TT 2024:40

Lausuntoasiassa työtuomioistuin katsoi selvitetyksi, että Eduskunnan virkaehtosopimuksen liitteenä olevan eduskunnan virastojen tehtävien vaativuudenarviointijärjestelmän vaativuustekijän 4 B, kielitaito osalta oli muodostunut virkaehtosopimuksen sanamuodosta poikennut vakiintunut soveltamiskäytäntö.

Muilta osin lausuntoa oli pyydetty sellaisista seikoista, joiden osalta ei ollut kysymys virkaehtosopimuksen tietyn sopimusmääräyksen oikeasta tulkinnasta, vaan tiettyjen vaativuuskriteerien soveltamisesta lausuntopyynnössä yksilöityyn henkilöön. Työtuomioistuin ei sen vuoksi antanut asiassa lausuntoa enemmälti.

Ks. TT 1979:149

Asia

Lausuntoasia

Kuultavat

Eduskunnan kansliatoimikunta
Eduskunnan ammattiosasto ry
Eduskunnan virkamiesyhdistys ry
Eduskunnan akavalaiset ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 14.3.2024

Pääkäsittely 22.5.2024

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Eduskunnan virkaehtosopimuksen (1.2.2020-28.2.2022) liitteenä 3 olevassa sopimuksessa eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmästä ovat olleet muun ohella seuraavat määräykset:

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtävän vaativuusluokan määrittäminen perustuu henkilön ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtävänkuvaukseen. Avoimista tehtävistä tehtävänkuvauksen allekirjoittaa toimistopäällikkö (vast.) tai yksikön päällikkö (vast.). Virkamiehen aloittaessa avoimen tehtävän hoitamisen päivitetään tehtävänkuvaus ja sen allekirjoittavat virkamies ja esimies.

Tehtävän vaativuus tarkistetaan, kun tehtävän sisältö muuttuu olennaisesti. Aloitteen tarkistamisesta voi tehdä joko esimies, virkamies tai häntä edustava luottamusmies. Lisäksi tehtävänkuvauksen muutostarvetta tarkastellaan eduskunnan virastoissa käytävien vuosittaisten kehittämiskeskustelujen yhteydessä.

[--]

Tehtävänkuvauksen perusteella tehdään vaativuudenarviointi. Tehtävien vaativuutta arvioidaan kunkin viraston vaativuudenarviointiryhmässä (jäljempänä arviointiryhmä). Arviointiryhmät arvioivat myös sisällöltään muuttuneen tehtävän.

Eduskunnan kansliassa tehtävien vaativuudenarviointiryhmään kuuluu varsinaisena jäsenenä yksi työnantajan nimeämä virkamies ja tämän varajäsenenä yksi työnantajan nimeämä virkamies, sekä henkilöstöjärjestöjen edustajina yksi Eduskunnan ammattiosasto ry:n nimeämä edustaja ja yksi Eduskunnan virkamiesyhdistys ry:n nimeämä edustaja. Edellä mainituilla henkilöstöjärjestöjen edustajilla on kummallakin yksi yhdistyksen nimeämä henkilökohtainen varahenkilö.

[---]

Työnantaja vahvistaa tehtävän vaativuudenarviointituloksen ja vaativuusluokan.

4 b § Tehtäväkohtaisen palkanosan määrittely ja erimielisyyksien käsittely

Palkkausjärjestelmän piirissä olevien henkilöiden tehtävien vaativuus määritetään palkkausjärjestelmällä, jonka mukaiset vaativuustekijät ovat: (1) osaamisen laajuus, (2) osaamisen syvyys, (3) henkilöjohtaminen, (4) vuorovaikutus sekä (5) pätevyys.

Eduskunnan kanslian ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tehtäväkohtaisen palkanosan euromääräiset taulukot ovat liitteissä 1 ja 2. (---) Virastojen vaativuudenarviointijärjestelmän kuvaus on liitteessä 4.

