TT 2021:104

Pääluottamusmies oli esittänyt työnantajalle vaatimuksen siitä, että seuraa-vaksi päiväksi sovittuun yhteistoimintakokoukseen osallistuisi myös varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tai muutoin henkilöstö olisi lakossa seuraavalla viikolla. Tuomiossa todettiin, että päätös aloittaa yhteistoimintaneuvottelut oli työnantajan työnjohdollinen ratkaisu, ja muun ohella neuvottelujen sisältöön, aikatauluun, organisointiin ja kestoon liittyvät kysymykset kuuluivat niin ikään työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Henkilöstön edustus yhteistoimintaneuvotteluissa määräytyi kuitenkin yhteistoimintalain perusteella.

Yhteistoimintaneuvotteluihin oli henkilöstön edustajana osallistunut pääluottamusmies. Tuomiossa todettiin, että henkilöstöryhmillä ei ollut oikeutta laajentaa edustustaan siitä, mitä laissa oli säädetty. Työnantajalla ei siten ollut lakiin perustuvaa velvollisuutta hyväksyä pääluottamusmiehen lisäksi myös varaluottamusmiehen osallistumista neuvotteluihin. Pääluottamusmiehen vaatimus oli siten ylittänyt sen, minkä työnantaja oli lain perusteella velvollinen hyväksymään. Vaatimuksen ja lakkoa koskevan uhkauksen oli katsottava tältä osin kohdistuneen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan työehtosopimuksen määräykseen. Sen sijaan epäselväksi oli jäänyt, oliko seuraavan päivän kokouksessa ollut tarkoitus käsitellä lain mukaan työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia asioita.

Edellä selostetun uhkauksen mukainen lakko ei ollut toteutunut. Asiassa oli kuitenkin kyse myös hieman myöhemmin toteutuneesta lakosta. Tältä osin työtaistelun syyksi oli ilmoitettu luottamuspula toimitusjohtajaan sekä tämän epäasiallinen käytös pääluottamusmiestä kohtaan. Lisäksi työnantajalle oli työtaisteluilmoituksessa esitetty vaatimuksia liittyen muun ohella uusien yhteistoimintaneuvottelujen järjestämiseen sekä aiempien neuvottelupöytäkirjojen mitätöimiseen. Työtaistelu oli kohdistunut työehto-sopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Pääluottamusmies oli uhannut työtaistelulla ja toiminut aktiivisesti lakon toimeenpanossa sekä osallistunut siihen itsekin. Ammattiosasto vastasi edustajiensa menettelystä, joten ammattiosasto oli rikkonut työrauha-velvollisuutensa. Se tuomittiin hyvityssakkoon.

Ammattiliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa toteutuneen lakon osalta, ja se tuomittiin hyvityssakkoon. Sen sijaan liittoa vastaan kohdistettu hyvityssakkovaatimus hylättiin lakonuhkauksen osalta. Asiassa ei ollut väitettykään, että liitto olisi tullut tietoiseksi esitetystä uhkauksesta ennen työnseisauksen uhan päättymistä.

Asia

Työrauha

Kantaja

Elintarviketeollisuusliitto ry

Vastaaja

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Kuultava

Tampereen Elintarviketyöläiset ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

X Oy aloitti 11.3.2021 henkilöstönsä kanssa yhtiön toiminnan kehittämistä ja parantamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluissa käsitellyt asiat olivat yhteistoimintalain 3, 4 ja 6 luvun piiriin kuuluvia asioita sekä asioita, joista työnantajalla ei ole yhteistoimintalain mukaista neuvotteluvelvoitetta. Neuvotteluissa käsitellyt asiat eivät koskeneet työvoiman käytön vähentämistä. Työntekijöitä edusti neuvotteluissa pääluottamusmies A ja työnantajaa toimitusjohtaja B sekä tuotantojohtaja C.

Kantajan mukaan pääluottamusmies oli 22.4.2021 ilmoittanut toimitusjohtajalle ja tuotantojohtajalle, että työntekijät toteuttaisivat 26.–27.4.2021 työtaistelun, jos 23.4.2021 sovittavaksi pidettyyn yhteistoimintaneuvotteluun eivät voisi pääluottamusmiehen lisäksi osallistua myös varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Kantajan mukaan pääluottamusmies ilmoitti, että työtaistelusta oli päätetty työhuonekunnan kokouksessa 20.4.2021. Vastaaja ja kuultava ovat kiistäneet väitetyn lakonuhkauksen. Riidatonta on, että työntekijät eivät olleet lakossa 26.–27.4.2021.

