TT 2021:79

Työehtosopimusmääräyksen mukaan luottamusmiehelle annetaan säännöllistä viikoittaista vapautusta, jos työnantajalla on työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies. Asiassa oli kysymys luottamusmiehen oikeudesta työstä vapautukseen tilanteessa, jossa luottamusmies oli valittu edustamaan useamman työpisteen työntekijöitä ja työnjohtajan asemapaikka sijaitsi eri toimipisteessä kuin luottamusmiehen ja yhtiön muiden työntekijöiden asemapaikat. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, että luottamusmiehellä oli oikeus työstä vapautukseen. Kysymys myös luottamusmiehen oikeudesta saada rahakorvaus työstä vapautuksen sijasta.

Asia

Työaika

Kantaja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Vastaaja

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Kuultava

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu15.6.2021

Pääkäsittely 20.8.2021

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n välillä 1.2.2017–31.1.2021 (31.1.2020) voimassa olleessa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § Luottamusmiehet

1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmiessopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies. Työpisteellä tarkoitetaan yhteisesti todettua toiminnallista yksikköä, missä kuljettajat vakituisesti aloittavat ja lopettavat työnsä.

Mikäli työnantajalla on työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies, annetaan luottamusmiehelle säännöllistä viikoittaista vapautusta työntekijämäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko

15 - 291 t

30 - 49 3 t

50 - 79 6 t

80 tai yli 8 t

Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kahdeksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuksen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että

---

-vapaa-ajan ja luottamusmiespalkkion perustana oleva työntekijäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäivänä,

---

-sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuoroluetteloon,

-edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntiansion mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A työskentelee X Oy:n palveluksessa linja-autonkuljettajana. A toimii yhtiössä luottamusmiehenä.

Yhtiöllä on Päijät-Hämeen alueella toimipisteet Lahdessa, Heinolassa ja Nastolassa. Yhtiön linjaliikennettä johdetaan Nastolasta, jossa on myös yhtiön palkka- ja taloushallinto. Yhtiön tilausajoliikenteen suunnittelu tehdään Helsingin toimipisteessä.

A:n asemapaikka oli 30.6.2019 saakka Nastola. Yhtiö antoi A:lle 1.1.2019 lukien työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan mukaista työstä vapautusta kahdeksan tuntia viikossa Heinolan, Nastolan ja Lahden työntekijöiden yhteismäärän mukaisesti. Nastolassa oli tuolloin noin 20 linja-autonkuljettajaa ja lisäksi kaksi huoltokorjaamotyöntekijää. Heinolassa oli noin 10 kuljettajaa ja Lahdessa noin 70. A oli joulukuussa 2018 valittu edustamaan kaikkien näiden kolmen toimipisteen työntekijöitä.

Yhtiö siirsi kaikkien Nastolassa olleiden kuljettajien asemapaikan Lahteen 1.7.2019. Nastolaan jäi yhtiön ilmoituksen mukaan korjaamotoiminta ja työnjohto. Yhtiö ilmoitti, ettei se enää 1.1.2020 lukien anna A:lle työstä vapautusta, koska Lahden asemapaikalla ei ole työnjohtajaa. Vuoden 2020 alussa Päijät-Hämeen alueella oli 55 kuljettajaa ja kuusi korjaamohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä.

Erimielisyys koskee sitä, onko A:lla ollut oikeus työstä vapautukseen ajalla 1.1.2020–31.12.2020 ja onko hänellä oikeus rahakorvaukseen, kun hän ei ole saanut työstä vapautusta.

A valittiin vuoden 2020 joulukuussa Lahden asemapaikan ja Nastolan korjaamon luottamusmieheksi 1.1.2021 lukien. Erimielisyys ei koske 1.1.2021 jälkeistä aikaa.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut paikallis- ja liittotasolla.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa, että X Oy oli työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan perusteella velvollinen antamaan luottamusmies A:lle työstä vapautusta ajalla 1.1.2020–31.12.2020;

2) velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan mukaisena rahakorvauksena ajalta 1.1.2020–31.12.2020 yhteensä 4.521,60 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2020 lukien ja

3) velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 10.339,30 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Asian tausta

