TT 2021:58

Työehtosopimuksen mukaan työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään palkkaryhmittelyliitteessä tarkemmin määrätyin tavoin. Jos ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työntekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Jos rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella. Tällöin voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös työehtosopimuksen mukaiset kokemuslisät.

Asiassa oli riidatonta, että työntekijän työtehtävät olivat tavanomaisia sähköasentajan tehtäviä. Näyttöä arvioituaan työtuomioistuin katsoi, että työntekijä olisi ollut sijoitettavissa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään tai että ainakin rinnastuspalkkaryhmä olisi ollut löydettävissä. Kokonaispalkan maksaminen työntekijälle ei siten ollut työehtosopimuksen mukaista.

Näyttämättä jäi, että työntekijän kanssa olisi sovittu kokemuslisien sisältymisestä kokonaispalkkaan ja että työntekijälle olisi maksettu hänelle työehtosopimuksen mukaan kuuluvat kokemuslisät. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle tämän vaatimat kokemuslisät. (ks. TT 2015:10)

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

VASTAAJAT

Avaintyönantajat AVAINTA ry

X Oy

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.3.2021

Pääkäsittely 26.5.2021

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n ja sen edeltäjän työehtosopimuksissa (PTYTES, vuodesta 2014 lukien AVAINTES) 2010-2011, 2012-2013, 2014-2017, 2017-2018, 2018-2020 ja 2020-2022 on seuraavat palkkausta koskevat samansisältöiset määräykset kuitenkin siten, että sopimuksesta 2012-2013 lukien määräyksen 13 §:n 4 momentin otsikko on muutettu sopimuspalkasta kokonaispalkaksi. Lisäksi palkkaryhmittelytaulukon nimikkeisiin on lisätty ”asentajat”.

2 luku

Palkkaus

---

13 § Peruspalkka

1 mom. Palkkaryhmään sijoittaminen

Työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten, kuin palkkaryhmittelyliitteen (liite 1) 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkkaryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava.

Soveltamisohje

Palkkaryhmittelyn ulkopuolisen työntekijän peruspalkka määräytyy kuitenkin tämän pykälän 3 momentin mukaisesti.

---

3 mom. Rinnastuspalkkaryhmä ja palkkaryhmittelyn ulkopuoliset

Mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työntekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimukselIa.

Soveltamisohje

Rinnastuspalkkaryhmää käytettäessä noudatetaan 2 momentin mukaista arviointimenettelyä työntekijän peruspalkkaa määritettäessä. Myös palkkaryhmittelyn ulkopuolisten työntekijöiden osalta noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta ja soveltuvin osin edellä mainittua arviointimenettelyä.

4 mom. Sopimuspalkka

Työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään 3 momentissa mainittua rinnastuspalkkaryhmää, voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät.

Soveltamisohje

Kokemuslisään oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosilomaoikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan.

Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonaispalkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopimuksessa eroteltu.

---

18 § Kokemuslisät

1 mom. Kokemuslisän kertyminen

Työntekijälle maksetaan kokemuslisää 5 ja 10 kokemuslisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta.

Esimerkki 3

Kokemuslisällä korotettu palkka saadaan kertomalla henkilökohtainen peruspalkka luvulla 1.05, kun kyseessä on 1. kokemuslisä ja luvulla 1.10, kun kyseessä on 2. kokemuslisä.

---

LIITE 1

KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKARYHMITTELY

1 § Palkkaryhmittelyn soveltaminen

Tämän liitteen mukaista palkkaryhmittelyä sovelletaan Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen kuukausipalkkaisen henkilökunnan henkilökohtaista peruspalkkaa määrättäessä, ellei muussa Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

Nimikkeet ja tehtävät

Palkkaryhmä saattaa sisältää useita eri nimikkeitä ja tehtäviä. Kaikkia jäsenyhteisöissä esiintyviä tehtäviä tai nimikkeitä ei kuitenkaan ole palkkaryhmittelyssä.

Tehtävää varten löytyy oikea palkkaryhmä yleensä vertaamalla työntekijän nimikettä ja/tai tehtävää palkkaryhmässä annettuihin kriteereihin, jotka määrittelevät palkkaryhmää. Sama nimike voi esiintyä useammassa kuin yhdessä palkkaryhmässä. Silloin on valittava ryhmä, jonka tasoa työntekijän tehtävät vastaavat.