_ _ _

Tehtävänhoitajan ja esimiehen allekirjoittama tehtävänkuvaus antaa perusteet tehtäväkohtaisen palkanosan maksamiselle. Tehtäväkohtainen palkanosa maksetaan vaativuusluokan vahvistamisen jälkeen tehtävänkuvauksen allekirjoittamista seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa syntyvien erimielisyyksien käsittelystä on voimassa, mitä jäljempänä 9 §:ssä on sovittu.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen liitteenä 1 on eduskunnan kanslian tehtäväkohtaisen palkanosan pisterajoja koskeva taulukko, joista ilmenee muun ohella:

Vaativuusluokka 10 pisteet 150-169
Vaativuusluokka 11 pisteet 170-189

_ _ _

Eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen liitteenä 4 olevan eduskunnan virastojen tehtävien vaativuudenarviointijärjestelmässä on seuraavat vaativuustekijät:

Vaativuustekijä 1: Osaamisen laajuus

Vaativuustekijä 2: Osaamisen syvyys

Vaativuustekijä 3: Henkilöjohtaminen

Vaativuustekijä 4: Vuorovaikutus

A. Vuorovaikutuksen luonne

B. Kansainvälinen vuorovaikutus ja kielitaito

Vaativuustekijä 5: Pätevyys

A. Koulutus

B. Käytännön kokemus (ammattitaito)

_ _ _

Eduskunnan tehtävien vaativuudenarviointi ja suoritusarviointijärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteessä 1 vaativuustekijät on pisteytetty seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN KÄSITTELY HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDESSA

Asiassa on kysymys Eduskunnan tietohallintotoimiston projektipäällikkönä työskentelevän D:n tehtävän vaativuuden arvioinnista.

Henkilöstöasiantuntijan virka oli eduskunnan kansliatoimikunnan 20.2.2020 tekemällä päätöksellä muutettu 1.3.2020 lukien projektipäällikön viraksi ja siirretty hallinto- ja palveluosaston henkilöstöpalveluista tietohallintotoimistoon. Tietohallintotoimistossa haettavana olleen projektipäällikön viran 13.3.2020 päivätyn hakuilmoituksen mukaan tehtävän palkkaus oli määräytynyt Eduskunnan kanslian palkkausjärjestelmän vaativuusluokan 10 mukaisesti ja tehtävät oli vaativuuden arvioinnissa pisteytetty 162,5 pisteeseen. Viran tehtävien vaativuusluokka oli vahvistettu eduskunnan pääsihteerin päätöksellä 5.2.2020 (dnro 8/13/2020).

Eduskunnan kanslian tehtävien vaativuudenarviointiryhmä oli 5.5.2021 tarkistanut D:n tehtävän vaativuudenarvioinnin pisteytystä ja nostanut kokonaispistemäärän 167,5 pisteeseen pysyttäen vaativuusluokan 10. Eduskunnan hallintojohtaja oli päättänyt 5.5.2021 (dnro 21/12/2021), että D:n projektipäällikön tehtävän vaativuusluokka pysyy ennallaan aiemmin vahvistetussa vaativuusluokassa 10. D oli tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen, mutta Eduskunnan kansliatoimikunta oli päättänyt 17.6.2021 (§ 15) olla muuttamatta D:n tehtävän vaativuudenarvioinnin pisteytystä ja pitää projektipäällikön tehtävän pisteytyksen 167,5 pisteessä.

Hallinto-oikeudessa asiassa on kysymys projektipäällikkö D:n tehtäväkohtaisesta palkanosasta siltä osin kuin se perustuu vaativuudenarviointijärjestelmästä ja siihen liittyvästä pisteytyksestä annettuihin määräyksiin eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteessä 1 mainittujen vaativuustekijöiden ”1 Osaamisen laajuus”, ”3 Henkilöjohtaminen”, ”4A Vuorovaikutuksen luonne”, ”4B Vuorovaikutuksen kielitaito” ja ”5 Pätevyys” arviointiin.