Joulukuussa 2018 A valittiin yhtiön Päijät-Hämeen luottamusmieheksi kaudelle 2019–2020 (eli ajalle 1.1.2019–31.12.2020). Tätä ennen hän oli toiminut Nastolan toimipisteen luottamusmiehenä. Päijät-Hämeeseen kuului kolme paikkaa: Lahti, Nastola ja Heinola. A:n asemapaikka oli tuolloin Nastolassa. Hän kuitenkin edusti työnantajan kanssa yhteisesti todetulla ja sovitulla tavalla sekä kuljettajia että korjaamohenkilökuntaa Päijät-Hämeessä. A:lla oli tuolloin noin 100 edustettavaa. Heistä noin 20 kuljettajaa työskenteli Nastolan asemapaikalla ja kaksi korjaamolla. Heinolassa oli noin 10 kuljettajaa, ja loput olivat Lahdessa. Yhtiö antoi A:lle 1.1.2019 lukien työstä vapautusta kahdeksan tuntia viikossa, koska edustettavia oli yli 80.

Yhtiö siirsi kaikkien kuljettajien asemapaikan Nastolasta Lahteen loppukesällä 2019. Nastolaan jäi yhtiön ilmoituksen mukaan korjaamotoiminta ja työnjohto. Yhtiö ilmoitti, ettei se enää anna A:lle 1.1.2020 lukien työstä vapautusta, koska Lahden asemapaikalla ei ollut työnjohtajaa.

Vahvistusvaatimus

Työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan soveltaminen ei voi johtaa siihen, että A ei enää saisi työehtosopimuksen mukaista työstä vapautusta.

Työnantajalla on katsottava olleen Lahdessa työnjohtaja tai vastaava esimies. Lahden toimipisteessä oli työnjohtajan huone, ja työnjohtaja kävi ajoittain Lahden toimipisteessä. Sopimusmääräyksen soveltamisen kannalta ei ole ratkaisevaa, vaikka työnjohtaja tai vastaava esimies olisi työskennellyt fyysisesti enimmäkseen Nastolassa tai muualla kuin Lahden toimipisteessä. Nastolaan sijoitetun työnjohtajan on katsottava olleen myös Lahden työnjohtaja tai vastaava esimies työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla.

Joka tapauksessa vapautuksen antamisen edellytysten tulee katsoa täyttyvän, kun Päijät-Hämeessä ylipäänsä työskenteli työnjohtaja tai vastaava esimies. A oli valittu luottamusmieheksi yhteisesti todettuun Päijät-Hämeen toiminnalliseen yksikköön, ja hänelle oli myönnetty vapautus Heinolan, Nastolan ja Lahden työntekijöiden yhteismäärän mukaisesti.

Suoritusvaatimus

Kun A ei ole saanut työstä vapautusta, hänellä on oikeus saada työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan mukaisesti rahakorvaus laskettuna kuuden tunnin mukaan (edustettavia 50–79). Tässä asiassa, ottamatta tältä osin kantaa työehtosopimuksen tulkintaan, vaaditaan korvaus maksettavaksi 48 viikon mukaan. Korvausta vaaditaan siten seuraavasti: 48 viikkoa x 6 tuntia x KT 15,70 = 4.521,60 euroa.

A:lla on oikeus rahakorvaukseen, vaikka hän ei olisi sitä vaatinut vuoden 2020 alussa. Työnantaja on ilmoittanut jo vuoden 2019 puolella, ettei se anna vapautusta, joten työehtosopimuksen määräystä, jonka mukaan ”luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuksen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan” ei voida ainakaan tässä asiassa soveltaa siten, että rahakorvauksen saaminen olisi edellyttänyt vuoden 2020 alussa esitettyä vaatimusta sen maksamisesta.

Joka tapauksessa asiassa on riidatonta, että AKT on esittänyt korvausvaatimuksen ALT:lle 20.8.2020. A:lla on siten vähintään oikeus rahakorvaukseen syys-joulukuulta 2020 eli määrältään 16 viikkoa x 6 tuntia x KT 15,70 = 1.507,2 euroa.