Pääluottamusmies ilmoitti 3.5.2021 toimitusjohtajalle työtaistelusta, joka alkaisi 6.5.2021 kello 4 ja päättyisi 7.5.2021 kello 19. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan päätös työtaistelusta oli tehty työhuonekunnan kokouksessa 3.5.2021. Työtaistelun ilmoitettiin peruuntuvan seuraavilla ehdoilla:

- Kaikki 11.3.2021 alkaneiden yhteistoimintaneuvottelujen allekirjoitetut pöytäkirjat mitätöidään eikä niiden sisältöä voida miltään osin kummankaan osapuolen toimesta käyttää tämän sopimuksen teon jälkeen.

- Uusiin neuvotteluihin osallistuvat pääluottamusmies, varaluottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu. Työnantaja voi halutessaan ottaa mukaan kolmannen neuvottelijan.

- Neuvottelut käydään työajan ulkopuolella ylitöinä ja näistä seuranneet ylityökorvaukset pidetään vapaina yhdessä sovittuna rauhallisempana ajankohtana.

Työpaikan ilmoitustaululle oli 4.5.2021 toimitettu ilmoitus työtaistelusta 6.–7.5.2021. Ilmoituksessa työtaistelun syyksi ilmoitettiin yhteistoimintaneuvotteluissa muodostunut luottamuspula toimitusjohtajaan sekä epäasiallinen käytös pääluottamusmiestä kohtaan. Työtaistelu toteutui ilmoituksen mukaisesti.

X Oy:n Tampereen tehtaalla työskentelee 63 työntekijää. Lakkoon osallistuivat kaikki vuoroihin merkityt 50 työntekijää. Lakko koski koko tuotantoa ja varastoa, ja lakon vuoksi jäi tekemättä 50 työvuoroa. Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies osallistuivat lakkoon.

Tampereen Elintarviketyöläiset ry:ssä on noin 580 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

2. tuomitsee Tampereen Elintarviketyöläiset ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

3. velvoittaa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Tampereen Elintarviketyöläiset ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.900 eurolla viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Perusteet

Tapahtumainkulku

Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu olivat 22.4.2021 tulleet ilmoittamaan työnantajalle haluavansa keskustella yhteistoimintamenettelyyn liittyvistä asioista. Tässä yhteydessä osapuolten kesken oli sovittu, että keskustelu käydään ylimääräisenä yhteistoimintaneuvotteluna, josta laaditaan pöytäkirja.

Pääluottamusmies oli 22.4.2021 ilmoittanut toimitusjohtajalle ja tuotantojohtajalle, että työntekijät toteuttaisivat 26.–27.4.2021 työtaistelun, mikäli 23.4.2021 sovittavaksi pidettyyn yhteistoimintaneuvotteluun eivät voisi pääluottamusmiehen lisäksi osallistua myös varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan työtaistelusta oli päätetty työhuonekunnan kokouksessa 20.4.2021. Työnantaja oli kirjannut ilmoituksen 22.4.2021 yhteistoimintaneuvotteluista pidettyyn pöytäkirjaan. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu olivat kieltäytyneet allekirjoittamasta pöytäkirjaa ja olivat kirjanneet siihen ainoastaan nimikirjaimensa. Työtaistelu ei ollut toteutunut ilmoituksen mukaisesti.

Yhteistoimintaneuvotteluja oli ollut tarkoitus jatkaa aikaisemman sopimuksen mukaisesti 23.4.2021. Neuvottelussa oli ollut tarkoitus käsitellä muun muassa yhtiön taukokäytäntöjen yhtenäistämistä eri osastojen välillä. Henkilöstön edustajat olivat 22.4.2021 ilmoittaneet työnantajalle, että edellytyksiä neuvotella ja sopia asioista ei ollut, joten seuraavaksi päiväksi sovittu yhteistoimintaneuvottelu oli peruttu.

Pääluottamusmies oli 3.5.2021 ilmoittanut toimitusjohtajalle 6.–7.5.2021 toteutettavasta työtaistelusta. Saatuaan ilmoituksen työtaistelusta toimitusjohtaja oli välittömästi keskustellut pääluottamusmiehen kanssa ja kehottanut tätä välttämään laittomia työtaistelutoimenpiteitä sekä ryhtymään toimiin lakon estämiseksi. Lisäksi toimitusjohtaja oli 4.5.2021 lähettänyt pääluottamusmiehelle sähköpostin, jossa hän kehotti olemaan ryhtymättä laittomaan työtaisteluun.