Palkkaryhmittelyn ulkopuolinen

Mikäli palkkaryhmittelystä ei rinnastuksellakaan löydy soveltuvaa palkkaryhmää, tehtävä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen, ja palkasta sovittaessa käytetään 13 § 2 momentin määräyksiä työntekijän peruspalkan määräytymisestä.

Työehtosopimusta ei sovelleta yhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa asemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa. He ovat palkkaryhmittelyn ulkopuolisia ja heidän palkkauksestaan sovitaan johtajasopimuksella tai työsopimuksella.

Peruspalkan taso

Palkkaryhmittelyssä määrätään vain kunkin palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka (ks. 13 § 1 mom.), jonka mukaista palkkaa työntekijälle on vähintään maksettava perustehtävissä, perusammattitaidolla ja -tuloksilla. Palkkaryhmässä ei ole määritelty ylärajaa. Ryhmittelyssä ylemmän palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka ei ole tarkoitettu minkään palkkaryhmän enimmäispalkaksi, vaan se voidaan ylittää ja työntekijälle maksettavan peruspalkan taso määräytyy palkkausjärjestelmän mukaisen arvion perusteella.

TEKNISEN ALAN TEHTÄVÄT

TEC Vähimmäisperuspalkka €/kk

1.3.2010 1.10.2010

1 825,43 1 830,91

---

TEHTÄVÄT Teknisen alan vaativat ammattitehtävät

NIMIKKEITÄ ammattimies, apulaistyönjohtaja, esimies, kirvesmies, laitosmies, vanhempi ammattimies

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

X Oy on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kokonaan omistama yhtiö, joka vastaa muun muassa HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan kiinteistöjen ylläpidosta. Yhtiön palveluksessa on useita sähköasentajia.

A on työskennellyt 1.8.2011 lukien X Oy:ssä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työsopimuksessa 22.6.2011 hänen tehtävänimikkeensä on sähköasentaja. Hän on tehnyt ja tekee edelleen tavanomaisia sähköasentajan töitä, kuten ylläpito-, huolto- ja korjausasennuksia sekä uusia sähköasennuksia. A:lla on ollut oikeus täysiin kokemuslisiin jo työsuhteen alkaessa. A on saanut vuosilomaa 10 vuoden työkokemuksen perusteella työsuhteen alusta lukien.

Työehtosopimuksen TEC-palkkaryhmässä ei ollut sähköasentaja-tehtävänimikettä työsopimuksen tekohetkellä. Palkkaryhmään lisättiin nimike "asentaja" ensimmäisen kerran vuosien 2012-2013 PTYTES:ssä.

X Oy on soveltanut A:n palkkaan PTYTES:n ja AVAINTES:n 2 luvun 13 §:n 4 momentin kokonaispalkkamääräyksiä työsuhteen alusta lukien.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES, ent. PTYTES) 13 §:n oikeaksi tulkinnaksi, ettei sähköasentaja A:lle ole voitu maksaa työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaista kokonaispalkkaa,

- vahvistaa, että A:lle on maksettava 1.8.2011 lukien työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 10 prosentin suuruisena,

- tuomitsee X Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentin perusteella AVAINTES:n (2010-2011 - 2020-2022) 13 ja 18 §:ien määräysten rikkomisesta ja Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja

- velvoittaa vastaajan ja kuultavan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 7.630 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen soveltaminen

A oli käynyt ennen työsopimuksen allekirjoittamista palkkaneuvotteluja kiinteistöpalvelupäällikkö B:n kanssa. Allekirjoitushetkellä sovittiin peruspalkasta (kuukausipalkasta), jonka määrittämiseen vaikutti A:n pitkä työnjohtajakokemus ja suoritettu asentajan ammattitutkinto. Työsopimukseen on kirjattu palkan määrän jälkeen termi kokonaispalkka.

Työsopimusta laadittaessa olisi tullut määritellä AVAINTES:n liitteen 1 mukainen palkkaryhmittelykohta. Oikea palkkaryhmä oli teknisen alan tehtävien palkkaryhmä TEC. Vaikka työsopimusta tehtäessä voimassa olleen työehtosopimuksen teknisen alan tehtävissä ei ollut listattu sähköasentajaa, palkkaryhmä olisi ollut löydettävissä vertaamalla A:n sähköasentajan nimikettä ja työtehtäviä palkkaryhmän kriteereihin. A:lle olisi joka tapauksessa löytynyt ainakin työehtosopimuksen 13 §:n 3 momentin mukainen rinnastuspalkkaryhmä, joka olisi ollut TEC. Nämä seikat huomioon ottaen A:lle ei ole voitu maksaa työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaista kokonaispalkkaa. Tätä puoltaa se, että vuosien 2012-2013 AVAINTES:ssa palkkaryhmään TEC lisättiin nimike "asentaja", joka on ollut luettelossa siitä lukien.

