TT 2017:157

Palkkaryhmä
Tehtävän vaativuusluokka
Toimen vaativuuteen perustuva palkanosa
Työehtosopimuksen tulkinta

Diaarinumero: R 100/16
Antopäivä: 31.10.2017

Asiassa oli kysymys siitä, tuliko palveluasiantuntijan tehtävä sijoittaa ict-alan toimihenkilöiden palkkaryhmän 5 asemesta palkkaryhmään 6 tai 7.

Palveluasiantuntijan tehtävän selvitettiin sisältävän vaativia ja vastuullisia asiantuntija- ja koulutustehtäviä ja edellyttävän luonteensa vuoksi tavanomaista parempia vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja. Nämä ja muut palveluasiantuntijan tehtävän olennaiset ominaisuudet oli kuitenkin asiassa esitetyn selvityksen perusteella riittävällä tarkkuudella huomioitu pisteytystyöryhmässä, joka oli yksimielisesti sijoittanut tehtävän palkkaryhmään 5. Pisteytystyöryhmään oli osallistunut työntekijöiden edustaja ja se oli kuullut pisteytyksestä myös esimiehiä. Koska asiassa ei myöskään työtuomioistuimessa esitetty konkreettista selvitystä siitä, että tehtävä tulisi palkkaryhmän 5 asemesta sijoittaa palkkaryhmään 6 tai 7, kanne hylättiin.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

KUULTAVA

DNA Oyj

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, tehtävien vaativuusarviointi

SALASSAPITO

Työtuomioistuin on valmisteluistunnossa 2.3.2017 tekemässään päätöksessä määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n sekä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettäviksi vastaajan kirjallisen todisteen 3. Asiakaspalvelun pisteytyskoonti, koska se sisältää sellaisia tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta ja tietoja muusta vastaavasta elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, joiden julkiseksi tuleminen aiheuttaisi mitä todennäköisemmin merkittävää haittaa tai vahinkoa DNA Oyj:n liiketoiminnalle.

Työtuomioistuin määrää, että työtuomioistuimen tuomio on pidettävä salassa siltä osin kuin tuomiossa käsitellään vastaajan kirjallista todistetta 3 oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla 25 vuotta asian vireille tulosta 14.10.2016 lukien eli 14.10.2041 saakka. Salassa pidettävät tuomion osat on merkitty kursiivitekstillä.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.3.2017

Pääkäsittely 21.9.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ammattiliitto Pron ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välinen ict-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus (voimassa 1.10.2012–31.10.2014 ja 1.11.2014–31.10.2016) sisältää muun ohella seuraavat sopimusmääräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIHENKILÖILLE

Perustan yrityksen palkkapolitiikan hoidolle muodostaa palkkausjärjestelmä. Sen tulee olla rakennettu niin, että henkilöstö kokee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan. Sen tulee motivoida ja ohjata työkäyttäytymistä oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Palkkausjärjestelmä on yksi järkevän ja joustavan johtamisen ja toiminnan ohjaamisen instrumentti. Menestys riippuu osaltaan siitä, miten sitä käytetään, ylläpidetään ja kehitetään.

Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän lähtökohtana on toimen vaativuuden oikeudenmukainen ja objektiivinen mittaaminen. Työn vaativuuden arviointi on osa palkkausjärjestelmää ja sillä tuetaan oikeudenmukaisen palkkauksen toteutumista. Arviointijärjestelmässä tulee ottaa huomioon se, mihin suuntaan työtä halutaan kehittää, jotta organisaation työprosessit kehittyisivät haluttuun suuntaan.

Vaativuudenluokitus suoritetaan tietoliikennealan toimihenkilöiden omaa vaativuusluokitusjärjestelmää käyttäen. Järjestelmässä on kaksi elementtiä, vaativuusluokan mukainen palkanosa, joka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan sekä henkilökohtainen palkanosa, joka määräytyy tointa hoitavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella.

Paikallisesti voidaan sopia myös muista samantasoisista palkkausjärjestelmistä.

Tätä palkkausjärjestelmää ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin.

1 Toimen vaativuuteen perustuva palkanosa

Vaativuusluokitusta varten perustetaan työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimihenkilöiden edustajista (esim. 1+1 tai 2+2). Ylläpidon hoitaa joko em. työryhmä tai paikallisesti sovittaessa luottamusmies ja työnantajan edustaja.

Tehtäväkokonaisuuden arviointi perustuu toimenkuvaukseen. Jotta tehtävien vaativuus voidaan mitata mahdollisimman luotettavasti, tulee toimenkuvien perustua toimen sisältöön siten, että toimen sisältö sekä siihen liittyvät vastuut ja yhteydet käyvät mahdollisimman hyvin ilmi. On tärkeää, että esimies ja toimihenkilö ovat samaa mieltä toimeen kuuluvista tehtävistä. Palkkausjärjestelmän lopussa on esimerkki toimenkuvauslomakkeesta.

Tehtävän vaativuus arvioidaan neliosaisella mittarilla ja näin toimelle saadaan vaativuuspisteet ja sitä kautta palkkaryhmä. Vaativuusluokitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Vaativuusluokitus on tehty sopimusalalla työskenteleville toimihenkilöille, joten luokitus on tehtävä siten, että palkkaryhmittely on käytössä niin laaja-alaisena, kuin tehtävien vaativuuserot yrityksessä edellyttävät.

Päätökset työryhmässä tehdään arvioimalla. Mikäli yksimielistä ratkaisua ei työryhmässä toimihenkilötehtävästä synny, [kiista ratkaistaan ratkaisulautakunnassa, johon kuuluu asiantuntija sekä edustaja kummastakin liitosta] .

1.1 Vaativuuspisteet palkkaryhmissä

Palkkaryhmien vaativuuspisterajat:

Pr.....Vaativuuspisteet

1..............– 295

2.......300 – 320

3.......325 – 345

4.......350 – 370

5.......375 – 395

6.......400 – 420

7.......425 – 445

8.......450 – 470

9.......475 – 495

10.....500 –

Kullekin palkkaryhmälle on työehtosopimuksessa määritelty vähimmäispalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A, B, C, D ja E ovat työskennelleet DNA Oyj:n (aiemmin DNA Oy, jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) palveluksessa yritysliiketoiminnan asiakaspalvelun palveluasiantuntijan tehtävässä. Kanteessa tarkoitetut henkilöt siirtyivät yhtiön palvelukseen GoExcellent -yhtiöstä heinäkuussa 2012, jolloin heidän tehtävänsä arvioitiin toimenkuvauksen perusteella ict-alan palkkausjärjestelmässä kuuluvaksi palkkaryhmään 5 (vaativuuspisteet 200+50+30+115=395).

