Kysymys siitä, tuliko käyttökeskusoperaattorin tehtävä sijoittaa työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä vaativuusluokkaan 9 vai 10. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että operaattorin toimi olisi tullut sijoittaa vaativuusluokkaan 10. Kanne hylättiin.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Suomen Konepäällystöliitto ry

Vastaaja

Energiateollisuus ry

Kuultava

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 29.6.2023

Suullinen valmistelu 28.11.2023

Pääkäsittely 5.3.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Energiateollisuus ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välisessä energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

26 § Palkkamääräykset

Palkkarakenne

1. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Vaativuustasot

2. Toimihenkilön toimen vaativuus arvioidaan energia-alan toimihenkilöiden vaativuudenarviointijärjestelmää EPA:a käyttäen.

Toimen vaativuustaso määräytyy vaativuuspisteiden yhteismäärän mukaan seuraavasti:

Vaativuustaso pisteet

1 210–235
2 240–275
3 280–315
4 320–355
5 360–395
6 400–435
7 440–475
8 480–515
9 520–555
10 560–595

3. Mikäli toimihenkilön tehtäviin kuuluu toisen henkilön tehtävien hoitaminen tämän poissa ollessa, otetaan tämä huomioon vaativuutta arvioitaessa.

4. Toimen vaativuus arvioidaan kirjallisten toimenkuvausten perusteella.

Toimenkuvaus ja toimen vaativuuden arviointi tehdään esimiehen ja toimihenkilön välisenä yhteistyönä viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Esimies vastaa siitä, että toimenkuvaus ja vaativuuden arviointi suoritetaan tämän palkkausjärjestelmän mukaisesti. Työnantajan ja toimihenkilön tai toimihenkilöiden edustajien yhteistyönä tekemän vaativuuden arvioinnin tulosta ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa.

5. Toimihenkilön ollessa eri mieltä toimen vaativuudesta, voi hän saattaa asian työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan käsiteltäväksi. Sopimuksen osapuolina olevat liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä liittojen ratkaistaviksi siirretyt luokituserimielisyydet.

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittyviä yhteisen työryhmän hyväksymiä vaativuusluokituksia ei voi saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tehtävien muuttuminen

6. Toimihenkilön tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkistetaan vaativuustaso uuden toimenkuvauksen mukaiseksi viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta. Vaativuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin nousta tai laskea. Mahdollinen korotus toimihenkilön palkassa toteutetaan em. tehtävämuutoksesta lukien myös siinä tapauksessa, että lopputulos on syntynyt erimielisyyskäsittelyn tuloksena. Toimihenkilön kuukausipalkka ei kuitenkaan saa laskea, ellei kysymyksessä ole työehtosopimuksen 35 §:n mukainen tilanne.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen sivuilla 30–33 on lisäksi kuvaus toimihenkilöiden työtehtävien vaativuuden arviointimallista sekä vaativuustekijöiden selitykset. Mainituilla sivuilla on todettu muun ohella seuraavaa.

A TOIMEN LUONTEEN VAATIVUUS
Vaativuustasot

[- -]

3. Soveltavaa harkintaa
- ohjeet usein yleisluontoisia
- käytännön ja ohjeiden soveltaminen ohjaa toimintaa
- tilanteiden hallinta vaatii tiedon soveltamista
- tehtävien hoitaminen vaatii ennakkovalmistelua

4. Suunnittelevaa harkintaa
- ohjeet usein yleisluontoisia ja tavoitesidonnaisia
- tiedon soveltaminen ohjaa harkintaa
- tilanteiden hallinta vaatii suunnitelmallista tiedon soveltamista

5. Kehittävää harkintaa
- tulosyksikön tai yhtiön tavoitteet ohjaavat toimintaa
- vaativia kehittämistavoitteita
- vaativaa oma-aloitteista harkintaa ja päättämistä

[- -]

B VUOROVAIKUTUKSEN VAATIVUUS
Vaativuustasot

[- -]

2. Ohjaavat yhteydet
- vaativan tiedon hallintaa ja välittämistä
- ohjaamista ja neuvontaa
- oma-aloitteista yhteydenpitoa
- kohteet valittava ja ne vaihtelevat
- yhteydenpito on pääasiassa suullista

3. Johtamisyhteydet
- tiedon hankinta vaatii valmistelua
- asioiden tai ihmisten johtamista
- merkittävää oma-aloitteista yhteydenpitoa
- esitysten tekemistä ja esittelyä/esiintymistä
- paljon kirjallista yhteydenpitoa

4. Vaikuttamisyhteydet
- päätöksentekoon vaikuttamista
- vaativia asiantuntijatason yhteyksiä
- vaativien esitysten tekemistä ja esittelyä/esiintymistä
- vaativaa kirjallista yhteydenpitoa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Osapuolten välillä on laadittu lisäksi palkkausjärjestelmän soveltamisohje, joka on tehty Energiateollisuus ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto SKL ry:n yhteistyönä ja jonka tarkoitus on toimia apuvälineenä sovellettaessa energia-alan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmää. Soveltamisohje on osana oikeudenkäyntimateriaalia.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Asiassa on kysymys X Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä työskentelevien käyttökeskusoperaattoreiden D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n toimen oikeasta vaativuustasosta.

Käyttökeskusoperaattoreiden tehtäväsisällöt ovat keskenään samansisältöiset. Päätehtävä on määritelty tehtävänkuvauksessa seuraavasti: ”Helsingin alueen voimajärjestelmän hallinta sekä sähköverkon käyttö- ja kytkennänjohtotehtävät vuoden kaikkina päivinä 24 h/vrk, mukaan lukien häiriö- ja poikkeustilanteet”.

Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan toimen vaativuuden arviointi perustuu kolmeen eri vaativuustekijään: toimen luonteen vaativuus (A), vuorovaikutuksen vaativuus (B) ja taitojen ja tietojen vaativuus (C). Jokainen vaativuustekijä on jaettu vaativuustasoihin.

Käyttökeskusoperaattorin toimi arvioitiin vuonna 2015 tasolle 9. Tehtävät ovat tämän jälkeen muuttuneet. Riitaa on siitä, ovatko ne muuttuneet siten, että toimi tulisi arvioida tasolle 10.

Erimielisyys kohdistuu kahteen vaativuustekijään (toimen luonteen vaativuus ja vuorovaikutuksen vaativuus) ja niiden osalta siihen, mille vaativuustasolle tehtävä näissä vaativuustekijöissä sijoittuu.

Käyttökeskusoperaattoreiden työtehtävä on vaativuustekijän A ”toimen luonteen vaativuus” osalta arvioitu 5-portaisella arviointiasteikolla tasolle 4 (suunnittelevaa harkintaa). Kantaja on katsonut, että oikea taso on 5 (kehittävää harkintaa). Vaativuustekijän B "vuorovaikutuksen vaativuus" osalta tehtävä on arvioitu 4-portaisella arviointiasteikolla tasolle 3 (johtamisyhteydet). Kantaja on katsonut, että oikea taso on 4 (vaikuttamisyhteydet). Vaativuuspisteiden yhteismäärän perusteella vaativuustaso on ollut toiseksi korkein taso 9. Kumman tahansa vaativuustekijän A tai B arvioiminen kantajan esittämin tavoin yhtä vaativuustasoa ylemmäksi johtaa tehtävän arvioimiseen vaativuustasolle 10.

Erimielisyys ei kohdistu vaativuustekijään C ”taitojen ja tietojen vaativuus”.

Työntekijäpuoli esitti 5.3.2018 muutosta tehtävänkuvaukseen ja sitä kautta myös pisteytykseen. Työnantajapuoli katsoi, että aiempi tehtävänkuvaus vastasi edelleen muuttunutta tehtäväkokonaisuutta. Tehtävänkuvauksen sisällöstä käytiin tämän jälkeen useita työpaikkatason neuvotteluita. Työnantajapuoli laati 22.11.2019 tehtävänkuvauksen, joka ei kuitenkaan työntekijäpuolen mielestä vastannut oikeaa tehtävänsisältöä. Tehtävänkuvauksen laadinnassa noudatetusta menettelystä käytiin liittotason erimielisyysneuvottelut vuonna 2020, minkä jälkeen laadinta palautettiin työpaikkatasolle. Tehtävänkuvaus laadittiin vuonna 2021 ja se päivättiin 28.9.2021. Tämän jälkeen tehtävän vaativuuden arvioinnista neuvoteltiin paikallisesti. Työnantajan kanta on päivätty 1.4.2022. Myöhemmin liitot kävivät erimielisiksi jääneet liittoneuvottelut tehtävän oikeasta vaativuustasosta.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Konepäällystöliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä työskentelevien käyttökeskusoperaattoreiden D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n työehtosopimuksen 26 §:n mukaisena tehtävän vaativuustasona on tullut olla 10 ensisijaisesti 5.3.2018 lukien ja toissijaisesti 28.9.2021 lukien ja

- velvoittaa Energiateollisuus ry:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 22.861,21 eurolla korkoineen.

Perusteet

Tehtävän oikea vaativuustaso

Kantajan näkemyksen mukaan vaativuustekijän ”toimen luonteen vaativuus” osalta kysymys on vaativuustasosta 5 (kehittävä harkinta) eikä työnantajan katsomin tavoin vaativuustasosta 4 (suunnitteleva harkinta). Toimen luonteen vaativuuden osalta pisteiden tuli siten olla 230 sijasta 255. Tällöin yhteispisteet olisivat 565, jolloin toimen vaativuustasoksi tulisi 10.

Kantajan näkemyksen mukaan vaativuustekijän ”vuorovaikutuksen vaativuus” osalta kysymys on vaativuustasosta 4 (vaikuttamisyhteydet) eikä työnantajan katsomin tavoin vaativuustasosta 3 (johtamisyhteydet). Toimen vuorovaikutuksen osalta pisteiden tuli siten olla 160 sijasta 190. Tällöin yhteispisteet olisivat 570, jolloin vaativuustasoksi tulisi 10.

Tehtävässä tapahtuneet keskeiset muutokset

Tehtävässä on tapahtunut seuraavia sisällöllisiä muutoksia sen jälkeen, kun tehtävänkuvaus vahvistettiin vuonna 2015:

1) Viikkovastaavien (ylempi toimihenkilö) varallaolo päättyi 5.3.2018 ja tehtävät siirtyivät käyttökeskukseen.

2) Vastuu loistehon säädöstä on tullut kokonaan käyttökeskukseen vuoden 2016 alusta.

3) Käyttökeskuksen tehtäväksi tuli Kalasataman rengasverkon hoitaminen.

4) Maasulkuvirtojen tilanne 10kV verkolla.

5) Uudet sähköasemat, toisiouusinnat, kiinteistötekniikka, maasulun kompensointi.

6) Muuntamovalvonnan lisääntyminen.

Verrattuna vuoden 2015 tehtäväsisältöön ja siinä edellytettyyn harkintaan ja vuorovaikutukseen tehtävä on kokonaisuudessaan muuttunut vaativammaksi seuraavasti:

- Toimessa vastaan tulevien ongelmien kirjo ja niissä edellytettävä harkinta on monipuolistunut ja muuttunut vaativammaksi.

- Harkintaa tehdään itsenäisemmin kuin aiemmin.

- Vuorovaikutus on muuttunut vaativammaksi.

- Tehtävä on muuttunut itsenäisemmäksi ja aiempaa oma-aloitteisemmaksi.

- Tehtävään liittyy aiempaa enemmän ulkoisia yhteyksiä ja vaikuttamista.

Toimen luonteen vaativuus

Toimi on vaativuustasolla 5 ”kehittävä harkinta” seuraavin perustein:

- Koko Helsingin sähköverkon käytönhallinta ja käyttövarmuus ovat suurimman osan ajasta yksin vuorossa olevan vastuulla.

- Päätökset toimenpiteistä ja niiden harkitseminen tehdään yksin, oma-aloitteisesti ja tilanteen mukaan.

- Ohjeet ovat yleisluontoisia. Sen sijaan häiriöt ja tilanteet ovat aina erilaisia, eikä niihin ole edes mahdollista tehdä yksiselitteisiä ohjeita.

- Vioissa pitää huomioida kokonaisuus ja päätökset on tehtävä paineen alla mahdollisimman nopeasti ja oikein; harkinta-aika on olematon.

- Harkintaa käytetään jokaisessa kytkennässä siitä riippumatta, kuinka se tehdään (etänä tai annetaan lupa). Samalla tulee ottaa huomioon toimen tarkoituksenmukaisuus, (sähkö)turvallisuus, käyttövarmuus ja muita tekijöitä.

- Suurimman osan ajasta toimihenkilö toimii yksin kytkennänjohtovastuussa, vastaten päätehtävästä ja tehden harkittuja päätöksiä itsenäisesti ja viivytyksettä.

Tulosyksikön tai yhtiön tavoitteet ohjaavat toimintaa seuraavasti:

- Raha/säästöt ja lyhyt keskeytysaika ovat päätavoitteita, joihin vaikutetaan suoraan käyttökeskuksen toiminnalla.

- Loistehoa säädetään jatkuvasti valvottuna minimoiden siitä aiheutuvat kustannukset.

- Päätöksillä päivystysaikaisten töiden teettämisestä tai niiden siirtämisellä arkiaikaan tehdään jatkuvia säästöjä.

- Keskeytysten ja vikojen tehokas hoitaminen pienentää keskeytysaikaa ja tuo säästöä.

- Sähkönjakeluverkon toimivuus on edellytys sähkön laadulle, loistehon hallinnalle ja konsernin tuotannolle.

Työnantaja on arvioinut oikein, että tehtävien laatu on monipuolista ja että toimeen liittyvien ongelmien taso ja syvyys/ratkaisujen merkitys ja vaikutuksen laajuus on tasolla ”vaativat ongelmat, laaja merkitys”.

Vuorovaikutuksen vaativuus

Vuorovaikutuksen vaativuuden osalta kyse on vaativuustasolla 4 ”vaikuttamisyhteydet” olevasta toimesta seuraavin perustein.

Toimihenkilö käytännössä vuorossaan johtaa sähköverkon toimivuuteen liittyvää kokonaisuutta. Tähän liittyen:

- Tehtävän ydin on vuorovaikutuksessa tapahtuva tapahtumien analysoiminen, ongelmien ratkaiseminen, asioiden suunnitteleminen ja näihin liittyvä neuvottelu eri tahojen kanssa.

- Tehtävään kuuluu esimerkiksi aikatauluista ja resursseista sopimista keskeytystilauksiin liittyen, eli käytönsuunnittelun tehtäviin.

- Vuorovaikutus on erittäin laaja-alaista, koska tehtävässä ollaan tiiviissä vuorovaikutuksessa Y Oy:n ja X Oy:n organisaation kanssa, asiakkaiden, verkostourakoitsijoiden, käytönjohtajien, Fingridin, muiden verkkoyhtiöiden sekä viranomaisten kanssa.

