TT 2022:36

Työtaisteluiden syynä oli ollut se, että työntekijät olivat kokeneet liikelaitoksen yhtiöittämisestä käydyt yhteistoimintaneuvottelut puutteellisiksi ja olleet pettyneitä yhtiöittämisen käsittelyyn henkilöstön kanssa. Työtaistelut kohdistuivat siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Paikallisyhdistykset myönsivät rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa ja ammattiliitto sekä neuvottelujärjestö laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa, ja ne tuomittiin hyvityssakkoihin.

Asia

Työrauha

Kantaja

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Vastaajat

Julkisen alan unioni JAU ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Kuultavat

Helsingin raidetyöntekijät JHL ry

Raitio- ja Metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry

Helsingin yhteisjärjestö JHL ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Työtaistelu 7.9.2021

Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n jäsenet työskentelevät HKL:n varikoilla korjaus- ja kunnossapitotehtävissä sekä teknisessä ja metron valvomossa. Yhdistys järjesti tiistaina 7.9.2021 mielenilmauksen. Yhdistyksen tuntipalkkaiset jäsenet eivät tulleet töihin tuona päivänä alkaviin vuoroihin. Mielenilmaukseen osallistui noin 143 työntekijää noin kolmesta sadasta tuntipalkkaisesta työntekijästä. Mielenilmauksen ulkopuolelle rajattiin noin 30–40 henkilöä suojelutehtäviin. Työntekijät palasivat töihin keskiviikkona 8.9.2021 alkaviin vuoroihin.

Mielenilmauksen syynä oli se, että yhdistyksen jäsenet kokivat HKL:n yhtiöittämisestä käydyt yhteistoimintaneuvottelut puutteellisiksi.

Helsingin pormestari, kansliapäällikkö ja henkilöstöjohtaja saivat tiedon mielenilmauksesta sähköpostilla maanantaina 6.9.2021, jolla Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ilmoitti saaneensa ilmoituksen järjestöön kuuluvan Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n mielenilmauksesta. Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ilmoitti samalla järjestönä toteuttavansa työrauhavelvoitteita ja irtisanoutuvansa järjestöön kuuluvan itsenäisen yhdistyksen itsenäisestä päätöksestä ja toimenpiteistä.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pyysi työtaistelusta tiedon saatuaan kirjallisesti JAU ry:tä, JHL ry:tä ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:tä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun keskeyttämiseksi. Työtaistelu toteutettiin kuitenkin ennakkoilmoituksen mukaisesti. Mielenilmauksen seurauksena pääkaupunkiseudun metroliikenteestä noin puolet vuoroista jäi toteutumatta 7.9.2021.

Työtaistelu 16.–18.9.2021

Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n jäseniä työskentelee HKL:n palveluksessa kuljettajina sekä valvomossa. Yhdistys toteutti työnseisauksen torstain 16.9.2021 kello 4 ja lauantain 18.9.2021 kello 4 välisenä aikana. Helsingin raidetyöntekijät JHL ry päätti niin ikään järjestää työnseisauksen siten, että se alkoi torstaina 16.9.2021 vuorokauden alkaessa keskiyöllä ja päättyi perjantaina 17.9.2021 vuorokauden päättyessä keskiyöllä. Työnseisaukseen osallistui Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:stä 161 työntekijää ja Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:stä 204 työntekijää siten, että kahteen toimintapäivään osallistui 184 ja yhteen toimintapäivään osallistui 20 jäsentä.

Työnseisauksen syynä oli jäsenistön kokema pettymys HKL:n yhtiöittämisen käsittelyyn henkilöstön kanssa.

Helsingin pormestari, kansliapäällikkö ja henkilöstöjohtaja saivat tiedon Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n mielenilmauksesta sähköpostilla 12.9.2021, jolla Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ilmoitti saaneensa ilmoituksen jäsenyhdistyksensä mielenilmauksesta. Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ilmoitti samalla järjestönä toteuttavansa työrauhavelvoitteita ja irtisanoutuvansa järjestöön kuuluvan itsenäisen yhdistyksen itsenäisestä päätöksestä ja toimenpiteistä.

