Suomeksi - På svenska - In English

Työtuomioistuin

Työtuomioistuin

Etusivu » Ratkaisut » TT 2017:61

TT 2017:61

Hyvityssakko
Korotettu tuntipalkka
Parempi palvelussuhteen ehto
Työehtosopimuksen tulkinta
Urakkapalkka

Diaarinumero: R 71/16
Antopäivä: 11.4.2017

Kysymys siitä, oliko työntekijöille maksettu korotettu tuntipalkka ollut urakkapalkka vai sellainen parempi palvelussuhteen ehto, joka olisi tullut säilyttää. Kysymys myös hyvityssakkoon tuomitsemisesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Ään.)

(Ks. TT 1982:60, TT 1983:128, TT 1989:19, TT 1993:29 ja TT 2014:61)

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Vaasan kaupunki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, korotettu tuntipalkka

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.1.2017

Pääkäsittely 14.3.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2014–2016 (TTES) liitteessä 3 on muun ohella seuraava määräys.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työolosuhdelisä

Aikapalkalla työskentelevälle työntekijälle tulee maksaa olosuhteiden sitä edellyttäessä työolosuhdelisää, jonka suuruus on enintään 2,74 euroa tunnilta.

Työolosuhdelisää maksetaan vain siltä ajalta, jona haitallinen olosuhde vallitsee. Poikkeustapauksissa lisä voidaan maksaa keskimääräisenä. Lisän maksamisen tulee perustua

- työn tapaturma-alttiuteen

- työn likaisuuteen

- kuumiin olosuhteisiin

- epämukaviin työasentoihin

- muihin epämukaviin työolosuhteisiin tai

- ammattimiehen työtahtiin sopeutumiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 §

Tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat voimassa 28.2.2014, ellei tällä työehtosopimuksella ole muusta sovittu.

30 § Palkkaustavat

Tämän sopimuksen mukaiset palkkaustavat ovat:

1 Aikapalkka

2 Urakkapalkka

a) Suora urakka

b) Osaurakka

Aika- tai urakkapalkan lisäksi voidaan täydentävänä palkkaustapana käyttää 33 §:n määräyksen mukaisia erikoispalkkioita.

Soveltamisohje

Palkkaustavan valinnan kullekin työlle tulee perustua siihen, että palkkaustapa edistää työn tarkoituksenmukaista suorittamista.

Palkkaustavasta riippumatta työaikakorvaukset maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti (vuoro-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja ylityö ym.) ja kullekin työlle muodostuu vähimmäistuntiansioksi se ansio, jonka työntekijä saisi tehdessään tuota työtä aikapalkalla. Urakkapalkka ja erikoispalkkio lisäävät työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa itse palkan suuruuteen ja kannustavana palkkaustapana edistävät työn tuottavuutta. Urakkapalkka määräytyy kokonaan tai osittain työmäärän ja erikoispalkkiot kokonaan tai osittain työtuloksen perusteella.

31 § Aikapalkka

1 mom. Määritelmä

Aikapalkka on palkkaustapa, jossa työntekijän palkka lasketaan työajan nojalla käyttäen palkkaperusteina perustuntipalkkaa sekä työehtosopimuksen mukaisia aikapalkkaan liittyviä lisiä.

2 mom. Palkkaperusteet

Aikapalkalla tarkoitetaan seuraavista palkkatekijöistä muodostuvaa summaa:

Perustuntipalkka määräytyy ammattinimikkeittäin liitteiden 1 ja 2 mukaan. Perustuntipalkassa otetaan huomioon keskimääräisinä ne vaativuustekijät ja työolosuhteet, jotka ovat pysyviä.

Erinäiset lisät (liite 3), joita maksetaan joko työkokemuksen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien taikka työolosuhteiden perusteella ovat:

1 työkokemuslisä

2 henkilökohtainen lisä

3 työolosuhdelisä

3 mom. Aikapalkan käyttö

Aikapalkkaa käytetään mm. seuraavissa tapauksissa:

- Työn luonteen vuoksi tehollisen työn työsaavutustasolla on vain vähäinen suoranainen merkitys tehtävien hoidon kannalta.

- Urakkapalkan edellytyksiä ei ole esimerkiksi, jos työntekijän työkokemus on puutteellinen tai työ on harvinaista taikka kun työmenetelmät ovat vakiintumattomat sekä kun tuotannon häiriöt ja työolosuhteiden vaihtelut ovat suuret.

4 mom. Tilapäisen työn palkka

Milloin työntekijä on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve muutoin vaatii, on hän velvollinen tilapäisesti suorittamaan muutakin työtä. Tällaisesta työstä työntekijälle maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Jos työ on alemmin palkattua, maksetaan hänelle kuitenkin hänen omaa ammattiaan tai työtään vastaava palkka kuluvan ja yhden sitä seuraavan palkkakauden ajalta.