- Vuorovaikutuksessa korostuu ratkaisukeskeisyys ja tilannekuvan edellyttämistä toimenpiteistä neuvotteleminen ja sopiminen.

- Häiriö- ja poikkeustilanteissa toimihenkilöllä on vastuu eri osapuolten (kuten poliisin ja pelastuslaitoksen) kanssa käytävistä neuvotteluista, vastuista ja tarvittavista tehtävistä.

- Kytkennänjohtotehtävät ovat erityisen vastuullisia (kytkennän tarkoituksenmukaisuus, käyttövarmuus, turvallisuus ja sähköturvallisuus, kytkentätoimen edellytykset ja vaatimukset sekä seuraukset (esim. katkeaako sähköt tai voiko seurata laitevaurio).

Edelleen käyttökeskusoperaattorille kuuluu vikojen häiriöraportointi, johon sisältyy kirjallista yhteydenpitoa ja tilanteen esittämistä erikseen huomioitavien asioiden ja kehityskohteiden esiintuomisen myötä. Kirjauksilla on vaikutusta asioiden parantamiseen ja (asiantuntijoiden) päätöksentekoon ongelmien korjaustoimenpiteistä.

Työnantaja on arvioinut oikein, että vuorovaikutus on keskeistä ja että tehtävään liittyy ulkoisia yhteyksiä.

Käyttökeskusoperaattoreilta poistuneet tehtävät ovat olleet siinä määrin vähemmän vaativia kuin heidän pääasialliset tehtävänsä, ettei niiden poistuminen ole vaikuttanut tehtävän vaativuutta alentavasti.

Vastuun merkitys

Ottaen huomioon mitä edellä on kerrottu toimenkuvauksen sisällöstä, täyttyvät soveltamisohjeessa kuvatut vastuuta koskevat tekijät, mikä tulee kokonaisarvioinnissa ottaa huomioon.

Tasapuolinen kohtelu

Vastaajan mukaan tehtävän vaativuus on oikeassa suhteessa myös muihin kuultavayhtiön toimihenkilötehtäviin. Argumentti ei ensinnäkään voi johtaa siihen, että käyttökeskusoperaattorin tehtävä arvioitaisiin sen johdosta alemman tasoiseksi kuin millaiseksi se tuli työehtosopimuksen perusteella arvioida. Vuoropäällikön tehtävää ei myöskään ollut olemassa ennen kuin vasta 1.12.2022, joten sillä ei voida perustella käyttökeskusoperaattorin sijoittumista tasolle 9 ainakaan ko. ajankohtaa ennen.

Toiseksi kantaja vetoaa kanteensa tueksi siihen, että käyttökeskusoperaattorin tehtävän toimen luonteen vaativuuden on katsottava vastaavan vuoropäällikön tehtävän toimen luonteen vaativuutta ja tältä osin tehtävät ovat arviointikriteerin osalta samoja tai samanarvoisia ja pisteiden tuli olla samat, vaikka vuoropäällikkö onkin esihenkilö. Tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta johtuu, että käyttökeskusoperaattorin tehtävä tuli arvioida tasolle 10 verrattaessa sitä vuoropäällikön tehtävään.

Vahvistusvaatimuksen ajankohta

Työehtosopimuksen mukaan toimihenkilön tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkistetaan vaativuustaso uuden toimenkuvauksen mukaiseksi viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta. Mahdollinen korotus toimihenkilön palkassa toteutetaan edellä mainitusta tehtävämuutoksesta lukien myös siinä tapauksessa, että lopputulos on syntynyt erimielisyyskäsittelyn tuloksena.

Tehtävä on muuttunut vaativammaksi 5.3.2018. Tätä ennen oli jo tapahtunut muutoksia, ja 5.3.2018 viikkovastaavan varallaolo loppui, mikä osaltaan nosti tehtävän vaativuutta. Näin ollen ensisijaisesti vaativuustason tuli olla 10 viimeistään 5.3.2018 lukien. Näin siitäkin huolimatta, että työnantaja ei tuolloin suostunut tarkistamaan tehtäväkuvausta, vaan vasta 28.9.2021. Toissijaisesti vaativuustaso on ollut 10 viimeistään 28.9.2021 lukien.

VASTAUS

Vaatimukset

Energiateollisuus ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 8.825 eurolla korkoineen.

Perusteet

Tehtävän oikea vaativuustaso

Käyttökeskusoperaattorin tehtävän vaativuus on arvioitu kaikilta osin oikein. Tehtävä ei ole muuttunut vaativammaksi 5.3.2018 alkaen tai 28.9.2021 alkaen taikka muunakaan ajankohtana sen jälkeen, kun tehtävän vaativuus on vuonna 2015 arvioitu nykyiselle tasolleen. Tehtävän sisällössä tapahtuneet muutokset vuonna 2015 suoritetun vaativuuden arvioinnin jälkeen ovat olleet vähäisiä eikä niillä ole ollut sen enempää korottavaa kuin alentavaakaan vaikutusta operaattorin tehtävän vaativuuspisteytykseen. Tehtävän sisällössä tapahtuneet muutokset ovat pikemminkin alentaneet tehtävän vaativuutta vuoden 2015 tilanteeseen nähden kuin korottaneet sitä. Muutokset eivät ole kokonaisuutena arvioiden olleet niin merkittäviä, että vaativuuspisteiden alentamiseen olisi kuultavayhtiössä nähty tarvetta ja siihen ryhdytty.

Tehtäväkuvauksen muutosneuvottelut kuultavayhtiössä vuodesta 2018 alkaen

Luottamusmies H ja varaluottamusmies G ovat vuonna 2018 omasta ja muiden käyttökeskusoperaattoreiden puolesta esittäneet kuultavayhtiön edustajille näkemyksiään tehtävän sisällössä tapahtuneista muutoksista, jotka operaattoreiden mielestä tulisi jollakin tavoin erikseen mainita tehtäväkuvauksessa. Kuultavayhtiön edustajat ovat puolestaan kieltäytyneet muuttamasta tehtäväkuvausta operaattoreiden haluamalla tavalla katsoen, että tehtäväkuvauksen sisällössä ja sen verbaalisissa kuvauksissa on jo huomioitu vaativuudeltaan vastaavat työtehtävät eivätkä operaattoreiden mainitsemat muutokset tai yksittäiset uudet työtehtävät ole vaativampia kuin jo olemassa olevat työtehtävät ja vastuut, jotka on huomioitu vuoden 2015 tehtäväkuvauksen sisällössä.

Työtehtävien määrällinen lisääntyminen ei ole työehtosopimuksen mukainen peruste tehdä muutoksia tehtäväkuvaukseen tai vaativuuspisteytykseen, jos uudet tai muuttuneet työtehtävät eivät ole sisällöltään ja vastuiltaan vaativampia kuin tehtäväkuvassa jo aiemmin huomioidut työtehtävät ja vastuut.

Siitä huolimatta, että tehtävän sisällössä ei ollut kuultavayhtiön näkemyksen mukaan tapahtunut mitään sellaisia olennaisia muutoksia, joita työehtosopimuksessa ja palkkausjärjestelmän soveltamisohjeessa tarkoitetaan ja joilla voisi olla mitään korottavaa vaikutusta vaativuuspisteytykseen, myöntyivät kuultavayhtiön edustajat kuitenkin tarkastelemaan vuoden 2015 tehtäväkuvauksen ajantasaisuutta yhdessä operaattoreiden kanssa. Tarkoituksena oli varmistua siitä, että tehtäväkuvaus vastaa tehtävän todellista ja olennaista sisältöä. Kuultavan näkemys sekä päivitystyön alkaessa vuonna 2018 että sen päättyessä vuonna 2021 oli se, ettei tehtävän sisällössä ollut vuoden 2015 jälkeen tapahtunut mitään sellaisia muutoksia, jotka lisäisivät tehtävän vaativuutta ja joita voitaisiin pitää olennaisina ja siten vaativuuspisteytystä korottavina.

Tehtäväkuvauksen päivitystyön viimeisessä vaiheessa vuonna 2021 osapuolten välillä oli erimielisyyttä enää tehtäväkuvauksen vuorovaikutuksen vaativuutta koskevan osa-alueen sanamuodosta kuultavayhtiön halutessa tarkentaa tehtäväkuvaukseen sisältyvää tiedonvaihtoa ja neuvottelua muun muassa urakoitsijoiden ja viranomaisten kanssa siten, että neuvottelun todetaan koskevan vain "aikatauluja ja toimenpiteitä". Näin oli sen vuoksi, että muunlaista neuvottelua kuultavayhtiö ei edellyttänyt operaattorien käyvän mainittujen tahojen kanssa eli tarkennus vastasi tehtävän todellista sisältöä ja vaatimuksia. Mitään asiallista merkitystä aikataulujen ja toimenpiteiden lisäämisellä tehtäväkuvaukseen ei tehtävän vaativuuden ja vaativuuspisteytyksen kannalta ollut. Lopulta kyseiset sanat lisättiin 28.9.2021 voimaantulleen uuden tehtäväkuvauksen vuorovaikutuksen vaativuutta koskevaan kohtaan sulkumerkkien sisään.

Tehtävän vaativuuden arviointi perustuu tehtäväkuvaukseen

Työehtosopimuksen osapuolten tarkoitus on ollut työehtosopimuksen 26 § 4. kohdan ja palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen 2. kohdan mukaan se, että tehtävän vaativuus arvioidaan kirjallisen tehtäväkuvauksen perusteella eikä tehtäväkuvauksen ulkopuolisten dokumenttien tai tehtävälistojen perusteella. Vaativuuden arvioinnin eli vaativuuspisteytyksen tulee näin ollen perustua vain ja ainoastaan tehtäväkuvaukseen kirjattuihin asioihin ja tehtäväkuvauksen sanamuotoihin.

Työehtosopimuksen 26 §:n 4. kohdan sekä palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen 3.1 kohdan mukaan esihenkilö vastaa siitä, että tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi suoritetaan palkkausjärjestelmän mukaisesti. Työnantaja on näin ollen työehtosopimuksen mukaan vastuussa siitä, että kirjallinen tehtäväkuvaus tehdään jokaisen toimihenkilötehtävän osalta eikä työnantaja voi työehtosopimusta rikkomatta jättää tehtäväkuvausta vahvistamatta edes tilanteessa, jossa työnantaja ja tehtävää hoitavat toimihenkilöt olisivat joltain osin eri mieltä siitä, millä tavoin työtehtävien sisältöä tulee kuvata tehtäväkuvauksessa. Myös tällaisessa tilanteessa työnantajalla on velvollisuus laatia ja vahvistaa tehtäväkuvaus ja suorittaa sen perusteella tehtävän vaativuuden arviointi työehtosopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimuksen osapuolten tarkoituksena ei ole ollut, että mikä tahansa muutos toimihenkilön tehtävän sisällössä aiheuttaisi työnantajalle velvollisuuden muuttaa tehtäväkuvausta, vaan muutosten tehtävän sisällössä tulee olla paitsi olennaisia, myös vaikuttaa vaativuustasoon. Lisäksi tarkoituksena on, että tehtäväkuvaukseen kirjataan vain arvioinnin kannalta olennaiset asiat eikä pitkiä tehtäväluetteloita tai verbaalisia kuvauksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tehtäväkuvauksessa on tarkoitus kuvata tehtävän vaativuutta työehtosopimuksen vaativuuden arviointimalliin sisältyvien vaativuustekijöiden näkökulmasta muutamilla lauseilla eikä luetella tehtäväkuvauksessa esimerkiksi laajasti yksittäisiä työtehtäviä.

Tässä asiassa vaativuuden arvioinnin kannalta olennaiset asiat ja työtehtävän eri osa-alueet on kuvattu sekä vuonna 2015 laaditussa että tällä hetkellä voimassa olevassa, 28.9.2021 voimaantulleessa tehtäväkuvauksessa, ja nämä kuvaukset vastaavat sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan edellä kuvattua työehtosopimuksen osapuolten tarkoitusta.

Kuultavayhtiö ja operaattorit olivat tehtäväkuvauksen 28.9.2021 sisällöstä yhtä mieltä lukuun ottamatta sen vuorovaikutuksen vaativuutta koskevan kohdan kolmea sanaa, joiden merkitys on lähinnä semanttinen. Tehtäväkuvauksen muista kohdista osapuolet olivat samaa mieltä jokaisen sanan osalta. Näin ollen yhteisymmärrys koskee muun ohella tehtäväkuvauksen "toimen luonteen vaativuutta" koskevaa osiota sekä "vuorovaikutuksen vaativuutta" koskevaa kohtaa kolmea sanaa lukuun ottamatta. Osapuolet olivat yhtä mieltä myös tehtäväkuvauksen alkuun kirjatuista "päätehtävien" ja "muiden tehtävien" kuvauksista jokaisen sanan osalta.

Vuoden 2015 jälkeen mahdollisesti tapahtuneet tehtävän ja sen vaativuuden muutokset on siis osapuolten tarpeellisiksi katsomilta osin huomioitu 28.9.2021 voimaantulleessa tehtäväkuvauksessa, joten vaativuuden arviointi eli vaativuuspisteytys tulee työehtosopimuksen mukaan suorittaa tämän tehtäväkuvauksen mukaisesti eikä vaativuuden arvioinnissa tule käyttää tehtäväkuvauksen ulkopuolisia, kanteessa esitettyjä tehtävälistoja tai muita dokumentteja, joiden sisältö ei ilmene tehtäväkuvauksen tekstistä. Mahdolliset tehtävän sisällön ja vaativuuden muutokset on kaikilta relevanteilta osin huomioitu tehtäväkuvauksen sisällöissä ja sanamuodoissa.

Käyttökeskusoperaattorin tehtävän vaativuuspisteytys tasojen "suunnittelevaa harkintaa" ja "kehittävää harkintaa" välillä tulee siten ratkaista 28.9.2021 voimaantulleen tehtäväkuvauksen otsikon "toimen luonteen vaativuus" alle kirjoitetun tekstin ja siitä ilmenevien seikkojen perusteella huomioiden kokonaisarvioinnissa myös tehtäväkuvauksen alkuun kirjatut "päätehtävät'' ja "muut tehtävät".

Vaativuuspisteytys tasojen "johtamisyhteydet" ja "vaikuttamisyhteydet" välillä tulee ratkaista 28.9.2021 voimaantulleen tehtäväkuvauksen otsikon "vuorovaikutuksen vaativuus" alle kirjoitetun tekstin ja siitä ilmenevien seikkojen perusteella huomioiden kokonaisarvioinnissa myös tehtäväkuvauksen alkuun kirjatut "päätehtävät" ja "muut tehtävät".

