TT 2017:114

Henkilökohtainen palkanosa
Virkaehtosopimuksen tulkinta

Diaarinumero: R 105/16
Antopäivä: 11.9.2017

Virkamies oli työskennellyt ELY-keskuksessa muun muassa asiakkuuspäällikkönä. Sisäisen haun perusteella hän oli siirtynyt toiseen ELY-keskukseen määräaikaisen projektipäällikön tehtävään. Tuomion mukaan virkamiestä ei ollut pidettävä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa tarkoitettuna, viraston palvelukseen siirtyneenä uutena henkilönä, eikä hänen henkilökohtaista palkanosaansa siten voitu arvioida uudestaan ja määrätä sitä aiempaa alemmaksi.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.5.2017

Pääkäsittely 17.8.2017

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Työ- ja elinkeinoministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 24.11.2011 solmitussa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (TEM/3050/01.01.01/2011) koskevassa tarkentavassa virka- ja työehtosopimuksessa ovat muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Henkilökohtaisen työsuorituksen ja palkanosan erityiskysymykset

Henkilön tullessa uutena viraston palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka työnantaja arvioi vastaavan hänen osaamistaan, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan.

Kysymyksessä on näihin seikkoihin ja niistä saatavaan tietoon perustuva aito arviointi. Arvioinnissa noudatetaan tämän sopimuksen mukaisia työsuorituksen arviointitekijöitä. Arviointi suhteutetaan muun henkilöstön osalta noudatettuun arviointikäytäntöön. Henkilökohtainen palkanosa vahvistetaan myös näissä tapauksissa henkilökohtaisen palkanosan taulukon mukaisesti.

Tehtävien vaativuustason muuttuessa maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi samana euromääränä kuin aiemmin.

Mikäli vuotuisessa tulos- ja kehityskeskustelussa todetaan henkilön henkilökohtaisen työsuoritustason alentuneen, keskustelussa määritellään myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Tällöin henkilökohtainen palkanosa säilyy ennallaan.

Edellä 1-4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa suoritus arvioidaan (uudelleen) viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelukseen tulemisesta (1. ja 2 mom.) tai vaativuustason nousemisesta (3 mom.) taikka mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä suoritusarvioinnista (4 mom.). Tästä alkaen henkilökohtainen palkanosa määräytyy jälkimmäisen arvion mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (jäljempänä ELY-keskus) asiakkuuspäällikkönä toistaiseksi voimassa olleessa virkasuhteessa.

A:n virkasuhde on ELY-keskuksissa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen irtisanottu valtion virkamieslain 27 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla 28.5.2015 tehdyllä päätöksellä päättymään 30.11.2015. Irtisanomista koskeva päätös on kuitenkin peruttu 17.6.2015 tehdyllä päätöksellä, koska A on nimitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa avoinna olleeseen johdon assistentin tehtävään.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on ollut sisäisessä haussa avoinna projektipäällikön määräaikainen tehtävä ajalle 1.9.2015-31.12.2017, johon A on hakenut ja tullut valituksi. A:lle on myönnetty virkavapaa johdon assistentin tehtävästä sanotuksi ajaksi. Uuden ja vanhan viran toimituspaikkana on ollut Seinäjoki, joka on A:n asuinpaikka.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on 31.8.2015 tekemällään päätöksellä määrittänyt A:n henkilökohtaisen palkkauksen perusteena olevan suoriutumisen arvioinnin, joka on vastannut A:n aiempaa suoriutumistasoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 22.9.2015 tekemällään päätöksellä määritellyt henkilökohtaisen palkanosan uudelleen katsoen A:n olevan uusi työntekijä. A:han on alettu soveltaa myös ELY-keskuksen palkkausjärjestelmässä olevaa siirtymäkauden vähennystä kuten uuteen työntekijään.

Asianosaisten välinen erimielisyys koskee sitä, onko A:ta tullut kohdella uutena työntekijänä hänen siirtyessään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen palvelukseen.

Asianosaiset ovat käyneet asiassa erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa solmitun tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi, että A:n ei ole katsottava tulleen uutena viraston palvelukseen A:n siirtyessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen projektipäälliköksi määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2015 lukien, ja

- velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 10.726,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

A:n ei voida katsoa olleen tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen 5 §:n tarkoittama uusi viraston palvelukseen tuleva henkilö hänen aloittaessaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen palveluksessa projektipäällikkönä 1.9.2015.