A:n työsopimuksessa ei ole todettu, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan. Työsopimusta solmittaessa työnantajan edustajan kanssa ei käyty keskustelua palkan eri osista tai siitä, että palkka sisältäisi kokemuslisät. Työehtosopimuksen kokemuslisäjärjestelmää ei selostettu lainkaan. A:lle selvisi vasta myöhemmin työehtosopimuksen sisältö, mahdollisuus kokemuslisään sekä työsopimuksessa mainitun kokonaispalkka-termin merkitys. A oli aikaisemmin ollut eri työehtosopimuksen piirissä, joten AVAINTES:n määräykset eivät olleet hänelle tuttuja. A oli alkanut selvittää asiaa vuonna 2014 yhdistystoiminnan aloittamisen myötä.

A:lle tuli maksaa työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät työsuhteen voimassaoloajalta.

Työehtosopimuksen riidanalaista määräystä koskeva asia on jo ratkaistu työtuomioistuimessa tuomiolla TT 2015:10. Kyse oli henkilöstösihteeristä ja hänen palkkaryhmästään. Työntekijän työtehtävien katsottiin olevan tavanomaisia toimisto- ja henkilöhallinnon tehtäviä. Tällä perusteella hänet olisi tullut sopimuspalkan maksamisen asemesta sijoittaa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään tai ainakin soveltaa rinnastuspalkkaryhmää koskevaa työehtosopimuksen määräystä.

Hyvityssakot

X Oy on tuomittava hyvityssakkoon AVAINTES:n määräyksen tieten rikkomisesta tai siitä, että yhtiön olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa määräystä. Samanlainen tulkintariita on ratkaistu työtuomioistuimessa aikaisemmin, eikä epäselvyyttä riidanalaisen määräyksen oikeasta tulkinnasta ole. Kokonaispalkan käyttöala on suppea, eikä sitä ole tässä tapauksessa voitu käyttää. Yhtiössä on käytetty kaikkien työntekijöiden kohdalla kokonaispalkkaa.

Avaintyönantajat AVAINTA ry (AVAINTA ry) on tuomittava valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon, koska se on hyväksynyt työnantajan menettelyn siihen puuttumatta. Asia on tullut AVAINTA ry:n tietoon viimeistään keskusneuvottelupyynnön yhteydessä. Työehtosopimusmääräyksen oikea tulkinta on ollut AVAINTA ry:n tiedossa.

VASTAUS

Vaatimukset

Avaintyönantajat AVAINTA ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut 7.820 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen TEC-palkkaryhmässä ei ollut sähköasentaja-tehtävänimikettä työsopimuksen tekohetkellä. Tossavaisen tehtäviä ei voitu sijoittaa tähän palkkaryhmään nimikkeen perusteella eikä myöskään rinnastamalla, koska palkkaryhmässä ei ollut sähköasentajan tehtäviin verrattavissa olevia sähköalan tehtäviä. Työnantaja on näin ollen voinut soveltaa AVAINTES 2 luvun 13 §:n 4 momentin kokonaispalkkamääräyksiä Tossavaisen palkasta sovittaessa.

A:n kanssa sovittiin työsopimusta tehtäessä, että hänen palkkansa sisältää kokemuslisät. Esimies B kävi nämä aiemmista työsuhteista hyväksi luettavat työkokemukset läpi A:n kanssa. A:n laajan yli 10 vuoden työkokemuksen johdosta B oli nimenomaisesti todennut hänelle, että hänen palkkaansa sisältyvät 10 prosentin suuruiset kokemuslisät. A oli sopimusta allekirjoittaessaan ollut siten tietoinen tästä seikasta. X Oy on aina käyttänyt kokonaispalkka-termiä työsopimuksissa siinä merkityksessä, että palkka sisältää kokemuslisät. A:n tapauksessa kokemuslisien eritteleminen työsopimukseen oli ollut myös ilmeisen tarpeetonta, koska hänellä oli jo työsopimusta tehtäessä täysiin kokemuslisiin oikeuttava työkokemus. A:n tietoisuutta asiasta puoltaa se, että hän on ottanut asian esille vasta 17.12.2014.