32 § Urakkapalkka

1 mom. Määritelmä

Urakkapalkalla tarkoitetaan kaikkia niitä palkkamuotoja, joissa ansion suuruus välittömästi määräytyy työsaavutustason mukaan.

2 mom. Soveltamisehto

Työntekijälle on pyrittävä varaamaan tilaisuus suorittaa työtä suorituspaikalla, mikäli työn laatu sen sallii ja se on palkkateknisesti mahdollista.

3 mom. Palkkaperusteet

Suorassa urakassa koko tuntiansio määräytyy tehdyn työmäärän (hinnoiteltujen suoritteiden lukumäärän) mukaan.

Osaurakassa tuntiansio muodostuu tuntia kohden maksettavasta kiinteästä osasta ja työmäärästä (hinnoiteltujen suoritteiden lukumäärästä) riippuvasta muuttuvasta palkanosasta. Liitteen 3 mukaiset erinäiset lisät sisältyvät urakka-ansioon.

4 mom. Urakkapalkan käytön yleiset edellytykset

Urakkapalkan käyttö edellyttää, että

- urakkapalkan käytöstä sovitaan paikallisten osapuolten kesken

- kustannukset työsuoriteyksikköä kohden kaikki kustannustekijät huomioon ottaen muodostuvat pienemmiksi kuin aikapalkkaa käytettäessä

- työmenetelmät on määritelty

- työnjärjestelyaste on vähintään tyydyttävä

- palkkakannustimen tulee olla sellainen, ettei se vaikuta haitallisesti esimerkiksi laatutasoon, työskentelyn taloudellisuuteen tai työturvallisuuteen

- työn määrä voidaan mitata

- urakkahinnat vastaavat käytettyjä työmenetelmiä

- työntekijä voi itse säädellä työskentelynsä joutuisuutta ja työn määrää.

5 mom. Yksityisen alan hinnoittelut

Niissä töissä, joissa ei ole kunnan tai kuntayhtymän omaa urakkahinnoittelua, voidaan noudattaa soveltuvin osin yksityisillä aloilla työmarkkinajärjestöjen välillä sovittuja vastaavia hinnoitteluja. Jos näissä tapahtuu muutoksia tämän sopimuksen voimassaoloaikana, otetaan muutetut hinnoittelut käyttöön samasta ajankohdasta lukien, mistä ne ovat tulleet voimaan yksityisillä aloilla.

6 mom. Vähimmäishinnoittelutaso

Muista kuin liitteessä 4 sanotuista urakkapalkoista voidaan solmia paikallinen sopimus. Paikallisesti solmittavan urakkapalkkasopimuksen hinnoittelujen tulee olla sellaisia, että vähimmäishinnoittelutaso normaalilla urakkatyöjoutuisuudella on 30 % asianomaisen palkkaryhmän alinta perustuntipalkkaa korkeampi. Alin hinnoittelutaso määräytyy palkkaryhmässä I palkkaryhmän IC ja palkkaryhmässä II palkkaryhmän II B mukaan. Urakkapalkkasopimuksen hinnoitteluperusteissa määritellään työsaavutuksen muutoksen vaikutus ansioon.

Paikallisista urakkapalkkahinnoitteluista on sovittava ennen työn aloittamista. Jos hinnoittelu todetaan työn alettua virheelliseksi, voidaan se työn kestäessä muuttaa joko korottamalla tai alentamalla sitä.

Yli palkkakauden vaihteen jatkuvasta työkokonaisuudesta on maksettava urakan ennakkopalkkana vähintään 90 % arvioidusta lopullisesta urakka-ansiosta. Urakan välimittaus on pyrittävä suorittamaan ja pohjarahat maksamaan vähintään vuosineljänneksittäin.

7 mom. Keskeytysajan palkka

Jos urakkapalkkainen työ, lukuun ottamatta liitteessä 4 tarkoitettua työtä, keskeytyy työntekijästä riippumattomasta syystä, kuten esimerkiksi jouduttaessa odottamaan työaineita, on työntekijälle pyrittävä järjestämään keskeytyksen ajaksi hänen ammattitaitoaan vastaavaa muuta työtä. Jollei mitään työtä voida järjestää, maksetaan tuntia kohden keskeytyneen urakan keskituntipalkka.

Urakkapalkkainen työntekijä voidaan tarpeen vaatiessa tilapäisesti siirtää omasta urakastaan muuhunkin työhön. Tällaisesta työstä maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Jos tilapäinen työ on alemmin palkattua ja muuta kuin urakkapalkkaista työtä, työntekijälle maksetaan kuitenkin hänen oman

urakkansa keskituntipalkka kuluvan ja sitä seuraavan viikon ajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KVTES:ssä (2014-2016) on muun muassa seuraava määräys.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Paikallinen sopiminen

1 mom: Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 mom: Paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksiantamisesta, minkä jälkeen noudatetaan asianomaisen valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Vaasan kaupungin (työnantaja) talotoimessa luovuttiin 2000-luvun alussa erillisistä olosuhdelisistä ja työntekijöille alettiin maksaa korotettua tuntipalkkaa. Korotettua tuntipalkkaa maksettiin kaikille järjestelyn piiriin kuuluville työntekijöille koko heidän järjestelyn käyttöön ottamisen jälkeisen työuransa ajan työtehtävistä riippumatta.