Työnantaja on virheellisesti tulkinnut A:n olleen uusi työntekijä, koska hän hakeutui oma-aloitteisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Uuteen tehtävään hakeutuminen ei ole tosiasiallisesti tapahtunut omasta vapaasta tahdosta, vaan liittynyt A:n irtisanomiseen vakituisesta virkasuhteestaan. A oli vastaanottanut johdon assistentin tehtävän irtisanomisen vaihtoehtona. Johdon assistentin tehtävä oli kuitenkin ollut selvästi vähemmän vaativa ja A:n ammattitaitoa huonommin vastaava työ kuin projektipäällikön tehtävä.

Virkaehtosopimuksen 5 §:n kannalta merkitystä ei ole sillä, onko henkilö tullut viraston palvelukseen omasta aloitteestaan vai työnantajan aloitteesta.

Ennen irtisanomistaan vakituisesta virastaan A toimi asiakkuuspäällikkönä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Tehtävä oli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtävä, mutta A oli valtakunnallisesti verkottunut muiden ELY-keskusten asiakkuuspäälliköiden kanssa. ELY-keskuksilla on yhteinen asiakkuuspolitiikka, jota sovelletaan valtakunnallisesti ja virastoittain asiakkaisiin.

ELY-keskuksilla on myös yhteinen palkka- ja henkilöstöpolitiikka sekä yhteisesti määritellyt toimintaohjeet muun muassa palkkausjärjestelmän soveltamisesta.

A:n Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa hoitama asiakkuustehtävä on valtakunnallinen tehtävä, jossa Aa toimii yli viraston rajojen ja kehittää koko ELY-keskusten kentän asiakkuustehtäviä. Tehtävä ei ole yksinomaan sidottu yhteen ELY-keskukseen. Tehtävät, joita A hoitaa, eivät ole uusia vaan niitä on hoidettu ja kehitetty vuodesta 2010 lukien.

A:n Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa hoitamaa asiakkuuden kehittämistehtävää ei ole mahdollista menestyksekkäästi hoitaa ilman laajaa asiakkuuksien asiantuntemusta. A oli hankkinut tähän vaadittavan kokemuksen aiemmassa tehtävässään. A oli valittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tehtävään nimenomaan sen osaamisen perusteella, joka oli ollut työnantajan tiedossa.

Sekä työnantajan että työntekijän kannalta on ollut järkevää, että A työllistyy, vaikka toisessakin ELY-keskuksessa, omaa osaamisprofiiliaan vastaavaan tehtävään. Epäjohdonmukaista olisi, jos tällaisessa tilanteessa virkamiehen tulkittaisiin siirtyvän uutena henkilönä viraston palvelukseen, kun kyse on irtisanotun henkilön siirtymisestä saman työnantajakokonaisuuden sisällä tehtäviin, jotka vastaavat työntekijän osaamisprofiilia.

Epäjohdonmukaista edelleen olisi, jos tällaisessa tilanteessa irtisanomisen johdosta muutoin tuleva 24 kuukauden palkkasuoja lakkaisi ja palkka putoaisi siksi, että virkamies hakeutuu osaamistaan paremmin vastaaviin tehtäviin.

Tällainen tulkinta olisi myös tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen tarkoituksen vastaista, koska sopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksen tarkoituksena on muun muassa kannustaa henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin. Tällainen tarkoitus ei toteudu, jos henkilöstöä kohdellaan uutena työntekijänä heidän hakeutuessaan saman palkkausjärjestelmän sisällä ELY-keskuksesta toiseen. Tarkentava virkaehtosopimus vastaa sanamuodoltaan keskustason mallisopimusta. Mallisopimus antaa vähimmäistason, joka voidaan ylittää (ks. myös TT 2015:80).

Työnantaja on itsekin aluksi käsitellyt A:ta vanhana työntekijänä palkan vahvistamisperusteita koskevassa päätöksessä 31.8.2015. Päätös on ollut tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukainen. Työnantajalla ei ole ollut tämän jälkeen enää mitään tarkentavaan virka- ja työehtosopimukseen perustuvaa perustetta muuttaa päätöstä uudella päätöksellä 22.9.2015. Jälkimmäinen päätös on ollut tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen ja sen tarkoituksen vastainen.

Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on ollut, että vain aidosti uusi työntekijä arvioitaisiin tällaisena työntekijänä. A ei ole ollut työnantajalle entuudestaan tuntematon ja virka- ja työehtosopimuksen tarkoittama uusi työntekijä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 960 eurolla korkolain 4 §:n momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Varsinais-Suomen ELY-keskus on 22.9.2015 tekemällään päätöksellä vahvistanut A:n palkan projektipäällikön tehtävässä. Päätöksellä on korvattu 31.8.2015 tehty virheellinen päätös, joka ei ole ollut palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukainen. Virhe on korjattu välittömästi, kun se on huomattu, ja A:lle on annettu aikaisemman päätöksen korvaava palkanvahvistuspäätös. Korjatussa päätöksessä A:n henkilökohtainen palkanosa on määritelty niin, että hänen on katsottu olevan uusi työntekijä Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on ollut sisäisesti haettavana projektipäällikön tehtävä, johon A on hakuilmoituksen perusteella hakeutunut. Kyseessä ei ole sellainen organisaatiomuutos, jota on tarkoitettu palkan määräytymistä muutostilanteissa koskevassa ohjeessa, koska A:n hoitamia tehtäviä ei ole siirretty tai keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Projektipäällikön tehtävä on ollut täysin toisentyyppinen kuin A:n Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa hoitama tehtävä.

A on valittu projektipäällikön tehtävään, koska hänellä on ollut hakuilmoituksessa edellytetty osaaminen ja muut edellytykset. A on hakeutunut toisen työnantajan palvelukseen osaamistaan ja mielenkiintoaan vastaaviin tehtäviin. Sillä seikalla, että A on ollut entuudestaan tunnettu henkilö, ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, kohdellaanko häntä palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan uutena henkilönä.

ELY-keskukset ovat erillisiä työnantajavirastoja.

ELY-keskuksissa on useita erillisiä tehtäviä, joita on keskitetty jonkin ELY-keskuksen hoidettavaksi joko valtakunnallisesti tai muutoin laajennetulla alueella. Sillä seikalla, että kyseessä on valtakunnallisesti hoidettava tehtävä, ei ole merkitystä asiaa tarkasteltaessa. Kysymyksessä on tehtävä, joka on määrätty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hoidettavaksi, eikä tehtäviä hoideta muissa ELY-keskuksissa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n palkan perusteiden vahvistamispäätös 31.8.2015

2. A:n palkan perusteiden vahvistamispäätös 22.9.2015

3. A:n nimikirjanote

Kantajan henkilötodistelu

1. Projektipäällikkö A, Varsinais-Suomen ELY-keskus

2. Neuvottelupäällikkö B, JUKO ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

A on työskennellyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiakkuuspäällikkönä. Virkasuhde on irtisanottu päättymään 30.11.2015. Päätös on kuitenkin peruttu 17.6.2015, koska A on nimitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdon assistentin tehtävään. Tästä tehtävästä on myönnetty virkavapaata, kun A on valittu määräaikaiseksi projektipäälliköksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen 1.9.2015-31.12.2017 väliseksi ajaksi.

Asiassa on riidanalaista, onko A ollut tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen tarkoittama uutena viraston palvelukseen tullut henkilö hänen siirtyessään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Uutena virastoon tuleva henkilö palkkausjärjestelmässä

Virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin työntekijäpuolen edustajana osallistunut JUKO ry:n neuvottelupäällikkö B on kertonut, että nyt kysymyksessä oleva palkkausjärjestelmäsopimus perustuu valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimukseen, jossa on valtuutus paikalliseen sopimiseen. Vuonna 2002 solmittiin palkkausjärjestelmiä koskeva valtion mallisopimus, jota B oli JUKO ry:n edeltäjän edustajana neuvottelemassa. Hallinnonalakohtaiset tarkentavat virkaehtosopimukset vastaavat sisällöltään hyvin pitkälle mallisopimusta.