D ei ole ilmoituksensa mukaan jäsenenä virkamiesyhdistyksessä.

D:n valitus hallinto-oikeudelle

Vaatimukset

D on vaatinut, että hallinto-oikeus kumoaa Eduskunnan kansliatoimikunnan 17.6.2021 antaman päätöksen (17.6.2021 § 15).

Perusteet

D on perustellut vaatimusta kumota kansliatoimikunnan päätös sillä, että hänen palkkaansa ei ollut korjattu vastaamaan eduskunnan virkaehtosopimuksen määräyksiä. Tehtävänkuvausta laadittaessa tehtävän vaativuustekijöiden kuvaukset oli otettu suoraan pisteytystaulukosta.

D:n projektipäällikön tehtävän vaativuusarvioinnissa vaativuustekijöiden kuten osaamisen laajuus, henkilöjohtaminen, vuorovaikutuksen luonne, vuorovaikutuksen kielitaito ja pätevyys pisteytys eivät ole vastanneet virkaehtosopimuksen määräyksiä. Tehtävän vaativuudenarvioinnissa ainoastaan osaamisen syvyys -vaativuustekijä (2) oli pisteytetty virkaehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Projektipäällikön tehtävänkuvausta laadittaessa vaativuustekijöiden kuvaukset oli otettu suoraan virkaehtosopimuksen liitteenä olevasta pisteytystaulukosta, joten myös D:n tehtävän vaativuusarvioinnin pisteytyksen oli tullut vastata virkaehtosopimuksessa määritettyä pisteytystä. D:n valituksen liitteenä olevasta D:n oikaisuvaatimuksesta kansliatoimikunnalle ilmenee, että D:n näkemyksen mukaan vaativuudenarviointi- ja suoritusarviointijärjestelmää koskevan sopimuksen mukainen pisteytys projektipäällikön tehtävänkuvaukselle olisi ollut 210 pistettä.

Osaamisen laajuus -vaativuustekijä (1) oli pisteytetty 35 pisteeseen jo viran perustamista varten tehtyyn tehtävänkuvaukseen keväällä 2020. Kevään 2021 tavoite- ja kehityskeskusteluissa tehtävänkuvaan oli lisätty eduskunnan pilvipalveluiden kehittämis- ja ylläpitotehtävät, joten vaativuustekijän pisteytys oli tullut nostaa 40 pisteeseen, koska tehtävänkuvaan oli lisätty toinen laajaa osaamista edellyttävä tehtävä.

Valituksen liitteenä olevasta D:n oikaisuvaatimuksesta ilmenee, että vaativuustekijä henkilöjohtaminen (3) oli tullut D:n näkemyksen mukaan arvioida tehtävänkuvauksen kirjausten perusteella arviointiryhmän pisteyttämän pistettämän 0 pisteen sijasta 10 pisteeseen, koska projektipäälliköllä oli ollut useita projektiryhmiä työnohjauksessa. Projektipäällikön tehtävä oli ollut vaativa asiantuntijatehtävä, johon oli kuulunut toimiminen verkostoissa ja projektikokonaisuuksien ohjaaminen.

Myös vaativuustekijöiden vuorovaikutuksen luonne (4A), vuorovaikutuksen kielitaito (4B) ja pätevyys (5) osalta tehtävänkuvauksessa käytetyt vaativuustekijöihin liittyvät kuvaukset olivat olleet samat kuin eduskunnan tehtävien vaativuudenarviointi- ja suoritusarviointijärjestelmän sopimuksessa ja D:n tehtävän pisteytys oli tullut vastata sopimuksessa kuvattua pisteytystä.