Työnantaja lopetti korotetun tuntipalkan maksamisen talotoimen työntekijöille 13.3.2014. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, menettelikö Vaasan kaupunki TTES:n 12 §:n vastaisesti jättämällä korotetun tuntipalkan suorittamatta 13.3.2014 jälkeen. Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Vaasan kaupunki on menetellyt kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n vastaisesti muuttaessaan palveluksessaan talotoimessa työskentelevien tuntipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimusta parempia palvelussuhteen ehtoja jättämällä 13.3.2014 jälkeen suorittamatta korotettua tuntipalkkaa, ja että Vaasan kaupunki on ollut ja on edelleenkin velvollinen suorittamaan korotettua tuntipalkkaa niille tuntipalkkaisille työntekijöille, joille korotettua tuntipalkkaa on maksettu;

- tuomitsee Vaasan kaupungin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta;

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä; ja

- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 6.210 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Korotetussa tuntipalkassa on kysymys työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n mukaisista työehtosopimusta paremmasta palvelussuhteen ehdoista. Tällainen palkkaus ei edellytä kirjallista sopimista. Vaasan kaupungin talotoimen työntekijöille 13.3.2014 saakka maksettu korotettu tuntipalkka on työehtosopimusta parempi palvelussuhteen ehto, joka olisi tullut säilyttää edelleen. Vaasan kaupunki on menetellyt työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n vastaisesti lopettamalla korotetun tuntipalkan maksamisen. Asian tausta liittyy palkkaraadin perustamiseen loppuvuonna 2013-alkuvuonna 2014 Vaasan kaupungille. Palkkaraati puuttui asiaan ja ko. työntekijöiden palkkojen taustalla oli tosiasiallisesti säästösyyt. Palkkaraati kokoontui vielä 3.3.2014 ja palkat alennettiin 13.3.2014.

Tässä tapauksessa työntekijät ovat saaneet korotettua tuntipalkkaa riippumatta siitä, millaisissa työtehtävissä he ovat työskennelleet. Työntekijöiden työtehtävät eivät ole muuttuneet maaliskuun 2014 jälkeen. Korotettu tuntipalkka ei perustunut työehtosopimuksen 3 liitteen 3 §:ssä tarkoitettuihin olosuhteisiin, eikä korotettua tuntipalkkaa maksettu vain siltä ajalta, jonka olosuhde kesti. Näin ollen tässä tapauksessa ei ole ollut kysymys työehtosopimukseen perustuvasta työolosuhdelisästä. Korotettu tuntipalkka on ollut luonteeltaan aikapalkkaa (ns. jullikka). Työntekijöille on maksettu perustuntipalkan lisäksi työkokemuslisää, henkilökohtaista lisää ja tämä niin sanottu lisäosa.

Työntekijöille maksettua niin sanottua korotettua tuntipalkkaa on korotettu normaaliin tapaan ja korotukset ovat perustuneet esimerkiksi esimiesten tekemiin korotuksiin. Perustuntipalkasta, työkokemuslisästä ja henkilökohtaisesta lisästä on muodostunut työntekijöille palkka, joka esimerkiksi A:lla oli 13,18 euroa maaliskuussa 2014. Niin sanottu lisäosa on ollut edellä mainitun kolmen tekijän summa ja suorituspalkan erotus, eli A:lla ennen palkan alentamista 3,28 euroa. A:n suorituspalkka oli 16,46 euroa. Työnantaja poisti tämän niin sanotun lisäosan ja lopetti korotetun tuntipalkan maksamisen.

Maaliskuun 2014 jälkeen työnantaja maksoi vain perustuntipalkasta, työkokemuslisästä ja henkilökohtaisesta lisästä muodostuvan määrän (A:n tapauksessa 13,18 euroa) ja jätti maksamatta lisäosan (A:n tapauksessa 3,28 euroa). Työtehtävät eivät kuitenkaan muuttuneet. Tällaista tilannetta ei nyt kysymyksessä olevien työntekijöiden kohdalla ole ollut aiemmin. Sillä, miten työnantaja on mahdollisesti toiminut aiemmin muiden työntekijöiden kohdalla ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä.

Pääluottamusmies ei ole hyväksynyt hyväksyä työnantajan yllä kuvattua menettelyä. Koska kysymys on kunkin yksittäisen työntekijän palvelussuhteen ehdosta, pääluottamusmies ei olisi voinutkaan sopia niistä.