Vastaaja ja kuultava katsovat, että palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen kohdan ”Toimeen liittyvän vastuun huomioonottaminen” alla mainitut vastuuta kuvaavat tekijät eivät käyttökeskusoperaattorin tehtävässä täyty siten, että tehtävä tulisi myöskään näillä perusteilla arvioida toimen luonteen vaativuuden osalta tasolle 5 ”kehittävää harkintaa” tai vuorovaikutuksen vaativuuden osalta tasolle 4 ”vaikuttamisyhteydet”.

Toimen luonteen vaativuus

Käyttökeskusoperaattorin tehtävän hoitaminen perustuu hyvin pitkälti olemassa oleviin ja siis operaattoreiden tiedossa oleviin kirjallisiin ohjeistuksiin, joista osa on yleisluonteisempia, mutta varsin monet hyvinkin seikkaperäisiä ja yksityiskohtaisia. Niissä on sanoin ja kuvin annettu operaattoreille yksityiskohtainen kuvaus ja ohjeistus siitä, miten ohjeen kuvaamissa tilanteissa tulee toimia. Ohjeet koskevat myös häiriö- ja vikatilanteita ja erityisesti näissä tilanteissa ohjeiden säntillinen noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää. Yleisluonteinen tai yksityiskohtainen ohjeistus mahdollistaa operaattoreille vähäisemmän oman harkinnan ja oma-aloitteisuuden tai vähentää tarvetta tapauskohtaisten ratkaisujen ja toimintamallien keksimiselle. Oman harkinnan mukaan toimiminen on suorastaan kiellettyä tilanteissa, joihin ohjeet tarjoavat selvän vastauksen, kuten hyvin usein asia on. Ohjeiden osittainen yleisluontoisuus on jo huomioitu vaativuustasolla 4, johon tehtävä on luokiteltu. Operaattorin tehtävä ei sisällä vaativuustasolla 5 edellytettyä "vaativaa oma-aloitteista harkintaa ja päätöksentekoa" tai sitä sisältyy tehtävään enintään vähäisessä määrin. Tehtävä ei sisällä myöskään kehittämistavoitteita, saati vaativia sellaisia.

Operaattoreille tulevat työtehtävät perustuvat pääasiassa teknisen järjestelmän, puhelun tai sähköpostin kautta tulevaan hälytykseen tai muuhun impulssiin, jonka perusteella muodostetaan tilannekuva ja ryhdytään tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin. Aloite harkinnan käyttämiseen tulee siis pääsääntöisesti käyttökeskuksen ulkopuolelta, ja siihen reagoidaan ennalta valmisteltujen ohjeiden ja toimintamallien mukaisesti. Teknisen kehityksen myötä operaattorien tietoon voi tulla tilanteita ja asioita, jotka aiemmin olisivat tulleet tietoon viiveellä tai ei lainkaan, mutta tilanteiden edellyttämät toimenpiteet ja niiden vaativuus eivät ole muuttuneet. Työmäärän tai työtehtävien lisääntyminen ei lisää tehtävän vaativuutta, jos kyse on samoista tai vaativuudeltaan vastaavista töistä kuin aiemmatkin työt.

Kuultavayhtiö ja käyttökeskusoperaattorit ovat vuonna 2015 yhteisesti arvioineet toimen luonteen vaativuuden oikean vaativuustason olevan silloisen tehtäväkuvauksen tekstin perusteella taso 4 "suunnittelevaa harkintaa". Vuoden 2021 tehtäväkuvauksen toimen luonteen vaativuutta koskevan, yhteisesti hyväksytyn tekstin vähäiset muutokset eivät millään tavoin ilmennä, että tehtävän vaativuus olisi todellisuudessa noussut kantajan väittämällä tavoin tasolle 5 "kehittävää harkintaa". Kantajan johtopäätökseen oikeasta vaativuustasosta ei voi päätyä myöskään vertaamalla tehtäväkuvauksen tekstiä niihin vaatimuksiin, joita työehtosopimuksessa ja palkkausjärjestelmän soveltamisohjeessa on asetettu tason 5 "kehittävää harkintaa" sisältävälle tehtävälle. Kaikkien työehtosopimuksessa ja soveltamisohjeessa "kehittävälle harkinnalle" asetettujen edellytysten tulee täyttyä ainakin jossain määrin, jotta tehtävä tulisi sijoittaa tälle vaativuustasolle.

Kun verrataan vuoden 2021 tehtäväkuvauksen toimen luonteen vaativuutta koskevaa kirjausta niihin vaatimuksiin, joita palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen mukaan toimen luonteen vaativuuden tulee täyttää ollakseen korkeimmalla "kehittävän harkinnan" tasolla, voidaan todeta, että mitkään soveltamisohjeen vaatimuksista eivät sisälly tehtäväkuvauksen edellä mainittuun tekstiin. Tehtäväkuvauksen tekstistä ei ilmene tulosyksikön tavoitteiden ohjaavan toimintaa eikä tehtävä sisällä tehtäväkuvauksen mukaan vaativia kehittämistavoitteita. Käyttökeskusoperaattorin tehtävä ei sisällä ylipäänsä minkäänlaisia kehittämistavoitteita, saati vaativia sellaisia. Luonnollisesti operaattorit, kuten kaikki muutkin kuultavayhtiön toimihenkilöt voivat osallistua oman työnsä kehittämiseen ja esittää kehittämisehdotuksia, mutta mitään tavoitteita operaattoreille ei ole kehittämisen osalta asetettu. Ollakseen "kehittävän harkinnan" tasolla tehtävän tulisi sisältää vaativuustason nimen mukaisesti kehittämistavoitteita, mutta sellaisia operaattorin työtehtävä ei siis sisällä.

Lisäksi voidaan todeta, että tehtäväkuvauksen mukaan operaattorin tehtävä ei sisällä myöskään vaativaa oma-aloitteista harkintaa ja päätöksentekoa. Harkintaa tehtävän hoitaminen luonnollisesti edellyttää eri tilanteissa, kuten minkä tahansa toimihenkilötehtävän hoitaminen. Jokainen toimen luonteen vaativuuden viidestä vaativuustasosta työehtosopimuksessa sisältää eri asteista harkintaa. Näin ollen myös käyttökeskusoperaattorin tehtävä, joka on arvioitu toiseksi korkeimmalle tasolle "suunnittelevaa harkintaa", voi sisältää vaativiakin harkintatilanteita. Kyse ei siis ole siitä, että kuultavayhtiö olisi nykyisellään arvioinut tehtävän vaativuustasolle, jossa harkintaa ei ole lainkaan tai se olisi hyvin suppeaa.

Tehtäväkuvauksen mukaan tulosyksikön tai yhtiön tavoitteet eivät ohjaa toimintaa. Mikään tehtäväkuvaukseen kirjattu ei viittaa tällaisiin tavoitteisiin tai ohjausvaikutukseen. Kantajan mainitsemat tulosyksikön tai yhtiön tavoitteiden toimintaa väitetysti ohjaavat asiat liittyvät käyttökeskusoperaattorin tehtäväkuvauksen mukaisten ja siinä jo huomioon otettujen normaalien työtehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Tulosyksikön tai yhtiön tavoitteiden toimintaa ohjaava vaikutus on kuitenkin mainittu palkkausjärjestelmässä ja soveltamisohjeessa erikseen ja sen on todettu nostavan tehtävän vaativuutta ainoastaan toimen luonteen vaativuuden korkeimmalla ”kehittävän harkinnan” -tasolla.

Kuten tehtäväkuvauksen tekstistä ilmenee, päätöksiä operaattorin tehtävässä tehdään käytettävissä olevan tiedon ja ohjeiden sekä sähköturvallisuusmääräysten perusteella. Tehtävän hoitaminen ja erilaisten toimenpiteiden tekeminen perustuvat siis hyvin pitkälti olemassa oleviin ohjeisiin ja määräyksiin, jotka ovat pääsääntöisesti hyvin seikkaperäisiä ja yksityiskohtaisia.

Syyskuussa 2021 voimaantulleen tehtäväkuvauksen muut kuin toimen luonteen vaativuutta koskevat kohdat eivät myöskään sisällä tai ilmennä mitään sellaisia vaativuustekijöitä tai harkintaa, joita työehtosopimuksessa ja palkkausjärjestelmän soveltamisohjeessa on edellytetty "kehittävän harkinnan" osalta.

Vuorovaikutuksen vaativuus

Käyttökeskusoperaattorin 28.9.2021 voimaantulleessa tehtäväkuvauksessa vuorovaikutuksen kohteiden sekä vuorovaikutuksen sisällön ja vaativuuden voidaan todeta vastaavan lähes täysin vuoden 2015 tehtäväkuvausta. Tehtävän vaativuus on vuorovaikutuksen osalta pikemminkin alentunut asiakkaiden ja median palvelemisen siirryttyä pois operaattorin työtehtävästä. Lisäksi tehtävästä on poistunut pienjänniteverkon hallinta kello 8–16 ulkopuolella.

Kun verrataan vuoden 2021 tehtäväkuvauksen vuorovaikutuksen vaativuutta koskevaa kirjausta niihin vaatimuksiin, joita palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen mukaan vuorovaikutuksen vaativuuden tulee täyttää ollakseen korkeimmalla "vaikuttamisyhteyksien" tasolla, voidaan todeta, että nämä vaatimukset eivät operaattorin tehtävässä täyty. Kaikkien työehtosopimuksessa ja soveltamisohjeessa "vaikuttamisyhteyksille" asetettujen edellytysten tulee täyttyä ainakin jossain määrin, jotta tehtävä tulisi sijoittaa tälle vaativuustasolle. Vaatimukset eivät täyty, jos tehtävä ei sisällä esimerkiksi vaativaa kirjallista yhteydenpitoa tai vaativien esitysten tekemistä ja esittelyä/esiintymistä, vaikka tehtävässä olisikin joltain osin kyse esimerkiksi vaativista asiantuntijatason yhteyksistä, joilla on vaikutusta päätöksentekoon. Operaattorin työtehtävässä eivät kuitenkaan täyty mitkään "vaikuttamisyhteyksille" asetetuista vaatimuksista, kun tehtäväkuvauksen vuorovaikutuksen vaativuutta koskevaa kohtaa verrataan työehtosopimuksessa ja soveltamisohjeessa "vaikuttamisyhteyksille" asetettuihin edellytyksiin.

Käyttökeskusoperaattorin tehtävän tärkeimmän osa-alueen muodostaa sähköverkon toimivuuden valvonta ja seuraaminen valvomosta eli käyttökeskuksesta käsin sinne asennettujen laitteiden avulla. Työssä on siis pitkälti kyse laitteiden välittämien tietojen havainnoimisesta, minkä erityispiirteen vuoksi tehtävään sisältyy ylipäänsä varsin vähän kirjallista yhteydenpitoa. Yhteydenpito käyttökeskukseen ja sen ulkopuolelle tapahtuu pääasiassa puhelimitse tai muuten suullisesti. Kirjallinen vuorovaikutus rajoittuu lähinnä sähköpostin käyttöön ja asioiden osin teknisluonteiseen kirjaamiseen erilaisiin järjestelmiin. Sähköpostitse tapahtuva yhteydenpito on melko vähäistä ja sisällöltään suppeaa. Missään tapauksessa tehtävä ei sisällä vaativaa kirjallista yhteydenpitoa eikä sellaista ole mainittu myöskään tehtäväkuvauksessa. Tehtävä ei sisällä minkäänlaisten esitysten tekemistä ja esittelyä. Tällaisia vaatimuksia ei ole kirjattu myöskään tehtäväkuvaukseen. Tehtäväkuvauksen vuorovaikutuksen vaativuutta koskevassa kohdassa todetaan, että "vuorovaikutus on pääosin suullista". Käyttökeskusoperaattorin tehtävässä edellytetyn vuorovaikutuksen kohdistuminen osittain kuultavayhtiön ulkopuolelle, kuten viranomaisiin, on jo nykyisin huomioitu vaativuuspisteytyksessä, joka on arvioitu tasolle "ulkoisia yhteyksiä".

Tehtäväkuvauksen vuorovaikutuksen vaativuutta koskevasta kohdasta tai muualtakaan tehtäväkuvauksesta ei ilmene, että tehtävään sisältyisi "vaikuttamisyhteyksiltä" edellytettyjä vaativia asiantuntijatason yhteyksiä, joilla on vaikutusta päätöksentekoon. Ainoat tilanteet, joissa operaattoreiden vuorovaikutuksella voi olla vaikutusta päätöksentekoon, liittyvät yhteydenpitoon poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa heidän päätöksentekoonsa liittyen. Vaativista asiantuntijatason yhteyksistä ei kuitenkaan ole kyse, koska kyse ei ole vuorovaikutuksesta sähköverkkoa tuntevien tai siihen perehtyneiden asiantuntijoiden kanssa, vaan sähköverkkoon liittyvien asioiden kannalta maallikoista. Kyse on siis viranomaisten osalta maallikoille suunnatusta vuorovaikutuksesta, jossa viranomaisille kerrotaan yleisellä ja yksinkertaisella tasolla, mitä heidän erilaisista päätöksistään voi seurata sähköverkon kannalta.

Luonnollisesti kaikki erilaisia työtehtäviä tekevät ihmiset ovat asiantuntijoita oman työnsä osalta eikä työehtosopimuksessa tai palkkausjärjestelmän soveltamisohjeessa ole "vaikuttamisyhteyksien" osalta tarkoitettu sitä, että vuorovaikutus kenen tahansa mitä tahansa asiantuntijatyötä tekevän kanssa voisi olla "vaativia asiantuntijatason yhteyksiä". Jos näin olisi, vaativista asiantuntijatason yhteyksistä olisi kyse käytännössä kaikkien eri työtehtäviä tekevien toimihenkilöiden vuorovaikutustilanteissa, mikä ei luonnollisesti ole tarkoitus, koska vaativat asiantuntijatason yhteydet liittyvät työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä ja sen soveltamisohjeessa vain korkeimman "vaikuttamisyhteyksien" vaativuustason edellytysten täyttymiseen.

Vuorovaikutuksen osalta tehtävä on jo nyt arvioitu toiseksi korkeimmalle tasolle 3 "johtamisyhteydet", joka työehtosopimuksen ja soveltamisohjeen mukaan edellyttää tehtävään sisältyvän yhteydenpidon liittyvän "asioiden tai ihmisten johtamiseen ja se tapahtuu paljolti kirjallisten esitysten muodossa".

Vuorovaikutus median kanssa on jäänyt kokonaan pois käyttökeskusoperaattorin työtehtävästä 5.3.2018 alkaen. Tätä ennenkin päävastuu tiedottamisesta ja vuorovaikutuksesta median kanssa oli viikkovastaavalla eikä käyttökeskusoperaattoreilla. Tämän muutoksen lisäksi käyttökeskusoperaattorin tehtävästä on 1.10.2020 alkaen poistuneet seuraavat tehtävän osa-alueet:

• Asiakkaiden vikapuheluiden käsittely ja muu asiakaspalvelu, sisältäen muun muassa energiamittareiden etäkytkentöihin liittyvien asioiden ja virkatilanteiden selvittämisen.

