TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEEN PERUSTUVIEN TYÖAIKASAATAVIEN VANHENTUMINEN

Julkaistu 27.2.2019

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEEN PERUSTUVIEN TYÖAIKASAATAVIEN VANHENTUMINEN

TYÖTUOMIOISTUIN 27.2.2019

TT 2019:30

Työtuomioistuimen täysistuntoratkaisussa katsottiin, että virka- ja työehtosopimukseen perustuvat työaikakorvaukset eivät kuulu työaikalain 38 §:ssä säädetyn kahden vuoden kanneajan piiriin vaan tällaisten saatavien vanhentumiseen sovelletaan työsopimuslain 13 luvun 9 §:ssä säädettyä vanhentumis- ja kanneaikaa. Säännöksen mukaan palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Samaa viiden vuoden vanhentumisaikaa sovelletaan myös silloin, kun työsuhde on päättynyt ja työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina. Kanteessa vaaditut saatavat eivät olleet työsopimuslain säännöksen nojalla vanhentuneet.

Työtuomioistuimen ratkaisu vastasi sen aiempaa vakiintunutta ratkaisukäytäntöä. Korkein oikeus oli kuitenkin ratkaisussaan KKO 2018:10 katsonut, että myös työehtosopimukseen perustuvat työaikasaatavat kuuluvat työaikalain 38 §:ssä säädetyn kahden vuoden kanneajan piiriin. Työtuomioistuin kiinnitti ratkaisussaan huomiota muun ohella siihen, että työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa, työ- ja virkaehtosopimuksia koskevissa riidoissa käsittelyn erityispiirteisiin kuuluu oikeudenkäyntiä edeltävä neuvottelumenettely. Erimielisyysneuvottelut voivat kestää pitkään, joka tapauksessa tilanteesta riippuen sattumanvaraisen ajan.

Neuvotteluvelvollisuudesta johtuen työaikalain 38 §:n mukaisen kahden vuoden kanneajan soveltaminen myös työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tarkoittaisi käytännössä sitä, että järjestäytynyt työntekijä menettäisi mahdollisuutensa saattaa asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi huomattavasti kahta vuotta lyhyemmässä ajassa silloin kun normaalisitovan työehtosopimuksen tulkinnasta on riitaa. Järjestäytynyt työntekijä saisi näin osakseen järjestäytymätöntä työntekijää heikomman oikeussuojan. Työtuomioistuin otti huomioon kanneajan olennaisen merkityksen osana perus- ja ihmisoikeutena turvattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja katsoi, että ammatillisen yhdistymisvapauden käyttäminen ei voi käytettävissä olevan kanneajan osalta johtaa siihen, että yhdenvertaisuus lain edessä ei tosiasiassa toteudu.

Työtuomioistuimen ratkaisusta äänestettiin (11 – 6).

Ratkaisu TT 2019: 30 on kokonaisuudessaan nähtävissä työtuomioistuimen kotisivulla (www.tyotuomioistuin.fi).

Lisätiedot:

Työtuomioistuinneuvos Outi Anttila

puh. 029 56 43350

outi.anttila(at)oikeus.fi

Julkaistu 27.2.2019

Avainsanat

uutinen