Elintarviketeollisuusliitto ry sai tiedon työtaistelusta illalla 3.5.2021. Työmarkkinajohtaja D oli 3.5.2021 kello 17.31 puhelimitse yhteydessä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n sopimuspäällikkö E:n ja vaati ryhtymistä tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Toimialapäällikkö F toimitti 4.5.2021 sopimuspäällikkö E:lle ja palkkasihteeri G:lle kirjallisen valvontakirjeen, jossa muistutettiin työrauhavelvoitteesta ja vaadittiin ryhtymistä tehokkaisiin toimiin.

Työnantajalle aiheutui laittomasta työtaistelutoimenpiteestä noin 100.000 euron vahinko, joka perustuu tuotannon loppumiseen kahdeksi päiväksi. Lakon vuoksi tilauksia jäi toimittamatta.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Lakon syynä ovat pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan olleet työnantajan yhteistoimintaneuvottelut. Lakolla pyrittiin painostamaan työnantajaa työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvassa asiassa. Työtaistelu kohdistu siten liha-alan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 4 §:n määräykseen.

Työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluu muun ohessa oikeus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut sekä määritellä siellä käsiteltävät asiat, neuvottelujen aikataulu sekä kutsua neuvotteluun yhteistoimintalain ja työehtosopimuksen mukainen neuvotteluosapuoli, jonka kanssa työnantaja voi neuvotteluista käsiteltävistä asioista työehtosopimuksen mukaisesti sopia. Henkilöstön edustajat ovat vaatineet yhteistoimintaneuvotteluun osapuoliksi edustajia, joihin heillä ei ole oikeutta. Ensimmäisessä yhteistoimintaneuvottelussa 11.3.2021 oli todettu, että työsuojeluvaltuutetun kanssa tullaan käymään läpi ne käsiteltävät asiat, jotka liittyvät työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen siten kuin yhteistoimintalaissa tai työsuojelun valvontalaissa säädetään. Näitä asioita on tunnistettu olevan muun muassa tasa-arvosuunnitelma, työkykytoiminta, työilmapiirin kehittäminen, työkengät ja mahdollisesti henkilöstö- ja koulutussuunnitelma.

Työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluu myös työnantajan tulkintaetuoikeus, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ratkaista, miten työlainsäädäntöä, työehtosopimusta tai työsopimusta on kussakin yksittäistapauksessa sovellettava. Työntekijöillä on mahdollisuus saattaa työnantajan tekemä ratkaisu kyseenalaiseksi käyttämällä työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestelmää tai saattamalla tulkintaerimielisyys tuomioistuimen käsiteltäväksi, ei ryhtymällä työtaisteluun.

Työtaistelun perusteeksi on ilmoitettu myös muut seikat kuin yhteistoimintaneuvottelujen menettelytapakysymykset (henkilöstön edustus) ja toimitusjohtajan väitetty epäasiallinen käytös pääluottamusmiestä kohtaan. Muina ilmoitettuna perusteina ovat työajan käyttöä koskevat vaatimukset työtaistelu-uhan ja työtaistelun osalta sekä vaatimus neuvottelujen käymiseen työajan ulkopuolella ylityönä ja ylityökorvausten pitäminen vapaana työtaistelun osalta. Nämä kaikki ovat työnjohto-oikeuteen liittyvä vaatimuksia.

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä työtaistelun on hyvin laajasti katsottu kohdistuneen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen tilanteissa, joissa lakon perusteeksi on ilmoitettu esimerkiksi työnantajan huono henkilöstöpolitiikka (TT 2009:74, TT 2010:10, TT 2011:133, TT 2013:75, TT 2013:139).

Vastuu työtaistelusta

Ammattiliiton vastuu

Elintarviketeollisuusliitto ry on ilmoittanut työtaistelusta Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle 3.5.2021 ja toimittanut valvontakirjeen 4.5.2021. SEL ry ei ole ryhtynyt tehokkaisiin ja riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi, sillä lakko on kestänyt ilmoitetun ajan.