• Pienjänniteverkon hallinnan kello 8–16 välisen ajan ulkopuolella sisältäen pienjänniteverkon suunniteltujen töiden ja häiriöiden selvityksen ja kytkennänjohtamisen.

Kyseiset tehtävät muodostivat aiemmin pääosan käyttökeskusoperaattoreiden kello 8–16 ulkopuoliselle työajalle sijoittuvista työtehtävistä. Asiakkaiden ja median kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen poistuminen on erikseen huomioitu myös syyskuussa 2021 voimaantulleessa tehtäväkuvauksessa, jonka vuorovaikutuksen vaativuutta kuvaavasta kohdasta on poistettu kyseiset vuorovaikutuksen kohteet, jotka siis sisältyivät vielä vuoden 2015 tehtäväkuvaukseen.

Tehtävän sisällössä vuosina 2018 ja 2020 tapahtuneiden muutosten jälkeen kuultavayhtiössä on arvioitu, että vuorovaikutuksen oikea taso olisi pikemminkin lähempänä nykyistä tasoa pykälää alempaa tasoa 2 "ohjaavat yhteydet" kuin kantajan vahvistusvaatimuksen mukaista korkeinta tasoa 4 "vaikuttamisyhteydet". Tästä huolimatta kuultava on arvioinut tehtävän vuorovaikutuksen tason täyttävän edelleen niukasti tason 3 "johtamisyhteydet" vaatimukset, vaikka vuorovaikutus on tehtävässä kuultavan arvion mukaan tasojen 2 ja 3 rajalla. Korkeimman tason 4 "vaikuttamisyhteyksiin" sisältyviä vaatimuksia tehtävään ei sisälly miltään osin.

Kantajan väitteet tehtävän sisällön ja vaativuuden muutoksista vuoden 2015 jälkeen

Vaikka vastaaja ja kuultava kiistävätkin kantajan esittämien, tehtäväkuvaukseen sisältymättömien tehtäväluetteloiden ja vaativuusperusteiden merkityksen vaativuuden arvioinnin kannalta, katsovat vastaaja ja kuultava kuitenkin tarpeelliseksi ottaa kirjallisessa vastauksessaan lyhyesti kantaa väitettyihin tehtävän muutoksiin ja niiden mahdolliseen vaikutukseen tehtävän vaativuuteen.

1) Viikkovastaavien varallaolon päättyminen.

Viikkovastaavan tehtävät eivät ole 5.3.2018 tai muunakaan ajankohtana siirtyneet käyttökeskukseen eivätkä siten käyttökeskusoperaattoreiden vastuulle. Käyttökeskusoperaattorit eivät ole tehneet viikkovastaavalle kuuluneita tehtäviä sen enempää ennen vuotta 2018 kuin sen jälkeenkään eivätkä siis toimineet viikkovastaavana silloin, kun viikkovastaavan tehtävä vielä erikseen oli. Viikkovastaavan tehtävänä oli häiriöviestinnän hoitaminen sekä käyttökeskuksen avustaminen vastaavan käyttömestarin eli nykyisen käyttökeskusoperaattorin tehtävää tukien. Näistä tehtävistä häiriöviestintä siirtyi 5.3.2018 alkaen Y Oy:n viestintäpäällikölle ja muille viestinnästä vastaaville sekä käyttökeskuksen tukeminen kuultavayhtiön silloiselle verkon käyttö -yksikön ohjausryhmälle ja tarvittaessa johtokeskukselle. Viikkovastaavan varallaolon päättyminen ei siis ole lisännyt käyttökeskusoperaattoreina työskentelevien toimihenkilöiden työtehtäviä eikä tehtävän vaativuutta. Viikkovastaavan varallaolon päättyminen ei ole vaikuttanut operaattoreiden työtehtäviin millään tavalla eikä siten lisännyt myöskään tehtävän vaativuutta.

2) Loistehon säätö. Kyse on tehtävän uudelleen organisoinnista, joka ei ole lisännyt käyttökeskusoperaattorin tehtävän vaativuutta. Automatiikka hoitaa loistehon säädön, ja niihin harvinaisiin tilanteisiin, joissa automatiikka on pois käytöstä, on käyttökeskusoperaattoreille annettu seikkaperäiset toimintaohjeet. Tehtävä on selkeästi ohjeistettu eikä edellytä muita työtehtäviä monipuolisempaa, itsenäisempää tai laajempaa harkintaa tai aiempaa suurempaa oma-aloitteisuutta. Tehtävän vaatimukset on huomioitu tehtäväkuvauksessa erityisesti päätehtäviä koskevassa kohdassa, jonka mukaan käyttökeskusoperaattorin yhtenä päätehtävänä on "loissähkötaseen hallinta". Lisäksi toimen luonteen vaativuutta koskevassa kohdassa todetaan, että "päätöksenteko tapahtuu käytön ohjeiden ja sähköturvallisuusmääräysten perusteella". Toimen luonteen vaativuutta koskevan kohdan mukaan häiriötilanteissa päätöksiä tehdään "itsenäisesti ja viivytyksettä käytettävissä olevan tiedon ja ohjeiden perusteella".

3) Kalasataman rengasverkon hoitaminen. Kyse on vaativuudeltaan täysin samanlaisesta työstä kuin muunkin sähköverkon osalta, ainoastaan käyttötapa on automatisoidumpi. Kalasataman rengasverkko hyödyntää 110 kV:n verkossa käytettäviä sähköverkon suojaustoimintoja, ja itse kojeistot ovat sähköasemien keskijännitekojeistoista tuttuja laitteistoja. Kyse on tutusta, muillakin sähköasemilla jo pitkään käytetystä tekniikasta. Vain käyttötapa on uusi, ja hyvin pitkälle automatisoitu. Käytännössä rengasverkossa tapahtuva vika erotetaan automaattisesti itsestään. Mitään sellaisia outoja vikatilanteita ei ole käyttöönoton jälkeen ilmennyt, joita ei olisi saatu laitteistotoimittajan kanssa ratkaistua. Palveluntuottaja hälyttää rengasverkon vikatilanteissa sähköasematason varallaolijan, jolla on riittävä ammattitaito tilanteen selvittämiseen. Häiriötilanteissa sovelletaan sähköasematason häiriöihin liittyviä ohjeita, kuten S-ohjetta S-003 "Sähköverkon paikalliskäyttö ja häiriönselvitys". Tehtävä on selkeästi ohjeistettu eikä edellytä muihin työtehtäviin nähden monipuolisempaa, itsenäisempää tai laajempaa harkintaa tai aiempaa suurempaa oma-aloitteisuutta. Tehtävän vaatimukset on huomioitu tehtäväkuvauksessa erityisesti päätehtäviä koskevassa kohdassa, jonka mukaan käyttökeskusoperaattori "vastaa Helsingin alueen voimajärjestelmään kuuluvan sähköverkon operatiivisesta käytönhallinnasta ja käyttövarmuudesta ml. lyhyen tähtäimen sähköverkon käytönsuunnittelutehtäviin osallistuminen sekä loissähkötaseen hallinta". Lisäksi toimen luonteen vaativuutta koskevassa kohdassa todetaan, että "päätöksenteko tapahtuu käytön ohjeiden ja sähköturvallisuusmääräysten perusteella".

4) Maasulkuvirtojen tilanne 10 kV:n verkolla. Maasulkuvirtojen ylittyminen on turvallisuusasia, joka on huomioitu sähköasemakohtaisesti, ja sitä tarkastellaan säännönmukaisesti. Tehtävä on ohjeistettu yksityiskohtaisesti ja kattavasti eikä edellytä erityistä omaa harkintaa vaan ohjeistuksen noudattamista. Tämänkin tehtävän suorittamisesta on olemassa kattava kirjallinen ohjeistus S-ohjeessa S-003 "Sähköverkon paikalliskäyttö ja häiriönselvitys".

Kyseisen ohjeen mukaisesti toimimalla ja ohjetta seuraamalla tehtävä voidaan suorittaa ilman erityistä itsenäistä harkintaa ja toimintatapojen tai ratkaisujen tapauskohtaista keksimistä. Tehtävään liittyvät vastuut ja ohjeet on huomioitu tehtäväkuvauksessa toimen luonteen vaativuutta koskevassa kohdassa, jossa on todettu, että "tehtävien hoito vaatii erityistä huolellisuutta ja suunnitelmallisuutta henkilö- ja omaisuusvahinkojen välttämiseksi " ja että "päätöksenteko tapahtuu käytön ohjeiden ja sähköturvallisuusmääräysten perusteella ". Tehtävän vaatimukset on huomioitu tehtäväkuvausta laadittaessa.

5) Uudet sähköasemat, toisiouusinnat, kiinteistötekniikka, maasulun kompensointi. Sähköasemien määrä on kasvanut, mutta kyse on rakenteellisesti, teknisesti ja muiltakin osin samanlaisista sähköasemista kuin aiemminkin eikä työtehtävän vaativuus ole siten lisääntynyt sähköasemien määrän vähäisen kasvun myötä. Toisiouusintoja on tehty jo pitkään, eikä kyse ole mistään uudesta tehtävästä tai vastuusta eikä tehtävän vaativuus ole lisääntynyt. Kiinteistötekniikan, kuten kameravalvonnan, lisääntyminen ei itsessään lisää millään tavalla käyttökeskusoperaattorin työn vaativuutta, vaan tarjoaa vain lisätietoa työtehtävien hoitamisen tueksi. Maasulkuvirtojen kompensoinnissa ei ole kyse uudesta tekniikasta, vaan tekniikka on ollut kuultavayhtiössä käytössä asteittain jo vuodesta 2012. Käyttökeskusoperaattoreilla ei ole mitään kehittämistehtäviä maasulkuvirtojen kompensointiin liittyen. Tehtävän vaatimukset on huomioitu tehtäväkuvauksessa erityisesti päätehtäviä koskevassa kohdassa, jonka mukaan käyttökeskusoperaattori "vastaa Helsingin alueen voimajärjestelmään kuuluvan sähköverkon operatiivisesta käytönhallinnasta ja käyttövarmuudesta ml. lyhyen tähtäimen sähköverkon käytönsuunnittelutehtäviin osallistuminen sekä loissähkötaseen hallinta".

6) Muuntamovalvonnan lisääntyminen. Muuntamovalvonnan, eli muuntamoautomaation osalta käyttökeskusoperaattorit jakavat käyttöönottotestausten tekemisen käytönvalvontajärjestelmän ylläpidon kanssa. Käyttöönottotestaukset tehdään ennalta määrättyjä kytkentäohjelmia noudattaen sekä käyden läpi kaikki mittaukset ja tilatiedot automaatioon liittyen. Mahdolliset ongelmat selvittää kuultavayhtiön ulkopuolinen urakoitsija. Kyseessä ei ole työehtosopimuksessa ja soveltamisohjeessa tarkoitettu vaativa kehittämistavoite. Tehtävän suorittaminen perustuu yksityiskohtaiseen ohjeistukseen. Tehtävän vaatimukset on huomioitu tehtäväkuvausta laadittaessa muun muassa toteamalla, että käyttökeskusoperaattori "vastaa Helsingin alueen voimajärjestelmään kuuluvan sähköverkon operatiivisesta käytönhallinnasta ja käyttövarmuudesta ml. lyhyen tähtäimen sähköverkon käytönsuunnittelutehtäviin osallistuminen sekä loissähkötaseen hallinta ". Lisäksi toimen luonteen vaativuutta koskevassa kohdassa todetaan, että ”päätöksenteko tapahtuu käytön ohjeiden ja sähköturvallisuusmääräysten perusteella".

Tehtävän vaativuus on oikeassa suhteessa myös muihin kuultavayhtiön toimihenkilötehtäviin

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän toimivuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että yksittäisen yrityksen tai konsernin sisällä erilaisten toimihenkilötehtävien vaativuus on arvioitu oikein myös suhteessa toisiinsa. Kuultavayhtiössä tehdään 13:a erilaista toimihenkilötehtävää, jotka kaikki ovat vaativuuspisteytykseltään joiltain osin eri tasoilla, ja joiden vaativuus siis poikkeaa toisistaan. Tehtävät sijoittuvat työehtosopimuksen 10-portaisen vaativuusluokituksen (palkkaluokkien) tasoille 5–10. Käyttökeskusoperaattorin tehtävä on yhtiön toimihenkilötehtävistä ainoana luokiteltu vaativuustasolle 9. Operaattorin tehtävässä on siis kyse varsin vaativasta toimihenkilötehtävästä sekä työehtosopimuksen vaativuuden arviointijärjestelmän näkökulmasta että kuultavayhtiön muihin toimihenkilötehtäviin verrattuna. Kyse ei ole vaativimmasta toimihenkilötehtävästä, joka työehtosopimuksen piiriin voisi sijoittua eikä kaikkein korkein vaativuustaso 10 siten ole oikea. Kyse ei ole myöskään vaativimmasta toimihenkilötehtävästä, jota kuultavayhtiössä tehdään.