Työehtosopimuksen tulkinta on selvä, eikä siitä ole voinut olla epäselvyyttä. Nyt käsillä oleva kysymys on ratkaistu työtuomioistuimessa useita kertoja, eikä työehtosopimuksen määräys ole tulkinnanvarainen. Vaasan kaupunki on yksipuolisesti vastoin työehtosopimuksen aiempaa soveltamiskäytäntöä lopettanut korotetun tuntipalkan maksamisen. Vaasan kaupunki on rikkonut työehtosopimusta tietensä tai ainakin sen olisi tullut perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräystä. Osapuolten välillä on vallinnut jo vuosikymmeniä yksimielisyys työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut havaita, ettei sen ohjeistus ja kanta vastannut osapuolten yhteistä tarkoitusta työehtosopimuksen tulkinnasta. Kunnallinen työmarkkinalaitos on tiennyt, että Vaasan kaupunki toimii työehtosopimuksen vastaisesti, mutta työmarkkinalaitos ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin Vaasan kaupungin virheellisen menettelyn korjaamiseksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos on näin ollen laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vaasan kaupunki ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.801 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vaasan talotoimen työntekijöille maksettiin urakkapalkkaa korotettuna tuntipalkkana. Urakkapalkan perusteena on ollut työnjohtajien ja työntekijöiden suullinen sopimus 2000-luvun alussa, joka perustui valtakunnalliseen työehtosopimukseen (TTES). TTES:n mukaiset palkkaustavat ovat aika- ja urakkapalkka. Työnantajan on käytettävä jompaakumpaa palkkaustapaa, mikäli palkkaustavasta ei ole sovittu paikallisesti toisin kirjallisesti. Näiden palkkaustapojen lisäksi voidaan maksaa edellytysten täyttyessä erikoispalkkioita.

Aikapalkkauksessa palkkaperusteena on perustuntipalkka ja työehtosopimuksen mukaiset työkokemus- ja työolosuhdelisä sekä henkilökohtainen lisä. Aikapalkkaa käytetään muun muassa silloin, kun työn luonteen vuoksi työsaavutustasolla on vain vähäinen merkitys tehtävien hoidon kannalta sekä tilanteissa, joissa urakkapalkan edellytyksiä ei ole. Urakkapalkalla tarkoitetaan kaikkia niitä palkkaustapoja, joissa ansion suuruus määräytyy työsaavutuksen mukaan. Työntekijälle on pyrittävä varaamaan tilaisuus urakkapalkkaukseen, mikäli työn laatu sen sallii ja se on palkkausteknisesti mahdollista.

Suorassa urakassa tuntiansio määräytyy tehdyn työn eli hinnoiteltujen suoritteiden lukumäärän mukaan. Osaurakassa tuntiansio muodostuu tuntia kohden maksettavasta kiinteästä osasta ja työmäärästä eli hinnoiteltujen suoritteiden lukumäärästä riippuvasta muuttuvasta palkanosasta.

Urakkapalkan käyttö edellyttää paikallista sopimista joko TTES:n liitteessä 4 sovitun osaurakkahinnoittelun mukaisesta urakkapalkkauksesta taikka niin sanotusta suorasta urakasta (TTES:n 32 §:n 3 momentti). Urakkapalkan käyttöönottoa koskevassa sopimuksessa ei sovita toisin sopimusmääräkseen kirjatuista asioista. Sopimusmääräys ei sisällä määräystä siitä, missä muodossa sopimus tulee tehdä. Sopimus voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Liitteen 3 mukaiset erinäiset lisät sisältyvät urakkapalkkaan. Näitä erinäisiä lisiä ovat työkokemuslisä, henkilökohtainen lisä sekä työolosuhdelisä. Muusta kuin liitteessä 4 sanotuista urakkapalkoista voidaan solmia kunnallisen pääsopimuksen mukainen paikallinen työehtosopimus, jonka sisällössä tulee ottaa huomioon 32 § 6 momentin mukainen vähimmäishinnoittelutaso.

Vaasan kaupungin talotoimen työntekijöiden palkkaustapa

Talotoimen työmaalla sovittiin 2000-luvun alussa suullisesti, että omajohtoisen rakentamisen työmailla isoissa investointihankekohteissa työskenteleville maksetaan urakkapalkkaa. Urakkapalkka sovittiin maksettavaksi siten, että työntekijöille maksetaan korotettua tuntipalkkaa. Sopimus korotetusta tuntipalkasta tarkoitti, että työntekijöille ei enää maksettu TTES 3. liitteen 3 §:n mukaisia erillisiä lisiä (työkokemuslisää, henkilökohtaista lisää tai olosuhdelisää), vaan nämä lisät sisältyivät korotettuun tuntipalkkaan eli urakkapalkkaan.