Helsingin pormestari, kansliapäällikkö ja henkilöstöjohtaja saivat tiedon Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n mielenilmauksesta sähköpostilla tiistaina 14.9.2021, jolla Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ilmoitti saaneensa ilmoituksen jäsenyhdistyksensä mielenilmauksesta. Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ilmoitti samalla järjestönä toteuttavansa työrauhavelvoitteita ja irtisanoutuvansa järjestöön kuuluvan itsenäisen yhdistyksen itsenäisestä päätöksestä ja toimenpiteistä.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pyysi työtaistelutoimenpiteistä tiedon saatuaan kirjallisesti JAU ry:tä, JHL ry:tä ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:tä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaisteluiden keskeyttämiseksi.

Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n työssäkäyvien jäsenten määrä on 287. Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n työssäkäyvien jäsenten määrä on 450.

KANNE

Vaatimukset

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on vaatinut, että työtuomioistuin

1. tuomitsee Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 7.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta

2. tuomitsee Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 16.–17.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta

3. tuomitsee Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 16.–18.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta

4. tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 7.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta

5. tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 16.–18.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta

6. tuomitsee Julkisen alan unioni JAU ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 7.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta sekä

7. tuomitsee Julkisen alan unioni JAU ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 16.–18.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta ja

8. velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.650 eurolla korkoineen.

Kantaja on 4.3.2022 peruuttanut kanteen Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:tä koskevilta osin.

Perusteet

Työtaisteluiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelutoimenpiteillä JHL:n paikallisosastot osoittivat mieltään työnantajan työnjohto- ja liikkeenjohtovaltaan kuuluvia päätöksiä vastaan. Mielenilmausten syyksi ilmoitettiin puutteellisten tietojen antaminen ja tietojen salaaminen yhteistoimintalain mukaisissa neuvotteluissa. Ilmoituksen mukaan kaupunkiraideliikenteen alueellinen kasvu voidaan turvata muuttamatta HKL yhtiömuotoon perustamalla liikelaitoskuntayhtymä. Lisäksi vaadittiin työnantajalta, että asiassa tulee tehdä uusi, puolueeton selvitys, jossa huomioidaan metroliiketoiminnan suunniteltu jääminen joka tapauksessa liikelaitokseen.

Vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella työnjohtomääräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat työrauhasuojan. Työtaistelulla pyrittiin painostamaan työnantajaa asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen ja liikkeenjohtovaltaan.

Työtaistelutoimenpiteet kohdistuivat siten KVTES:n I luvun 5 §:n ja TTES 3 §:n 1 momentin työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, joiden mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Yhdistysten vastuu

Helsingin raidetyöntekijät JHL ry ja Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry ovat järjestäneet työtaistelut.

JAU ry ja JHL ry eivät ole ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi, keskeyttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

Aiheutuneet vahingot

Mielenilmaus 7.9.2021 aiheutti ainakin seuraavat välittömät kustannukset:

- metroliikenteessä liikennöintikustannuksia HSL:ltä jäi saamatta 25.000 euroa

- raitioliikenteessä liikennöintikustannuksia HSL:ltä jäi saamatta 80 euroa

- lisäkustannuksia ylitöistä 950 euroa

- kaupungille jääneen ratikan vartiointi 500 euroa,

eli yhteensä noin 26.500 euroa.

Työnseisauksesta 16.–18.9.2021 aiheutui välittöminä menoina:

- saamatta jääneet liikennöintikorvaustulot 330.122,92 euroa

- muut tulot 175 euroa

- vartiointi 3.400 euroa

- ylimääräinen varallaolo 3.302,40 euroa

- palkanmaksu ilman työtehtäviä (luottamusmiehet, määräaikaiset ja koeajalla olleet) 2.154,24 euroa

eli yhteensä 340.154,56 euroa.