Kuultavayhtiön ainoa korkeimmalle vaativuustasolle 10 arvioitu toimihenkilötehtävä on vuoropäällikön tehtävä. Vuoropäällikkö toimii käyttökeskusoperaattoreiden esihenkilönä, joten on luonnollista, että vuoropäällikön tehtävä on arvioitu vaativammaksi kuin vuoropäällikön alaisuudessa työskentelevien käyttökeskusoperaattoreiden työtehtävä. Esihenkilönä toimiminen ja siihen liittyvä kokonaisvastuu nostaa jo yksistään tehtävän vaativuutta käytännössä jokaisella vaativuuden arviointijärjestelmän osa-alueella. Sen sijaan riidanalainen käyttökeskusoperaattorin tehtävä ei ole esihenkilötehtävä. Kantajan näkemys käyttökeskusoperaattorin tehtävän vaativuuspisteytyksestä johtaisi siihen, että vuoropäällikön ja käyttökeskusoperaattorin tehtävien vaativuuden arviointitulokset eivät olisi enää oikeassa suhteessa toisiinsa, vaan käyttökeskusoperaattorin tehtävän vaativuuspisteytys olisi perusteettomasti samalla ja vuorovaikutuksen vaativuuden osalta jopa korkeammalla tasolla kuin sitä vaativammassa vuoropäällikön tehtävässä. Tämä ei vastaisi palkkausjärjestelmän ja vaativuuden arviointijärjestelmän tarkoitusta. Vuoropäällikön tehtävän vuorovaikutuksen vaativuus on arvioitu nykyisellään samalle tasolle ja samoihin vaativuuspisteisiin kuin käyttökeskusoperaattorin tehtävässä. Toimen luonteen vaativuus on arvioitu korkeimmalle "kehittävän harkinnan" -tasolle.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Vuoden 2015 tehtävänkuvaus
2. Varautumissuunnitelma 2014 (salainen)
3. Varautumissuunnittelun kehittämisohjelma 2014–2016 (salainen)
4. Varautumissuunnitelma 2019 (salainen)
5. [Todisteesta 5 luovuttu]
6. Päivystysjärjestelmä 2016 (kuvaus X Oy:n päivystysjärjestelmästä)
7. Viikkovastaavan ohjeet vuonna 2014 (salainen)
8. Sähköpostit maaliskuussa 2018 koskien viikkovastaavan tehtävän loppumista
9. Loistehon hallintaan liittyvä ohje 29.12.2015 ja sähköposti 29.12.2015, jolla ohje on toimitettu toimihenkilöille (salainen)
10. G:n sähköposti 22.5.2018 ja työnantajan vastaus 5.6.2018 liitteineen
11. Työnantajan laatima tehtäväkuvaus, joka on päivätty 22.11.2019 (asiakirja on 16.5.2023 otettu kuvankaappaus sisäisestä järjestelmästä)
12. S-ohjeet eli kokoelma virallisia ohjeita sähköverkon käyttöön liittyen (salainen)
13. Tehtävänkuvaus 28.9.2021
14. Erimielisyysmuistio vuodelta 2022 sisältäen kaksi työntekijäpuolen liitettä ja yhden työnantajapuolen liitteen
15. X Oy:n vuoropäällikön tehtäväkuvaus ja vaativuuspisteytys 1.12.2022

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. X Oy:n vastaavan käyttömestarin (nykyisen käyttökeskusoperaattorin) tehtäväkuvaus 6.5.2015
2. X Oy:n käyttökeskusoperaattorin tehtäväkuvaus 28.9.2021
3. X Oy:n toimihenkilöiden luottamusmiehen, käyttökeskusoperaattori H:n 30.3.2021 ja 1.10.2021 päivätyt erimielisyysmuistiot käyttökeskusoperaattorin tehtäväkuvauksen vuorovaikutuksen vaativuutta koskevasta kohdasta
4. Y Oy:n ja X Oy:n henkilöstöpäällikkö J:n 23.4.2021 ja 7.9.2022 päivätyt vastaukset H:n laatimiin erimielisyysmuistioihin
5. X Oy:n S-ohjeet eli kokoelma virallisia ohjeita sähköverkon käyttöön liittyen (salainen)
6. X Oy:n viikkovastaavan päivystysohje 26.9.2014 (salainen)
7. Loistehon hallintaan liittyvä ohje ja K:n sähköpostiviesti 29.12.2015 (salainen)
8. Sähköpostiviestit 2.–7.3.2018 viikkovastaavavarallaolon loppumisesta
9. X Oy:n ohje ”DMS keskeytysten hallinta ja keskeytystilastointi” 29.3.2023 (salainen)
10. X Oy:n vuoropäällikön tehtäväkuvaus ja vaativuuspisteytys 1.12.2022
11. Energia-alan keskusliitto ry:n ja Suomen teollisuustoimihenkilöiden liitto ry:n välisen energia-alan teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.1.1998–15.1.2000 allekirjoituspöytäkirja sekä työehtosopimuksen liitteenä ollut energia-alan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä

Kantajan henkilötodistelu

1. H
2. G
3. L, Teknisten Liiton ja Toimihenkilöunioni TU ry:n entinen neuvottelija

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. K, X Oy:n käyttöpäällikkö
2. J, Y Oy:n henkilöstöpäällikkö
3. M, Energia-alan Keskusliitto ry:n entinen apulaisjohtaja (1997–1998)

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

X Oy:n palveluksessa työskentelevien käyttökeskusoperaattoreiden tehtävän vaativuus on edellä selostetuin tavoin arvioitu vuonna 2015 tasolle 9. Työntekijäpuoli on esittänyt muutosta tehtäväkuvaukseen 5.3.2018, ja työpaikkatason neuvotteluiden jälkeen työnantajapuoli on laatinut tehtäväkuvauksen 22.11.2019. Liittotason erimielisyysneuvottelujen jälkeen asia on palautettu työpaikalle, ja 28.9.2021 on laadittu uusi tehtäväkuvaus, jossa vaativuustasoksi on edelleen vahvistettu 9.

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että siinä mainittujen käyttökeskusoperaattoreiden työehtosopimuksen mukaisena tehtävän vaativuustasona on tullut olla 10 ensisijaisesti 5.3.2018 lukien ja toissijaisesti 28.9.2021 lukien. Kanteen mukaan operaattorin tehtävässä on tapahtunut vuoden 2015 tehtäväkuvauksen vahvistamisen jälkeen sisällöllisiä muutoksia, joiden perusteella vaativuustason 10 kriteerit ovat täyttyneet. Vastaajapuolen mukaan operaattorin tehtävän oikea vaativuustaso on edelleen 9. Asiassa on siten ratkaistavana kysymys siitä, onko operaattorin tehtävän vaativuus tullut sijoittaa vaativuustasolle 9 vai 10.

Henkilötodistelu

Työehtosopimuksen tulkinnasta on työtuomioistuimessa kuultu kantajan puolelta Teknisten liiton ja sittemmin Toimihenkilöunioni TU ry:n entistä neuvottelijaa L:ää ja vastaajan puolelta Energia-alan Keskusliitto ry:n entistä apulaisjohtajaa M:ää. Todistelutarkoituksessa on kuultu kantajan puolelta G:tä ja H:ta. Vastaajan ja kuultavan nimeäminä todistajina on lisäksi kuultu X Oy:n käyttöpäällikköä K:ta ja Y Oy:n henkilöstöpäällikköä J:tä.

Työehtosopimuksen tulkinnasta

L on kertonut, että vuonna 1998 voimaan tulleen palkkausjärjestelmän taustalla oli ollut sekä toimihenkilö- että työntekijäpuolen tyytymättömyys aiemmin voimassa olleeseen palkkausjärjestelmään, mikä oli johtanut siihen, että työnantajaliitto ja toimihenkilöjärjestöt olivat päättäneet ryhtyä selvittämään väitettyjä epäkohtia. Aluksi oli valittu mittari väitetylle palkkauksen epätasapainolle. Tähän oli valikoitunut EPAKE-niminen järjestelmä (energia-alan palkkausjärjestelmän kehittäminen). Osapuolet olivat sopineet, että työnantajapuoli valitsisi edustavan otoksen energia-alan yrityksiä, joissa toteutettiin EPAKE-mallilla tilastollisesti kattava koeryhmittely. Myös alan mahdollinen rakenteellinen palkkaepätasa-arvo oli haluttu selvittää. Työnantajaliitto oli toimittanut raportin, joka oli vahvistanut kentällä olleen käsityksen siitä, etteivät järjestelmät tuottaneet molempien osapuolten kannalta hyväksyttäviä tuloksia. Tämän jälkeen oli vuodesta 1997 lukien lähdetty yksimielisesti rakentamaan uutta järjestelmää niin sanotussa EPAKE-työryhmässä, jossa työnantajapuolelta edustettuna oli ollut Sähkö- ja telealan työnantajaliitto. Vuoden 1998 palkkausjärjestelmä ja siitä ilmenevät taulukot olivat työryhmän työn mukaisia (V11). Teollisuustoimihenkilöiden sopimuksessa palkkausjärjestelmä oli ollut samanlainen kuin Teknisten liiton sopimuksessa, jota L oli itse ollut neuvottelemassa. Molempien sopimusten palkkausjärjestelmä oli perustunut EPAKE-työryhmän työhön.

Tuhansien toimihenkilöiden toimet oli pitänyt saada mahtumaan palkkausjärjestelmän taulukoihin, ja koska järjestelmä olisi ollut mahdoton laatia kattamaan kaikki mahdolliset tilanteet, oli L:n mukaan eri vaativuustasoille kirjattu ranskalaisin viivoin esimerkkejä, joita apuna käyttäen esihenkilö ja alainen voivat arvioida tehtävän vaativuutta toimenkuvauksen perusteella. Tarkoitus ei ollut, että kaikkien ranskalaisten viivojen tuli täyttyä, jotta tehtävä oli sijoitettavissa kyseiselle vaativuustasolle, vaan tehtävää oli tarkasteltava kokonaisuutena. Mitä useampi ranskalaisista viivoista täyttyi, sitä todennäköisempää kuitenkin oli, että tehtävä oli kyseisellä vaativuustasolla.

M on kertonut osallistuneensa energia-alan teollisuustoimihenkilöiden sopimusneuvotteluihin vuonna 1998, jolloin oli muun ohella otettu käyttöön riidanalainen uusi palkkausjärjestelmä. Teknisten toimihenkilöiden kanssa palkkausjärjestelmän käyttöönotosta oli sovittu myöhemmin. Vaativuuspisteytys oli sopimustekstin mukaan tehty aina toimenkuvan perusteella. Jos toimen sisältö oli olennaisesti muuttunut, tuli katsoa, aiheuttiko tämä muutoksia toimenkuvaan ja pisteytystulokseen. Palkkausjärjestelmässä (V11) eri vaativuustasojen alla olevat ranskalaiset viivat muodostivat jokaisessa kohdassa kokonaisuuden, ja M:n käsityksen mukaan niistä ei voinut poimia vain yksittäisiä asioita vaan kaikkien kriteerien tuli täyttyä. Työnantajan ja luottamushenkilön tuli yhteistyössä tarkastella sitä, että järjestelmästä muodostui johdonmukainen kokonaisuus, jossa tehtävät olivat keskenään vaativuuden osalta oikeassa järjestyksessä. Muussa tapauksessa palkkausjärjestelmän soveltamista tuli tarkistaa.

Käyttökeskusoperaattoreiden työtehtävistä

G on kertonut aloittaneensa käyttökeskusoperaattorin tehtävässä syksyllä 2010. Lyhyesti kuvattuna operaattori huolehti siitä, että Helsingissä sähköt toimivat. Operaattorille kuuluivat sähköverkon käyttö- ja valvontatehtävät ympäri vuorokauden. Hän toimi kytkennänjohtajana, mihin tehtävään liittyi muun ohella suuri määrä turvallisuuteen liittyviä vastuita ja käyttövarmuuden varmistamista. Lisäksi operaattori valvoi jänniterajoja ja loissähkötasetta, jonka hallinta oli kuulunut operaattorin tehtäviin vuodesta 2016 alkaen. Operaattori myös huolehti sähkötöiden tilauksista ja niihin liittyvistä aikatauluista sekä hyväksyi kytkentätilaukset ja tarkisti kytkentäohjelmat. Näissäkin oli suuri määrä huomioitavia asioita, jotta kaikki sujui oikein ja turvallisesti.

Vuonna 2018 H oli toiminut luottamusmiehenä ja G itse varaluottamusmiehenä, ja he olivat yhdessä kirjanneet operaattorin tehtävässä tapahtuneita muutoksia ja lähettäneet tästä sähköpostia esihenkilö Tiina Saransaarelle (K10). Viikkovastaavat olivat olleet käyttöyksikön järjestelmäpäälliköitä ja toimineet varalla ollessaan operaattoreiden tukena. He olivat olleet ylempiä toimihenkilöitä. Viikkovastaavan varallaolon päätyttyä oli myös heidän antamansa tuki loppunut. Isossa häiriötilanteessa, jossa oli tarvittu nopeasti apua ja tukea, oli viikkovastaavan tullut aiemmin saapua paikalle tunnin kuluessa. Muutos oli tarkoittanut sitä, ettei tuen saaminen ollut enää varmaa (K8). Esihenkilöitä ei välttämättä ollut tavoitettu häiriötilanteissa. Operaattorille oli uusina tehtävinä tämän myötä tullut myös johtokeskuksen perustamispäätöksen tekeminen ja häiriöiden raportointi. Myös loistehon säätö ja hallinta oli siirtynyt operaattoreille. Tämä tarkoitti sitä, että loistehon pysymistä tietyissä rajoissa seurattiin jatkuvasti ja sitä tarvittaessa säädettiin. Aiemmin voimalaitoksen keskusvalvomo oli säätänyt loistehoa. Kantaverkkoyhtiö Fingridillä oli tietyt rajat, joiden sisällä loistehon tuli pysyä, ja rajojen ylityksen seuraamuksena oli sakkomaksu.

Tekniikoiden kehittymisen ja käyttöönoton myötä oli tullut enemmän vikoja ja hälytyksiä, mikä oli monimutkaistanut työnkuvaa. Maasulkuverkkojen osalta tehtävään oli tullut huomioitavaksi uusi turvallisuusnäkökulma. Laitteistoissa oli maasulkuvikatilanteessa tietyt arvot, jotka ne kestivät. Vikatilanteessa tämä tuli ottaa huomioon katkaisemalla sähköt alueelta ja tekemällä kytkennät sähköturvallisesti. Muuntamovalvontaa oli tullut lisää ja siinä hyödynnettiin enemmän maasulkuvirtojen mittaustuloksia. Aiemmin arvoihin liittyvää rajoitusta ei ollut ollut. Uudet sähköasemat, toisiotekniikka ja maasulun kompensointiin liittyvät muutokset tarkoittivat sitä, että kun uutta teknologiaa oli tullut enemmän, oli tämä lisännyt myös analysoitavien ja hoidettavien hälytysten määrää, mikä oli vaatinut enemmän tietoa ja osaamista. Muuntamovalvonnan lisääntyminen tarkoitti sitä, että Helsingissä oli ennen vuotta 2015 noin pari sataa muuntamoa ja nyttemmin niitä oli noin 2.500. Tämä oli myös lisännyt analysointivastuuta, ja haasteelliset tilanteet olivat lisääntyneet.

G oli ollut pääosin itse mukana, kun tehtäväkuvausta 28.9.2021 (K13) oli laadittu. Tehtäväkuvaukseen kirjattu ”loistehon hallinta” aiemman ”kytkentävastuun” sijaan tarkoitti sitä, että aiemmin säätölaite oli vain kytketty päälle tai pois keskusvalvomon pyynnön mukaisesti tai tietyn aikataulun mukaan. ”Hallinta” sen sijaan tarkoitti valvontaa ja käyttötoimenpiteitä säätöineen. Tehtäväkuvaukseen oli lisätty maininta vaikutuksesta ”sähköturvallisuuteen ja häiriöviestinnän oikeellisuuteen”, koska sähköverkon ajantasainen tilannekuva oli tullut entistä merkittävämmäksi. Häiriöviestintää oli automatisoitu ja kaikki mahdolliset virhetilanteet dokumentoinnissa oli tullut huomioida. Häiriöraportointi kuului operaattoreille. Vian selvityksen jälkeen tehtiin raportit, joissa kehittämiskohteet selvitettiin ja kirjattiin, ja niitä käytiin johtoryhmissä läpi.