Valituksen liitteenä olevasta D:n oikaisuvaatimuksesta ilmenee, että hänen mukaansa vuorovaikutuksen luonne olisi tullut arvioida arviointiryhmän arvioiman 30 pisteen sijasta 40 pisteeseen, koska projektipäällikön tehtäviin oli kuulunut sopimusten neuvottelut ja projekti- ja sidosryhmien mielipiteisiin ja toimintaan vaikuttaminen. Tehtävänkuvauksen mukaan vuorovaikutus oli edellyttänyt hyvää neuvottelutaitoa.

Valituksen liitteenä olevasta D:n oikaisuvaatimuksesta ilmenee, että vuorovaikutuksen kielitaito -vaativuustekijä olisi tullut pisteyttää arviointiryhmän arvioimasta 2,5 pisteen sijasta 10 pisteeseen, koska hänen työtehtäviinsä liittyvä tietotekniikan ammattisanasto oli ollut erittäin laaja ja monitahoinen. Sanaston hallinta, sujuva käyttäminen ja kirjallinen tuottaminen oli ollut edellytys tehtävässä toimimiselle. Sanasto oli tullut hallita sekä suomeksi että englanniksi.

D:n valituksesta ja sen liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta ilmenee, että D:n mukaan pätevyys vaativuustekijä olisi tullut pisteyttää arvioidun 60 pisteen sijasta 70 pisteeseen, koska tehtävänkuvauksessa oli edellytetty vähintään tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteen (tai vast.) alempaa korkeakoulututkintoa ja vähintään 10 vuoden kokemusta vaativissa tietojenkäsittelyn kehittämistehtävissä, jotka olivat vastanneet pisteytystaulukon 70 pisteen vaatimuksia.

Eduskunnan kansliatoimikunnan lausunto hallinto-oikeudelle

Vaatimukset

Eduskunnan kansliatoimikunta on vaatinut, että D:n valitus hylätään.

Perusteet

Perusteinaan eduskunnan kansliatoimikunta on lausunut, että vaativuuden arviointia koskeva päätös ei ollut sisällöltään virheellinen ja että D:n vaatimukset olivat perusteettomia.

Vaativuudenarviointiryhmän työssä lähtökohta oli kunkin tehtävän yksilöllinen ja objektiivinen arviointi virkaehtosopimukseen kirjattujen perusteiden mukaisesti. Perusteisiin liittyy sanallisia määrittelyitä, jotka olivat väistämättä tulkintaa edellyttäviä. Tässä tulkinnassa vaativuudenarviointiryhmä teki vertailua tehtäviin, jotka olivat lähellä arvioitavaa tehtävää.

Vaativuudenarviointiryhmän työn lähtökohtana oli virkamiehen ja esimiehen laatima tehtävänkuvaus. Tehtävänkuvauksessa käytetyt sanavalinnat eivät sitoneet arviointiryhmää.

Tehtävänkuvaus oli laadittu ja hyväksytty D:n ja hänen esimiehensä allekirjoituksin 22.4.2021. Tehtävänkuvauksen laadinnan perusteena oli ollut D:n tehtävien muutos. Tehtävän vaativuutta oli käsitelty arviointiryhmässä 5.5.2021.

Osaamisen laajuus oli arviointiryhmässä arvioitu pisteytyksellä 35, mikä oli asettunut ”yhden osaamisalueen tehtävät” ja ”laajan tai usean osaamisalueen tehtävät” välille. D:n tehtäviin oli kuulunut Microsoftin O365-toimistopilvipalveluiden kehittämistä ja ylläpitoa. Arviossa oli otettu huomioon, että tehtävässä oli tarvittu useamman kuin yhden osaamisalueen hallintaa, mutta kyseessä ei ollut kokonaisuutena arvioiden virkaehtosopimuksessa tarkoitettu vaativuudeltaan laajan osaamisalueen tehtävä. Tältä osin arvioinnissa oli otettu huomioon, että pilvipalveluiden ylläpidon ja kehittämisen päävastuu oli keskitetty johtavan erityisasiantuntijan tehtäviin, jolla tämä laajuus oli pisteytetty tasolle 40.