Uusi toimenkuvaus laadittiin 1.1.2013 ja sitä käsiteltiin luokitustyöryhmässä, jossa ei päästy yksimielisyyteen palveluasiantuntijan tehtävän vaativuudesta. Kanteessa tarkoitetulle henkilöille on D:tä lukuun ottamatta maksettu myös 1.1.2013 lukien palkkaryhmän 5 mukaista palkkaa. D:lle on aiemmista tehtävistä johtuen maksettu koko ajan palkkaryhmän 6 mukaista palkkaa.

Kantajan mukaan palveluasiantuntijan tehtävä sijoittuu muutoksen jälkeen ensisijaisesti palkkaryhmään 7 ja toissijaisesti palkkaryhmään 6. Vastaajan mukaan palveluasiantuntijan oikea palkkaryhmä on 5.

B työskentelee edelleen palveluasiantuntijan tehtävässä. C on siirtynyt muihin tehtäviin 1.11.2013, D 1.11.2014 ja A 20.1.2015. E:n työsuhde on päättynyt 13.11.2014.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut. Palkkasaatavien määrät ovat riidattomat.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että ict-alan toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen sisältyvää ict-alan palkkausjärjestelmää toimihenkilöille on tulkittava siten, että DNA Oyj:n palveluksessa yritysliiketoiminnan asiakaspalvelun palveluasiantuntijan tehtävässä työskentelevien A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n tehtävien oikea vaativuusluokka on viimeistään 1.1.2013 lukien ollut ensisijaisesti palkkaryhmä 7 ja toissijaisesti palkkaryhmä 6;

- velvoittaa DNA Oyj:n suorittamaan B:lle maksamatta jätetyt palkkaerät 1.1.2013–1.3.2017 yhteensä 26.634 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen joka kuukauden 20. päivä lukien 511 euron kuukausierille 1.1.–31.10.2013, 520 euron kuukausierille 1.11.2013–31.3.2015, 525 euron kuukausierille 1.4.2015–31.3.2016 ja 532 euron kuukausierille 1.4.2016–31.3.2017;

- velvoittaa DNA Oyj:n suorittamaan A:lle maksamatta jätetyt palkkaerät 1.1.2013–19.1.2015 yhteensä 12.736 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen joka kuukauden 20. päivä lukien 511 euron kuukausierille 1.1.–31.10.2013, 520 euron kuukausierille 1.11.2013–31.12.2014 sekä 346 euron erälle 20.1.2015;

- velvoittaa DNA Oyj:n suorittamaan C:lle maksamatta jätetyt palkkaerät 1.1.2013–31.10.2013 yhteensä 5.110 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen joka kuukauden 20. päivä lukien 511 euron kuukausierille 1.1.–31.10.2013;

- velvoittaa DNA Oyj:n suorittamaan E:lle maksamatta jätetyt palkkaerät 1.1.2013–13.11.2014, yhteensä 11.584 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna 511 euron kuukausierille joka kuukauden 20. päivä lukien 20.1.–20.10.2013, 520 euron kuukausierille 20.11.2013–20.10.2014 sekä 234 eurolle 14.11.2014 lukien;

- velvoittaa DNA Oyj:n suorittamaan D:lle maksamatta jätetyt palkkaerät 1.1.2013 –31.10.2014, yhteensä 4.888 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna 220 euron kuukausierille joka kuukauden 20. päivä lukien 20.1.–20.10.2013 sekä 224 euron kuukausierille 20.11.2013–20.10.2014; ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja DNA Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 8.650 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Kanteessa kerrottujen palveluasiantuntijoiden uusi toimenkuva oli olennaisesti vaativampi kuin aikaisempi palveluasiantuntijan tehtävä. Uuden toimenkuvauksen pääasiallisten tehtävien ensimmäinen kappale (toiminen palvelutuessa koko yritysasiakaspalvelun henkilöiden tukena ohjaten ja lisäten henkilöiden tietoja ja taitoja) oli käytännössä sama kuin vanhan toimenkuvan pääasiallisin tehtävä. Sen lisäksi osa työajasta käytettiin aiemmin palveluneuvojan työhön eli puhelin- ja sähköpostineuvontaan, jotka poistuivat uudesta toimenkuvasta. Loppuosa uudesta toimenkuvasta (2.–4. kappaleet) oli uusia ja vaativampia tehtäviä, joita ei aikaisempaan toimenkuvaan kuulunut ja joita ei ole voitu ottaa aiemmin luokitustyöryhmässä huomioon.

Tällaisia uusia työtehtäviä ovat muun muassa:

- kouluttaminen asiantuntijaroolissa yritysasiakaspalvelun osaamisen laajentamiseksi

- prosessien ja ohjeistuksien jatkuva parantaminen sekä asiantuntijana toimiminen prosessien ja järjestelmien kehitysprojekteissa (pienemmissä projekteissa projektinvetäjänä)

- uusien tuotteiden, palveluiden, prosessi- tai järjestelmämuutosten testaaminen ja hyväksyminen sekä työohjeiden ja koulutusmateriaalinen tekeminen

- avustaminen asiakasyhteydenottoprojekteissa ja hankalien asiakastapausten selvittämisessä

Aiempi toimenkuva arvioitiin kohtaan 1.4 "suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja" (200 pistettä), johon päästiin, kun tehtävän perusteina oli useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus ja kun tehtävässä tehdään itsenäisiä ratkaisuja. Asiantuntijana toiminen koulutuksessa ja kehitysprojekteissa tarkoitti vaativuusluokituksen kohdassa 1.5 mainittua "suunnittelua, erittelyä ja vaativia ratkaisuja", sekä tuotteiden ja palveluiden testaamista, hyväksymistä sekä ohjeiden tekemistä niistä. Toimihenkilöllä tuli tällöin olla laaja tietämys ja hänen tulee tehdä itsenäisiä erittelyjä ja yhteenvetoja.

Vanhassa toimenkuvassa vuorovaikutus kohdistui vain sisäisiin sidosryhmiin. Uudessa tehtävänkuvassa sisäiset sidosryhmät olivat laajemmat ja niiden lisäksi ulkoiset sidosryhmät, kuten ulkoistetut asiakaspalvelu- ja tilauskäsittelytoiminnot, järjestelmäkehityskonsultit sekä tekniset toteuttajat. Myös avustaminen hankalien asiakastapausten selvittämisessä lisäsi entisestään vuorovaikutusta. Kun vanhan toimenkuvan vuorovaikutus oli arvioitu kohtaan 4.3., kuuluu uusi toimenkuva kohtaan 4.4. "merkittävästi oma-aloitteista yhteydenpitoa", koska edellä kuvatut vuorovaikutustilanteet edellyttivät ammatillista erityisosaamista ja yhteydenpitoa sidosryhmiin.