Ammattiosaston vastuu

Työtaisteluun on ryhdytty pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaisesti, ja pääluottamusmies on ilmoittanut työtaistelun syyt. Päätös työtaistelusta on tehty työhuonekunnan kokouksessa. Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies ovat osallistuneet lakkoon.

Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä ja työhuonekunnan toiminnasta. Ammattiosaston edustajat eivät ole ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi.

Hyvityssakkovaatimuksesta

Hyvityssakkovaatimus koskee sekä 22.4.2021 esitettyä työtaistelu-uhkaa että toteutunutta työtaistelua.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Tampereen Elintarviketyöläiset ry ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Elintarviketeollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.925,10 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Perusteet

Työnseisauksen taustasta

Pääluottamusmies oli kysynyt jo ensimmäisessä yhteistoimintaneuvottelussa 11.3.2021 työnantajan edustajilta, miksi neuvotteluun ei ollut kutsuttu työsuojeluvaltuutettua, koska pääluottamusmiehen käsityksen mukaan neuvottelussa käsiteltiin myös hänelle kuuluvia asioita. Lisäksi pääluottamusmies oli tiedustellut mahdollisuutta kutsua varaluottamusmies pääluottamusmiehen rinnalle toiseksi henkilöstön edustajaksi neuvotteluun. Työnantaja oli kiistänyt henkilöstön oikeuden lähettää aloitettuun yhteistoimintaneuvotteluun muita edustajia kuin pääluottamusmiehen.

Mitään yhteistoimintaneuvottelua ei ole pidetty 22.4.2021, joten kantajan todiste 1 on asiasisällöltään virheellinen, mistä syystä sitä ei ole allekirjoitettu. Henkilöstön edustajat ovat 22.4.2021 käyneet vapaamuotoisesti keskustelemassa yhtiön toimitusjohtajan kanssa tilanteesta, mutta kyse ei ole ollut yhteistoimintaneuvottelusta. Yhteistoimintaneuvotteluja oli tarkoitus jatkaa 23.4.2021. Myös kantajan todisteena 2 oleva ilmoitus työtaistelusta 26.-27.4.2021 on allekirjoittamaton eikä siitä ilmene, että asiakirja olisi ollut tehtynä ja esillä 22.4.2021. Kantajan todisteet 1 ja 2 eivät siten osoita kantajan väitteitä 22.4.2021 tapahtumista oikeiksi.

Yhtiön toimitusjohtaja oli julkaissut työpaikan ilmoitustaululla 22.4.2021 tiedotteen, jossa hän muun muassa väitti pääluottamusmiehen valehdelleen. Pääluottamusmies ei ollut kertonut henkilöstölle asioita, joita toimitusjohtaja tiedotteessa käsitteli.

Työnseisaus ei ole kohdistunut työehtosopimukseen

Työnseisaus ei ole kohdistunut työnantajan työnjohto-oikeuteen tai sitä koskevaan työehtosopimuksen määräykseen. Työnseisauksen syynä ja kohteena ovat olleet yhtiön toimitusjohtajan epäasiallinen käytös pääluottamusmiestä kohtaan ja yhteistoimintaneuvotteluiden menettelytapakysymykset eli henkilöstön oikeus edustukseen yhteistoimintaneuvotteluissa.

Työehtosopimuksen 4 §:n työnjohto-oikeutta koskeva määräys koskee työnantajan oikeutta ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät. Mistään näistä ei ole ollut kysymys kantajan esittämissä kanneperusteissa.

Työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeva määräys ei sisällä määräyksiä siitä, millainen henkilöstön edustus yhteistoimintaneuvotteluissa tulee tai voi olla. Nuo seikat on määritetty yksin yhteistoimintalaissa. Työnantajalla ei myöskään ole työnjohto-oikeutensa nojalla oikeutta määrätä henkilöstön edustuksesta, vaan asia määrittyy yhteistoimintalain 2 luvun säännösten perusteella.

Työnantajan tulkintaetuoikeus lainsäädännössä olevasta oikeudesta ei merkitse työehtosopimuksessa säännellyn työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttöä. Kantajan tulkinta merkitsisi asiallisesti kaikkien työnantajan toimintaan liittyvien lain soveltamistilanteiden olevan työehtosopimuksen sääntelyn piirissä välillisesti työnjohto- ja valvontaoikeutta koskevan työehtosopimusmääräyksen kautta. Lainsäätäjä ei ole tarkoittanut säätää työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuutta näin laajaksi.