Työnantaja oli nimenomaisesti käynyt myös loman pituuteen vaikuttavan työkokemuksen perusteellisesti läpi työsopimusta tehtäessä. Työnantaja oli työsopimuksessa poikkeuksellisesti sopinut A:n kanssa, että hänellä oli kahden viikon ylimääräinen palkallinen vuosiloma. A on saanut vuosilomaa 10 vuoden työkokemuksen perusteella työsuhteen alusta lukien. Työnantaja on siten vahvistanut kokemuslisään oikeuttavan ajan vuosiloman toteamista varten sekä muutoinkin ottanut 10 vuoden työkokemuksen huomioon työsopimusta tehtäessä.

AVAINTES:n mukaisen palkkaryhmittelyn tarkoitus on AVAINTES 2 luvun 13 §:n 1 momentin mukaisesti ainoastaan määritellä palkkaryhmässä maksettava vähimmäisperuspalkka. Työehtosopimus ei aseta velvoitetta määritellä työsopimuksessa nimenomaisesti AVAINTES:n liitteen 1 mukaista palkkaryhmittelykohtaa. Työnantaja suorittaa palkkaryhmään sijoittamisen, mikäli se on mahdollista, mutta siitä ei ole velvollisuutta mainita työsopimuksessa. A:n palkka ylittäisi ilman 10 prosentin kokemuslisääkin TEC-palkkaryhmän mukaisen vähimmäisperuspalkan. A:lle ei siten ole aiheutunut minkäänlaista oikeudenmenetystä tai vahinkoa tältä osin.

Ratkaisussa TT 2015:10 kokemuslisäriita ratkaistiin työntekijän eduksi, koska asiassa ei katsottu olleen näyttöä kokemuslisien sisällyttämisestä kokonaispalkkaan. AVAINTES ei kiellä kokemuslisien sisällyttämistä palkkaryhmän mukaiseen palkkaan, kunhan työntekijän palkka ei alita palkkaryhmän mukaista vähimmäisperuspalkkaa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työsopimus 22.6.2011

2. Sähköpostiviestiketju 17.12.2014 alkaen

3. Sähköpostiviestiketju 3.6.2015 alkaen

Kantajan henkilötodistelu

1. A, sähköasentaja, todistelutarkoituksessa

2. C, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sopimustoiminnan asiantuntija

3. D, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry:n neuvottelupäällikkö

Vastaajien henkilötodistelu

1. B, X Oy:n entinen kiinteistöpalvelupäällikkö/esimies

2. E, X Oy:n hallintojohtaja

3. F, Avaintyönantajat AVAINTA ry:n toimitusjohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES) 13 §:n 1 momentin mukaan työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten kuin palkkaryhmittelyliitteen 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkkaryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava. Pykälän 3 momentin mukaan mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työntekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella. Pykälän 4 momentin mukaan työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään 3 momentissa mainittua rinnastuspalkkaryhmää, voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät.

Keskeinen riitakysymys koskee sitä, olisiko sähköasentajana työskennellyt A tullut sijoittaa joko suoraan tai rinnastamalla työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteessä tarkoitettuun TEC-palkkaryhmään kokonaispalkan maksamisen asemesta. Lisäksi riidanalaista on, onko A:n kokemuslisät sisällytetty hänelle maksettuun kokonaispalkkaan.