Operaattorit olivat osallistuneet myös tietojärjestelmien kehittämiseen, ja käyttöönottovaiheessa oli korostunut valvomon vastuu tietojen ja hälytysten tarkistamisessa. Kalasataman rengasverkkoon liittyvää toimintamallia ei aiemmin ollut Suomessa ollut eivätkä siihen soveltuneet samat mallit kuin vanhemmassa verkossa. Myös maasulun kompensointi oli tuonut normaalikäyttöön uusia toimintamalleja verkkokytkennöissä. Muuntamovalvontakohteita oli tullut lisää viikoittain ja ne otettiin käyttöön ja testattiin operaattoreiden johdolla. Toimen luonteen vaativuuden kohdalle oli lisätty sana ”itsenäisesti”, koska viikkovastaavan tekninen tuki oli loppunut eikä käyttökeskuksen tuesta ollut varmuutta. Häiriötilanteen tullessa toimittiin sekä ohjeiden mukaan mutta myös kyseisen hetken tietojen varassa, ja tilannetta alettiin välittömästi selvittää. Tilannekuvan analysoinnissa ja selvittämisessä oli käytettävä omaa harkintaa. Joihinkin asioihin oli yksityiskohtaisia ohjeita, mutta suurin osa oli yleisiä kuten esimerkiksi S-ohjeet, joissa käytiin läpi teoriaa ja periaatteita. Viat olivat aina erilaisia eikä niihin voinut olla kattavia yksityiskohtaisia ohjeita.

Toimen luonteen vaativuuden osalta kyseessä oli G:n mukaan kehittävän harkinnan taso, koska työtä tehtiin nykyään yksin 80 prosenttia työajasta. Tähän liittyi myös viikkovastaavan tuen päättyminen ja se, että häiriötilanteissa oli toimittava itsenäisesti ja viivytyksettä ohjeiden sekä käytettävissä olevan tiedon perusteella. Vaativaa harkintaa oli enemmän kuin aiemmin. Tulosyksikön ja yhtiön tavoitteet vaikuttivat toimintaan siten, että tavoitteena oli ehkäistä ja hoitaa häiriötilanteet mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tässä oli avainasemassa operaattoreiden osaaminen. Myös loistehon hallinnan pitäminen sallituissa rajoissa liittyi tähän, ettei esimerkiksi tullut sakkomaksuja. Vaativien kehittämistavoitteiden osalta kyse oli koko Helsingin sähkönjakeluverkon hallinnasta, joka oli operaattoreiden vastuulla. Vuorovaikutuksen vaativuuden osalta oli tehtäväkuvaukseen tehty lisäys koskien yhteistyötä sidosryhmien kanssa, koska oli haluttu korostaa sitä, että kyse ei ollut ainoastaan yhteydenpidosta vaan lisäksi yhteistyöstä ja ratkaisukeskeisestä vuorovaikutuksesta. Tilannetiedon jakaminen organisaation sisällä puolestaan oli lisääntynyt viikkovastaavan poistumisen myötä, ja tietoa oli välitetty myös ulkopuolisille. Viestintä oli tullut myös reaaliaikaisemmaksi.

Asiakaspalvelutyöt olivat vähentyneet, koska vikatilanteiden asiakaspalvelu oli siirtynyt palveluntuottajalle. Operaattorin tuli kuitenkin tuntea toimintamallit tältäkin osin. Operaattoreille oli yhä kaivuuvikanumero, johon ilmoituksia tekivät kaivuu-urakoitsijat ja asiakkaat, ja lisäksi puheluita oli tullut poliisilta ja pelastuslaitokselta. Myös jakokaappi- ja katuvalovikojen osalta oli tiedettävä, miten tilanteet hoidettiin. Osaamistarve ei siten ollut poistunut. Aiemmin hoidetut asiakaspalvelutehtävät olivat olleet vähemmän vaativia, koska kyse oli ollut pienjänniteverkon vioista. Kyseessä oli esimerkiksi voinut olla asukkaan puhelu sähköjen puuttumisesta tai ilmoitus kaapelin rikkoutumisesta. Paikalle oli lähetetty asentaja, eikä näiden vikojen selvitys tai analysointi kuulunut operaattorin työhön.

Työhön kuului päätöksentekoon vaikuttamista ja vaativia asiantuntijayhteyksiä. Yhteydessä oltiin kytkentöjä tekeviin sähköalan ammattilaisiin sekä muihin verkkoyhtiöihin ja kantaverkkoyhtiö Fingridiin. Myös viranomaiset saattoivat olla eri vikatilanteissa yhteydessä, ja tällöin tilannekuvaa ja vaikutuksia oli pitänyt selvittää. Myös oman yhtiön sisällä oltiin yhteydessä asiantuntijoihin. Päätöksentekoon vaikutettiin esimerkiksi silloin, kun oltiin yhteydessä muihin valvomoihin tai käytönjohtajiin tai kun viranomaisten yhteydenottojen perusteella piti päättää tuliko hätätilanteissa katkaista sähköt tietyltä alueelta.

Vuoropäällikkö toimi operaattoreiden lomittajana ja teki tällöin samoja työtehtäviä operaattorin kanssa. Aiemmin vastaavaa toimihenkilötason esihenkilöä ei ollut ollut, vaan esihenkilönä oli ollut käyttökeskuspäällikkö.

H on kertonut työskennelleensä käyttökeskusoperaattorina vuodesta 2008 lukien. H oli toiminut luottamusmiehenä, kun tehtäväkuvaus vuonna 2015 (K1) oli laadittu. Kun uutta tehtäväkuvausta oli vuonna 2018 alettu tehdä, H oli toiminut yhä luottamusmiehenä. H ja G olivat yhdessä koonneet listan uusista työtehtävistä, joita oli tullut vuoden 2015 jälkeen (K10). Esihenkilönä toiminut Saransaari ei ollut ilmaissut olevansa eri mieltä näistä tehtävistä. H oli käynyt tehtäväkuvausta läpi HR-puolen N:n kanssa, ja tuossa vaiheessa oli päädytty siihen, että operaattoreilla oli tehtävässään kehittävää harkintaa. N oli kertonut selvittävänsä asiaa, mutta vaihtanut pian tämän jälkeen työpaikkaa.

Marraskuussa 2019 O ja K olivat työnantajan edustajina laatineet tehtäväkuvauksen (K11). H:lle ja G:lle oli ilmoitettu, ettei mikään heidän toimessaan ollut muuttunut. He olivat vieneet asiaa tämän jälkeen eteenpäin. Tehtäväkuvaukseen 28.9.2021 (K13) oli tehty lisäys koskien tehtävän itsenäisyyttä, jolla oli tarkoitettu sitä, että työtä tehtiin 80 prosenttisesti yksin. ”Käytettävissä olevan tiedon perusteella” tarkoitti sitä, että vikatilanteissa tietoa tuli eri lähteistä, ja saadun tiedon perusteella tuli osata toimia. Myös vuorovaikutukseen oli tehty lisäyksiä, koska tietoa oli alettu jakaa enemmän organisaation sisällä eri kanavien kautta. Johtokeskuksen perustaminen tarkoitti sitä, että esimerkiksi valvomoon hälytettiin tarvittaessa lisää henkilöstöä.

Yhtiön tavoitteet ohjasivat toimintaa muun muassa keskeytysajoista päätettäessä tai loistehon hallinnassa. Kehittämisen osalta operaattorit osallistuivat uusiin teknologioihin ja testauksiin sekä raportoivat järjestelmien mahdollisista puutteista. Oma-aloitteinen harkinta ja päätöksenteko oli korostunut, kun työskenneltiin pääosin yksin eikä viikkovastaavaa ollut enää tukena. Harkintatilanteet olivat erilaisia ja riippuivat tehtävästä. Monimutkainen harkintatilanne saattoi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun sähköasema tai koko kaupunki oli ilman sähköä. Harkinta-aikaa ei vikatilanteessa ollut, sillä selvitystyö alkoi välittömästi. Vikatilanteet olivat aina erilaisia eikä ohjeita aina ollut. Jos ketään ei vikatilanteessa saatu kiinni, oli ongelma ratkaistava yksin.

Päätöksentekoon vaikuttamista tehtävä sisälsi esimerkiksi tilanteessa, jossa pelastusviranomainen soitti ja ilmoitti, että sähköt piti katkaista tietyltä alueelta, jolloin piti tilannetta selvittää ja alue rajoittaa mahdollisimman pieneksi. Yhteydenpitoa oli myös muihin verkkoyhtiöihin ja valvomoihin. Kaikki yhteystahot olivat asiantuntijatahoja viranomaisia lukuun ottamatta. Vaikka tehtävästä oli poistunut asiakaspalvelu, oli operaattoreille silti tullut puheluita, joihin oli pitänyt osata vastata. Poistuneet tehtävät eivät olleet olleet millään lailla vaativia. Mediaan liittyviä tehtäviä ei ollut koskaan ollut, sillä median yhteydenotot oli aina välitetty eteenpäin. Vuoropäälliköstä ei ollut ollut puhetta, kun tehtävä oli vuonna 2021 arvioitu.

K on kertonut toimineensa yhtiön käyttöinsinöörinä vuosina 2015–2018, kehityspäällikkönä vuosina 2018–2019, käyttökeskuspäällikkönä vuosina 2019–2020 ja käyttöpäällikkönä vuodesta 2020 alkaen. K oli toiminut operaattoreiden esihenkilönä kesästä 2019 joulukuuhun 2022, jolloin vuoropäälliköstä oli tullut heidän esihenkilönsä ja K:sta tämän esihenkilö. K oli vuonna 2015 tullut operaattoreiden käyttökeskusryhmään, saanut marraskuussa 2015 pätevyyden hoitaa operaattorin tehtävää itsenäisesti ja hoitanut työvuoroja. K ylläpiti edelleen operaattorin tehtävään liittyvää osaamistaan ja koki tuntevansa tehtävän sisällön ja vaativuuden.

K oli ollut mukana käsillä olevien operaattoreiden tehtävänkuvausten laatimisessa ja vaativuuden arvioinnissa siitä lukien, kun hän oli tullut heidän esihenkilökseen käyttökeskuspäälliköksi vuonna 2019. Työnantaja oli suhtautunut vaativuuden arviointiprosessiin avoimesti, mutta ei ollut ollut samaa mieltä työtehtävien muutosten vaikutuksista työn vaativuuteen. Menettely oli kestänyt pitkään, koska läpikäytävää asiaa oli ollut suhteellisen paljon eikä asioista oltu yhtä mieltä.

Operaattoreiden tehtäväkuvaukseen oli vuonna 2021 tehty pieniä muutoksia ja joitakin tarkennuksia. Vuonna 2018 operaattorin tehtävästä olivat poistuneet tehtävät mediaan liittyen, joskin varalla olevat viikkovastaavat olivat jo vuodesta 2015 vastanneet mediayhteydenottoihin, sekä vuonna 2020 asiakaspalvelutehtävät, jotka olivat siirtyneet kumppanin hoidettaviksi. Muutokset olivat alentaneet tehtävän vaativuutta. Osapuolet olivat olleet tehtävänkuvauksesta samaa mieltä, tosin työnantaja oli halunnut tarkennuksen siihen, että tehtävään sisältyvä neuvottelu tarkoitti aikatauluja ja toimenpiteitä liittyen sähköverkon operatiiviseen käyttöön. Operaattorin tehtävä ei ollut K:n mielestä muuttunut vuoden 2015 jälkeen vaativammaksi.

Viikkovastaavat olivat olleet varallaolossa olevia päivätyöntekijöitä, jotka olivat hoitaneet mediarajapintaa ja häiriötiedotusta sekä oman työtehtävänsä puitteissa käyttökeskuksen tukea. Vuonna 2018 oli tehty organisaatiomuutos, jonka myötä viikkovastaavavarallaolo oli purettu ja vastuu mediasta oli siirtynyt viestintäorganisaatiolle. Käyttökeskuksen tuen osalta vastuu oli siirtynyt silloiselle käyttöorganisaatiolle, johon olivat kuuluneet K ja muita ohjausryhmän jäseniä. Lisäksi oli niin sanottu johtokeskustoiminto, joka perustettiin merkittävissä sähköverkon häiriö- ja turvallisuustilanteissa tukemaan käyttökeskuksen toimintaa. Siihen kuului vakiokokoonpano ja tarpeen mukaan asiantuntijoita. Operaattoreilla oli oikeus perustaa johtokeskus ja tätä oli suositeltu tehtäväksi matalalla kynnyksellä. Tämä ei ollut lisännyt heidän tehtävänsä vaativuutta. Operaattorit eivät olleet koskaan tehneet viikkovastaavan tehtäviä eikä tämän tehtävän poistuminen ollut lisännyt operaattorin tehtävän vaativuutta. Muutoksen myötä avun saaminenkaan ei ollut vaikeutunut, sillä varallaolijan sijaan tueksi oli tullut esihenkilö/käytönjohtaja sekä johtokeskustoiminto. Aiemman yhden henkilön sijaan operaattori oli voinut olla yhteydessä useampaan henkilöön.

Loistehon säätöön liittyen oli tehty työn uudelleen organisointia. Aiemmin loistehoa oli säädetty käyttökeskuksessa tietyin syklein ja seikkaperäisten ohjeistusten perusteella, kun taas nykyisin automatiikka hoiti säätämisen 99-prosenttisesti. Käyttökeskuksessa oli säädöstä tilannekuva, ja järjestelmä hälytti toimintahäiriötilanteissa. Loistehoon liittyi raja-arvoja, joiden ylitykset saattoivat johtaa maksuihin. Loistehon säätämisestä ja hallinnasta oli aiemmin vastannut Y Oy:n energiavalvomo. Loistehon hallinnan siirtyessä työnantajayhtiölle vuonna 2016 alussa hallintaa oli alettu operoida yhtiön käytönvalvontajärjestelmällä. Loistehoon liittyvä muutos vuoden 2021 operaattorin tehtäväkuvauksessa (V2) aiempaan verrattuna ei ollut lisännyt tehtävän vaativuutta, vaan muutos oli liittynyt siihen, että aiemmin säätö oli tehty manuaalisesti ja nykyään automatiikka hoiti säätämisen. Muut henkilöt ylläpitivät automatiikkaa ja operaattorit hoitivat manuaalisen säädön vain tilanteissa, joissa automatiikka ei toiminut.

Kalasataman rengasverkossa käytettiin sähköasematason tekniikkaa ja suojaustekniikkaa, joka oli ollut käytössä muutenkin sähköverkossa ja johon sovellettiin samoja toimintamalleja. Automatiikka helpotti käyttökeskuksen työskentelyä, koska se erotti verkossa olevan vian automaattisesti. Jos jotakin piti korjata, lähetettiin paikalle sähköaseman kunnossapitohenkilö. Tehtävä sisältyi operaattorin päätehtävään kuuluvaan sähköverkon käyttöön ja hallintaan.