Työnseisaus keskeytti kaiken HKL:n raide- ja metroliikenteen kahdeksi vuorokaudeksi. Lakko vaikeutti huomattavasti asukkaiden liikkumista.

Oikeudenkäyntikuluista

Kantajaa ei tule velvoittaa korvaamaan Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n oikeudenkäyntikuluja. Ennen vastaajien esittämää selvitystä kantajalla on ollut perusteltu syy katsoa Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa. Kantaja ei ole ollut yksityiskohtaisella tasolla tietoinen JHL ry:n sisäisestä yhdistysrakenteesta ja siihen liittyvästä eri alaorganisaatioiden päätöksenteosta ja vaikutusmahdollisuuksista tässä tapauksessa, ennen kuin asiaa on vastauksessa selvitetty.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vastannut kanteeseen omasta ja Julkisen alan Unioni ry:n sekä kuultavien yhdistysten Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n, Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n ja Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n puolesta.

Vastauksessa on myönnetty Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n rikkoneen työrauhavelvollisuutensa järjestämällä 7.9.2021 mielenilmaisun ja 16.–17.9.2021 työnseisauksen (kannevaatimukset 1–2).

Vastauksessa on myönnetty Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n rikkoneen työrauhavelvollisuutensa järjestämällä 16.–18.9.2021 työnseisauksen (kannevaatimus 3).

Vastauksessa on myönnetty JHL ry:n (kannevaatimukset 4–5) ja JAU ry:n (kannevaatimukset 6–7) laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa 7.9.2021 mielenilmaisun ja 16.–18.9.2021 työnseisauksen osalta.

Kantajan peruutettua kanteen Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:tä koskevilta JHL ry on vaatinut, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi ratkaisun antamisesta on kulunut.

Perusteet

Työtaistelutoimenpiteiden tausta

HKL:n yhtiöittämistä oli käsitelty sekä HKL:n että kaupungin henkilöstötoimikunnassa. Kaupungin henkilöstötoimikunnassa 12.4.2021 todettiin yhteistoiminnan toteutuneen valmistelun tässä vaiheessa. HKL:n yhtiöittämistä oli tähän saakka käsitelty kokonaisuutena siten, että tarkoitus oli tehdä HKL:stä yksi osakeyhtiö, joka voitaisiin myöhemmin jakaa useaksi tytäryhtiöksi. Vielä kesäkuussa 2021 järjestetyssä yhteisessä keskustelutilaisuudessa kerrottiin edettävän tällä tavoin.

HKL:n henkilökunnalle selvisi elokuussa 2021 HKL:n johtokunnan päätösesitysmateriaalista, että metron omaisuus ja liikennöintisopimus aiotaan jättää yhtiön ulkopuolelle. Tämä vaihtoehto ei ollut mukana yhteistoimintamenettelyssä, vaikka asian on täytynyt olla HKL:n tiedossa jo kevään 2021 aikana. Muutos on tapahtunut henkilöstötoimikunnan 12.4.2021 käsittelyn jälkeen. Tilanne oli hyvin yllättävä ja Helsingin raidetyötekijät JHL ry:n ja Raide- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n jäsenet kokivat yhteistoimintamenettelyn puutteelliseksi. Yhdistykset pyysivät yhtiöittämissuunnitelman vaikutusten selvittämistä ennen päätöksentekoa, koska oli syntynyt epäily yhtiöittämisen todellisista vaikuttimista ja pelko sitä seuraavista henkilöstövaikutuksista. Molemmat yhdistykset tavoittelivat asian selvittämistä yhteistoiminnallisia keinoja käyttäen liikelaitoksessa. Lisäksi Helsingin yhteisjärjestö pyrki samaan tavoitteeseen kaupunkitasolla. Näissä tavoitteissa ei onnistuttu. Turhautuminen johti Helsingin raidetyötekijät ja Raide- ja metrohenkilökunnan yhdistysten päätöksiin työtaistelutoimenpiteistä.