Tehtävän vaativuutta kokonaisuutena arvioitaessa oli vielä otettava huomioon, että vanha toimenkuva oli arvioitu korkeimpaan mahdolliseen palkkaryhmä 5:n pistemäärään (395). Näin ollen vähäinenkin muutos tehtävän vaativuudessa riitti nostamaan vaativuuden palkkaryhmään 6. Kun otettiin huomioon muutokset toimen luonteessa ja vuorovaikutuksessa, tehtävän oikea palkkaryhmä oli 7. Tehtävä on vaativuudeltaan samantasoinen kuin prosessiasiantuntijan tehtävä, joka on arvioitu palkkaryhmään 7 pistein 225+50+30+135 = 440.

Palveluasiantuntijoilta oli 1.1.2013 lukien jäänyt saamatta tehtävänmukaisesta palkasta palkkaryhmien 7 ja 5 välinen erotus (toissijaisesti palkkaryhmien 6 ja 5 välinen erotus). Sen suuruus oli vaihdellut seuraavasti:

1.1.–31.10.2013...........511 euroa/kk/hlö...(291 euroa/kk/hlö)

1.11.2013–31.3.2015...520 euroa/kk/hlö...(296 euroa/kk/hlö)

1.4.2015–31.3.2016.....525 euroa/kk/hlö...(299 euroa/kk/hlö)

1.4.2016–.................... 532 euroa/kk/hlö...(303 euroa/kk/hlö)

Saatavat olivat erääntyneet ja ne erääntyivät maksettaviksi kunkin kuukauden 20. päivä.

E:n saatava on yhteensä 11.584 euroa, A:n yhteensä 12.736 euroa, C:n yhteensä 5.110 euroa ja B:n 31.3.2017 mennessä kertynyt saatava on yhteensä 26.634 euroa.

D:lle oli muista poiketen maksettu aikaisemmasta tehtävästään johtuen palkkaryhmä 6 mukaista henkilökohtaista palkkaa. Hän oli lisäksi siirtynyt muihin tehtäviin 1.11.2014 lukien. Näin ollen D:n saatava oli palkkaryhmien 7 ja 6 välinen erotus (220 euroa kuukaudessa 1.1.–31.10.2013 ja 224 euroa 1.11.2013–31.10.2014) eli yhteensä 4.888 euroa. Myös nämä saatavat olivat erääntyneet kuukausittain palkanmaksupäivänä.

VASTAUS

Vastaus

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja DNA Oyj ovat vaatineet, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 7.410 eurolla kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Tehtävän sisältö tai vaativuus ei ole muuttunut 1.1.2013 tai sen jälkeen ja yritysliiketoiminnan asiakaspalvelun palveluasiantuntijan tehtävästä 26.8.2012 laadittu toimenkuvaus on edelleen pätevä. Vaikka esimiehen maaliskuussa 2013 laatima toimenkuva oli tehtävän varsinaisesta toimenkuvasta sanamuodoltaan poikkeava, se ei ollut ristiriidassa alkuperäisen toimenkuvan kanssa, eikä tehtävä muuttunut tarkennuksista huolimatta. Esimiehen laatimaan tarkennukseen kirjatut ja nyt kanteessa esille nostetut elementit olivat tiedossa ja ne sisältyivät tehtävään alun perin. Tehtävän vaativuuden arviointi ja siihen kuulunut pisteytys tehtiin syksyllä 2012 pisteytystyöryhmässä yksimielisesti asianmukaisin tiedoin. Yritysliiketoiminnan asiakaspalvelupäällikköä kuultiin tehtävän sisällöstä.

Yritysliiketoiminnan asiakaspalvelun palveluasiantuntijan pääasiallinen tehtävä oli toimiminen palveluneuvojan tukena ja apuna. Tämä tehtävä ei muuttunut tarkennuksen myötä. Kaikki palveluasiantuntijat eivät osallistuneet tehtävän kaikkiin osatehtäviin, vaan esimies valitsi henkilöt tehtäviin osaamisen mukaan. Velvollisuus tehdä niin sanottua linjatyötä eli vastata yritysasiakaspalvelun puheluihin ei poistunut. Palveluasiantuntijan tehtävään kuului esimerkiksi ruuhkatilanteissa ottaa vastaan yritysasiakaspalvelun puheluita muiden tehtävien mahdollistamissa rajoissa. Velvoitetta ottaa tiettyä puhelumäärää taikka hoitaa puheluita tiettyä tuntimäärää ei ole.

Toimenkuvaan kirjatut tehtäväelementit eivät muuttaneet tehtävän sisältöä. Kouluttaminen asiantuntijaroolissa yritysasiakaspalvelun osaamisen laajentamiseksi sisältyi aikaisemman toimenkuvan mukaisiin pääasiallisiin tehtäviin maininnalla "ohjaten ja lisäten henkilöiden tietoja ja taitoja". "Prosessien ja ohjeistuksien jatkuva parantaminen sekä toimiminen asiantuntijana prosessien ja järjestelmien kehitysprojekteissa (pienemmissä projekteissa jopa vetäjänä)" oli alkuperäisessä tehtävänkuvassa kuvattu tehtävän tavoitteissa. Sen mukaan tehtävään kuului "kehittää yritysasiakaspalvelun toimintaa siten, että yritysasiakaspalvelulle asetetut laadulliset ja myynnilliset tavoitteet saavutetaan".

Palveluasiantuntijan tehtäviin ei kuulunut uusien prosessien tekeminen tai muuttaminen, vaan asiaan eteenpäin vieminen. Prosessien muuttamisesta päätti palveluasiantuntijan esimies. Järjestelmien kehitysprojekteissa toimiminen merkitsi osallistumista projekteihin ja oman näkemyksen ilmaisemista. Palveluasiantuntija ei ollut vetovastuussa kehityksessä. Huomattuaan kehitystarpeen palveluasiantuntijan tuli indikoida se vastuussa olevalle palveluasiantuntijoiden esimiehelle. Uusia palveluja tai muutoksia ei tullut jatkuvasti, joten tämä ei ollut palveluasiantuntijan säännöllistä työtä.

"Uusien tuotteiden, palveluiden, prosessi- tai järjestelmämuutosten testaaminen ja hyväksyminen sekä työohjeiden ja koulutusmateriaalien tekeminen niistä" sisältyi aiempaan toimenkuvaan toiminnan kehittämisenä. Palveluasiantuntijat testasivat uusia tuotteita, palveluita, prosessimuutoksia tai järjestelmämuutoksia. Muutoin he eivät pystyisi kouluttamaan ja tekemään työohjeita. Testauksia tehtiin testauspäälliköiden johdolla. Kaikki palveluneuvojat eivät tehneet kaikkia tehtäviä, vaan henkilöitä valittiin esimiehen päätöksellä osaamisen mukaan.

