta on ulosmyyntiä ulkopuolisille tahoille. Kun kuntalain yhtiöittämisvelvoite koskee kuntien virastojen ja liikelaitosten sellaisia palveluita, joita hoidetaan kilpailutilanteessa markkinoilla, voidaan kaupunginkanslian johtopäätös yhtiöittämispakosta perustellusti kyseenalaistaa.

Helsingin kaupunginhallitus käsittelee 15.9.2014 pidettävässä kokouksessaan Palmian toiminta- ja hallintomallin järjestämistä koskevaa asiaa. Esityksenä on, että kaupunginhallitus hyväksyy Palmian nykyisten toimintojen hajottamisen siten, että osa toiminnoista jäisi edelleen liikelaitokseksi ja osa toiminnoista yhtiöitettäisiin. Henkilöstöruokailua lukuun ottamatta ruokahuoltopalvelut sekä puhelin- ja hyvinvointipalvelut jäisivät liikelaitokseksi. Liikelaitoksen piiriin jääviä ruokahuoltopalveluja alettaisiin kuitenkin kilpailuttaa nykyistä laajemmin.

Henkilöstöruokailu-, kiinteistö-, siivous- sekä turvapalvelut esitetään siirrettäväksi uuden perustettavan yhtiön järjestettäväksi 31.12.2014 mennessä. Kun perustettava yhtiö olisi ilmeisesti Helsingin kaupungin omistama, ei yhtiön ja kaupungin virastojen ja laitosten välistä palvelujen hankintaa olisi velvollisuutta kilpailuttaa. Yhtiö olisi hankintalain tarkoittama ns. sidosyksikkö, jolloin yhtiön ja kaupungin virastojen ja laitosten väliset ostosopimukset jäisivät hankintalain soveltamisen ulkopuolelle.

Kaupunginhallituksen esittelijä kuitenkin ehdottaa kaupunginhallituksen päätettäväksi, että siirtymäajan puitteissa kaupunki alkaa hallitusti ja vaiheittain kilpailuttaa myös perustettavaan tytäryhtiöön siirrettävät palvelut. Kaupunki siis perustaisi yhtiön, jonne Palmia-liikelaitoksen (ja virastojen omana työnään) nykyisin tuottamat henkilöstöruokala-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalvelut siirrettäisiin, mutta kaupunki ei sitoutuisi ostamaan tulevaisuudessa tarvitsemiaan palveluja tytäryhtiöitään, vaan virastot ja laitokset velvoitettaisiin kilpailuttamaan kyseiset palvelut siirtymäajan kuluessa. Noin 3-7 vuoden siirtymäajan jälkeen perustettavan yhtiön tulisi toimia yksinomaan liiketaloudellisin periaattein kilpailuilla catering-, kiinteistöhuolto-, siivouspalvelu- ja turvallisuuspalvelujen markkinoilla.

Mikäli kaupunginhallitus tekee Palmian yhtiöittämistä koskevan edellä mainitun esityksen kaupunginvaltuustolle, käsittelee valtuusto esitystä kokouksessaan 24.9.2014.

Väite työtaistelulla uhkaamisesta

Työnseisausta koskevat asialliset, etukäteen annettavat ilmoitukset eivät ole sellaisia painostamista tarkoittavia uhkauksia, joita voitaisiin perustellusti pitää itsenäisinä työtaistelutoimenpiteinä. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry ovat katsoneet tarpeelliseksi ilmoittaa tulevasta mielenilmauksesta hyvissä ajoin, jotta kuntalaiset ja työnantaja voivat varautua tilanteeseen ja työnseisauksesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Tiedotteilla ei vallinneissa olosuhteissa ole ollut sellaista erillistä ja itsenäistä painostustarkoitusta, jota työtaistelutoimenpiteeltä edellytetään.

Työtaisteluilmoitusta tai - uhkausta ei pääsääntöisesti tule arvioida erillisenä työtaistelutoimenpiteenä, mikäli siinä tarkoitettu työtaistelutoimenpide käytännössä myös toteutetaan. Se seikka, ettei työnseisauksesta ole tehty työriitojen sovittelulain tarkoittamaa ilmoitusta, ei voi johtaa siihen, että tehty muu ilmoitus muuttuu kielletyksi työtaistelu-uhkaukseksi.

Työtaistelu ei kohdistu virka- ja työehtosopimukseen

Työnseisauksella ei pyritä painostamaan työnantajaa eikä se kohdistu kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen eikä myöskään kunnalliseen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimukseen. Työnseisauksen tavoitteena on vaikuttaa Helsingin kaupunginvaltuuston poliittisiin päätöksentekijöihin siten, että valtuusto päättäisi olla toimeenpanematta Palmia-liikelaitoksen toimintojen pilkkomista ja osittaista yhtiöittämistä.