Myös nyt riidanalainen tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen 5 § vastaa mallisopimuksen muotoilua. Mallisopimusta neuvoteltaessa käytiin keskustelua siitä, ketä käsitellään uutena viraston palvelukseen tulevana henkilönä. Valtiovarainministeriön alkuperäinen kanta oli se, että henkilöä pidetään entuudestaan tunnettuna vain silloin, kun hän vaihtaa paikkaa saman viraston sisällä. Tämä ei kuitenkaan JUKO ry:n mukaan vastannut sopimuksen 1 §:ään kirjattua tavoitetta kannustaa henkilöstöä liikkuvuuteen. Yhteiseksi näkemykseksi muodostuikin JUKO ry:n esittämä kanta, jonka mukaan kyse ei ole uudesta henkilöstä, kun tämä liikkuu valtion virastosta toiseen. Tällöin vastaanottavalla organisaatiolla on mahdollisuus saada hänestä tietoja aiemmasta työnantajavirastosta. Tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos henkilö tulee täysin erilaisesta organisaatiosta ja täysin eri tehtäviin. Vastaavat määräykset sisältäviä paikallisia palkkausjärjestelmäsopimuksia on sovellettu lukuisissa eri ministeriöiden välisissä henkilöstön siirroissa siten, että siirtyvää henkilöä ei ole pidetty uutena. ELY-keskuksia ei B:n näkemyksen mukaan ole edes pidettävä 5 §:ssä tarkoitettuina itsenäisinä virastoina, koska esimerkiksi niiden henkilöstöhallinto on keskitetty ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukseen (KEHA-keskus), joka työnantajavirastona myös vastaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluista. ELY-keskukset ovat hyvin kiinteässä yhteydessä toisiinsa, ja tietojen vaihto niiden välillä on säännöllistä.

Selvitys A:n työtehtävistä

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen projektipäällikkö A on kertonut aloittaneensa vuonna 1997 TE-keskuksessa, jossa hän työskenteli pääasiassa yritysten rahoitus- ja kehittämistehtävissä sekä erinäisissä projekteissa. A sai vuonna 2009 kehittämisasiantuntijan viran, joka siirrettiin seuraavana vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Maaliskuussa 2010 A valittiin määräaikaisen asiakkuuspäällikön virkaan, jossa tehtävät olivat myös samantyyppisiä. Keväällä 2015 ELY-keskuksen ylijohtajan vaihtuessa asiakkuuspäällikön virka lakkautettiin ja A irtisanottiin toukokuussa yt-neuvottelujen johdosta. Irtisanominen peruuntui A:n ottaessa vastaan johdon assistentin paikan kesäkuussa. A haki Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa sisäisessä haussa avoinna ollutta projektipäällikön paikkaa ja tuli siihen nimitetyksi syyskuun alussa 2015. Tehtävä edellytti muun muassa asiakaspalveluun, yritysten kehittämiseen sekä asiakkuushallintajärjestelmään liittyvää monipuolista osaamista, jota A:lle oli kertynyt jo TE-keskuksen ajalta lähtien. Myös yhteistyöverkostot olivat tuttuja. Tehtävä oli valtakunnallinen ja olisi periaatteessa voinut sijaita missä tahansa ELY-keskuksessa.

Kantajan kirjallisena todisteena (K3) esitetystä A:n nimikirjanotteesta ilmenee, että hänen palvelussuhteensa TE-keskuksen ja ELY-keskusten palveluksessa on ollut suhteellisen pitkä ja kestänyt noin 20 vuotta.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamista koskevan sopimuksen 5 §:n mukaan henkilön tullessa uutena viraston palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka työnantaja arvioi vastaavan hänen osaamistaan, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan.

Työtuomioistuin katsoo, että palkkausjärjestelmäsopimuksen 5 §:n sanamuoto sinänsä mahdollistaa sen, että henkilöä käsitellään uutena aina, kun hän vaihtaa virastoa. Asiassa on kuitenkin tulkinnanvaraista, ovatko ELY-keskukset erillisiä virastoja määräyksen tarkoittamassa mielessä.

B:n kertomuksesta on ilmennyt, että palkkausjärjestelmäsopimuksen 5 § vastaa mallisopimusmuotoilua, ja määräyksestä neuvoteltaessa on nimenomaisesti ollut esillä, ketä käsitellään uutena virastoon tulevana henkilönä. Yhteiseksi kannaksi on muodostunut JUKO ry:n esittämä kanta, jonka mukaan kyse ei lähtökohtaisesti ole uudesta henkilöstä, kun tämä siirtyy valtion virastosta toiseen, ellei kyse ole hakeutumisesta täysin erilaisesta organisaatiosta kokonaan eri tehtäviin. Vastaajan puolelta ei ole esitetty toisenlaista selvitystä määräykselle tarkoitetusta sisällöstä.