VASTAUS

Vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Asian tausta

A:ta ei ole valittu Päijät-Hämeen luottamusmieheksi kaudelle 2019–2020. Yhtiöllä ei ole Päijät-Hämeen toimipistettä, eikä sellaisen toimipisteen muodostamisesta ole koskaan sovittu. Sen sijaan yhtiöllä on Päijät-Hämeen alueella toimipisteet Lahdessa, Heinolassa ja Nastolassa. Yhtiön linjaliikennettä johdetaan Nastolasta, ja siellä on myös yhtiön palkka- ja taloushallinto. Yhtiön tilausajoliikenteen suunnittelu tehdään Helsingin toimipisteessä. Työnjohto on sijoitettuna ainoastaan Nastolaan ja Helsinkiin.

A valittiin Nastolan luottamusmieheksi joulukuussa 2018. Hänen asemapaikkansa oli tuolloin Nastola, jossa oli sijoitettuna työnjohtaja. Nastolassa oli tuolloin noin 20 linja-autonkuljettajan asemapaikka, ja lisäksi siellä oli kaksi huoltokorjaamotyöntekijää.

A:n asemapaikaksi muuttui 1.7.2019 alkaen Lahti, jossa ei ole koskaan ollut sijoitettuna työnjohtajaa. Tuolloin myös kaikkien Nastolassa olleiden kuljettajien asemapaikka siirtyi Lahteen, eli Nastolaan ei jäänyt yhtään kuljettajaa. Nastolaan jäivät korjaamotyöntekijät, mutta heidän työsuhteisiinsa ei sovellettu linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta.

Sopimusmääräysten tausta ja oikeuskäytäntö

Luottamusmiehiä koskevat määräykset on otettu linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen vuonna 1972. Sitä ennen linja-autoliikenteen alalla noudatettiin keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta sellaisenaan.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa 27.5.1986–31.3.1988 työstä vapautusta koskeva määräys on ollut sanamuodoltaan vähän nykyisestä poikkeava mutta tarkoitukseltaan ja asiasisällöltään sama kuin nykyinen määräys. Aikaisempi määräys kuului seuraavasti: ”Edellytyksenä vapaa-ajan antamiselle työpisteen luottamusmiehelle on, että myös työnantajalla on samassa työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies.” Nykyisessä sanamuodossaan kyseinen määräys on ollut työehtosopimuksesta 26.4.1990–31.3.1992 lähtien.

Vastaaja ja kuultava ovat viitanneet työtuomioistuimen ratkaisuihin TT 1987:80 ja TT 2004:29.

Vahvistusvaatimus

Kanteen vahvistusvaatimus ei perustu sovellettavaan työehtosopimukseen. Työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan mukaan toimipisteen luottamusmiehen oikeus saada työstä vapautusta edellyttää, että kyseisessä työpisteessä on työnjohtaja tai vastaava esimies. Lisäksi edellytyksenä on, että kyseisessä toimipisteessä on vähintään 15 työntekijää, joita luottamusmies edustaa.

Työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdassa on tarkoituksellisesti sana työpisteessä. Yhtiössä on ollut tapana puhua yleisesti Päijät-Hämeestä silloin kun tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, johon kuuluvat Lahti, Nastola ja Heinola. Päijät-Häme ei ole yhtiön työpiste työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen kysymystä työnjohtajan tai vastaavan esimiehen olemisesta työpisteessä ei voida ratkaista kiinnittämällä huomiota maantieteelliseen alueeseen Päijät-Häme, vaan ratkaisu on tehtävä Lahden työpisteen tilanteen mukaan.

Työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan oikea tulkinta on, että työpisteen luottamusmiehellä on oikeus saada vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten vain, mikäli kyseisessä työpisteessä on pysyvä työnjohto. Pysyvä työnjohto tarkoittaa sitä, että työnantaja on sijoittanut työnjohdon kyseiseen työpisteeseen. Työstä vapautuksen edellytykset eivät täyty, jos työnjohtaja tai vastaava esimies vain toisinaan käy työpisteessä hänen sijoituspaikkansa ollessa muualla. Sopimusmääräyksen tarkoitus on, että työstään osittain vapautettu luottamusmies voi työstä vapautusaikana hoitaa luottamusmiestehtäviään, kuten käydä työnjohtajan kanssa neuvotteluja ja keskusteluja kyseisen työpisteen työntekijöitä edustaen. Tällaisia neuvotteluja ei voida asianmukaisesti käydä, mikäli työnjohtaja tai vastaava esimies ei ole sijoitettuna kyseiseen työpisteeseen.