Kokonaispalkkamääräysten soveltaminen

Asiassa on riidatonta, ettei työehtosopimuksen TEC-palkkaryhmässä ollut tehtävänimikettä asentaja silloin, kun A:n kanssa tehtiin työsopimus 22.6.2011. Kyseinen nimike on lisätty TEC-palkkaryhmään ensimmäisen kerran vuosien 2012-2013 PTYTES:iin. Vuodesta 2014 lukien PTYTES on ollut nimeltään AVAINTES. Edelleen riidatonta on, että A on tehnyt tavanomaisia sähköasentajan töitä, kuten ylläpito-, huolto- ja korjausasennuksia sekä uusia sähköasennuksia.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) puolesta työehtosopimusneuvotteluissa pääneuvottelijana toiminut sopimustoiminnan asiantuntija C ja työehtosopimusneuvotteluihin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry:n edustajana osallistunut Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry:n neuvottelupäällikkö D ovat kertoneet työehtosopimuksen 13 §:n edellyttävän, että työpaikoilla laadittiin arviointijärjestelmä työntekijän henkilökohtaisen peruspalkan määräytymiseksi. Työehtosopimuksen mukaisen palkkaryhmittelyn tarkoituksena oli löytää työntekijälle tehtävän mukainen peruspalkka tehtävän tai nimikkeen perusteella. Palkkaryhmittelyiden nimikkeet olivat esimerkinomaisia. Jos oikeaa palkkaryhmää ei ollut, pyrittiin löytämään sopiva rinnastuspalkkaryhmä vertaamalla työntekijän tehtävän sisältöä ja sen edellyttämää koulutusta muihin palkkaryhmiin. Jos rinnastuspalkkaryhmääkään ei ollut löydettävissä, voitiin työntekijälle määritellä kokonaispalkka. Kertomusten mukaan kokonaispalkan käyttäminen oli poikkeuksellista. Se tuli D:n mielestä kyseeseen vain, kun kyse oli uudesta tehtävästä tai toimialueesta taikka tehtävä oli muuten palkkaryhmittelyn kannalta erityislaatuinen. Muut kyseistä työehtosopimusta soveltavat työnantajat olivat C:n mukaan sijoittaneet sähköasentajat TEC-palkkaryhmään lukuun ottamatta yhtä työnantajaa, joka sovelsi heihin ylempää palkkaryhmää. Soveltamisalan piirissä oli noin 60 sähköasentajaa.

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n (AVAINTA ry) toimitusjohtaja F on kertonut työehtosopimuksen mukaisesta palkkaryhmään sijoittamista koskevasta menettelystä oleellisilta osin samalla tavoin kuin C ja D. F on kuitenkin painottanut sitä, että asentajan nimike oli tullut työehtosopimukseen vasta A:n palkkaamisen jälkeen. F:n arvion mukaan rinnastuspalkkaryhmän löytäminen oli asentajien kohdalla erittäin vaikeaa, koska tehtävien sisällöt poikkesivat asentajakohtaisesti.

X Oy:n hallintojohtaja E on kertonut, että kaikki yhtiön työntekijät oli sijoitettu johonkin palkkaryhmään. Palkkaryhmää ei ollut aina kirjattu työsopimukseen, mutta työehtosopimus ei sitä edellyttänytkään. Kysymyksessä olevia työehtosopimuksen määräyksiä oli siten noudatettu.

Työtuomioistuin katsoo C:n, D:n ja F:n yhdenmukaisten kertomusten perusteella, että työehtosopimuksen mukaan kokonaispalkasta sopiminen on mahdollista vain siinä tapauksessa, että työntekijää ei ole voitu sijoittaa palkkaryhmään tai rinnastuspalkkaryhmään (ks. myös TT 2015:10). Työtuomioistuin toteaa, ettei A:n työssä ole väitettykään olleen kyse D:n mainitsemasta uudesta tehtävästä tai toimialueesta taikka muutenkaan palkkaryhmittelyn kannalta erityisluonteisesta tehtävästä. A:n työnkuvaan ovat kuuluneet tavanomaiset sähköasentajan tehtävät. C ja D ovat arvioineet, että A olisi voitu tehtäviensä perusteella sijoittaa suoraan TEC-palkkaryhmään tai ainakin hänet olisi voitu sijoittaa siihen rinnastuspalkkaryhmää hakemalla. E on lisäksi kertonut, että kaikki vastaajayhtiön työntekijät on sijoitettu johonkin palkkaryhmään. C:n mukaan muut työehtosopimusta soveltaneet työnantajat ovat sijoittaneet sähköasentajat työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteen mukaisiin palkkaryhmiin, käytännössä lähes yksinomaan TEC-palkkaryhmään.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A on ollut sijoitettavissa palkkaryhmään tai että ainakin rinnastuspalkkaryhmä on ollut löydettävissä. Kokonaispalkan maksaminen A:lle ei siten ole ollut työehtosopimuksen mukaista. Kanteen ensimmäinen vahvistusvaatimus on hyväksyttävä.