Arvioitaessa tehtävien laajennusta pilvipalveluihin oli otettava huomioon, että kyseessä oli enenevässä määrin yleistyvä tietojenhallinnan muoto, jonka ylläpito ja kehittäminen olivat kuuluneet tietohallintotehtävissä toimivien perusvalmiuksiin. Tietohallinnon ja -tekniikan jatkuva muutos oli merkinnyt, että kaikkien tietohallintotehtävissä toimivien oli sopeuduttava kehitykseen. Tehtävien laajennus pilvipalveluihin ei ollut olennainen muutos.

Vuorovaikutuksen luonnetta arvioitaessa oli tullut ottaa huomioon, että tietohallinnon järjestelmien hankintaan, kehittämiseen ja ylläpitoon oli aina liittynyt vuorovaikutusta eri sidosryhmiin. Johtavan erityisasiantuntijan ja tietojärjestelmäpäällikön tehtävien edellyttämä vuorovaikutustaito oli arvioitu pisteytyksellä tasolle 3. Vuorovaikutuksen luonne oli ollut johtavan erityisasiantuntijan ja tietojärjestelmäpäällikön tehtävissä korkeammalla kuin tehtävässä, jota D oli hoitanut.

D:n tehtäviin ei kuulunut esimiestyötä, joten henkilöjohtaminen oli arvioitu 0 pisteeseen.

Kielitaitovaatimus tietohallinnon tehtävissä oli ollut perustasolla (pisteytys 5) jo vakiintuneesti yksitulkintainen: tehtävien hoitaminen oli edellyttänyt oman äidinkielen ohella englannin kielen taitoa ja kyseisen alan ammattisanaston hallintaa.

Koulutus- ja kokemusvaatimus ei ollut tehtävänkuvauksessa muuttunut ja se oli voitu arvioida 60 pisteeseen, joka oli vastannut asiantuntijatehtävien hoitamisen vaativuusedellytyksiä.

D:n vastaselitys ja lisävastaselvitys hallinto-oikeudelle

Vaativuudenarviointiryhmä oli pisteyttänyt D:n tehtävän kielitaitovaatimuksen kahteen ja puoleen pisteeseen, vaikka hallintojohtajan antamassa lausunnossa oli todettu kielitaitovaatimuksesta, että tietohallinnon tehtävissä viisi pistettä oli ollut vakiintuneesti yksitulkintainen. Puolikkaiden pisteiden antaminen oli ollut virkaehtosopimuksen vastaista, sillä virkaehtosopimuksen vaativuustekijöiden pisteytyksessä ei ollut kielitaidon osalta määritelty mahdollisuutta puolen pisteen välein tapahtuvaan arviointiin.

Kehityskeskustelussa maaliskuussa 2021 tietohallintopäällikkö oli perustellut, ettei D:n vaativuusluokkaa ollut voitu korottaa vaatimusluokkaan 11, koska D:llä ei ollut ylempää korkeakoulututkintoa. D:n kollegoiden tehtävien vaativuusluokka oli 11, vaikka heillä ei ollut ylempää korkeakoulututkintoa. D:n kollegalle oli määritelty henkilöjohtaminen osa-alueesta viisi pistettä, vaikka tämän ja D:n työtehtäviin oli kuulunut projektien ja projektikohtaisten työryhmien johtamista eikä kummallakaan ollut suoria alaisia.

Eduskunnan kansliatoimikunnan lisäselvitys hallinto-oikeudelle

Tietohallinnon tehtävien kielitaitovaatimuksen yleisin pisteytys oli merkitty taulukkoon 0,5, mikä lopullisiin pisteisiin viidellä kerrottuna oli kaksi ja puoli pistettä. Kielitaitovaatimuksen pisteytys 0,5 oli perustunut siihen, että D:n tehtävä oli edellyttänyt tasoa ”Käytännön kielitaitoa vaativa tiedon käsittely, hankinta ja jakaminen”.