Mielenilmaisu 7.9.2021

Helsingin raidetyöntekijät JHL ry 007

Yhdistyksen jäsenet pettyivät yhteistoimintamenettelyyn, ja jäsenkokouksessa 6.9.2021 tehdyllä päätöksellä yhdistys järjesti 7.9.2021 mielenilmaisun. Yhdistyksen puheenjohtaja ilmoitti mielenilmaistusta etukäteen Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtajalle A:lle ja yhteisjärjestön pääluottamusmies B:lle. Mielenilmaisu järjestettiin edellä kuvatulla tavalla.

Yhdistyksen puheenjohtaja C kävi ennen mielenilmaisua läpi HKL:n edustajien (D, E) kanssa mielenilmaisun ulkopuolelle rajattavia tehtäviä. Yhteisjärjestön pääluottamusmies B oli mukana keskustelussa. Keskustelua käytiin myös siitä, kannattaako kalustoa ottaa lainkaan käyttöön tilanteessa, jossa kunnossapito- ja korjaamotyöntekijöitä ei ole 7.9.2021 alkavissa työvuoroissa käytettävissä. Yhdistys ehdotti kaluston jättämistä varikolle. HKL päätti ottaa kalustoa käyttöön ja yhden raitiovaunun rikkouduttua se jouduttiin jättämään kaupungille. Kaluston käyttöönotto on ollut työnantajan päätös, jota tehtäessä riski kaluston jäämisestä kaupungille on ollut tiedossa, eikä kulua siksi tule laskea yhdistyksen vastuulle. Vartiointikustannukset ovat joka tapauksessa jääneet vähäisiksi.

Mielenilmaisu vähensi liikennettä, mutta se ei pysähtynyt kokonaan. Ajamatta jääneiden vuorojen osalta HKL on menettänyt HSL:n maksamia liikennöintikustannuksia. HKL:lle on voinut aiheutua vähäisiä lisäkustannuksia päivystäjien omaisuutta ja henkeä turvaavista ylitöistä. Kuitenkin saman aikaisesti HKL on säästänyt palkkakustannuksissa. Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n jäseniä osallistui mielenilmaisuun 7.9.2021 alkavissa työvuoroissa yhteensä 143 jäsentä kanteessa todetulla tavalla. Yhdistyksen arvion mukaan säästettyjen palkkakulujen määrä on karkeasti arvioiden vähintään 30 euroa/h x 8 h x 143 = 34.320 euroa ja yötyön osalta todennäköisesti tätä enemmän. HKL:lle ei näyttäisi aiheutuneen taloudellista tappiota mielenilmaisusta.

Hyvityssakon määrää arvioitaessa tulee huomioida siihen johtaneet olosuhteet, työnantajan mahdollisuus välttää mielenilmaisu sekä yhdistyksen yllä kuvatut toimenpiteet, joilla on pyritty välttämään mielenilmaisun työnantajalle aiheutuvaa haittaa. Mielenilmaisuun on osallistunut osa yhdistyksen jäsenistä, eikä liikennettä pysäytetty kokonaan, mikä tulee huomioida hyvityssakon määrää alentavina tekijöinä.

JAU ry ja JHL ry

KT on lähettänyt valvontapyynnön sähköpostilla 6.9.2021 mainituille tahoille. JAU ry:n puheenjohtaja F ja JHL ry:n puheenjohtaja G ovat saaneet valvontapyynnön kautta tiedon yhdistyksen järjestämästä mielenilmauksesta. JAU ry ja JHL ry eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin valvontailmoituksen saatuaan. Vastaajat pyytävät, että hyvityssakon määrää alentavina seikkoina huomioitaisiin erityisesti mielenilmaisuun johtaneet olosuhteet.