"Avustaminen erilaisissa asiakasyhteydenottoprojekteissa ja hankalien asiakastapausten selvittämisessä" oli palveluasiantuntijan perustehtävä ja se sisältyi aiempaan toimenkuvaan. Tehtävä merkitsi palveluneuvojan apuna ja tukena olemista.

Vaativuusluokitus toimen luonteen perusteella

Yritysliiketoiminnan asiakaspalvelun palveluasiantuntijan tehtävään sisältyi suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja, joiden perusteena olivat asiantuntemus ja kokemus. Tehtävään kuului itsenäisiä ratkaisuja, joten tehtävälle oli perustellusti annettu 200 pistettä ja vaativuusluokka 1.4. Vaativuusluokka 1.5 merkitsisi, että tehtävään kuuluisi suunnittelun ohella erittelyä ja vaativia ratkaisuja.

Tehtävän ratkaisut eivät merkinneet kantajan väittämää ammatillista vastuuta. Yksittäisen palveluasiantuntijan asiantuntijuus ei kattanut kaikkia tehtävän osa-alueita. Palveluasiantuntijalla ei ollut laaja-alaista vastuuta kaikkien osa-alueiden hallinnasta. Palveluasiantuntijan toiminta tukeutui muuhun yritysasiakaspalveluun. Vaikka palveluasiantuntija saattoi tehdä työohjeen itse, hän oli saanut sitä varten raamit ja linjat yritysasiakaspalvelusta.

Vaativuusluokitus vuorovaikutuksen perusteella

Palveluasiantuntijan tehtävän vuorovaikutusvaatimus ei ole aiempaa suurempi. Alkuperäisessä toimenkuvassa ei ole lueteltu kaikkia sidosryhmiä, vaan pääasiallisia esimerkkejä, joten tehtävässä oli muitakin kuin sisäisiä sidosryhmiä. Kirjatut sidosryhmät olivat yritysasiakaspalvelun lähimmät sidosryhmät, joiden kanssa aktiviinen yhteydenpito tapahtui. Esimiehen laatimassa toimenkuvassa mainitut sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät olivat olemassa ja tiedossa jo alkuperäistä pisteytystä tehtäessä. Yhteydenpito esimiehen laatimaan toimenkuvaan listattuihin sidosryhmiin ei myöskään ole päivittäistä. Tehtävä ei ole tältäkään osin muuttunut.

Palveluasiantuntijan toiminta ulkoistettuihin asiakaspalvelu- ja tilauskäsittelytoimintoihin oli samanlaista ohjeistusta ja koulutusta kuin vastaaville sisäisille toiminnoille, eikä vuorovaikutusvaatimus ollut lisääntynyt. Yritysasiakaspalvelun käyttämät ulkoistetut palvelut olivat myös pääosin päättyneet viimeistään lokakuussa 2013.

Palveluasiantuntijoilla ei ollut ohjausvastuuta ulkoistettujen toimintojen tai järjestelmäkehityskonsulttien tai teknisten toteuttajien osalta. Yhteistyö ei eronnut vastaavasta yhteistyöstä sisäisten resurssien kanssa. Palveluasiantuntija ei määritellyt järjestelmän toiminnallisuutta tai vian korjausta. Palveluasiantuntija saattoi pitää näille saman koulutuksen kuin talon sisäisille toimijoille.

Hankalien asiakastapausten selvittämisessä avustaminen sisältyi alkuperäiseen toimenkuvaan ja se oli tiedossa alkuperäistä pisteytystä tehtäessä.

Yritysliiketoiminnan asiakaspalvelun palveluasiantuntijan tehtävään kuului tavoitteellisia yhteyksiä asiantuntijatasolla tyypillisesti omassa toiminnossa ja siihen liittyen neuvontaa, ohjausta ja omaksumiseen vaikuttamista, joten vaativuusluokka 4.3 oli oikea. Edellä tehtävän vuorovaikutusvaatimuksista esitetty huomioon ottaen vaatimus vaativuusluokasta 4.4 oli perusteeton. Palveluasiantuntijan työssä vuorovaikutus ei ollut merkittävän oma-aloitteista.

Vaativuusluokitus kokonaisuutena

Tehtävien vaativuuden arviointi perustui tehtävien pisteytykseen neljän eri vaativuustekijän perusteella. Kunkin vaativuustekijän eri portaalla voi olla vaativuudeltaan toisistaan eroavia tehtäviä. Kaikki tehtävämuutokset eivät siten merkinneet nousua seuraavalle pistetasolle. Kunkin vaativuustekijän pisteytys tuli olla oikeassa suhteessa yhtiön palkkajärjestelmään kuuluviin muiden tehtävien vastaaviin pisteytyksiin. Tehtävän kokonaispistemäärä ja palkkaryhmä sijoittuivat asianmukaisesti osaksi yhtiön palkkajärjestelmän kokonaisuutta.

Vaatimusten perusteissa ei ollut otettu huomioon palkkajärjestelmän vaatimuksia kokonaisuutena. Yhtiössä lähes kaikki pisteytykset oli tehty pisteytystyöryhmässä yhteisymmärryksessä. Pisteytystyön myötä työehtosopimuksen yleistason kirjauksille on muodostunut yhdessä hyväksytty tulkinta. Kannevaatimuksen mukainen tehtävän luonnetta koskeva vaatimus merkitsisi pisteytyksen nostamista 200 pisteestä 225 pisteeseen.

Tämä vaatimus oli ristiriidassa muiden, yhdessä hyväksyttyjen pisteytystasojen kanssa. Ristiriita näkyi selkeimmin vertailemalla vaatimusta yritysliiketoiminnan asiakaspalvelun muiden tehtävien pistemääriin. Yritysliiketoiminnan asiakaspalvelussa yhdessäkään tehtävässä tehtävän luonteen pistemäärä ei ylittänyt 200 pistettä. Vertailutehtäviin kuuluivat myös yritysasiakaspalvelun ja suurasiakaspalvelun lähiesimiehinä toimivat ryhmäpäälliköt. Yhtiön organisaatiossa 225 pistettä oli annettu muun muassa tehtävissä hallintakeskusoperoija, välitysverkkojen järjestelmäasiantuntija, liiketoiminta-analyytikko ja rakennuttaja ja 200 pistettä tehtävissä asentajat, case managerit ja pk-yritysmyyjät myyntipalvelussa. Kannevaatimuksen mukainen tehtävän vuorovaikutusta koskeva vaatimus merkitsisi pisteytyksen nostamista 115 pisteestä 135 pisteeseen. Tämäkin poikkesi selvästi yhdessä hyväksytystä linjasta.