Tietohallintotoimistossa henkilöjohtamisen pisteytyksessä ylempien arvioiden (10 pistettä tai yli) oli katsottu kuuluvan virkamiehille, joilla oli selkeitä henkilöjohtamisvastuita. Alempia (alle 10 pistettä, eli käytännössä 5 pistettä) pisteytyksiä oli voitu arvioida henkilöille, joiden tehtävissä oli edellytetty työryhmien, verkostojen tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien johtamista, yleensä määräaikaisesti.

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko D:n projektipäällikön tehtävän vaativuus arvioitu valituksenalaisessa päätöksessä eduskunnan virkaehtosopimusten määräysten mukaisesti, erityisesti sen mukaan, mitä vaativuudenarviointijärjestelmästä ja siihen liittyvästä pisteytyksestä on määrätty eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteessä 4 sekä eduskunnan tehtävien vaativuudenarviointia ja suoritusarviointijärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteessä 1.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuin on varannut eduskunnan virkaehtosopimukseen osallisille yhdistyksille Eduskunnan kansliatoimikunnalle, Eduskunnan ammattiosasto ry:lle, Eduskunnan virkamiesyhdistys ry:lle, Eduskunnan Akavalaiset ry:lle sekä Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi. Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry ei ole antanut lausuntoa, koska yhdistyksen entinen puheenjohtaja Timo Mustonen on ilmoittanut työtuomioistuimelle, että Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry on lakannut toimimasta 14.9.2023.

EDUSKUNNAN KANSLIATOIMIKUNNAN LAUSUNTO

Eduskunnan kansliatoimikunta on lausunut, että vaativuudenarviointiryhmä oli arvioinut eduskunnan kanslian tietohallintotoimistossa työskentelevän projektipäällikkö D:n virkatehtävän vaativuuden virkaehtosopimuksen määräysten mukaisesti ja että päätös tehtävän vaativuudesta oli tehty yksimielisesti ja tasapuolisuutta noudattaen.

Tietohallintotoimistossa hoidettavat tehtävät ja henkilö- ja virkarakenne

Eduskunnan kanslian hallinto- ja palveluosastoon kuuluva tietohallintotoimisto huolehtii tieto- ja viestintätekniikasta, tietojärjestelmistä ja tietoturvasta sekä tietohallinnon kehittämisestä (eduskunnan kanslian ohjesääntö 12 § 5). Tietohallinnon toiminnassa korostuu tietohallinnon palveluiden osto ulkopuolisilta palveluntuottajilta: hankintojen suuruusluokka on vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa. Tietohallintotoimiston oma toiminta keskittyy palveluiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen eduskunnan tarpeisiin ja näitä tarpeita vastaavien palveluhankintojen valmisteluun ja toteuttamiseen sekä palveluntuottajien toiminnan valvontaan. Tämän lisäksi toimistoon kuuluva IT-palvelut-tiimi antaa tietotekniikan käytön tukea kansanedustajille, kanslian henkilökunnalle ja muille eduskunnassa työtä tekeville.

Toimistossa on yhteensä 43 virkaehtosopimuksen tarkoittamaa virkaa, joista muissa kuin it-palveluiden asiakaspalvelussa ja puhelunvälityksessä on 22. Ylläpito- ja kehittämistyön pieni virkojen määrä sekä henkilömäärä edellyttää, että näihin tehtäviin osoitetut virat ovat pitkälle eriytyneitä ja erikoistuneita. Virkanimikkeitä on yhteensä 13 ja sama nimike voi kattaa sisällöltään ja vaativuudeltaan erilaisia tehtäväkokonaisuuksia. Koko toimistoa tarkastelleen esimerkiksi "järjestelmäasiantuntija" -nimikkeen vaativuus voidaan pisteyttää välillä 152,5-167,5, "erityisasiantuntija" -nimikkeen vaativuus välillä 162,5-200 ja "suunnittelija" -nimikkeen vaativuus välillä 172,5-205.