A on ollut 1.1.–31.12.2020 Lahden toimipisteen linja-autonkuljettajien luottamusmies. A:n asemapaikalla Lahdessa ei ole ollut kyseessä olevana aikana työnjohtajaa eikä vastaavaa esimiestä. Yhtiön Lahden toimipiste on niin sanottu kylmä varikko, eikä siellä ole työnjohtajan työhuonetta. Linja-autonkuljettajien työnjohtajat on sijoitettu Nastolaan ja Helsinkiin. Koska Lahdessa ei ole ollut työnjohtajaa tai vastaavaa esimiestä, ei A:lla ole oikeutta saada työstä vapautusta linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan perusteella.

A:lla ei ole ollut oikeutta saada työstä vapautusta myöskään Nastolan toimipisteen luottamusmiehenä, koska Nastolassa ei ole ollut 1.1.–31.12.2020 yhtään linja-autonkuljettajaa. Nastolassa oli tuolloin kuusi korjaamotyöntekijää, mutta heidän työsuhteisiinsa ei sovellettu linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta.

Heinolan toimipisteessä oli alle 15 kuljettajaa. Yhtiön Heinolan toimipiste on niin sanottu kylmä varikko eikä siellä ole koskaan ollut sijoitettuna työnjohtoa.

Suoritusvaatimus

Kanteen suoritusvaatimus on perusteeton. A on jo saanut palkan siltä ajalta, jolta hän nyt vaatii rahakorvausta. Jos toimipaikan luottamusmies on oikeutettu saamaan työstä vapautusta, se toteutetaan hänen säännöllisestä työajastaan annettavina vapautustunteina. Tällöin hän saa palkan tekemiltään työtunneilta sekä palkan vapautusajalta. A:lla ei ole oikeutta vaihtaa takautuvasti työstävapautusaikaa rahakorvaukseen. Hänen olisi tullut esittää vaatimus työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta rahakorvauksesta vuoden 2020 alussa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kuljettajapalaverin muistio 3.1.2019

2. Kuljettajapalaverin muistio 21.11.2019

3. Kuljettajapalaverin muistio 16.1.2020

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

Ei nimettyä kirjallista todistelua.

Kantajan henkilötodistelu

1. A

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. B, X Oy:n toimitusjohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

X Oy:ssä on Päijät-Hämeen alueella toimipisteet Lahdessa, Heinolassa ja Nastolassa. A on joulukuussa 2018 valittu edustamaan kaikkein näiden kolmen toimipisteen työntekijöitä kaudelle 2019–2020. Yhtiö on 1.1.–31.12.2019 antanut A:lle työstä vapautusta kahdeksan tuntia viikossa Lahden, Heinolan ja Nastolan työntekijöiden yhteismäärän mukaisesti. Yhtiö on 1.7.2019 siirtänyt kaikkien Nastolassa olleiden kuljettajien asemapaikan Lahteen. Tuolloin myös A:n asemapaikka on siirtynyt Nastolasta Lahteen. Yhtiö ei ole antanut 1.1.2020 lukien A:lle työstä vapautusta vedoten työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan toiseen kappaleeseen, jonka mukaan luottamusmiehelle annetaan määräyksen mukaista säännöllistä viikoittaista vapautusta vain, jos työnantajalla on työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies. Lahden asemapaikalla ei työnantajan mukaan ole työnjohtajaa tai vastaavaa esimiestä, vaan työnjohto on Nastolassa.

Kysymys on siitä, onko A:lla ollut oikeus työstä vapautukseen ajalla 1.1.–31.12.2020. Jos hänellä tuo oikeus katsotaan olleen, kysymys on vielä siitä, onko hänellä oikeus rahakorvaukseen, kun hän ei ole saanut työstä vapautusta.

Henkilötodistelu

A on kertonut olleensa vuosina 2015–2018 Nastolan varikon luottamusmies. Hän oli tuolloin edustanut noin 20 linja-autonkuljettajaa sekä korjaamohenkilöstöä. A oli saanut työstä vapautusta kaksi tuntia viikossa. Esimiehenä ja työnjohtajana oli toiminut liikennepäällikkö C, jonka kanssa A oli hoitanut sekä luottamusmiesasioita että kuljettajan työhön liittyviä asioita.