Hyvityssakkovaatimuksesta

Kantajan väittämää 22.4.2021 esitettyä lakonuhkausta ei ole näytetty toteen, joten kuultavaan ja vastaajaan lakonuhkauksen perusteella kohdistetut hyvityssakkovaatimukset tulee hylätä. Väitetyn uhkauksen mukaista työnseisausta 26.–27.4.2021 ei ole tapahtunut, mutta toisaalta yhtiökään ei ole tehnyt niitä toimia, joihin kantaja kertoo sitä painostetun uhkauksen esittämisen yhteydessä.

Joka tapauksessa vastaajaan kohdistettu hyvityssakkovaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä on hylättävä lakonuhkauksen osalta. Kanteessa ei ole edes väitetty, että vastaaja olisi tullut tietoiseksi 22.4.2021 uhkauksesta ennen työnseisauksen uhan päättymistä 27.4.2021. Haastehakemuksessa todetaan, että kantaja itsekin sai tietää asiasta vasta 3.5.2021, minkä jälkeen asiasta on oltu yhteydessä vastaajaan. Yhteydenotto vastaajaan on kuitenkin koskenut vain työnseisauksen uhkaa 6.5.2021 lukien.

Kantajan ilmoitusta vahingon määrästä ei ole pidettävä oikeana, eikä sitä voida katsoa hyvityssakon määrää korottavaksi seikaksi. Yhtiö on toimitusjohtajan toimesta osaltaan antanut aihetta työrauhan järkkymiseen väittämällä pääluottamusmiestä valehtelijaksi julkisesti yhtiön henkilökunnalle osoitetussa tiedotteessa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1.Pöytäkirja yhteistoimintaneuvottelusta 22.4.2021

2.Ilmoitus työtaistelusta 26.–27.4.2021

3.Ilmoitus työtaistelusta 6.–7.5.2021

4.Työpaikan ilmoitustaululle toimitettu ilmoitus työtaistelusta 6.–7.5.2021

5.Toimitusjohtajan sähköposti pääluottamusmiehelle 4.5.2021

6.Valvontakirje 4.5.2021

7.Yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirja 11.3.2021

Vastaajan ja kuultavan kirjallinen todiste

1.Toimitusjohtajan yrityksen ilmoitustaululla 22.4.2021 julkaisema tiedote

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelulla uhkaaminen

Kanteen mukaan pääluottamusmies oli 22.4.2021 ilmoittanut yhtiön toimitusjohtajalle ja tuotantojohtajalle, että työntekijät toteuttaisivat 26.–27.4.2021 työtaistelun, jos 23.4.2021 sovittavaksi pidettyyn yhteistoimintaneuvotteluun eivät voisi pääluottamusmiehen lisäksi osallistua myös varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Vastaaja on kiistänyt lakonuhkauksen ja kantajan esittämän tapahtumainkuvauksen kokonaisuudessaan.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä on käyty keskustelua 22.4.2021. Kantajan mukaan kyse on ollut yhteistoimintaneuvotteluista ja vastaajan mukaan vapaamuotoisesta keskustelusta.

Kantajan todisteena K1 on keskustelusta laadittu pöytäkirja, johon on muun ohessa kirjattu: ”Työnantaja halusi, että pöytäkirjaan merkitään seuraava: Pääluottamusmies ilmoitti, että mikäli 23.4. sovittuun yt-kokoukseen ei voisi osallistua myös varaluottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu, henkilöstö olisi lakossa ensi viikolla.” Työntekijäpuolen edustajat eivät ole allekirjoittaneet pöytäkirjaa vaan ovat merkinneet siihen ainoastaan nimikirjaimensa. Vastaajan mukaan pöytäkirjaa ei ole allekirjoitettu, koska se on asiasisällöltään virheellinen.

Kantajan todisteena K2 on asiakirja, jossa kerrotaan 26.–27.4.2021 toteutettavaksi tarkoitetusta työtaistelusta. Asiakirjasta käy ilmi neljä ehtoa, joilla työhuonekunnan kokouksessa 20.4.2021 päätetty työtaistelu peruuntuu. Asiakirjassa ei ole päivämäärää eikä allekirjoitusta. Vastaaja on kiistänyt, että asiakirja olisi ollut tehtynä ja esillä 22.4.2021 käydyssä keskustelussa.