Suurasiakaspalvelun ryhmäpäällikkö oli ainoa yritysliiketoiminnan asiakaspalvelun tehtävä, jossa tehtävän vuorovaikutuspisteet olivat 135. Kuluttaja-asiakaspalvelun paikkakunnan palvelupäällikön tehtävässä vuorovaikutuspisteet ovat niin ikään 135. Tehtävään kuului ohjata ja johtaa paikkakunnan toimintaa ja hoitaa kaikki paikkakunnan sidosryhmäkontaktit. Kuluttaja-asiakaspalvelun palveluasiantuntijoiden palvelupäällikön tehtävässä vuorovaikutuspisteet ovat 115. Vuorovaikutusvaatimuksen 135 pistettä myönnettäessä oli kiinnitetty huomiota muun muassa aktiiviseen säännölliseen yhteydenpitoon ulkomaille tai merkittävän kontaktin kanssa. Vaatimus merkittävästä oma-aloitteista yhteydenpidosta ei merkinnyt vain operatiivista tekemistä, vaan yhteydenpidon tuli olla laaja-alaista. Vuorovaikutusvaatimuksen 135 pistettä oli muun muassa seuraavissa tehtävissä (yhtiön koko verkon vianvalvonta), operoijat (muun muassa radioverkko, siirtoverkko), ratkaisusuunnittelijat, kehityspäälliköt ja tekninen asiantuntija (Service Desk).

Palveluasiantuntijan tehtävä ei ole samantasoinen kuin prosessiasiantuntijan tehtävä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Palveluasiantuntijan vanha toimenkuva 26.8.2012

2. Palveluasiantuntijan uusi toimenkuva

3. Prosessiasiantuntijan toimenkuva

4. Työntekijöiden kirje

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Asiakaspalvelun pisteytyskoonti (SALASSA PIDETTÄVÄ KIRJALLINEN TODISTE)

2. Palveluasiantuntijan vanha toimenkuva 26.8.2012 (K1)

3. Palveluasiantuntijan uusi toimenkuva (K2)

Kantajan henkilötodistelu

1. DNA Oyj:n entinen palveluasiantuntija A

2. DNA Oyj:n asiakaspalvelun entinen luottamusmies F

3. DNA Oyj:n pääluottamusmies, luokittelutyöryhmän jäsen G

Vastaajan henkilötodistelu

1. DNA Oyj:n ryhmäpäällikkö, entinen asiakaspalvelupäällikkö H

2. DNA Oyj:n henkilöstöpäällikkö, luokittelutyöryhmän jäsen I

3. DNA Oyj:n henkilöstöpäällikkö J

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Ammattiliitto Pro ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ict-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen (1.10.2012–31.10.2014 ja 1.11.2014–31.10.2016) palkkausjärjestelmän mukaan toimihenkilöiden tehtäväkokonaisuuden arviointi perustuu toimenkuvaukseen. Tehtävän vaativuus arvioidaan neliosaisella mittarilla, jolla toimelle saadaan vaativuuspisteet ja palkkaryhmä. Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän matalin mahdollinen palkkaryhmä on 1 ja korkein 10. Työehtosopimuksen mukaan vaativuusluokitusta varten perustetaan työryhmä, joka koostuu työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajista.

Kanteessa kerrotut viisi toimihenkilöä A, B, C, D ja E siirtyivät Go-Excellent -yhtiöstä DNA Oyj:n palvelukseen heinäkuussa 2012, jolloin yritysliiketoiminnan asiakaspalvelun palveluasiantuntijan tehtävän luonne sijoitettiin luokittelutyöryhmässä vaativuusluokkaan 1.4 (200 pistettä) ja vuorovaikutus luokkaan 4.3 (115 pistettä). Palveluasiantuntijan tehtävä sai yhteensä 395 vaativuuspistettä, joten se sijoitettiin palkkaryhmään 5.

Kantajan mukaan palveluasiantuntijan tehtävän luonne tulisi kuitenkin sijoittaa vaativuusluokan 1.4 asemesta vaativuusluokkaan 1.5 (vähintään 225 pistettä) ja vuorovaikutus luokan 4.3 asemesta luokkaan 4.4. (vähintään 135 pistettä). Tällöin palveluasiantuntijan tehtävä kuuluisi ensisijaisesti palkkaryhmään 7 ja toissijaisesti palkkaryhmään 6.

Vastaajan mukaan palveluasiantuntijan tehtävä pisteytettiin syksyllä 2012 pisteytystyöryhmässä yksimielisesti asianmukaisin tiedoin. Palveluasiantuntijan tehtävä ei muuttunut pisteytyksen jälkeen. Vaativuusluokka 1.5 edellyttäisi, että tehtävään kuuluisi erittelyä ja vaativia ratkaisuja. Palveluasiantuntijan tehtävässä ei myöskään edellytetä oma-aloitteista vuorovaikutusta siten, että vuorovaikutus tulisi sijoittaa luokkaan 4.4.

Esitetty selvitys

Palveluasiantuntijan tehtävänkuvauksen (K1, V2) mukaan pääasialliset tehtävät ovat yritysasiakaspalvelun henkilöiden tukeminen ohjaten ja lisäten henkilöiden tietoja ja taitoja, yhteyshenkilönä toimiminen sekä palveluneuvojan tehtävät. Tehtävään kuuluu vastuu omasta työstä ja ymmärrys oman tehtävän merkityksestä asiakaspalvelulle. Tehtävän tavoitteena on kehittää yritysasiakaspalvelun toimintaa siten, että sille asetetut laadulliset ja myynnilliset tavoitteet saavutetaan. Tehtävän vuorovaikutus -kohdassa on mainittu sisäiset sidosryhmät, joihin kuuluvat yritys- ja suurasiakaspalvelu, laskutus, luotonvalvonta, kuluttaja-asiakaspalvelun ohjaus ja sekä kuluttaja- ja yritysmyynti.

Palveluasiantuntijoiden 22.3.2013 yhtiön edustajille ja luottamusmiehille lähettämästä kirjeestä (K4) ilmenee, että palveluasiantuntijat ovat tiedusteluistaan huolimatta saaneet tiedon vahvistetusta tehtävänkuvauksesta vasta 11.3.2013, vaikka määräpäivä oli 28.2.2013. Palveluasiantuntijat toivat kirjeessään esille pisteytyksessä havaitsemiaan epäkohtia ja kertoivat lisäksi, että palveluasiantuntijoiden motivaatio on laskenut, koska tehtävänimikkeen muutoksen (super userista palveluasiantuntijaksi) myötä heille on tullut lisää vastuuta, mutta palkkaa ei ole tarkistettu todellista tilannetta vastaavaksi.