Työnjohto ja työntekijät sopivat palkkaustavan valinnasta suullisesti, esimerkiksi B:n kanssa vuonna 2007 ja C:n kanssa vuonna 2006. Luottamusmiehet olivat tietoisia tästä käytännöstä ja hyväksyivät sen. Palkkaustavan valinta perustui siihen, että palkkaustapa edisti työn tarkoituksenmukaista suorittamista. Urakkapalkka on lisännyt työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa palkan määrään ja se on palkkaustapana kannustava, koska se edistää työn tuottavuutta.

Urakkapalkka perustui perustuntipalkkaan ja urakanpohjaan. Urakanpohja koostui työolosuhdelisistä ja huonoista/puutteellisista sosiaalitiloista. Urakanpohjaan sisällytettiin myös niin sanottu piiskaraha, jota on maksettu urakoitsijoiden sopeutumisesta urakkatahtiin.

Työntekijät ovat itsekin tiedostaneet, että heidän palkkansa on ollut urakkapalkka. Työkokemuslisä, henkilökohtainen lisä ja työolosuhdelisä sisältyvät urakkapalkkaan. Vaasan kaupungilla on palkkalaskelmassa informaatiotarkoituksessa kirjattu näkyviin perustuntipalkka, työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä, vaikka palkkaustapana on urakkapalkka.

Talotoimen tuli tahdistaa työskentelytahti urakoitsijoiden tahtiin, joten työntekijöiden tuli työskennellä urakkatahtia. Työnantaja seurasi kustannuksia ja urakat voitiin tehdä budjetoitua pienimmin kustannuksin.

Työntekijöille maksettiin pääosin urakkapalkkaa niin kauan kuin he työskentelivät omajohtoisen rakentamisen työmailla. Enimmillään omajohtoisen rakentamisen työmailla työskenteli noin 30 työntekijää. Omajohtoisen rakentamisen työmailla maksettiin ajoittain myös aikapalkkaa esimerkiksi tilanteissa, joissa työn suoritustaso ei ollut urakkapalkan edellyttämällä tasolla. Toisaalta urakkapalkan piirissä olleille maksettiin urakkapalkkaa myös niinä lyhyinä ajanjaksoina, joina tehtävissä ei edellytetty urakkatahtia. Maksetun urakkapalkan suuruus vaihteli jonkin verran.

Omajohtoinen rakentaminen päättyi maaliskuussa 2014, jolloin opistotalon muutostyöt saatiin valmiiksi ja työryhmä siirtyi tekemään pieniä peruskorjaus- ja kunnossapitohankkeita. Kunnossapitotyömaat ovat korkeintaan muutaman sadan tuhannen euron hankkeita, joissa työt toteutetaan pääsääntöisesti tuntihinnoin. Sivu- ja aliurakoita ei ole kilpailutettu, vaan laskutus perustuu tuntimäärään.

Olosuhteiden muututtua Vaasan kaupungin talotoimessa siirryttiin takaisin aikapalkkaan. Vaasan kaupunki lakkasi maksamasta urakkapalkkana maksettua korotettua tuntipalkkaa maaliskuusta 2014 lukien. Pääluottamusmies D hyväksyi tämän muutoksen, mutta edellytti, että urakkapalkkaa maksetaan opistotalon työmaan loppuun saakka.

Vaasan kaupungilla oli maaliskuuhun 2014 saakka käytössä TTES:n 32 §:n mukainen urakkapalkka, jonka käytöstä oli sovittu paikallisesti. Kysymys on ollut siten TTES:n soveltamisesta, eikä työehtosopimusta paremmasta ehdoista. Työnantajalla on ollut oikeus siirtyä noudattamaan aikapalkkaa, kun tehtävien laatu ei ole enää edellyttänyt urakkapalkan käyttöä.

Hyvityssakkoa koskevat vaatimukset

Vaasan kaupunki ei ole rikkonut TTES:n määräyksiä. Mikäli työtuomioistuin kuitenkin katsoisi työnantajan rikkoneen määräyksiä, tulee hyvityssakkovaatimukset hylätä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Keskusneuvottelupöytäkirja 22.12.2015 (s. 3, 2. kappale ja s. 2, 3. ja 4. kappale)

2. A:n palkkaerittelyt 7.3. ja 17.4.2014

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Paikallisneuvottelupöytäkirja 13.10.2014