A oli valittu vuosiksi 2019–2020 luottamusmieheksi Päijät-Hämeen alueelle, joka sisälsi Nastolan, Lahden Kujalan ja Heinolan varikot. Varsinaista luottamusmiesvaalia ei ollut järjestetty, koska A:n lisäksi ei ollut ollut muita ehdokkaita. A oli tehnyt luottamusmiesvalinnasta kirjallisen ilmoituksen työnantajalle, mutta hän ei ole muistanut, oliko siinä lukenut, että hänet oli valittu nimenomaan Päijät-Hämeen luottamusmieheksi. Työnantajalla ei ollut mitään sitä vastaan, että A:n titteli oli muuttunut Nastolan luottamusmiehestä Päijät-Hämeen luottamusmieheksi. Asiasta oli keskusteltu liikennepäällikkö C:en kanssa, eikä tällä ollut siihen mitään huomautettavaa. Päijät-Hämeen alueella luottamusmiehinä olivat olleet A sekä pääluottamusmies.

A:n asemapaikka oli vuonna 2019 ollut Nastolan varikko, jossa työnjohtajana oli C. Nastolan varikolla vain toimitusjohtajalla oli työhuone ja muilla väliseinällä erotettuja looseja. A:lla oli mennyt luottamustehtävän hoitamiseen hyvinkin kahdeksan tuntia viikossa. A oli hoitanut luottamusmiesasioita C:n kanssa siihen saakka, kunnes tämä oli kesällä 2020 lähtenyt pois talosta. C oli Nastolan, Lahden Kujalan ja Heinolan varikoiden esimies, ja hän oli käynyt joskus myös Helsingissä. A:n asemapaikan siirtyminen Lahden Kujalan varikolle ei ollut muuttanut luottamusmiestehtävän hoitamista muuten kuin siten, että hänen oli täytynyt siirtyä autolla Nastolan varikolle, jos C ei ollut sattunut olemaan Lahden Kujalan varikolla. C oli käynyt melkein päivittäin Lahden Kujalan varikolla. A oli hoitanut luottamusmiestehtäviä myös vuonna 2020, vaikka hän ei ollut saanut työstä vapautusta.

A on vielä kertonut, että X Oy:llä oli alun perin varikko Nastolassa. Lahden Kujalan varikko perustettiin vuonna 2013 tai 2014. Nastola yhdistyi Lahteen vuonna 2016 kuntaliitoksella. Työnantaja piti Lahden ja Nastolan varikoita jollain tavalla yhtenä, ja varikoiden välillä oli henkilöstön ristiin käyttöä esimerkiksi sairaustapauksissa. Lahden Kujalan ja Nastolan varikoiden välimatka oli noin 10 kilometriä.

X Oy:n toimitusjohtaja B on kertonut, että yhtiöllä oli ollut vuoteen 2014 asti kaksi toimipaikka, Nastola ja Helsinki. Vuonna 2014 yhtiö oli voittanut kilpailutuksen, minkä seurauksena oli perustettu toimipisteet Lahteen ja Heinolaan. Lahti ja Heinola olivat olleet perustamisesta lähtien niin sanottuja kylmiä varikkoja eli ilman työnjohtoa. C oli ollut kuljettajien esimies ja työnjohtaja, ja hänen työpisteensä oli ollut Nastolassa. C oli käynyt Lahden varikolla esimerkiksi hakemassa tilityksiä kassakaapista tai varusteisiin liittyvillä käynneillä. C ei ollut käynyt Lahden varikolla joka päivä. Heinolan varikon suhteen oli ollut sama tilanne. Kuljettajien toimipaikat oli siirretty Nastolasta Lahteen yhtiön hävittyä Nastolan seudun liikennöinnin.