Työtuomioistuin katsoo, että asiassa on kirjallisella todisteella K2 tullut näytetyksi, että työhuonekunta on 20.4.2021 tehnyt päätöksen lakosta, joka oli tarkoitus toteuttaa 26.–27.4.2021. Edelleen kirjallisella todisteella K1 on tullut näytetyksi, että pääluottamusmies on 22.4.2021 esittänyt työnantajalle mainittua työtaistelua koskevan uhkauksen. Sen sijaan näyttöä siitä, että asiakirjaa K2 tai siitä ilmeneviä ehtoja olisi 22.4.2021 käyty läpi pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken, ei ole esitetty. Näytetyksi on siten tullut, että pääluottamusmies on 22.4.2021 esittänyt työnantajalle vaatimuksen siitä, että seuraavaksi päiväksi sovittuun yhteistoimintakokoukseen osallistuu myös varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Kantaja on vedonnut siihen, että henkilöstön edustajat ovat vaatineet yhteistoimintaneuvotteluun osapuoliksi edustajia, joihin heillä ei ole oikeutta.

Työtuomioistuin toteaa, että päätös aloittaa yhteistoimintaneuvottelut on työnantajan työnjohdollinen ratkaisu, ja muun ohella neuvottelujen sisältöön, aikatauluun, organisointiin ja kestoon liittyvät kysymykset kuuluvat niin ikään työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Henkilöstön edustuksesta yhteistoimintaneuvotteluissa säädetään kuitenkin yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 luvussa, eikä asiassa ole väitettykään, että henkilöstön edustuksesta olisi tältä osin määräyksiä työehtosopimuksessa.

Yhteistoimintalain 7 §:n 2 momentin mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa ovat osallisina työntekijä, jota yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä asia koskee, ja hänen esimiehensä taikka henkilöstöryhmän tai sen osan edustaja tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat sekä kulloinkin käsiteltävässä asiassa toimivaltainen työnantajan edustaja. Edelleen 8 §:n 1 momentin mukaan henkilöstöryhmien edustajina ovat joko työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai työsopimuslain 13 luvun 3 §:n nojalla valittu luottamusvaltuutettu. Jos yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä asia koskee myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä, eikä asiaa ole käsitelty tai käsitellä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti, henkilöstöryhmää edustaa myös työsuojeluvaltuutettu.

Henkilöstön edustus yhteistoimintaneuvotteluissa määräytyy edellä selostetusti lain perusteella. Tässä asiassa yhteistoimintaneuvotteluihin on henkilöstön edustajana osallistunut pääluottamusmies. Työtuomioistuin toteaa, että henkilöstöryhmillä ei ole oikeutta laajentaa edustustaan siitä, mitä laissa on säädetty. Työnantajalla ei ole ollut lakiin perustuvaa velvollisuutta hyväksyä pääluottamusmiehen lisäksi myös varaluottamusmiehen osallistumista neuvotteluihin. Pääluottamusmiehen vaatimus on siten ylittänyt sen, minkä työnantaja on lain perusteella ollut velvollinen hyväksymään. Vaatimuksen ja lakkoa koskevan uhkauksen on katsottava tältä osin kohdistuneen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan työehtosopimuksen määräykseen. Sen sijaan epäselväksi on jäänyt, onko neuvotteluissa 23.4.2021 ollut tarkoitus käsitellä lain mukaan työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia asioita.

Työtaistelu 6.–7.5.2021

X Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 6.5.2021 kello 4 ja päättyi 7.5.2021 kello 19. Työtaisteluun osallistui 50 työntekijää.

Työtaistelun syyksi ilmoitettiin luottamuspula toimitusjohtajaan sekä tämän epäasiallinen käytös pääluottamusmiestä kohtaan (K4). Taustalla oli yhtiön toimitusjohtajan työpaikan ilmoitustaululla 22.4.2021 julkaisema henkilökunnalle osoitettu tiedote (V1), jossa toimitusjohtaja ilmaisi huolensa ”mahdollisesta työyhteisön tahallisesta tai tahattomasta ’myrkyttämisestä’”. Kaksisivuisessa tiedotteessa todetaan muun ohella seuraavaa. ”Mitä ilmeisemmin yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltyjä asioita on esitetty tahallisesti tai tahattomasti väärin henkilökunnalle. Huolenaiheeni koskee varsinkin tuotannossa tällä hetkellä hyvin epätasa-arvoista tilannetta liittyen eri osastojen taukokäytäntöihin. Pääluottamusmies kävi tänään keskustelemassa asiasta ja samalla esitti, että työnantaja ja tarkemmin ottaen minä, olisin ilmoittanut jo noin kuukausi takaperin, että mikäli taukokäytännöistä ei voitaisi sopia yhteisesti, niin henkilöitä irtisanotaan. Tämä on täyttä valhetta, eikä mitään tällaista ole tosiasiassa sanottu. Toivon myös todella, että mitään tällaista ei ole esitetty henkilökunnalle.”