Uuden tehtävänkuvauksen (K2, V3) mukaan palveluasiantuntijan tehtäviin kuuluivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa kouluttaminen asiantuntijaroolissa yritysasiakaspalvelun osaamisen laajentamiseksi, prosessien ja ohjeistuksien jatkuva parantaminen, toimiminen yritysasiakaspalvelun edustajana ja asiantuntijana prosessien ja järjestelmien kehitysprojekteissa sekä uusien tuotteiden, palveluiden sekä prosessi- tai järjestelmämuutosten testaaminen ja hyväksyminen. Tehtäviin kuului lisäksi koulutusmateriaalien laatiminen ja erilaisissa asiakasyhteydenottoprojekteissa ja hankalien asiakastapausten selvittämisessä avustaminen. Uudessa tehtävänkuvauksessa on edellä mainittujen sisäisten sidosryhmien lisäksi mainittu useita muita sisäisiä sidosryhmiä ja joitakin ulkoisia sidosryhmiä.

DNA Oyj:n entinen palveluasiantuntija A on työtuomioistuimessa kertonut siirtyneensä heinäkuussa 2012 DNA Oyj:n yritysliiketoiminnan asiakaspalvelun palveluasiantuntijaksi GoExcellentin niin sanotun super userin tehtävästä, johon on kuulunut muun muassa DNA Oyj:n palveluneuvojien kouluttamista valmiiden koulutusmateriaalien pohjalta. Luokittelutyöryhmässä pisteytetty palveluasiantuntijan toimenkuva (K1, V2) laadittiin näiden työtehtävien perusteella. Vuoden vaihteessa 2012–2013 DNA Oyj:n asiakaspalveluun perustettiin palvelutuki, jonka myötä palveluasiantuntijoiden tehtäviin lisättiin esimerkiksi koulutusohjeiden ja -materiaalien laatiminen sekä niin sanotun suurasiakaspalvelun palveluneuvojien kouluttaminen. Palveluasiantuntijoiden päivittäinen työaika kului muutoksen jälkeen pääasiassa koulutusmateriaalien laatimiseen, yhtiön sisäisiin prosesseihin ja sidosryhmäsuhteiden ylläpitoon. Palveluasiantuntijoille vuoden 2013 alusta kuuluneet työtehtävät kuvattiin uudessa toimenkuvauksessa (K2, V3), joka olisi tullut pisteyttää ja vahvistaa myös luokittelutyöryhmässä (K4). Prosessiasiantuntijan (K3) työtehtävät vastasivat palveluasiantuntijan työtehtäviä, joten näiden tehtävien pitäisi olla samassa palkkaryhmässä.

DNA Oyj:n asiakaspalvelun entinen luottamusmies F on kertonut palveluasiantuntijan tehtävän sisällöstä ja muutoksesta sekä prosessiasiantuntijan tehtävästä asiaan vaikuttavilta osin pääosin kuten A. F on lisäksi kertonut, että palveluasiantuntijan tehtävän pisteytys tuli hänen tietoonsa alkuvuonna 2013. Pisteytetystä toimenkuvauksesta (K1, V2) puuttuu muun muassa useita sidosryhmiä, ulkoisen kumppanin kouluttaminen sekä yhteydet järjestelmäkehitykseen ja tuotepäälliköihin. Palveluasiantuntijan tehtävä ei voi kuulua palkkaryhmään 5, koska he opastavat ja kouluttavat palkkaryhmiin 4–6 sijoitetuissa tehtävissä työskenteleviä. Palveluasiantuntijat laativat silloisen esimiehensä kanssa tehtäviä todenmukaisemmin kuvaavan uuden toimenkuvauksen (K2, V3), josta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen työnantajan kanssa, eikä uutta toimenkuvausta käsitelty tai vahvistettu luokittelutyöryhmässä.

DNA Oyj:n pääluottamusmiehen, luokittelutyöryhmän jäsenen G:n mukaan toimihenkilön pääasialliset tehtävät määrittelivät toimen luonteen. Luokittelutyöryhmä kävi läpi pisteytettävän kirjallisen toimenkuvauksen, haastatteli tarvittaessa esimiehiä ja tarkisti, vastasiko toimenkuvaus tehtävän pisteytystä. Luokittelutyöryhmä huomioi arvioinnissa myös muiden tehtävien pisteytykset kokonaisuutena. Palveluasiantuntijan toimenkuvaus (K1, V2) on laadittu yleisluontoisesti siten, ettei siinä ole mainittu prosessien kehittämistä tai niihin osallistumista. Tehtävä sijoitettiin luokittelutyöryhmässä syksyllä 2012 tai alkukeväällä 2013 yksimielisesti palkkaryhmään 5. Pisteytyksen vahvistamisen jälkeen palveluasiantuntijat kertoivat G:lle, että he opastivat palkkaryhmää 5 ylemmissä palkkaryhmässä olevia henkilöitä kuten suurasiakaspalvelussa työskenteleviä, eikä tätä ole huomioitu pisteytyksessä.

DNA Oyj:n ryhmäpäällikkö, entinen asiakaspalvelupäällikkö H on kertonut, että palveluasiantuntijoille tuli laatia uusi tehtävänkuvaus, koska heillä GoExcellentillä ollutta tehtävänkuvausta ei voitu hyödyntää sellaisenaan. H laati palveluasiantuntijan tehtävänkuvauslomakkeen (K1, V2) ja oli sen osalta kuultavana pisteytystyöryhmässä. Palveluasiantuntijoiden pääasiallisena tehtävänä oli kouluttaa, ohjata ja tukea palveluneuvojia ja tehtävät vaihtelivat kunkin palveluasiantuntijan henkilökohtaisesta osaamisesta riippuen. Kaikille palveluneuvojille vahvistettiin kuitenkin sama yleisluontoinen tehtävänkuvaus. Pisteytystyöryhmä kuuli ennen pisteytyksen vahvistamista palveluasiantuntijan tehtävän sisällön tuntevia henkilöitä, joten pisteytys perustui oikeisiin ja ajantasaisiin tietoihin. Palveluasiantuntijan tehtävässä ei tapahtunut muutoksia tehtävän pisteytyksen jälkeen ja uusi tehtävänkuvauslomake (K2, V3) oli ainoastaan tarkempi kuvaus palveluasiantuntijan tehtävästä. Samat tiedot ilmenivät myös pisteytetystä tehtävänkuvauksesta (K1, V2), jossa ei ole esimerkiksi lueteltu palveluasiantuntijoiden sidosryhmiä niiden suuren määrän vuoksi. Koulutusmateriaalien laatiminen on kuulunut palveluasiantuntijoiden tehtäviin koko ajan. Palveluasiantuntijan tehtäviin ei kuulunut merkittävästi oma-aloitteista yhteydenpitoa sidosryhmiin. Palveluasiantuntijalla ei myöskään ollut päätöksentekovastuuta tai vastuuta prosessien muuttamisesta, koska nämä kuuluivat heidän esimiehiensä tehtäviin.