Edellä sanotusta syystä virkojen tehtäväsisältöjä on hyvin vaikea ryhmitellä keskenään samankaltaisiksi. Tehtäväsisältöjen keskinäinen eroavaisuus vaikeuttaa niiden vaativuuden arviointia: jokainen tehtävä joudutaan arvioimaan yksilöllisesti.

Vaativuuden arviointi eduskunnan kansliassa

Eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen mukainen vaativuuden arviointi tapahtuu vaativuudenarviointiryhmässä, jonka kokoonpano on määritetty 4 § 6 momentissa: "Eduskunnan kansliassa tehtävien vaativuudenarviointiryhmään kuuluu varsinaisena jäsenenä kaksi työnantajan nimeämää virkamiestä ja näiden varajäsenenä yksi työnantajan nimeämä virkamies, sekä henkilöstöjärjestöjen edustajina kaksi Eduskunnan ammattiosasto ry:n nimeämää edustajaa ja kaksi Eduskunnan virkamiesyhdistys ry:n nimeämää edustajaa. Edellä mainituilla henkilöstöjärjestöjen edustajilla on yksi kummankin järjestön nimeämä varahenkilö." Vaativuudenarviointiryhmä tekee päätöksensä yksimielisesti, siirtäen erimielisyydet sopimuksen 9 § 4 momentin mukaiseen menettelyyn.

Tehtävän vaativuusluokan määrittäminen perustuu edellä sanotun sopimuksen 4 § 1 momentin mukaan virkamiehen ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtävänkuvaukseen. (Ks. myös sopimuksen 4b § 4 momentti: "Tehtävänhoitajan ja esihenkilön allekirjoittama tehtävänkuvaus antaa perusteet tehtäväkohtaisen palkanosan maksamiselle.")

Virkamies ja esihenkilö eivät voi keskinäiseen yhteisymmärrykseen perustuvalla tehtävänkuvauksella määrittää tehtävän vaativuutta arviointiryhmää sitovasti, vaan harkinta vaativuuden arvioinnista kuuluu arviointiryhmälle.

Tehtävän vaativuus tarkistetaan, kun tehtävän sisältö muuttuu olennaisesti (4 § 2). Vaativuusarvioinnin käytännössä olennaiseksi muutokseksi ei ole katsottu uusien sovellusten, ohjelmien tai laitteiden käyttöönottoa, uusien, mutta aiempien kanssa samankaltaisten, tehtävien sisällyttämistä tehtävänkuvaan. Myöskään työmäärän tai -suorituksen muutosta ei arvioida tehtävän vaativuuden muutoksena.

Vaativuutta arvioitaessa lähtökohtana on kunkin tehtävän yksilöllinen arviointi.

Käytännössä vain osa tehtävän vaativuuden perusteista on selkeästi määritettävissä: Tehtävän edellyttämä koulutus voidaan liittää kelpoisuusehtoihin ja edellytetyn työkokemuksen taso (pituus) voidaan tuoda ilmi viranhakuilmoituksessa ja virkanimityspäätöksessä. Viranhaku- ja virkanimitysasiakirjoilla on myös merkitystä vaativuustekijöiden arvioinnissa. Tehtävän vaativuuden määrittämisessä otetaan huomioon myös muita tekijöitä kuin niitä, mitä tehtävänkuvaukseen on kirjattu. Merkitystä on myös viran perustamiseen liittyvillä asiakirjoilla. Tehtävästä laadittu tehtävänkuvaus ei voi merkittävästi poiketa siitä, minkälaisilla tehtävänkuvauksilla virka on perustettu. Virkaa perustettaessa on määritelty tehtävän vaatima koulutus ja kielitaito. Henkilöjohtamisessa arviointipisteet voidaan liittää alaisten lukumäärään ja alaisten tehtävien vaativuuteen. Joissakin tapauksissa työryhmien tai projektien johtaminen voidaan huomioida henkilöjohtamisena, mutta tällöin pisteytys on alin mahdollinen.