Kokemuslisien maksaminen

A:lle on maksettu työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentissa tarkoitettua kokonaispalkkaa. Mainitun määräyksen mukaan kokonaispalkka voi sisältää myös työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät. Ensin mainitun sopimusmääräyksen soveltamisohjeen mukaan kokemuslisiin oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosilomaoikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan. Työtuomioistuin toteaa asiassa olevan riidatonta, että A:lla on ollut oikeus täysiin kokemuslisiin jo hänen työsuhteensa alkaessa X Oy:ssä.

Osapuolet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että työehtosopimus mahdollistaa kokemuslisien sisällyttämisen kokonaispalkkaan, mikäli asiasta sovitaan. Kantajan todistajat C ja D ovat kuitenkin painottaneet sitä, että palkkauksen avoimuus edellytti 13 §:n 4 momenttia koskevan soveltamisohjeen mukaisesti eri palkanosien erittelemistä työsopimuksessa, jotta työntekijä tiesi, mistä hänen palkkansa koostui, ja pystyi myös vaikuttamaan siihen.

A on kertonut, ettei hänen kanssaan ollut sovittu kokemuslisien sisällyttämisestä kokonaispalkkaan. A oli käynyt palkkausta koskevat työsopimusneuvottelut pääasiassa kiinteistöpalvelupäällikkö B:n kanssa. A:n mukaan neuvotteluissa ei ollut lainkaan puhetta kokemuslisistä. A ei ollut muutenkaan osannut kiinnittää huomiota työsopimuksessa olevaan termiin kokonaispalkka tai ylipäänsä ymmärtänyt, että työsopimukseen kirjatussa palkkasummassa olisi ollut kysymys muusta kuin peruspalkasta. A ei ollut vielä tuossa vaiheessa tuntenut yhtiön soveltaman työehtosopimuksen sisältöä, vaan hän oli tutustunut siihen vasta myöhemmin ammattiyhdistystoiminnan kautta.

X Oy:n entinen kiinteistöpalvelupäällikkö B on kertonut yhtiön aina käyttäneen työsopimuksessa termiä kokonaispalkka siinä merkityksessä, että palkka sisälsi kokemuslisät ja muut mahdolliset lisät. B ei ole enää muistanut A:n kanssa käytyjä neuvotteluja, mutta hänen mukaansa kaikkien yhtiön uusien työntekijöiden kanssa oli ennen työsopimuksen solmimista käyty sopimuksen keskeiset ehdot tarkasti läpi. Keskusteluissa oli tapana selostaa kokonaispalkan muodostuminen eli tehtäväkohtainen palkka ja tietyt lisät. B ei ole pitänyt mahdollisena sitä, että A:lle olisi jäänyt epäselväksi, että hänen kokonaispalkkansa sisälsi myös kokemuslisät. A:n kanssa oli käyty useita neuvotteluja ennen sopimuksen tekemistä, ja kysymys oli ollut yhdestä keskeisimmistä sopimusehdoista. Yhtiö oli halunnut palkata A:n hänellä olleen työkokemuksen vuoksi, ja siksi hänelle oli voitu antaa kertaluontoisesti ylimääräinen kahden viikon palkallinen loma niin kutsuttuna hyvän miehen lisänä.

Työtuomioistuin katsoo, ettei A:n ja B:n ristiriitaisten kertomusten perusteella voida tehdä ratkaisevia johtopäätöksiä siitä, onko A:n kanssa sovittu kokemuslisien sisältymisestä kokonaispalkkaan. Kantajan kirjallisena todisteena vetoamaan A:n työsopimukseen 22.6.2011 on palkkasumman yhteyteen kirjattu termi kokonaispalkka, mutta sopimuksessa ei ole kuitenkaan eritelty palkkasummaan sisältyviä palkanosia, eikä sopimuksesta muutenkaan ilmene palkan sisältävän myös kokemuslisät. Työtuomioistuin toteaa, ettei työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin soveltamisohjetta ole kirjoitettu palkanosien erittelyä koskevan velvoitteen osalta pakottavaan muotoon. Työnantaja on kuitenkin laatinut työsopimuksen, jota on työntekijän suojeluperiaatteen mukaisesti tulkittava työntekijän eduksi. Kantaja ei ole kiistänyt vastaajien väitettä, jonka mukaan A:lle maksettu kokonaispalkka on ylittänyt TEC-palkkaryhmän mukaisen vähimmäisperuspalkan lisättynä 10 prosentilla. Tämä seikka ei kuitenkaan osoita, että kokemuslisien sisällyttämisestä kokonaispalkkaan olisi sovittu A:n kanssa ja että hänelle olisi maksettu työehtosopimuksen mukaiset kokemuslisät (ks. TT 2015:10 ja siinä viitattu KKO 2012:82). Työtuomioistuin katsoo B:n kertomuksen perusteella, että työnantajalla on ollut tarvetta A:n ammattitaidolle, mikä osaltaan selittää vähimmäisperuspalkkaa korkeamman palkan maksamisen.