2. Keskusneuvottelupöytäkirja 22.12.2015

3. B:n palkkatositteet 27.1.2012 ja 25.1.2013

4. C:n palkkatositteet 27.1.2012 ja 25.1.2013

5. E:n palkkatositteet 27.1.2012 ja 25.1.2013

6. F:n palkkatositteet 27.1.2012 ja 25.1.2013

7. G:n palkkatositteet 27.1.2012 ja 25.1.2013

8. A:n palkkatositteet 27.1.2012 ja 25.1.2013

9. B:n palkkatositteet 4-5/2011 ja 8-8/2011

10. C:n palkkatositteet 11-12/2011

11. H:n palkkatositteet 8-9/2011

12. Esimiehen / mestarin täyttämät B:n ja G:n tuntilaput

13. Pääluottamusmies D:n, talousjohtaja I:n ja toimitilajohtaja J:n sähköpostiviestikirjeenvaihto 25.3.2014

14. Palaverimuistio 26.2.2014

15. Rakennuttamisyksikön työyhteisöpalaverimuistio 28.3.2012

16. Työpaikkakokouksen pöytäkirja 25.3.2014

17. A:n palkkaerittelyt 7.3. ja 17.4.2014

Kantajan henkilötodistelu

1. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n entinen sopimustoimitsija K

2. Vaasan kaupungin talotoimen palveluksessa oleva kirvesmies A

3. Vaasan kaupungin talotoimen palveluksessa oleva kirvesmies L

Vastaajien henkilötodistelu

1. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkina-asiamies M

2. Vaasan kaupungin talotoimen entinen toimitusjohtaja, erityisasiantuntija J

3. Vaasan kaupungin rakennusvalvonta LVI-rakennusmestari N

4. Vaasan kaupungin talotoimen palveluksessa oleva rakennusmestari O

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2014–2016 (TTES) allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n mukaan työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat voimassa 28.2.2014, ellei tällä työehtosopimuksella ole muusta sovittu. TTES:n liitteessä 3 on lisäksi yksityiskohtaiset määräykset aika- ja urakkapalkasta, jotka ovat ainoat TTES:n mukaiset palkkausmuodot.

Kantajan mukaan Vaasan kaupungin talotoimen työntekijöille 13.3.2014 saakka maksettu korotettu tuntipalkka on TTES:n allekirjoituspöytäkirjan 12 §:ssä tarkoitettu työehtosopimusta parempi palvelussuhteen ehto. Vastaajat puolestaan ovat katsoneet, että korotetussa tuntipalkassa oli kysymys TTES:n 32 §:n mukaisesta urakkapalkasta, jonka maksaminen oli perusteltua 2000-luvun alkupuolella käynnissä olleissa merkittävissä rakennushankkeissa. Urakkapalkka ei ole työehtosopimusta parempi palvelussuhteen ehto. Merkittävien rakennushankkeiden päätyttyä Vaasan kaupunki luopui urakkapalkan maksamisesta.

Työehtosopimusta parempia etuuksia koskevissa työtuomioistuimen aiemmissa ratkaisuissa (esimerkiksi TT 1982:60, TT 1983:128, TT 1989:19, TT 1993:29 ja TT 2014:61) on katsottu, että etuudessa ei ole kysymys työehtosopimuksen mukaisesta paremmasta etuudesta, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksesta johtuva oikeus etuuteen. Mikäli esimerkiksi palkanlisän maksamisesta on sovittu erikseen, työntekijällä on oikeus saada palkanlisä samojen perusteiden mukaan kuin siihen saakka, vaikka sopimus lisän maksamisesta olisi tehty hiljaisesti (TT 1982:60).

Asiassa on siten ratkaistava, oliko korotetussa tuntipalkassa kysymys TTES:n allekirjoituspöytäkirjan 12 §:ssä tarkoitetusta paremmasta palvelussuhteen ehdosta vai 32 §:n mukaisesta urakkapalkasta ja menettelikö Vaasan kaupunki TTES:n 12 §:n vastaisesti jättämällä korotetun tuntipalkan suorittamatta talotoimen työntekijöille 13.3.2014 jälkeen.

Korotetun tuntipalkan maksaminen talotoimen työntekijöille

Asiassa on talotoimen entisen toimitusjohtajan ja erityisasiantuntija J:n, rakennusvalvonnan LVI-rakennusmestari N:n ja talotoimen palveluksessa olevan rakennusmestari O:n kertomuksilla selvitetty, että Vaasan kaupungin talotoimella oli 2000-luvun alusta lähtien kevääseen 2014 saakka käynnissä taloudellisesti merkittäviä rakennushankkeita, joissa oli pienempiä ja tavanomaisempia rakennushankkeita vaativampi aikataulu, jota aliurakoitsijoiden oli noudatettava sanktioiden uhalla. Näissä kohteissa tavanomaista tuntipalkkaa korkeamman urakkapalkan maksamisesta sovittiin työmaakohtaisesti vastaavan mestarin ja työntekijöiden välillä. Työntekijöille maksettiin tätä korotettua palkkaa työtehtävistä riippumatta. Investointityöt päättyivät keväällä 2014 ja sen jälkeen rakennustyöt koostuivat enimmäkseen peruskorjaustöistä (V16).