Työnseisaukseen liittyy myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kampanja, jossa JHL:n jäsenet ja muutkin kaupunkilaiset voivat lähettää Helsingin kaupunginvaltuutetuille Palmian yhtiöittämistä koskevia viestejä. Kampanjan otsikkona on "Ettei Helsinkiä myytäisi" ja siinä kerrotaan, että Palmian työntekijät tekevät päivittäin työtä hyvien palvelujen tuottamiseksi helsinkiläisille ja pyydetään kaupunkilaisia viestittämään valtuutetuille hyvien palvelujen säilyttämisen puolesta ja yhtiöittämistä vastaan. Tämä kampanja kohdistuu kunnallisten palvelujen organisointiin eli poliittiseen päätöksentekoon ja se on omalta osaltaan osoitus työnseisauksen kohdistumisobjektista.

Työnseisaus ei kohdistu työnjohto-oikeuteen. Kun Helsingin kaupungin valtuusto käsittelee ja päättää Palmia-liikelaitoksen toimintojen uudelleenorganisoinnista, ei kaupunginvaltuuston päätöksenteossa voi olla kyse työsopimuslaissa määritellystä ja siitä johdetusta työnantajan työnjohto-oikeudesta. Kaupungin organisaatiorakenteita koskeva päätöksenteko tai kaupungin palvelujen uudelleenorganisointi eivät ole luonteeltaan työnjohdollista toimivaltaa, vaan kyse on liikkeenjohdolliseen päätöksentekoon verrattavasta julkisyhteisön poliittisesta päätöksenteosta. Tämäntyyppiset asiat eivät edes kuulu työehtosopijaosapuolten säännöstämiskompetenssin piiriin, vielä vähemmän virkaehtosopimuksessa sovittaviin asioihin.

Työnseisauksella ei pyritä millään tavoin vaikuttamaan voimassaoleviin kunta-alan työ- tai virkaehtosopimuksiin.

Vastaajilla ei ole varmaa tietoa siitä, osallistuuko työnseisaukseen viranhaltija-asemassa olevia Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n jäseniä. Mikäli työtuomioistuin hyväksyy vastaajien edellä mainitun näkemyksen työnseisauksen luonteesta, on työnseisaus siihen mahdollisesti osallistuvien viranhaltijoiden osalta kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n vastainen toimenpide. Kanteessa ei kuitenkaan ole vaadittu Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n tai Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain pysyvää työrauhavelvollisuutta koskevan 8 §:n rikkomisesta.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:n vastuu

Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry on päättänyt nyt kysymyksessä olevan työnseisauksen toimeenpanosta ja työnseisauksen toteuttamista on valmisteltu yhdessä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n keskustoimiston kanssa kuten mielenilmaisua koskevista tiedotteista ja kampanjasta käy ilmi.

Kunta-alan unioni ry:n vastuu

Kunta-alan unioni ry on kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 luvun 3 §:n 3 momentissa mainitun pääsopimuksen tarkoittama Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry:n välinen neuvotteluyhteenliittymä (pääsopijajärjestö). Kunta-alan unioni ry:llä ei ole omaa toimistoa eikä henkilöstöä eikä muuta organisaatiota kuin yhdistyslain edellyttämät pakolliset toimielimet hallitus ja yhdistyksen kokous.

Kunta-alan unioni ry ei ole ollut missään tekemisissä työnseisauksen järjestämisen kanssa. Kunta-alan unioni ry ei voi olla vastuussa työnseisauksen mahdollisesta työrauhavelvollisuuden vastaisuudesta yksinomaan sillä perusteella, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n puheenjohtaja on myös Kunta-alan unioni ry:n puheenjohtaja.

Työtaistelun seurauksista

Kanteessa ei ole yksilöity, mitä haittaa työnseisauksen ilmoittamisesta on Helsingin kaupungille aiheutunut. Työnseisausta koskevalla etukäteisilmoituksella on päinvastoin pyritty minimoimaan työnseisauksesta työnantajalle ja kaupunkilaisille aiheutuvat haitat. Kyseessä on vain yhden päivän kestävä työnseisaus, johon sekä kaupunkilaisilla että työnantajalla on hyvin aikaa varautua. Lisäksi työnseisauksen rajoista ja mahdollisen suojelutyön tekemisestä neuvottelemalla pyritään siihen, ettei työnseisauksen aikana jätetä tekemättä kaupunkilaisten terveyden ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä tehtäviä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n www-sivulla oleva 9.9.2014 päivätty tiedote