Maasulkuverkon osalta sähköverkon kasvaessa maasulkuvirrat olivat kasvaneet, ja tämä piti ottaa turvallisuusasiana huomioon. Asia oli S-ohjeissa ohjeistettu eikä tämä ollut lisännyt operaattorin tehtävän vaativuutta. Uusia sähköasemia tuli sähköverkon kasvun myötä harvakseltaan. Toisiouusinnat tarkoittivat sitä, että vanhoille sähköasemille tuli uutta tekniikkaa, mikä lisäsi tiedon määrää ja joissain tapauksissa tehtäviä, mutta saattoi osaltaan myös helpottaa tehtävien hoitamista. Myös kiinteistötekniikka oli kehittynyt ja kameravalvonnan hyödyntäminen lisääntynyt.

Maasulun kompensointia oli tehty vuodesta 2018 alkaen, minkä johdosta sähkönjakelussa oli ollut vähemmän keskeytyksiä. Operaattorin työn määrä oli sen myötä lisääntynyt, mutta ei tehtävän vaativuus. Muuntamovalvonta oli lisääntynyt koko ajan, mikä oli parantanut sähköverkon tilannekuvaa, mutta toisaalta kaukokäytöllä pystyttiin ohjaamaan ja tekemään toimenpiteitä sähköverkon kytkinlaitteille, mikä tehosti tekemistä, ja minkä johdosta työn määrä oli lisääntynyt, mutta ei tehtävän vaativuus.

Operaattorin työhön oli lukuisia ohjeita, noin 70, ja niitä ylläpidettiin ohjeluettelolla. Tavoitteena oli, että työssä toimittiin ohjeistuksien mukaan. Osa ohjeista oli yleisluontoisia ja osa hyvinkin seikkaperäisiä. Eri tilanteisiin löytyi vähintään yleisluontoinen ohje eikä ratkaisuja tarvinnut keksiä itse. Ohjeistamatonta tilannetta varten oli johtokeskus ja käytönjohtajavastaava tukena.

Operaattorin työn vaativuus oli K:n mielestä arvioitu oikein. Operaattorin tehtävään ei K:n mukaan sisältynyt kehittävään harkintaan kuuluvia vaativuustekijöitä. Tulosyksikön ja yhtiön tavoitteet eivät ohjanneet työtä, vaan ohjeet, jotka olivat yleisluontoisia tai usein hyvin seikkaperäisiä, eikä työhön kuulunut vaativia kehittämistavoitteita, vaativaa oma-aloitteista harkintaa tai päättämistä, vaan tämä tapahtui ohjeistusten ja taustalla olevien sähköturvallisuuslain ja standardien puitteissa. Operaattorin tehtäväkuvauksen maininta osallistumisesta uusien teknologioiden ja toimintamallien kehittämiseen ei K:n mukaan tarkoittanut vaativaa kehittämistehtävää. Tehtävään kuului kuitenkin kehittämiseen osallistuminen tarvittaessa.

Tehtävässä ei ollut päätöksentekoon vaikuttamista tai siihen liittyviä vaativia asiantuntijayhteyksiä. Käyttökeskuksen viestintä liittyi sähköverkon operatiiviseen käyttöön, tilannekuvaan ja suunniteltuihin töihin. Häiriötilanteissa keskusteltiin toimenpiteistä ja aikatauluista operatiivisen tilanteen ratkomiseksi. Tehtävä edellytti ymmärrystä asiakaspalvelutehtävistä ja toimintamalleista. Asiakaspalvelutehtävät hoidettiin muualla, mutta sidosryhmäyhteistyötä urakoitsijoiden ja muiden kumppanien kanssa oli sinänsä tehtävässä paljon, mikä edellytti asiakaspalvelutaitoja. Vuorovaikutuksen osalta käyttökeskusoperaattoreilla oli tyypillisesti vastinparina toinen operaattori esimerkiksi Fingridistä tai toisesta verkkoyhtiöstä.

Vuoropäällikkö oli tullut operaattoreiden esihenkilöksi sekä hoitamaan lomitustoimintaa ja sen tehokasta organisoimista sekä vastaamaan ohjeistusten ja uusien toimintamallien jalkauttamisesta sekä käyttökeskusten yhtenäisestä toiminnasta. Vuoropäällikön tehtävä poikkesi operaattorista tarkoituksen osalta esihenkilöroolin, resurssoinnin jatkuvuudesta ja osaamisen ylläpidosta sekä kehityksestä vastaamisen osalta, ja vuoropäällikön päätehtävissä oli korostettu esihenkilötehtävää sekä resurssien koordinointia. Muiden tehtävien osalta vuoropäällikkö osallistui tiiviimmin ylläpito- ja kehitystoimintaan sekä erilaisiin kehitysprojekteihin. Kyseessä oli K:n mukaan operaattorin tehtävään nähden erilainen tehtävä. Vuoropäällikön tuli kuitenkin hallita myös operaattorin tehtävä, koska hän toimi operaattoreiden lomittajana (V10). Vuoropäällikön tehtävässä kehittävän harkinnan edellytykset K:n mukaan täyttyivät. Vuorovaikutuksen vaativuuden osalta vaativuus oli johtamisyhteyksien tasolla ja siten operaattorin kanssa samalla tasolla. Ainoa ero operaattoriin tehtävän vaativuuteen nähden oli toisin sanoen se, että toimen luonteen vaativuuden katsottiin vuoropäällikön tehtävässä olevan kehittävän harkinnan tasolla.

J on kertonut toimineensa Y Oy:n henkilöstöpäällikkönä vuodesta 2017 lukien. J oli ollut mukana käsillä olevan erimielisyysasian hoitamisessa vuodesta 2020 lukien. J:n mukaan operaattorin tehtävässä ei ollut vuoden 2015 jälkeen tapahtunut juurikaan isoja muutoksia vaan tehtävä oli säilynyt vaativuudeltaan samalla tasolla. Joitakin tehtäviä oli poistunut ja automatiikka oli helpottanut joitakin tehtäviä. Tehtävänkuvaukseen ei tehtävän tarkoituksen tai tehtävän sisällön osalta ollut vuonna 2021 tullut juurikaan muutoksia vuoden 2015 kuvaukseen nähden. Tehtävästä oli jäänyt pois ainakin median kanssa tehtävää vuorovaikutusta ja yhteydenpito suoraan asiakkaaseen. Siitä huolimatta oli arvioitu, että vaativuus oli säilynyt nykyisellä tasolla. Tehtävään ei sisältynyt vaativuustekijöistä kehittävään harkintaan sisältyviä tekijöitä. Työtehtävät hoituivat pitkälti olemassa olevien ohjeiden ja toimintatapojen perusteella eikä tehtävään sisältynyt vaativia kehittämistehtäviä. Tehtävänkuvassa mainittu kehittämistehtävä ei tarkoittanut vaativaa tehtävää vaan vaativat kehittämistehtävät kuuluivat operaattoreiden esihenkilöille. Tehtävä ei sisältänyt myöskään vaativaa oma-aloitteista harkintaa ja päättämistä, koska toiminta perustui ohjeisiin ja valmiisiin toimintamalleihin. Tehtävässä ei ollut vuorovaikutuksen vaativuuden osalta päätöksentekoon vaikuttavia vaativia asiantuntijatason yhteyksiä eivätkä operaattorit tehneet asiakaspalvelua.

Vuoropäällikkö oli operaattoreiden hallinnollinen esihenkilö vastaten henkilöstöresursseista sekä osaamisen ja toiminnan kehittämisestä, eri järjestelmien ja toimintatapojen sekä ohjeiden käyttöönotosta ja täytäntöönpanosta. Vuoropäällikön tehtävässä täyttyi J:n mukaan edellytys kehittävästä harkinnasta. Vuorovaikutuksen vaativuuden osalta tässä tehtävässä ei ollut eroa operaattoreihin nähden.

Arviointi ja johtopäätökset

Arvioinnin lähtökohdat

Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 26 §:n mukaan toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Toimihenkilön toimen vaativuus arvioidaan energia-alan toimihenkilöiden vaativuudenarviointijärjestelmää EPA:a käyttäen ja toimen vaativuustaso määräytyy vaativuuspisteiden yhteismäärän mukaan sopimusmääräyksestä ilmenevällä tavalla.

Määräyksen 6 kohdan mukaan toimihenkilön tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkistetaan vaativuustaso uuden toimenkuvauksen mukaiseksi viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta. Vaativuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin nousta tai laskea. Mahdollinen korotus toimihenkilön palkassa toteutetaan em. tehtävämuutoksesta lukien myös siinä tapauksessa, että lopputulos on syntynyt erimielisyyskäsittelyn tuloksena.

Asiassa on riitaa siitä, onko käyttökeskusoperaattorin tehtävä vuoden 2015 arvioinnin jälkeen muuttunut vaativammaksi siten, että se on 5.3.2018 tai toissijaisesti 28.9.2021 lukien tullut sijoittaa vaativuustasolle 10 tason 9 sijaan.

Työehtosopimuksen mukaan toimen vaativuuden arviointi perustuu kolmeen vaativuustekijään, joita ovat toimen luonteen vaativuus (A), vuorovaikutuksen vaativuus (B) ja taitojen ja tietojen vaativuus (C). Jokainen vaativuustekijä on jaettu vaativuustasoihin.

Ensinnäkin riitaa on siitä, onko tehtävä toimen luonteen vaativuuden osalta tasolla 4 (suunnitteleva harkinta) vai tasolla 5 (kehittävä harkinta). Suunnittelevan harkinnan alla on työehtosopimuksessa lueteltu ranskalaisin viivoin seuraavaa: ohjeet usein yleisluontoisia ja tavoitesidonnaisia, tiedon soveltaminen ohjaa harkintaa, tilanteiden hallinta vaatii suunnitelmallista tiedon soveltamista. Kehittävän harkinnan alla taas on lueteltu seuraavaa: tulosyksikön tai yhtiön tavoitteet ohjaavat toimintaa, vaativia kehittämistavoitteita, vaativaa oma-aloitteista harkintaa ja päättämistä.

Pisteytykseen vaikuttaa myös se, ovatko toimeen sisältyvät tehtävät samankaltaisia vai monipuolisia sekä se, miten vaikeita työhön liittyvät ongelmat ovat ja minkälainen vaikutus niiden ratkaisuilla on yrityksen toimintaan. Tässä asiassa on riidatonta, että operaattorin toimeen sisältyvät tehtävät ovat monipuolisia ja työhön liittyvät ongelmat vaativia ja niiden ratkaisujen merkitys laaja.

Toiseksi riitaa on siitä, onko tehtävä vuorovaikutuksen vaativuuden osalta tasolla 3 (johtamisyhteydet) vai tasolla 4 (vaikuttamisyhteydet). Johtamisyhteyksien alla on ranskalaisin viivoin lueteltu seuraavaa: tiedon hankinta vaatii valmistelua, asioiden tai ihmisten johtamista, merkittävää oma-aloitteista yhteydenpitoa, esitysten tekemistä ja esittelyä/esiintymistä, paljon kirjallista yhteydenpitoa. Vaikuttamisyhteyksien alla taas on lueteltu seuraavaa: päätöksentekoon vaikuttamista, vaativia asiantuntijatason yhteyksiä, vaativien esitysten tekemistä ja esittelyä/esiintymistä, vaativaa kirjallista yhteydenpitoa.

Pisteytykseen vaikuttaa myös vuorovaikutuksen merkitys toimen hoitamisen kannalta ja se, tapahtuuko vaikuttaminen pääasiassa yrityksen omiin vai ulkopuolisiin henkilöihin. Tässä asiassa on riidatonta, että toimessa edellytetty vuorovaikutus on keskeistä ja siihen liittyy ulkoisia yhteyksiä.

Osapuolet ovat olleet eri mieltä siitä, tuleeko vaativuustasojen alla ranskalaisin viivoin lueteltujen kaikkien kriteereiden täyttyä, jotta tehtävä on sijoitettavissa kyseiselle vaativuustasolle. Palkkausjärjestelmää niin sanotussa EPAKE-työryhmässä laatimassa olleen L:n kertomuksesta ilmenee, että tämä ei ole ollut ainakaan mainitun työryhmän tarkoitus, vaan kyse on ollut esimerkeistä arvioinnin tueksi, ja olennaista on arvioida tehtävän vaativuutta kokonaisuutena. M:n kertomuksesta ei ole voinut päätellä, että tätä kysymystä olisi Energia-alan Keskusliiton ja Suomen teollisuustoimihenkilöiden liiton välistä työehtosopimusta (V11) vuonna 1998 solmittaessa käsitelty. Riidanalaiseen työehtosopimukseen osallisten tarkoitus on tältä osin jäänyt joka tapauksessa työtuomioistuimelle jossain määrin epäselväksi. Kantajan kantaa tosin tukee se, että käyttökeskusoperaattoreiden toimessa vuorovaikutus on tehtävänkuvan mukaan pääosin suullista (K1, K13) eikä toimessa muunkaan asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole esitysten tekemistä ja esittelyä tai esiintymistä tai paljon kirjallista yhteydenpitoa. Tehtävä on tästä huolimatta arvioitu tasolle johtamisyhteydet. Tämä viittaa siihen, että soveltamiskäytännössä ei aina ole edellytetty kaikkien ranskalaisin viivoin luetteloitujen kriteereiden täyttymistä. Laajempaa selvitystä soveltamiskäytännöstä ei tältä osin ole kuitenkaan esitetty.

Osapuolet ovat laatineet työehtosopimuksen tulkinnan avuksi soveltamisohjeen, jonka tarkoituksena on toimia apuvälineenä palkkausjärjestelmää sovellettaessa. Toimen vaativuuden arvioinnin periaatteista ohjeessa on todettu muun ohella, että toimeen sisältyy usein tehtäviä, jotka luokittelussa sijoittuvat eri tasoille. Oikean tason valinnassa pääpaino tulee kuitenkin olla toimeen sisältyvillä päätehtävillä, jotka määräytyvät sen mukaan, mikä on tehtävien merkitys toiminnan kannalta, ei niihin käytetyn ajan perusteella. Ohjeen mukaan toimen luonteen osalta arvioidaan tehtävässä vaadittavaa itsenäisen harkinnan syvyyttä ja laajuutta. Työtä tehdään aina käyttämällä jonkinasteista harkintaa. Toimen luonteen kannalta toimi on sitä vaativampi mitä useammin harkintatilanteita esiintyy, mitä erilaisempia ja monimutkaisempia harkintatilanteet ovat, mitä lyhyempi on harkinta-aika, mitä laajempaa ja syvällisempää harkintaa ratkaisun tekemiseksi on käytettävä, mitä suurpiirteisempiä ovat ohjeet, mitä enemmän itsenäistä harkintaa toimeen sisältyy ja mitä enemmän tietoja ja taitoja harkintatilanteissa tarvitaan. Edelleen ohjeessa on todettu, että suunnittelevasta harkinnasta on kyse, kun ohjeet ovat yleisluontoisia ja tavoitesidonnaisia. Harkinta ja tilanteiden hallinta vaatii suunnitelmallista tiedon soveltamista. Suunnittelevaa harkintaa voi olla esim. muuttuvien normien, lakien, asetusten tai työehtosopimusten soveltaminen. Kehittävä harkinta taas on ohjeen mukaan kyseessä, kun tulosyksikön tavoitteet ohjaavat toimintaa. Tehtäviin liittyy vaativia kehittämistavoitteita ja tehtävien hoito edellyttää vaativaa oma-aloitteista harkintaa ja päätöksentekoa.