B on lisäksi kertonut, että A:n luottamusmiesvalinnasta vuonna 2018 oli tullut ilmoitus, jossa ei kuitenkaan ollut mainittu, että hänet olisi valittu Päijät-Hämeen luottamusmieheksi. C:llä ei ollut ollut valtuuksia sopia itsenäisesti luottamusmiesalueista. A:lle ei ollut annettu vapautusta 1.1.2020 lähtien, koska A:n toimipisteessä ei ollut työnjohtoa. Vapautusmäärät tarkistettiin aina vuoden alussa.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Työnantajapuoli on ensinnäkin väittänyt, että A on joulukuussa 2018 valittu Nastolan luottamusmieheksi eikä kanteessa väitetyin tavoin Päijät-Hämeen luottamusmieheksi. Työnantajapuolen mukaan yhtiöllä ei ole Päijät-Hämeen toimipistettä, eikä sellaisen muodostamisesta ole koskaan sovittu.

Asiassa on edellä selostetuin tavoin kuitenkin riidatonta, että yhtiöllä on Päijät-Hämeen alueella toimipisteet Lahdessa, Heinolassa ja Nastolassa. A on joulukuussa 2018 valittu edustamaan Lahden, Heinolan ja Nastolan varikoiden työntekijöitä. Hän on vuonna 2019 saanut työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan mukaista työstä vapautusta näiden kolmen varikon yhteenlasketun työntekijämäärän perusteella. Lisäksi A:en kertomuksesta on ilmennyt, että hänen valinnastaan Päijät-Hämeen luottamusmieheksi oli keskusteltu liikennepäällikkö C:n kanssa, ja hän oli hoitanut C:n kanssa luottamusmiesasioita kaikkien kolmen varikon osalta. C oli ollut työnantajan edustajana läsnä kuljettajapalavereissa, joita koskevissa muistioissa A:n mainitaan olevan Päijät-Hämeen luottamusmies (K1) ja todetaan, että luottamusmiesten vapautukset eivät kuulu Päijät-Hämeen alueen luottamusmiehelle (K3). Edellä selostetun perusteella voidaan pitää selvitettynä, että A on toiminut koko Päijät-Hämeen alueen luottamusmiehenä ja työnantaja on tämän A:n aseman hyväksynyt.

Työnantajapuoli on vedonnut asiassa siihen, että työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan mukaan toimipisteen luottamusmiehen oikeus saada työstä vapautusta edellyttää, että kyseisessä työpisteessä on työnjohtaja tai vastaava esimies. Lisäksi edellytyksenä on, että kyseisessä toimipisteessä on vähintään 15 työntekijää, joita luottamusmies edustaa. Edellä selostetuin tavoin A:lle ei ole annettu vapautusta 1.1.2020 lukien, koska 1.7.2019 hänen toimipisteensä on siirretty Nastolasta Lahteen työnjohdon jäädessä Nastolaan.

Asiassa ei ole esitetty näyttöä työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan tulkinnasta tilanteessa, jossa luottamusmies edustaa useamman toimipisteen työntekijöitä, tässä tapauksessa koko Päijät-Hämeen alueen kuljettajia. Työnantajapuolen käsitys sopimusmääräyksen tarkoituksesta on kuitenkin ollut, että työstään osittain vapautettu luottamusmies voi työstä vapautusaikana hoitaa luottamusmiestehtäviään, kuten käydä työnjohtajan kanssa neuvotteluja ja keskusteluja kyseisen työpisteen työntekijöitä edustaen, ja että tällaisia neuvotteluja ei voida asianmukaisesti käydä, jos työnjohtaja tai vastaava esimies ei ole sijoitettuna kyseiseen työpisteeseen.

Työtuomioistuin kiinnittää huomiota siihen, että työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan sanamuodosta ei ilmene, että työstä vapautuksen saaminen edellyttäisi sitä, että työnjohto on pysyvästi sijoitettuna työpisteeseen. Määräyksen sanamuodosta ei siten voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että työnjohtajan asemapaikan tulisi olla kyseessä olevassa työpisteessä tai että työnjohtajalla tulisi olla työpisteessä työhuone. Määräyksen sanamuodon mukaan riittävää on, että työpisteessä on työnjohtaja tai vastaava esimies. Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä työehtosopimukseen osallisten tarkoituksesta tältä osin, joten tulkinnan lähtökohtana on pidettävä määräyksen sanamuotoa.