DNA Oyj:n henkilöstöpäällikkö ja luokittelutyöryhmän jäsen I on kertonut palveluasiantuntijan pääasiallisista työtehtävistä asiaan vaikuttavilta osin pääosin kuten H. I on lisäksi kertonut, että palveluasiantuntijoille vahvistettu tehtävänkuvaus (K1, V2) oli sisällöltään ja laajuudeltaan tavanomainen. Tehtävänkuvaus oli riittävän tarkka, koska toimihenkilön pääasialliset työtehtävät ilmenivät siitä. Pisteytystyöryhmä varmisti, että sillä oli kaikki tarvittavat tiedot työtehtävistä ennen niiden pisteytystä. Pisteytystyöryhmä keskusteli pisteytyksestä myös toimihenkilöiden luottamusmiesten kanssa. Palveluasiantuntijan tehtävä oli tavanomainen asiantuntijan tehtävä, joten oikea tehtävän luonteen pistemäärä oli 200 pistettä. Koska palveluasiantuntijan työ ei ollut erittäin vaativa asiantuntijatehtävä, kuten esimerkiksi prosessiasiantuntijan tehtävä (K3), eikä siihen kuulunut itsenäistä päätöksentekoa, 225 olisi liian korkea pistemäärä. Korkeampi pistemäärä ei olisi myöskään oikeudenmukaisessa suhteessa yhtiön muiden tehtävien pisteytykseen (V3).

I on lisäksi kertonut, että palveluasiantuntijan pääasiallisiin tehtäviin kuului muun muassa yhteydenpito sidosryhmien kanssa, mutta ei esimerkiksi yhteydenpitoa ulkomaille tai ulkoisen kumppanin ohjausta, jotka saattaisivat nostaa tehtävän vuorovaikutuspisteet 135:een. Näin ollen oikea pistemäärä vuorovaikutuksesta oli 115. Kukin tehtävä pisteytettiin kyseisen tehtävän vaativuuden mukaan. Näin ollen se, että palveluasiantuntijat mahdollisesti neuvoivat heidän tehtäväänsä ylempiin palkkaryhmään sijoitettuja toimihenkilöitä, ei tarkoittanut sitä, että palveluasiantuntijan tehtävän vaativuus olisi arvioitu väärin. Palveluasiantuntijan tehtävän pisteytys valmistui tammikuussa 2013. Keväällä 2013 palveluasiantuntijoiden esimies laati tarkennetun tehtävänkuvauksen (K2, V3), koska palveluasiantuntijat eivät olleet tyytyväisiä heille vahvistettuun palkkaryhmään.

DNA Oyj:n henkilöstöpäällikön J:n mukaan tehtävänkuvausten sisältö ja laajuus vaihtelivat tehtäväkohtaisesti. Tehtävän vaativuuden arviointi ei perustunut pelkkään kirjalliseen tehtävänkuvaukseen, vaan tehtävän sisällöstä hankittiin tietoa esimerkiksi esimiehiltä. Palveluasiantuntijan tehtävälle on annettu prosessiasiantuntijan tehtävää (K3) vähemmän pisteitä, koska tehtävät olivat erilaisia ja palveluasiantuntijan tehtävä oli vähemmän vaativa. [Teksti salainen.]

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Palveluasiantuntijan tehtävät on määritelty yleisluontoisesti pisteytetyssä ja vahvistetussa tehtävänkuvauslomakkeessa (K1, V2). Tämä on tarkoituksenmukaista erityisesti silloin, kun sama tehtävänkuvaus koskee useampia toimihenkilöitä. Tehtävänkuvauksen laatineen H:n pisteytystyöryhmän jäsenen I:n mukaan vahvistettu tehtävänkuvaus oli oikea ja riittävä kuvaus palveluasiantuntijan pääasiallisista tehtävistä. A:n, F:n ja G:n mukaan vahvistetusta tehtävänkuvauksesta puuttui monia olennaisia tehtäviä, vastuita ja sidosryhmiä, joten vahvistettu tehtävänkuvaus ei vastannut palveluasiantuntijoiden todellisia tehtäviä. Palveluasiantuntijat ja heidän silloinen esimiehensä ovat laatineet pisteytyksen vahvistamisen jälkeen uuden tehtävänkuvauslomakkeen (K2, V3), jota ei kuitenkaan ole pisteytetty tai vahvistettu. Uudessa tehtävänkuvauslomakkeessa tehtäväkokonaisuudet on yksilöity jonkin verran vahvistettua tehtävänkuvausta tarkemmin, mutta vahvistettu ja täydennetty tehtävänkuvauslomake eivät kuitenkaan kokonaisuuksina arvioiden merkittävästi eroa toisistaan.

Asiassa on G:n ja I:n kertomuksilla selvitetty, että pisteytystyöryhmä kävi tehtävänkuvaukset huolellisesti läpi ennen pisteytysten vahvistamista. Pisteytystyöryhmä myös kuuli kunkin tehtävän asiantuntijoita, kuten esimiehiä. Pisteytystyöryhmä varasi myös luottamusmiehille tilaisuuden tulla kuulluiksi. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että palveluasiantuntijan tehtävää ei ole pisteytetty pelkän kirjallisen tehtävänkuvauksen perusteella. Se, että uuteen tehtävänkuvaukseen (K2, V3) on kirjattu sellaisia työtehtäviä, vastuita ja sidosryhmiä, jotka eivät käy ilmi vahvistetusta tehtävänkuvauksesta (K1, V2), ei yksin osoita, etteikö palveluasiantuntijan todellisia ja pääasiallisia työtehtäviä olisi riittävällä tavalla huomioitu tehtävänkuvauksen pisteytyksessä.

Se, että palveluasiantuntijat ovat itse kokeneet tehtävänsä kuuluvan korkeampaan palkkaryhmään tai että palveluasiantuntijoiden on joissakin tapauksissa selvitetty kouluttavan ja ohjaavan myös omaa tehtäväänsä korkeampiin palkkaryhmiin sijoittuvia henkilöitä, eivät merkitse automaattisesti sitä, että palveluasiantuntijan tehtävä tulisi sijoittaa palkkaryhmään 6 tai 7. Myöskään se, että esimerkiksi prosessiasiantuntijat ovat palveluasiantuntijoita korkeammassa palkkaryhmässä (K3) merkitse automaattisesti sitä, että palveluasiantuntijan tehtävä kuuluisi sijoittaa korkeampaan palkkaryhmään. Palveluasiantuntijan tehtävän sijoittaminen palkkaryhmään 6 tai 7 edellyttää, että asiassa esitetyn todistelun perusteella voidaan päätellä, että nimenomaisesti palveluasiantuntijan tehtävän luonne tulisi sijoittaa vaativuusluokan 1.4 asemesta vaativuusluokkaan 1.5 (225 pistettä) ja / tai tehtävän vuorovaikutus tason 4.3. asemesta tasolle 4.4 (135 pistettä).