Soveltamisohjeessa on lisäksi vuorovaikutuksen vaativuuden osalta todettu, että johtamisyhteydet tarkoittaa merkittävää oma-aloitteista yhteydenpitoa, joka vaatii valmistelua. Yhteydenpito liittyy asioiden tai ihmisten johtamiseen ja se tapahtuu paljolti kirjallisten esitysten muodossa. Vaikuttamisyhteydet taas tarkoittaa vaativia asiantuntijatason yhteyksiä, joilla on vaikutusta päätöksentekoon. Kyseessä on vaativa kirjallinen yhteydenpito ja vaativien esitysten tekeminen ja esitteleminen.

Soveltamisohjeessa on lisäksi todettu muun ohella, että vaikka vastuu ei erillisenä tekijänä ole arvioitavana, sisältyvät monet vastuuta kuvaavat tekijät vaativuuden arviointiin: vaativa oma-aloitteinen harkinta ja päättäminen, ongelmien liittyminen muiden työhön, ratkaisujen vaikutus muiden työhön ja yrityksen tulokseen, asioiden ja ihmisten johtaminen, merkittävä oma-aloitteinen yhteydenpito, päätöksentekoon vaikuttaminen, vaativat asiantuntijatason yhteydet, neuvottelut ja neuvottelujen johtaminen.

Työtuomioistuimen arvio tässä asiassa

Edellä selostetuin tavoin X Oy:n palveluksessa työskentelevien käyttökeskusoperaattoreiden toimi on vuonna 2015 arvioitu vaativuustasolle 9. Riidatonta on, että tehtävät ovat tämän jälkeen muuttuneet. Asiassa on kyse siitä, ovatko ne muuttuneet siten, että toimi tulisi arvioida ensisijaisesti 5.3.2018 tai toissijaisesti 28.9.2021 lukien vaativuustasolle 10. Kumman tahansa vaativuustekijän, toimen luonteen vaativuuden tai vuorovaikutuksen vaativuuden, arvioiminen yhtä vaativuustasoa ylemmäksi johtaa tehtävän arvioimiseen kanteessa vaaditulle tasolle 10.

Vastaajapuoli on korostanut asiassa sitä, että työehtosopimuksen 26 §:n 4 kohdan mukaan toimen vaativuus arvioidaan kirjallisten toimenkuvausten perusteella. Vastaajapuolen mukaan vaativuuden arvioinnin tulee perustua siten vain tehtäväkuvaukseen kirjattuihin asioihin ja tehtäväkuvauksen sanamuotoihin. Tältä osin työtuomioistuin toteaa, että palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen mukaan toimenkuvaukseen kirjataan vain arvioinnin kannalta olennaiset asiat, ei pitkiä tehtäväluetteloita tai verbaalisia kuvauksia. Selvää lisäksi on, että toimen vaativuus arvioidaan työehtosopimuksen mukaisesti toimenkuvausten perusteella. Osapuolilla on kuitenkin oikeudenkäynnissä mahdollisuus riitauttaa se, vastaako tehtäväkuvaukseen kirjatut seikat ja niiden perusteella tehty arviointi tehtävän tosiasiallista sisältöä ja vaativuutta. Vaativuuden arvioinnissa on ylipäätään otettava huomioon ne tosiasialliset tehtävät, joiden pohjalta tehtäväkuvaukseen kirjatut seikat saavat merkityssisältönsä.

Työntekijäpuoli on 5.3.2018 esittänyt työnantajalle muutosta operaattoreiden tehtäväkuvaukseen ja toimen vaativuuspisteytykseen (K10). Sähköpostissaan esihenkilö Tiina Saransaarelle luottamusmiehet ovat listanneet vuoden 2015 jälkeen tulleita uusia käyttökeskuksen vastuita ja tehtävän haastavuutta lisänneitä muutoksia. Tällainen muutos on ollut ensinnäkin viikkovastaavien varallaolon ja heidän operaattoreille antamansa tuen päättyminen 5.3.2018, mikä on operaattorin toimen vaativuuden kannalta tarkoittanut ennen muuta sitä, että toimi on muutoksen jälkeen edellyttänyt aiempaa itsenäisempää harkintaa ja suurempaa vastuuta, kun tuen saaminen ei ole häiriötilanteessa ollut enää varmaa (G, H, K8). Tässä yhteydessä operaattoreille on siirtynyt vastuuta myös johtokeskuksen perustamisesta. Tämän ei kuitenkaan ole selvitetty edellyttävän erityistä osaamista. Häiriöiden tiedotusvastuu on siirtynyt viestintähenkilöille (K8), mutta operaattoreiden sisäinen raportointivastuu häiriöistä on kuitenkin muutoksen myötä lisääntynyt (G, H, K10). Myös vastuu loistehon hallinnasta ja säädöstä on tullut operaattoreiden vastuulle vuoden 2016 alusta (G, H, K9). Ylipäätään tekniikoiden kehittymisen ja uusien tekniikoiden käyttöönoton sekä muun ohella muuntamovalvonnan lisääntymisen myötä erilaiset häiriötilanteet ovat esitetyn selvityksen perusteella paitsi lisääntyneet, tulleet myös monimuotoisimmiksi ja monimutkaisimmiksi, ja ratkaisujen tekemiseen on tarvittu laajempaa, syvällisempää ja itsenäisempää harkintaa. Tilanteisiin on lisäksi tullut reagoida nopeasti, mikä on vaativoittanut harkintatilannetta.

G:n ja H:n kertomuksilla ja edellä mainituilla kirjallisilla todisteilla selvitetyksi on siten tullut, että kanteessa kerrotut muutokset operaattorin tehtävissä ovat vaativoittaneet toimea. Vastaajapuolen todistajat ovat tältä osin arvioineet asiaa toisin, mutta heidän kertomustensa uskottavuutta heikentää erityisesti se, että todistajille pääkäsittelyssä esitetyt kysymykset ovat olleet osin varsin johdattelevia.

Toinen asia kuitenkin on, onko operaattorin toimen selvitetty vaativoituneen siten, että se on tullut arvioida vaativuustasolle 10.

Toimen luonteen vaativuuden osalta työtuomioistuin toteaa, että arvioitavana on tältä osin tehtävässä vaadittava itsenäisen harkinnan syvyys ja laajuus. Operaattorin toimi on edellä todetuin tavoin arvioitu tämän vaativuustekijän osalta suunnittelevan harkinnan tasolle eli tasolle 4. Kantajan näkemyksen mukaan toimi on kehittävän harkinnan tasolla eli tasolla 5.

Kehittävä harkinta on kyseessä ensinnäkin silloin, kun tulosyksikön tai yhtiön tavoitteet ohjaavat toimintaa. Työtuomioistuin toteaa, että operaattoreiden toimintaa sinänsä ohjaavat osaltaan myös yhtiön tavoitteet, kuten missä tahansa työtehtävässä. Kuten edellä on todettu, toimi edellyttää myös kykyä itsenäiseen ja syvälliseen harkintaan. Tehtävät on kuitenkin pitkälti ohjeistettu, osaltaan yleisluonteisesti, toisinaan taas hyvinkin seikkaperäisesti (V5, V7, V9, K, J). Tämä puhuu sen puolesta, että toimi on pikemminkin suunnittelevan harkinnan tasolla, josta on kyse, kun ohjeet ovat yleisluonteisia ja tavoitesidonnaisia, ja harkinta ja tilanteiden hallinta vaatii suunnitelmallista tiedon soveltamista.

Kehittävästä harkinnasta voi toiseksi olla kyse silloin, kun tehtäviin liittyy vaativia kehittämistavoitteita. Tehtäväkuvauksen mukaan operaattori osallistuu tietojärjestelmien sekä uusien toimintamallien ja teknologioiden kehittämiseen, käyttöönottoihin ja käyttöön. H on tältä osin korostanut sitä, että operaattoreiden vastuulla on koko Helsingin sähkönjakeluverkon hallinta. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, että toimi sisältäisi vaativia kehittämistavoitteita.

Kehittävästä harkinnasta voi olla kolmanneksi kyse, jos tehtävien hoito edellyttää vaativaa oma-aloitteista harkintaa ja päätöksentekoa. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että jossain määrin tehtävien on osoitettukin edellyttävän tällaista harkintaa ja päätöksentekoa. Kuten edellä on todettu, toiminta on kuitenkin pitkälti ohjeistettua. Myös tehtäväkuvauksessa on todettu, että häiriötilanteissa toimiminen vaatii henkilöltä hyvää paineensietokykyä ja kykyä tehdä harkittuja päätöksiä itsenäisesti ja viivytyksettä käytettävissä olevan tiedon ja ohjeiden perusteella. Harkinta ja tilanteiden hallinta vaatii siten suunnitelmallista tiedon soveltamista, jolloin kyse on pikemminkin suunnittelevasta kuin kehittävästä harkinnasta.

Vuorovaikutuksen vaativuuden osalta työtuomioistuin toteaa, että arvioitavana on tältä osin tehtävään liittyvien yhteyksien vaativuus ja vaikutus. Operaattorin toimi on edellä todetuin tavoin arvioitu tämän vaativuustekijän osalta johtamisyhteyksien tasolle eli tasolle 3. Kantajan näkemyksen mukaan toimi on vaikuttamisyhteyksien tasolla eli tasolla 4.

Vaikuttamisyhteydet tarkoittaa vaativia asiantuntijatason yhteyksiä, joilla on vaikutusta päätöksentekoon. Kyseessä on vaativa kirjallinen yhteydenpito ja vaativien esitysten tekeminen ja esitteleminen. Riidatonta on, että operaattorin toimi ei sisällä vaativien esitysten tekemistä ja esittelyä tai esiintymistä eikä vaativaa kirjallista yhteydenpitoa. Asiassa on henkilötodistelun perusteella selvitetty, että operaattorit ovat yhteydessä muun ohella toisiin operaattoreihin muissa verkkoyhtiöissä tai kantaverkkoyhtiössä sekä kytkentöjä tekeviin sähköalan ammattilaisiin. Kyse on tällöin asiantuntijatason yhteyksistä. Myös K on tuonut esiin, että toimi sisältää paljon sidosryhmäyhteistyötä urakoitsijoiden ja muiden kumppanien kanssa. Tämä ilmenee myös tehtäväkuvauksesta, johon on kirjattu, että työ sisältää yhteistyötä sidosryhmien kanssa sekä tilannetiedon jakamista organisaation sisällä. Riidatonta onkin, että toimessa edellytetty vuorovaikutus on keskeistä ja siihen liittyy ulkoisia yhteyksiä, mikä on myös huomioitu pisteytyksessä. Päätöksentekoon vaikuttamisen osalta G ja H ovat tuoneet esimerkinomaisesti esiin tilanteen, jossa viranomaisten yhteydenottojen perusteella on päätettävä, onko hätätilanteessa katkaistava sähköt tietyltä alueelta.

Työtuomioistuin toteaa, että jo johtamisyhteydet sisältää merkittävää oma-aloitteista yhteydenpitoa, joka vaatii valmistelua ja joka liittyy asioiden tai ihmisten johtamiseen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei työtuomioistuimen näkemyksen mukaan voida katsoa, että operaattorin toimessa olisi sellaisia vaativia asiantuntijatason yhteyksiä, joilla olisi vaikutusta päätöksentekoon. Kun toimi ei sisällä myöskään vaativaa kirjallista yhteydenpitoa eikä vaativien esitysten tekemistä tai esittelemistä, asiassa ei ole osoitettu, että operaattorin toimi olisi arvioitava vaikuttamisyhteyksien tasolle.

Työtuomioistuin kiinnittää vielä huomiota siihen, että palkkausjärjestelmien usein kovin yleisluontoisten vaativuuskriteereiden merkityssisältöä on vaikea ulkopuolisen tulkita yksin niiden sanamuodon perusteella ilman selvitystä siitä, miten kriteerejä on käytännössä sovellettu. Tähän liittyy myös se oikeuskäytännössä vakiintuneesti todettu pakottavaan lainsäädäntöön perustuva oikeusohje, että tehtävän vaativuuden arvioinnissa tulee huolehtia henkilöstön tasapuolisesta kohtelusta (ks. esim. TT 2023:26). Tässä asiassa on puolin ja toisin vedottu vuoropäällikön toimeen, joka on arvioitu vaativuustasolle 10 (K15, V10). Riidatonta on, että vuoropäällikön tehtävä on kuultavayhtiössä ollut uusi toimihenkilötehtävä 1.12.2022 alkaen, eikä yhtiössä ole tätä ennen ollut vaativuustasolle 10 sijoittuvaa toimihenkilötehtävää. Kantaja on kiinnittänyt huomiota siihen, että toimen luonteen vaativuuden osalta vuoropäällikön tehtäväkuvaukseen on kirjattu täysin samasanainen teksti kuin operaattoreiden tehtäväkuvauksessa. Tästä huolimatta toimen luonteen vaativuus on arvioitu vuoropäälliköiden osalta kehittävän harkinnan tasolle. Tämä tukee kannetta ensi näkemältä vahvasti, etenkin kun vastaajapuoli on korostanut sitä, että vaativuuden arviointi tulee tehdä tehtäväkuvausten sanamuotojen perusteella. Toisaalta työtuomioistuin on todennut jo edellä, että huomioon on otettava ne tosiasialliset tehtävät, joiden pohjalta tehtäväkuvaukseen kirjatut seikat saavat merkityssisältönsä. Myös vastaajapuoli on vastauksessaan todennut, että rajanveto eri vaativuustasojen välillä tulee kunkin vaativuustekijän osalta ratkaista kokonaisarvioinnilla ottaen huomioon myös tehtäväkuvaukseen kirjatut päätehtävät ja muut tehtävät. Vuoropäällikön tehtäväkuvaukseen kirjatut sekä K:n ja J:n kertomuksista ilmenevät vuoropäällikön toimeen kuuluvat esihenkilö- ja kehittämistehtävät puhuvat sen puolesta, että vuoropäällikön toimessa kehittävän harkinnan kriteerit täyttyvät. Asiassa ei siten synny olettamaa tasapuolisen kohtelun rikkomisesta.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että käyttökeskusoperaattorin toimi on 5.3.2018 tai 28.9.2021 lukien tullut arvioida vaativuustasolle 10. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Konepäällystöliitto ry on asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Vaatimus on määrän osalta myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 8.825 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Anna Lavikkala, Mika Lallo, Satu Tähkäpää ja Paula Ilveskivi jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.