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa TTES 32 §:n urakkapalkkaa koskevien määräysten soveltaminen ja talotoimen työntekijöille maksetun korotetun tuntipalkan katsominen urakkapalkaksi edellyttää kuitenkin sitä, että Vaasan kaupunki on omalta osaltaan noudattanut TTES:n 32 §:n urakkapalkkaa koskevia työehtosopimusmääräyksiä ainakin olennaisilta osiltaan.

Urakkapalkkaa koskevista määräyksistä keskeinen on ensinnäkin 32 §:n 1 momentin määräys siitä, että urakkapalkkauksessa ansion suuruus määräytyy välittömästi työsaavutustason mukaan. Tuntiansio määräytyy 32 §:n 3 momentin mukaan tehdyn työmäärän (hinnoiteltujen suoritteiden lukumäärän) mukaan. Lisäksi urakkapalkan käyttö edellyttää 32 §:n 4 momentin mukaan muun muassa, että urakkapalkan käytöstä sovitaan paikallisten osapuolten kesken, työn määrä voidaan mitata ja työntekijä voi itse säädellä työskentelynsä joutuisuutta ja työn määrää.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n entisen sopimustoimitsija K:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkina-asiamies M:n mukaan urakka- tai suorituspalkkauksessa työntekijällä on mahdollisuus saada parempaa palkkaa kuin aikapalkkauksessa, koska hän pystyy itse vaikuttamaan palkkansa määrään. Työntekijän tulee kuitenkin tietää, että hän työskentelee urakkapalkalla. K:n mukaan urakka- tai suorituspalkkaus perustuu hinnoitteluun (esimerkiksi euro/metri), työntekijän palkka vaihtelee, eikä hän välttämättä urakkaa tehdessään tiedä etukäteen maksettavan palkan määrää. M:n käsityksen mukaan urakka- tai suorituspalkan määrä ei välttämättä vaihtele urakan aikana, mikäli työntekijä tekee samaa työtä urakan ajan.

Kirjallisina todisteina esitetyistä palkkalaskelmista (K2, V3–8 ja V17) ilmenee, että kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden palkkalaskelmassa oli ennen 13.3.2014 maininta "suorituspalkka" (prestationslön), kun esimerkiksi talotoimen kirvesmies A:n palkkalaskelmassa (K2, V17) palkanmaksun perusteena 13.3.2014 jälkeen oli "aikapalkka" (tidslön). Työnantaja käytti ennen 13.3.2014 kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden tuntilistoissa suoritus- tai urakkapalkan koodia 5200, kun aikapalkan koodi olisi ollut 5100 (V12). Lisäksi pääluottamusmies D:n sähköpostiviesti Vaasan kaupungin edustajille 25.3.2014 (V13) sekä palaverimuistiot 26.2.2014 (V14) ja 28.3.2014 (V15) viittaavat siihen, että myös talotoimen työntekijöiden ja heidän edustajansa käsityksen mukaan kanteessa tarkoitetuille työntekijöille maksettiin 13.3.2014 saakka suoritus- tai urakkapalkkaa.

Edellä kerrotut seikat puhuvat sen puolesta, että talotoimen työntekijöille maksettiin 13.3.2014 saakka suoritus- eli urakkapalkkaa. Palkan nimittäminen urakka- tai suorituspalkaksi ei kuitenkaan yksin riitä osoittamaan, että kysymyksessä on ollut TTES 32 §:n mukainen urakkapalkka.

Vaasan talotoimen palveluksessa olevat kirvesmiehet A ja L ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että heille maksettiin samaa tuntipalkkaa maaliskuuhun 2014 saakka työmaista ja -tehtävistä riippumatta. Palkka oli aikaperusteinen, siihen ei vaikuttanut tehdyn työn määrä, eikä työnantaja muutoinkaan edellyttänyt rakennustöiltä urakkatahtisuutta. A tai L eivät oman käsityksensä mukaan tehneet talotoimen palveluksessa työtä urakkapalkalla ennen maaliskuuta 2014 tai sen jälkeen.

A:n ja L:n kertomuksista on pääteltävissä, etteivät työntekijät ole itse mieltäneet työskentelevänsä urakkapalkalla, eivätkä ainakaan olleet tietoisia niistä suorituksista, joista palkan määrä on riippuvainen.