Kantajan tulkintaa tukee myös palkkausjärjestelmäsopimuksen 1 §:stä ilmenevä tavoite kannustaa henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin. Koska uutena virastoon tulevana henkilönä käsitteleminen voi tarkoittaa yleensä myös henkilökohtaisen palkanosan alenemista, ei palkkauksen säännönmukainen huonontuminen siirtymisen johdosta tukisi tätä päämäärää. Sopimuksen tulkinnan kannalta ei voida katsoa olevan merkitystä sillä, onko henkilö tullut viraston palvelukseen omasta aloitteestaan vai työnantajan aloitteesta.

B:n kertomuksesta on myös ilmennyt, että vastaavat määräykset sisältäviä paikallisia palkkausjärjestelmäsopimuksia on sovellettu lukuisissa eri ministeriöiden välisissä henkilöstön siirroissa siten, että siirtyvää henkilöä ei ole käsitelty uutena. Työtuomioistuin katsoo, että tätä soveltamiskäytäntöä vastaavasti ELY-keskusten välisissä siirtymisissä ei lähtökohtaisesti ole perusteltua käsitellä henkilöä uutena, ellei kysymys ole kokonaan uusista tehtävistä. Sopimuksen edellä mainittu tarkoitus huomioon ottaen ELY-keskuksia ei ole edes varsinaisesti pidettävä määräyksen tarkoittamina itsenäisinä virastoina, koska esimerkiksi niiden henkilöstöhallinto on keskitetty KEHA-keskukseen, joka työnantajavirastona myös vastaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluista.

A:n kohdalla kanteen hyväksymistä puoltaa se, että tehtävät, joita A on hoitanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen projektipäällikkönä, ovat pääosin samankaltaisia kuin hänen aiemmat työtehtävänsä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiakkuuspäällikkönä. A on itse ollut mukana kehittämässä niitä jo vuodesta 2010 lukien. Projektipäällikön työssä sovelletaan myös samaan asiakkuushallintajärjestelmään perustuvaa järjestelmää ja toiminta tapahtuu samoissa yhteistyöverkostoissa. Lisäksi A:n virantoimituspaikka on pysynyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, koska työ ei valtakunnallisen luonteensa vuoksi ole sidottu erityisesti yhteen ELY-keskukseen. Kanteen mukaista tulkintaa tukee myös se, että projektipäällikön tehtävä on ollut vain ELY-keskusten välisessä sisäisessä haussa, ja siihen valituksi tulemiseen on vaikuttanut A:n asiakkuuspäällikkönä sekä aiemmin valtion palveluksessa hankkima pitkällinen asiantuntemus (K3), joka on ollut myös ELY-keskusten välisen tietojen vaihdon kautta työnantajan tiedossa. Työtuomioistuin kiinnittää asian arvioinnissa vielä huomiota siihen, että A:n tehtävän vaativuustaso hänen siirtyessään asiakkuuspäälliköstä projektipäälliköksi on alentunut, eikä siirtyminen tämänkään vuoksi ole antanut aihetta A:n henkilökohtaisen palkanosan laskemiselle.

Työtuomioistuin katsoo, että edellä mainitut seikat puoltavat kokonaisuutena arvioiden sellaista palkkausjärjestelmäsopimuksen tulkintaa, jonka mukaan A:ta ei ole pidettävä uutena virastoon tulevana henkilönä. Kanne on siten hyväksyttävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään valtiovarainministeriö on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu 10.726,50 euroa, josta oikeudenkäyntimaksun osuus on 2.000 euroa. Valtiovarainministeriön asiamies on yleisesti ottaen paljoksunut vaadittujen kulujen määrää.

Työtuomioistuin katsoo, että kaikki JUKO ry:n asiamiehen oikeudenkäyntikululaskussa yksilöidyt toimenpiteet ovat olleet tarpeen kantajan edun ja oikeuden valvomiseksi asiassa. JUKO ry:n asiamiehen laskutuksen perusteena käytetty tuntiveloitusperuste 210 euroa on yleisesti käytetty ja työtuomioistuimen käytännössä kohtuulliseksi katsottu. Näin ollen valtiovarainministeriö on velvollinen korvaamaan JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa solmitun tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi, että A:n ei ole katsottava tulleen uutena viraston palvelukseen A:n siirtyessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen projektipäälliköksi määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2015 lukien.

Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 10.726,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Niittylä, Mustonen ja Stenholm jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 11.9.2017  Päivitetty 12.9.2017