Työseisaukset 16.–18.9.2021

Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry 019

Yhdistys päätti jäsenkokouksessaan 11.9.2021 järjestää kahden päivän mittaisen työnseisauksen edellä kuvatulla tavalla. Työnseisauksen taustalla oli jäsenistön kokema pettymys HKL:n yhtiöittämisen käsittelyyn henkilöstön kanssa.

Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry käsitteli työnseisausta ja sen rajoja ennen sen alkamista HKL:n edustajien kanssa. Keskustelussa oli mukana Helsingin yhteisjärjestön pääluottamusmies H. Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry ilmoitti, että sen järjestämään työnseisaukseen eivät osallistu vapaapäivillä tai vuosilomalla olevat tai vuosilomalle lähtevät sekä pian eläkkeelle jäävät työntekijät. Ulkopuolelle rajattiin lisäksi määräaikaiset ja koeaikaiset työntekijät sekä omaisuutta ja henkeä turvaavat työtehtävät. Työnseisaukseen eivät osallistuneet Helsingin yhteisjärjestön pääluottamusmiehet.

Kantajan ilmoituksen mukaan Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistyksellä olisi 800 jäsentä, jotka kaikki olisivat osallistuneet työnseisaukseen. Kantajan tieto yhdistyksen jäsenmäärästä on virheellinen. Yhdistyksen työssäkäyvien jäsenten määrä on 450, joista kaikki eivät ole osallistuneet työnseisaukseen mm. yllä kuvattujen rajausten vuoksi. Yhdistys varaa mahdollisuuden ottaa tarkemmin kantaa osallistuneiden määrään, kun kantaja täsmentää väitettään työnseisaukseen osallistuneiden jäsenten lukumäärästä.

Helsingin raidetyöntekijät JHL ry 007

Helsingin raidetyöntekijät JHL ry päätti jäsenkokouksessaan 14.9.2021 järjestää työnseisauksen koskemaan 16.9.2021 alkavia vuoroja ja työntekijät palasivat 18.9.2021 alkaviin vuoroihin, kuten on kirjattu lähetettyyn sähköpostiviestiin (V5–V7). Työnseisauksen ajankohta siten poikkeaa kanteessa ilmoitetusta ja todisteessa K3 mainituista ajankohdasta. Yhdistyksen jäsenet tekevät poikkeavaa työaikaa ja työt voivat alkaa aikavälillä kello 05–23. Työnseisauksesta olisi aiheutunut kohtuuttomasti haittaa, jos työvuoroja olisi päättynyt kesken vuoron. Tilanteesta oli keskusteltu HKL:n edustajien kanssa. Työnseisaus oli kestoltaan kaksi vuorokautta, mutta se siis alkoi 16.9.2021 vuorokauden alkaessa keskiyöllä ja päättyi 17.9.2021 vuorokauden päättyessä keskiyöllä. Työnseisauksen ulkopuolelle rajattiin määräaikaiset, koeaikaiset sekä omaisuutta ja henkeä turvaavat työtehtävät. Työnseisaukseen eivät osallistuneet Helsingin yhteisjärjestön pääluottamusmiehet.

Kanteen mukaan Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n jäsenmäärä olisi 16.–18.9.2021 ollut yhteensä 500 jäsentä, jotka kaikki ovat osallistuneet työnseisaukseen. Kantajan ilmoittama yhdistyksen jäsenmäärä on virheellinen. Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:llä oli 7.9.2021 mielenilmaisun aikana yhteensä 287 työssäkäyvää jäsentä ja työssäkäyvien jäsenten määrä on ollut sama työnseisauksen 16.–17.9.2021 aikana. Kaikki Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n työssäkäyvät jäsenet eivät ole osallistuneet työtaisteluun mm. tehtyjen rajausten vuoksi. Yhdistys varaa mahdollisuuden ottaa tarkemmin kantaa osallistuneiden määrään, kun kantaja täsmentää väitettään työnseisaukseen 16.– 17.9.2021 osallistuneiden yhdistyksen jäsenten lukumäärästä.