Asiassa ei myöskään ole esitetty sellaista selvitystä, josta voitaisiin päätellä, että työntekijöiden palkan suuruus olisi määräytynyt välittömästi tai ylipäätään heidän saavutustasonsa tai työmääränsä mukaan, mikä on TTES 32 §:n mukaan yksi keskeinen urakkapalkan edellytys. Asiassa on sitä vastoin selvitetty, että työntekijöille maksettiin samaa korotettua tuntipalkkaa työmaista ja -tehtävistä riippumatta, mikä tukee käsitystä siitä, että kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden palkkaus on ollut yksinomaan aikaperusteinen. Esitetty selvitys ei myöskään osoita sitä, että tehdyn työn määrää olisi mitattu työnantajan toimesta tai että työntekijä olisi voinut itse säädellä oman työskentelynsä joutuisuutta ja työn määrää, mitkä seikat ovat olennainen osa urakkatyötä.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Vaasan talotoimen työntekijöille 13.3.2014 saakka maksetussa korotetussa tuntipalkassa ollut kysymys TTES 32 §:n mukaisesta urakkapalkasta. Näin ollen korotettu tuntipalkka on ollut TTES:n allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n mukainen parempi palvelussuhteen ehto, jonka perusteella muodostunut palkkataso olisi tullut säilyttää sellaisena kuin se on ollut voimassa 28.2.2014. Kantajan ensimmäinen vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Hyvityssakkovaatimukset

Vaikka työtuomioistuin on edellä katsonut, että Vaasan kaupunki on menetellyt TTES:n allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n vastaisesti jättämällä maksamatta talotoimen työntekijöille korotetun tuntipalkan 13.3.2014 jälkeen, asia on kuitenkin ollut jossain määrin tulkinnanvarainen. Näin ollen Vaasan kaupunki ei ole asiassa esitetyn selvityksen perusteella toiminut työehtosopimusmääräyksen vastaisesti siten, että sen voitaisiin katsoa tieten rikkoneen työehtosopimusta.

Koska asia on edellä kerrotulla tavalla ollut tulkinnanvarainen, myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Vaasan kaupunkia ja Kunnallista työmarkkinalaitosta kohtaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kannevaatimuksista yksi on hyväksytty ja kaksi hylätty. Hylätyt kannevaatimukset ovat koskeneet hyvityssakkoon tuomitsemista. Hyväksytty kannevaatimus on kuitenkin ollut asian lopputuloksen kannalta, sekä asiassa esitettyyn todisteluun sekä hylättyihin vaatimuksiin nähden siten merkittävä, että Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vaasan kaupunki ovat hävinneet asian pääasiallisesti. Vastaajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulujen määrä on myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Vaasan kaupunki on menetellyt kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n vastaisesti muuttaessaan palveluksessaan talotoimessa työskentelevien tuntipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimusta parempia palvelussuhteen ehtoja jättämällä 13.3.2014 jälkeen suorittamatta korotettua tuntipalkkaa, ja että Vaasan kaupunki on ollut ja on edelleenkin velvollinen suorittamaan korotettua tuntipalkkaa niille tuntipalkkaisille työntekijöille, joille korotettua tuntipalkkaa on maksettu.

Muut kannevaatimukset hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 6.210 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Paanetoja, Vainio, Ruohoniemi, Lehto ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Mustonen, jonka lausuntoon jäsenet Lehto ja Paanetoja yhtyivät, lausui:

Olen muutoin samaa mieltä kuin enemmistö, mutta lausun Vaasan kaupunkiin kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen osalta seuraavaa.

Työtuomioistuin on katsonut, että Vaasan talotoimen työntekijöille 13.3.2014 saakka maksetussa korotetussa tuntipalkassa ei ollut kysymys TTES 32 §:n mukaisesta urakkapalkasta. Sitä vastoin korotettua tuntipalkkaa on pidetty TTES:n allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n mukaisena parempana palvelussuhteen ehtona, jonka perusteella muodostunut palkkataso olisi tullut säilyttää. Työtuomioistuimen mukaan Vaasan kaupunki on menetellyt TTES:n allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n vastaisesti jättämällä talotoimen työntekijöille maksamatta korotetun tuntipalkan 13.3.2014 lukien.

Hyvityssakko tuomitaan sopimusmääräyksen rikkomisesta ja se edellyttää vähintään sitä, että työnantajan olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa määräystä. Arvioitaessa työnantajan toiminnan moitittavuutta tarkastellaan ensin sopimusmääräyksen sisältöä. Työehtosopimuksen 12 §:n sanamuoto on sisällöltään selkeä, eikä sen tulkintaan ole nyt kohdistunut erimielisyyttä. Asiassa on sitä vastoin ollut erimielisyyttä siitä, mikä on ollut työntekijöille maksetun palkan luonne. Toisaalta myös tosiasioihin liittyvät epäselvyydet voivat johtaa hyvityssakon tuomitsematta jättämiseen.

Käsitykseni mukaan tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole ollut kysymys tavanomaisuudesta poikkeavasta epäselvyydestä, jonka erityinen tulkinnanvaraisuus poistaisi työnantajan hyvityssakkovastuun. Kun Vaasan kaupunki on toiminut työehtosopimusmääräyksen vastaisesti, tuomitsen Vaasan kaupungin maksamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa 3.000 euroa.

 
Julkaistu 11.4.2017