2. JHL ry:n puheenjohtajan antama työtaistelua koskeva tiedote.

3. Helsingin Uutisten artikkeli 16.9.2014

4. Helsingin Uutisten artikkeli 9.9.2014

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n ja Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:n tiedote 9.9.2014

2. JHL ry:n ja Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:n Helsingin kaupungille jättämä ilmoitus työnseisauksen toimeenpanemisesta

3. "Ettei Helsinkiä myytäisi" -kampanjan tiedote

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen

Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat edellä kerrotuin tavoin antaneet 9.9.2014 julkisuuteen ja Helsingin kaupungille tiedotteen 23.9.2014 järjestettävästä mielenilmauksesta. Mielenilmauksen on ilmoitettu alkavan työvuoron alkaessa ja kestävän vuorokauden. Tiedotteen mukaan mielenilmaus koskee kaikkia Helsingin kaupungin toimintoja ja käytännössä seisauttaa esimerkiksi raitiotiet ja metrot.

Ilmoitus toimeenpantavasta työtaistelusta on esitetty tavalla ja olosuhteissa, joissa työnantajalla on perusteltu aihe olettaa Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:n ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry:n myös toteuttavan suunnittelemansa työnseisauksen. Ilmoituksella on myös ollut käytännön vaikutuksia. Työnantaja on joutunut ryhtymään järjestelyihin palvelujen tarjoamiseksi työnseisauksen aikana. Lakon uhkaa ei ole peruutettu, vaan se on ollut voimassa vielä asian työtuomioistuinkäsittelyn aikana. Työtuomioistuin katsoo, että näissä olosuhteissa työnantajalla on ollut perusteltu aihe pitää lakon toimeenpanoa koskevaa ilmoitusta painostamistarkoituksessa tehtynä uhkauksena. Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan tällainen työtaistelulla uhkaaminen muodostaa itsenäisen työtaistelutoimenpiteen.

Työnseisaukseen piiriin kuuluu noin 9.000 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n jäsentä, joiden joukossa on sekä työntekijöitä että viranhaltijoita. Koska työnseisauksesta huolimatta huolehditaan kansalaisten henkeen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä omaisuuden suojaamiseen liittyvistä välttämättömistä tehtävistä, työnseisaukseen tosiasiassa osallistuvien piiriin kuuluu noin 6.000 henkilöä.

Vastaajien mukaan työtaistelu on poliittinen, eikä se siten kohdistu voimassa olevaan virka- ja työehtosopimukseen. Lailliselta poliittiselta työtaistelulta on oikeuskäytännössä (esim. TT 2012-76 ja TT 2008-32) edellytetty muun muassa, että se ei osaksikaan kohdistu sovellettavaan työehtosopimukseen. Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:n ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry:n antaman tiedotteen mukaan mielenilmaisun tavoitteena on vastustaa Helsingin kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä, jonka katsotaan uhkaavan heikentää henkilöstön työehtosopimuksia ja palkkoja. Työtuomioistuin katsoo, että kyseessä oleva painostustoimi liittyy työntekijöiden työehtoihin. Työtaistelu kohdistuu siten työntekijöiden osalta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 3 §:n 1 momentin sekä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 4 §:n mukaiseen työnjohto-oikeuteen. Viranhaltijoiden osalta työnjohto-oikeus ei kuulu kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin, joten työtaistelulla on rikottu mainitun lain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että työtaistelu muutoin olisi kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden vastainen.

Työtaistelutoimenpide ei kohdistu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2014-2016 yleisen osan 3 §:ssä olevaan työrauhalausekkeeseen. Koska työrauhavelvollisuus perustuu työehtosopimuslakiin ja kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin, tällaisella lausekkeella on vakiintuneen käytännön mukaan vain tiedottava merkitys.

Järjestöjen vastuu työtaistelutoimenpiteestä

Vastauksessa on myönnetty, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ovat antaneet mielenilmausta koskevan tiedotteen ja aikovat toimeenpanna työnseisauksen 23.9.2014. Näin ollen mainitut järjestöt ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lähettänyt Kunta-alan unioni ry:lle valvontakirjeen 10.9.2014. Kunta-alan unioni ry:n ei ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, joten sen on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Tuomittavien hyvityssakkojen määrissä on otettu huomioon työtaistelun laajuus sekä muut työehtosopimuslain 10 §:ssä ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Kunta-alan unioni ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta on paljoksuttu. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet työtuomioistuin pitää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikuluvaatimusta määrältään kohtuullisena.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 20 ja 21 §:n nojalla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 2.500 euroa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 20 ja 21 §:n nojalla Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 2.500 euroa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n nojalla Kunta-alan unioni ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 1.500 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

- velvoittaa Kunta-alan unioni ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Kröger, Vainio, Nyyssölä, Ahokas ja Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 18.9.2014