JAU ry ja JHL ry

KT on lähettänyt valvontapyynnöt sähköpostilla 13.9.2021 ja 15.9.2021 niissä mainituille tahoille. JAU ry:n puheenjohtaja F ja JHL ry:n puheenjohtaja G ovat saaneet valvontapyynnön tiedoksi yhdistysten tekemistä päätöksistä ryhtyä työtaistelutoimiin. JAU ry ja JHL ry eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin valvontailmoitukset saatuaan.

Työnseisauksen aiheuttamasta haitasta ja hyvityssakoista

Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry on etukäteen ilmoittanut työnseisauksen ajankohdasta tiedotusvälineille ja Helsingin yhteisjärjestölle. Tieto työnseisauksesta on kanteen mukaan tullut Helsingin kaupungille 12.9.2021 Helsingin yhteisjärjestön ilmoituksen kautta. Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n osalta tieto työnseisauksesta on ollut HKL:n ja myös kaupungin tiedossa viimeistään 14.9.2021 Helsingin yhteisjärjestön kautta. HKL on voinut varautua työnseisaukseen usean päivän ajan ja asiaan olisi voitu tänä aikana hakea yhteistä ratkaisua. Yhdistykset ovat ennakkoilmoituksillaan tavoitelleet keskusteluyhteyttä työnantajan kanssa.

Yhteisjärjestön pääluottamusmiehet tiedottivat työnseisauksesta HKL:n toimitusjohtajaa. Työtaistelun rajoja ja niiden ulkopuolelle jätettäviä tehtäviä käsiteltiin yhdistysten ja työnantajan edustajien kanssa. Tavoitteena oli omaisuutta ja henkeä turvaavien välttämättömien tehtävien määritteleminen yhdessä. Keskusteluissa olivat mukana yhteisjärjestön pääluottamusmiehet. Päivystäjät ja luottamusmiehet ovat olleet akuuteissa omaisuutta tai henkeä uhkaavissa tilanteissa käytettävissä. Päivystäjien osalta on työtaistelun aikana voinut syntyä kustannuksia ylimääräisestä varallaolosta.

Kyse on ollut kanteessa todetulla tavalla koko HKL:n metro- ja raitioliikenteen seisauttamisesta. Liikennöimättä jätettyjen vuorojen osalta HSL ei ole maksanut liikennöintikustannuksia. HKL on samanaikaisesti säästänyt työnseisaukseen osallistuneiden työntekijöiden palkkakustannukset osallistumisajalta. Tuntipalkkaisen henkilökunnan osalta palkkasäästö on karkeasti laskettuna vähintään noin 240 euroa/henkilö yhden päivän osalta. Yötyön ajalta tuntikorvaus ja myös säästö palkkakustannuksissa on suurempi. Säästetyt palkkamenot kattavat osittain aiheutuneiden tulojen menetyksiä. Edelleen HKL on säästänyt työnseisauksen ajalta kaluston huolto- ja korjauskustannuksia sekä kaluston käyttökustannuksia (mukaan lukien sähkökulut). Kanteen perusteella ei ole pääteltävissä, millaisia muita tulomenetyksiä työnseisauksesta on aiheutunut tai miksi työnseisauksen vuoksi on ollut tarvetta ylimääräisiin vartiointikustannuksiin, kun kalusto on koko liikenteen pysäyttävän työseisauksen aikana ollut varikoilla. Näitä seikkoja ei voida ottaa huomioon työnseisausta arvioitaessa.

Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n ja Raitio- ja metrohenkilökunta JHL ry:n alakohtaiset luottamusmiehet ovat osallistuneet työnseisaukseen, eikä heille ole työnseisaukseen osallistumisen ajalta maksettu palkkaa. Määräaikaiset ja koeaikaiset työntekijät rajattiin työnseisauksen ulkopuolelle ja he tehneet ennalta määrätyt työvuorot, joiden aikana on muun muassa tehty työtehtäviä, joilla turvataan työantajan omaisuutta sekä vältetään henkeä uhkaavat tilanteet. Työaikaa on käytetty myös oman työn kehittämiseen.

Mahdollisia hyvityssakkoja arvioitaessa tulee huomioida työehtosopimuslain 10 §:n todetulla tavoin työnseisauksen taustalla olleet olosuhteet lieventävinä seikkoina. Yhdistykset ovat ennen työnseisausta tavoitelleet kipeän asian käsittelemistä yhteistoiminnallisesti, tässä kuitenkaan onnistumatta. Sekä mielenilmaisun että työnseisauksen ensisijainen tarkoitus oli vaikuttaa kaupungin ja HKL:n päättäjiin. Yhdistysten työtaistelutoimenpiteillä ei tavoiteltu muutoksia voimassa oleviin työehtosopimuksiin, vaan asiallista keskusteluyhteyttä ja asian käsittelyä yhteistoiminnallisesti henkilökunnan kanssa. Työnseisauksista ilmoitettiin etukäteen niihin varautumisen vuoksi ja siksi, että asiaan olisi voitu hakea muuta ratkaisua. Yhdistykset ovat käyneet neuvotteluja työnantajan edustajien kanssa etukäteen ja työnantajan näkemyksiä on tilanteessa pyritty huomioimaan. Helsingin raidetyöntekijät JHL ry, Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys, JAU ry ja JHL ry, pyytävät, että hyvityssakkoja tuomittaessa huomioitaisiin edellä kuvatut seikat hyvityssakkoja alentavina tekijöinä.

Oikeudenkäyntikuluista

KT peruutti 4.3.2022 kanteensa Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:tä kohtaan, mutta kiistää Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen, joka perustuu kannevaatimuksiin vastaamiseen. KT:n mukaan sillä oli perusteltu syy katsoa yhteisjärjestön laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan ja että KT:lla ei ollut yksityiskohtaista tietoa yhdistysrakenteesta. KT:n esittämät väitteet ovat perusteettomia.

Kanteen mukaan Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ilmoitti Helsingin kaupungille ennakolta jäsenyhdistystensä työnseisauspäätöksistä ja ”ilmoitti samalla järjestönä toteuttavansa työrauhavelvoitteita ja irtisanoutuvansa järjestöön kuuluvan itsenäisen yhdistyksen itsenäisestä päätöksestä ja toimenpiteistä”. Tästä huolimatta KT vaati Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n tuomitsemista valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Helsingin yhteisjärjestö ry:n ilmoitus kuvaa myös yhdistysrakennetta, jota lisäksi kuvataan kanteessa JAU ry:stä kuultaviin yhdistyksiin. Yhdistysrakenne on pitkäaikainen ja pohjautuu jo KTV ry:n aikaiseen rakenteeseen. KT on selvittänyt yhdistysrakennetta aiemmissa työrauhakanteissa. Yhdistysrakenne on KT:n tiedossa.

KT:lla on näiden tietojen perusteella voinut harkita kannevaatimuksiaan ja niiden tarpeellisuutta tai vähintäänkin selvittää epäselviksi jääneitä seikkoja. Selonottovelvoitteen laiminlyönti ei ole peruste välttyä vastapuolelle aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamiselta. KT:n ajamassa tapauksessa TT 2021:57 työtuomioistuin katsoi kanteen peruuttamisen merkitsevän lähtökohtaisesti sitä, että asianosainen on hävinnyt asian. KT:lla on kantajana vastuu esittämistään kannevaatimuksista ja niiden perusteista kuluriskin uhalla.

JHL ry on vastannut kanteeseen Helsingin yhteisjärjestö ry:n puolesta. Yhteisjärjestön osalta kanteeseen vastaaminen on vienyt enemmän aikaa kuin muihin kannevaatimuksiin vastaaminen.