Yhtiössä 11.3.2021 aloitetut yhteistoimintaneuvottelut ovat koskeneet yhtiön toiminnan kehittämistä ja parantamista. Neuvotteluissa käsitellyt asiat ovat olleet yhteistoimintalain 3, 4 ja 6 luvun piiriin kuuluvia asioita sekä asioita, joista työnantajalla ei ole yhteistoimintalain mukaista neuvotteluvelvoitetta.

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä työtaistelun on katsottu kohdistuneen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen esimerkiksi tilanteessa, jossa lakon syyksi on ilmoitettu työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan edustajan käytökseen (TT 2011:133) tai epäasialliseen toimintaan työn järjestämiseen liittyen (TT 2021:77). Työtuomioistuimella ei ole nyt käsiteltävässä asiassa esitetyn selvityksen perusteella syytä päätyä toisenlaiseen lopputulokseen. Kun työtaistelun syynä on ollut toimitusjohtajan epäasialliseksi katsottu käytös ja häneen kohdistuva luottamuspula edellä tarkoitettujen yhteistoimintaneuvotteluiden yhteydessä, työtaistelun on katsottava kohdistuneen voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 4 §:n määräykseen.

Lisäksi työnantajalle on työtaisteluilmoituksessa (K3) esitetty vaatimuksia liittyen muun ohella uusien yhteistoimintaneuvottelujen järjestämiseen sekä aiempien neuvottelupöytäkirjojen mitätöimiseen. Edelleen on vaadittu, että neuvottelu tulee käydä työajan ulkopuolella ylitöinä, ja niistä seuranneet ylityökorvaukset tulee pitää vapaina yhdessä sovittuna rauhallisempana ajankohtana. Vaatimukset ovat liittyneet työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluviin seikkoihin. Työtaistelu on tälläkin perusteella kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Pääluottamusmies on uhannut työtaistelulla ja toiminut aktiivisesti lakon toimeenpanossa sekä osallistunut siihen itsekin. Ammattiosasto vastaa edustajiensa menettelystä, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Elintarviketeollisuusliitto ry on ilmoittanut työtaistelusta Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle 3.5.2021 ja toimittanut valvontakirjeen 4.5.2021 (K6). Ammattiliiton tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Sen sijaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle kohdistettu hyvityssakkovaatimus on hylättävä lakonuhkauksen osalta. Asiassa ei ole väitettykään, että liitto olisi tullut tietoiseksi 22.4.2021 esitetystä uhkauksesta ennen työnseisauksen uhan päättymistä.

Hyvityssakot

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Työtuomioistuin on hyvityssakon määrää arvioidessaan ottanut huomioon sen, että hyvityssakko tuomitaan samalla kertaa kahdesta erillisestä työtaistelutoimenpiteestä. Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Kanne hyväksytään muutoin, mutta Elintarviketeollisuusliitto ry:n vaatimus Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n tuomitsemisesta hyvityssakkoon hylätään siltä osin kuin vaatimus on kohdistunut valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen lakkouhkauksen osalta. Sillä, minkä kantaja on hävinnyt, on katsottava olevan vain vähäinen merkitys asiassa. Elintarviketeollisuusliitto ry:n tulee siten saada täysi korvaus kuluistaan. Vaatimus on määrällisesti myönnetty.

SEL ry:n ja Tampereen Elintarviketyöläiset ry:n hävittyä asian niiden vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on hylättävä oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tampereen Elintarviketyöläiset ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.000 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.500 euroa.

Kanne hylätään siltä osin kuin siinä on vaadittu Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä lakkouhkauksen osalta.

Tampereen Elintarviketyöläiset ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.900 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Tampereen Elintarviketyöläiset ry:n vaatimus niiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Tarja Kröger, Tuomas Aarto, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Asia on ratkaistu puheenjohtajan esittelystä.

Tuomio on yksimielinen.