Tässä asiassa esitetyn selvityksen perusteella liikennepäällikkö C on toiminut Heinolan, Lahden ja Nastolan varikoiden kuljettajien esimiehenä ja työnjohtajana. C:n asemapaikka on ollut Nastolan varikolla senkin jälkeen, kun kuljettajien asemapaikka on 1.7.2019 siirretty Nastolasta Lahteen. Lahden varikolla ei ole ollut erillistä työnjohtoa. C on sekä A:n että B:n kertomusten mukaan käynyt säännöllisesti Lahden varikolla, ja A on kertonut ajaneensa myös itse Nastolan varikolle hoitamaan luottamusmiesasioita C:n kanssa. A on kertonut hoitaneensa C:n kanssa luottamusmiesasioita siihen saakka, kunnes C oli kesällä 2020 siirtynyt pois yhtiön palveluksesta.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan sen, että työnjohto on sijoitettu saman kunnan sisällä eri varikolle kuin yhtiön kuljettajien asemapaikka, ei voida katsoa tarkoittavan sitä, ettei työnantajalla olisi työpisteessä lainkaan työnjohtajaa tai vastaavaa esimiestä. Kun C on riidattomasti toiminut myös Lahden varikon kuljettajien esimiehenä, työnantajalla on katsottava olleen työnjohto myös Lahden varikolla työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla. A on joka tapauksessa voinut asianmukaisesti käydä ja käynyt työnjohtajan kanssa neuvotteluja ja keskusteluja Päijät-Hämeen työntekijöitä edustaen.

Johtopäätöksenä edellä lausutusta työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan mukaisen työstä vapautuksen edellytykset täyttyvät A:n kohdalla kanteessa tarkoitettuna aikana 1.1.–31.12.2020. A on riidattomasti valittu edustamaan Heinolan, Lahden ja Nastolan varikoiden työntekijöitä, ja hän on vuonna 2019 saanut työstä vapautusta näiden kolmen varikon yhteenlasketun työntekijämäärän perusteella. Yksinomaan sen, että A:n ja yhtiön muiden kuljettajien asemapaikka on siirretty 1.7.2019 Nastolasta Lahteen ei ole katsottava muuttaneen olosuhteita siten, etteivät työstä vapautuksen edellytykset enää täyttyisi. Näin ollen kanteen 1 kohdan vahvistusvaatimus on hyväksyttävä.

Suoritusvaatimus

Työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan mukaan jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kahdeksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuksen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.

Vastaaja on katsonut, että A:lla ei ole oikeutta vaihtaa takautuvasti työstävapautusaikaa työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdassa tarkoitettuun rahakorvaukseen, vaan hänen olisi tullut esittää rahakorvausta koskeva vaatimus vuoden 2020 alussa.

A:n työstä vapautusta koskeva erimielisyys on syntynyt, kun työnantaja on ilmoittanut, ettei se 1.1.2020 lukien enää anna A:lle työstä vapautusta. Kuljettajapalaverista 16.1.2020 laaditusta muistiosta ilmenee, että A:n työstä vapautuksesta on keskusteltu ja läsnä ovat olleet muun ohessa A ja liikennepäällikkö C (K3). A:n on siten katsottava vaatineen työstä vapautusta viimeistään tammikuussa 2020. Tämän on katsottava tosiasiallisesti tarkoittaneen sitä, että samalla on vaadittu myös rahakorvausta, jos työstä vapautusta ei anneta. Työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan sanamuodosta ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että rahakorvausta tulisi vaatia erikseen. Näin ollen kanteen 2 kohdan suoritusvaatimus on hyväksyttävä. Suoritusvaatimus on määrältään riidaton.

Oikeudenkäyntikulut

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja X Oy ovat asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

1) vahvistaa, että X Oy oli työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan perusteella velvollinen antamaan luottamusmies A:lle työstä vapautusta ajalla 1.1.2020–31.12.2020;

2) velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle työehtosopimuksen 28 §:n 3 kohdan mukaisena rahakorvauksena ajalta

1.1.2020–31.12.2020 yhteensä 4.521,60 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2020 lukien ja

3) velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 10.339,30 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Pirjo Aaltonen, Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä, Satu Tähkäpää ja Arto Helenius jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Brander.

Tuomio on yksimielinen.