Kantajan esittämien oikeudenkäyntikulujen määrästä tulee vähentää Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n osuus. Kantajan oikeudenkäyntikulujen määräksi hyväksytään yhteensä 400 euroa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Helsingin raidetyöntekijät JHL:n ilmoitus 7.9.2021 työtaistelusta

2. KT:n valvontapyyntö

3. Helsingin raidetyöntekijät JHL:n ilmoitus 16-18.9.2021 työtaistelusta

4. KT:n valvontapyyntö

5. Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n ilmoitus työtaistelusta

6. KT:n valvontapyyntö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Helsingin raidetyöntekijät JHL ry järjesti HKL:n varikoilla edellä kuvatuin tavoin työtaistelun tiistaina 7.9.2021. Työtaisteluun osallistui 143 työntekijää. Työtaistelun syynä oli se, että yhdistyksen jäsenet kokivat HKL:n yhtiöittämisestä käydyt yhteistoimintaneuvottelut puutteellisiksi.

Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry järjesti edellä kuvatuin tavoin työtaistelun torstain 16.9.2021 kello 4 ja lauantain 18.9.2021 kello 4 välisenä aikana. Työtaisteluun osallistui 204 työntekijää. Myös Helsingin raidetyöntekijät JHL ry järjesti työtaistelun torstaina ja perjantaina 16. ja 17.9.2021. Työtaisteluun osallistui 161 työntekijää. Työtaisteluiden syynä oli jäsenistön kokema pettymys HKL:n yhtiöittämisen käsittelyyn henkilöstön kanssa.

Työtaistelut kohdistuivat voimassa olevan KVTES:n I luvun 5 §:n ja TTES 3 §:n 1 momentin työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, joiden mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Yhdistysten vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Helsingin raidetyöntekijät JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Vastauksessa on myönnetty, että Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Vastauksessa on myönnetty, että JHL ry ja JAU ry ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan hävinneen asian. Pykälän 2 momentin mukaan jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin.

Pääsääntöisesti kulujen korvaaminen kanteen peruuttamistilanteissa rinnastuu mainitun 7 §:n 1 momentin mukaiseen kanteen tutkimatta jättämiseen. Kanteen peruuttaminen merkitsee siten lähtökohtaisesti sitä, että asianosainen on hävinnyt asian. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi aihetta poiketa edellä mainitusta säännöksestä ilmenevästä pääsäännöstä.

Tässä asiassa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle on syntynyt kuluja kanteeseen vastaamisesta Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n puolesta. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on ollut 500 euroa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrä on ollut 2.650 euroa.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Kanne on muutoin hyväksytty, mutta jätettävä Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n osalta sillensä kantajan peruutettua tältä osin kanteensa. Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on syytä velvoittaa korvaamaan osa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kuluista.

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että JAU ry ja JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluista yhteensä 2.450 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla

- Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n maksamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 7.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta 2.500 euroa

- Helsingin raidetyöntekijät JHL ry:n maksamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 16.–17.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta 2.800 euroa

- Raitio- ja Metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n maksamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 16.–18.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta 3.500 euroa

- Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 7.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta 3.000 euroa

- Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 16.–18.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta 4.000 euroa

- Julkisen alan unioni JAU ry:n maksamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 7.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta 3.000 euroa ja

- Julkisen alan unioni JAU ry:n maksamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 16.–18.9.2021 järjestetyn työnseisauksen johdosta 4.000 euroa.

Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n osalta asia jätetään sillensä.

Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat

KT:n oikeudenkäyntikulut 2.450 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Ulla Liukkunen, Mikko Nyyssölä, Risto Lerssi, Anu-Tuija Lehto ja Ari Komulainen jäseninä. Asia on ratkaistu puheenjohtajan esittelystä.

Tuomio on yksimielinen.