A on kertonut, että palveluasiantuntijat vastasivat nykyisin koulutusmateriaalien laatimisesta ja kouluttivat myös suurasiakaspalvelun palveluneuvojia, mikä lisäsi tehtävän vaativuutta. F:n mukaan palveluasiantuntijoilla oli paljon sidosryhmiä ja he kouluttivat myös ulkoisia kumppaneita. G:n mukaan palveluasiantuntijoiden tehtäviin kuului prosessien kehittämistä ja niihin osallistumista. Kantajan mukaan näitä seikkoja ei ole otettu huomioon tehtävänkuvausta pisteytettäessä.

Toimen luonteen tasojen 1.4 ja 1.5 välinen rajanveto on vaativuusluokituksessa määritelty suhteellisen epämääräisesti ja tulkinnanvaraisesti. Taso 1.4 edellyttää suunnittelua, harkintaa ja itsenäisiä ratkaisuja, joiden perusteina ovat useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus. Toimen luonne on tasolla 1.5 silloin, kun tehtävä sisältää suunnittelua, erittelyä ja vaativia ratkaisuja, joista henkilöllä on ammatillinen tai taloudellinen vastuu. Taso 1.5 edellyttää siten tasoa 1.4 vaativampien ratkaisujen tekemistä itsenäisesti.

Kuten edellä on todettu, palveluasiantuntijan pääasialliset työtehtävät ovat muiden henkilöstöryhmien, erityisesti palveluneuvojien, tuki- ja ohjaustehtäviä. Vaikka palveluasiantuntijan tehtäviin kuuluu myös sinänsä vastuullisia asiantuntija- ja koulutustehtäviä, asiassa ei kuitenkaan ole esitetty konkreettista selvitystä palveluasiantuntijan tehtäviin kuuluvista tason 1.5 edellyttämistä suunnittelusta, erittelystä ja vaativista ratkaisuista, joista palveluasiantuntijalla olisi ammatillinen tai taloudellinen vastuu. Palveluasiantuntijan tehtävien on sen sijaan selvitetty edellyttävän asiantuntemusta, suunnittelua ja harkintaa, jotka ovat tasolle 1.4 sijoitettavien tehtävien edellytyksiä. Ottaen lisäksi huomioon I:n ja J:n yhdenmukaiset kertomukset siitä, että palveluasiantuntijan tehtävä on sellainen tavanomainen asiantuntijatehtävä, jonka toimen luonteelle ei kuulu antaa enempää kuin 200 pistettä, asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että palveluasiantuntijan toimen luonne tulisi sijoittaa tasolle 1.5.

Vuorovaikutus on tasolla 4.3 (115 pistettä) silloin, kun tehtävään kuuluu tavoitteellisia yhteyksiä asiantuntijatasolla, vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa tai erityisiä ihmissuhdetaitoja sekä neuvontaa, ohjausta ja omaksumiseen vaikuttamista. Taso 4.4 (135 pistettä) edellyttää merkittävästi oma-aloitteista yhteydenpitoa, ammatillista erityisosaamista, yhteyksiä asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin sekä mahdollisesti yhteyksiä toisiin maihin.

Kuten edellä on todettu, palveluasiantuntijan tehtävä on asiantuntijatehtävä, johon sisältyy huomattava määrä muiden toimihenkilöiden ohjaamista ja kouluttamista. On selvää, että tällaisten tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää ammatillisen osaamisen lisäksi tavanomaista parempia vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja. Asiassa on myös selvitetty, että palveluasiantuntijan työhön kuuluu säännöllisesti työskentely erilaisten sidosryhmien kanssa, mikä korostaa tehtävän vuorovaikutuksellista luonnetta. Vuorovaikutustason arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon, että tasolla 4.4 edellytetään vielä tasoa 4.3 merkittävämpää ja oma-aloitteisempaa yhteydenpitoa sekä ammatillista erityisosaamista.

I:n ja J:n mukaan vuorovaikutuksen osalta kanteessa tarkoitettu 135 pistettä edellyttää monipuolista ja vastuullista vuorovaikutusta, jollaista palveluasiantuntijan tehtävässä ei ollut, vaikka tehtävään kuului myös yhteydenpitoa sidosryhmiin. Lisäksi asiassa on yritysasiakaspalvelun toimihenkilöiden tehtävien pisteytyksen tasapuolisuuden ja yhdenmukaisuuden vuoksi otettava huomioon se J:n kertomuksesta ilmenevä seikka, että yritysasiakaspalvelussa ainoastaan suurasiakaspalvelun ryhmäpäällikön ja rekrytointiasiantuntijan tehtävillä on 135 vuorovaikutuspistettä. Työtuomioistuin pitää uskottavana sitä, että näiden tehtävien vaativuus on niiden luonteen vuoksi vuorovaikutuksen osalta muita tehtäviä vaativampi. Edellä kerrotuilla perusteilla asiassa ei ole esitetty selvitystä sellaisista konkreettisista seikoista, joiden perusteella voitaisiin todeta, että palveluasiantuntijan tehtävään sisältyvä vuorovaikutus olisi tasolla 4.4.

Näin ollen asiassa on jäänyt selvittämättä, että palveluasiantuntijan tehtävä olisi tullut sijoittaa 1.1.2013 lukien palkkaryhmän 5 asemesta palkkaryhmään 6 tai 7. Ammattiliitto Pro ry:n kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Ammattiliitto Pro ry:n kanne hylätään edellä kerrotuilla perusteilla. Asiassa esitetystä selvityksestä on kuitenkin pääteltävissä, etteivät palveluasiantuntijat saaneet tiedusteluistaan huolimatta tietoa pisteytyksen etenemisestä, pisteytyksen lopputuloksesta tai pisteytyksen perusteista, mikä on ollut omiaan lisäämään heidän kokemustaan pisteytyksen epäselvyydestä ja -oikeudenmukaisuudesta. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että osapuolilla on asian epäselvyyden vuoksi ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen tutkittavaksi. Edellä kerrotuista syistä asianosaiset saavat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Nyyssölä, Lehto ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 31.10.2017  Päivitetty 3.11.2017