Vastaajat ovat vedonneet asiassa myös siihen, että A oli riidattomasti saanut vuosilomaa 10 vuoden työkokemuksen perusteella työsuhteen alusta lukien. Tämän lisäksi hänelle oli annettu ylimääräinen palkallinen kahden viikon loma, mikä osoitti työnantajan ottaneen A:n työkokemuksen työsopimusta solmittaessa huomioon.

A on kertonut kahden viikon lomasta sovitun sen vuoksi, että hänellä oli ollut lomamatka varattuna ennen työsopimuksen solmimista. Ylimääräisestä lomasta sopiminen ei siten ollut liittynyt hänen työkokemuksensa huomioon ottamiseen. Myös B:n kertomuksesta on ilmennyt, että loman myöntäminen oli liittynyt lähinnä siihen, että työnantaja oli halunnut kokeneen työntekijän kyseisiin työtehtäviin. Työnantaja oli tämän vuoksi suostunut antamaan A:lle ylimääräisen loman. Koska loman myöntäminen ei ole kertomusten perusteella ainakaan suoranaisesti liittynyt A:n työkokemuksen huomioon ottamiseen, työtuomioistuin katsoo, ettei tätä seikkaa voida pitää osoituksena siitä, että työnantaja olisi ottanut A:n työkokemuksen huomioon myös hänen palkkauksessaan.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa on jäänyt näyttämättä, että A:lle olisi maksettu hänelle työehtosopimuksen mukaan kuuluneet kokemuslisät. Tämän vuoksi A:lle on maksettava kokemuslisät kanteessa vaadituin tavoin. Peruspalkan määräksi kokemuslisän määrää laskettaessa on otettava työsopimuksen mukainen kuukausipalkka (ks. TT 2015:10).

Hyvityssakot

Työtuomioistuin on ottanut kantaa nyt käsillä olevaa vastaavaan riitakysymykseen jo aikaisemmin ratkaisussa TT 2015:10. Epäselvyyttä riidanalaisen määräyksen oikeasta tulkinnasta ei siten ole enää ollut. Työtuomioistuin katsoo, että X Oy:llä olisi ollut asiaa tarkemmin arvioituaan edellytykset päätyä siinä samaan ratkaisuun kuin työtuomioistuin nyt on tehnyt. X Oy:n olisi näin ollen pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, ja se on tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen rikkomisesta.

Työehtosopimusmääräyksen oikea tulkinta on ollut ratkaisun TT 2015:10 myötä myös AVAINTA ry:n tiedossa. AVAINTA ry:n olisi siten tullut havaita X Oy:n menettelyn virheellisyys ja korjata väärä työehtosopimuksen soveltaminen nopeasti, kun se on tullut viimeistään keskusneuvottelupyynnön yhteydessä AVAINTA ry:n tietoon. Kun AVAINTA ry sen sijaan on asettunut tukemaan X Oy:n virheellistä menettelyä, se on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Hyvityssakkojen määriä harkittaessa on otettu huomioon työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla AVAINTA ry ja X Oy ovat jutun hävitessään velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti JHL ry:n oikeudenkäyntikulut. AVAINTA ry ja X Oy ovat hyväksyneet JHL ry:n kuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES, ent. PTYTES) 13 §:n oikeaksi tulkinnaksi, ettei sähköasentaja A:lle ole voitu maksaa työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaista kokonaispalkkaa,

- vahvistaa, että A:lle on maksettava 1.8.2011 lukien työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 10 prosentin suuruisena,

- tuomitsee X Oy:n maksamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa 3.000 euroa työehtosopimuksen rikkomisesta ja

- tuomitsee Avaintyönantajat AVAINTA ry:n maksamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaista hyvityssakkoa 4.500 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Avaintyönantajat AVAINTA ry ja X Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 7.630 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Markus Äimälä, Tuomas Aarto, Anu-Tuija Lehto ja Timo Koskinen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.