Monissa vaativuuden osatekijöissä joudutaan tekemään harkintaa, jonka objektiivisuus edellyttää vertailua muihin tehtäviin. Saman toimintayksikön sisällä vertailussa pidetään johdonmukaisena lähtökohtana sitä, että virkamiehen arviointi ei ylitä tämän esihenkilön tasoa ja asiantuntijatyötä arvioidaan suorittavaa työtä ylemmäksi.

Vertailua joudutaan tekemään myös muiden toimintayksiköiden tehtäviin: esimerkiksi kielitaito, joka riittää oman toimialan tehtävien sujuvaan hoitamiseen ei nosta vaativuusarviointitekijää samalle tasolle kuin toisella osastolla vaativia kansainvälisiä tehtäviä hoitavien henkilöiden kielitaito. Vuorovaikutuksen luonnetta on vaikea arvioida korkeammalle tasolle, mikäli tehtävänkuva edellyttää yhteydenpitoa kanslian sisällä verrattuna tehtäviin, joihin liittyy monipuolisia ja olennaisia sidosryhmäyhteyksiä.

Vaativuuden arvioinnissa huomioidaan virkaehtosopimuksen liitetaulukossa olevia kuvauksia. Ne eivät kuitenkaan sellaisenaan ole yksitulkintaisia: "Työ sisältää selvästi toisistaan erottuvia tehtäviä" edellyttää punnintaa siitä, milloin eroavaisuus on selvää tai vähemmän selvää; "Työ sisältää laajan osaamisalueen tehtävät tai on strategisesti merkittävä" edellyttää punnintaa siitä, milloin tehtävä on niin laaja, että se nostaa "osaamisen laajuus"- kokonaisuuden pistemäärää tai milloin tehtävä on strategisesti merkittävä, kun sitä ei kuitenkaan suoraan mainita kanslian strategiassa.

Virkaehtosopimus antaa puitteet vaativuudenarviointiryhmän työlle. Näissä puitteissa työlle on vakiintunut selkeitä tulkintakäytäntöjä. Tulkinta käytännöt ovat vakiintuneet virkaehtosopimusjärjestelmän käyttöönotosta alkaen ja ne perustuvat arviointiryhmässä edustettuina olevien työnantaja- ja virkamiesyhdistysjäsenten yhteisiin ratkaisuihin. Vaativuudenarvioinnissa annetaan erityistä merkitystä sille, kuinka vaativuuden arviointijärjestelmää ja sen usein tulkinnanvaraisia arviointikriteerejä tosiasiassa sovelletaan, sekä sille, että arvioinnit tehdään tasapuolisesti.

D:n tehtävän vaativuuden arviointi

Projektipäällikön tehtävä on tehtävä, jota oli hoidettu työsuhteisena vuodesta 2015 lukien aina siihen saakka kun oli päätetty perustaa projektipäällikön virka vuonna 2020.

D oli nimitetty eduskunnan kanslian hallinto- ja palveluosaston tietohallintotoimistoon projektipäälliköksi 14.5.2020 tehdyllä eduskunnan pääsihteerin päätöksellä. Tehtävä oli arvioitu ensimmäistä kertaa helmikuussa 2020. Virkaa täyttäessä hakuilmoitukseen, nimityskirjaan ja nimitysmuistioon oli kirjattu, että virka sijoittui vaativuusluokkaan 10, mikä oli perustunut vaativuudenarviointiryhmän avoimesta virasta tekemään 162,5 kokonaispistemäärän arviointiin. Nimitysmuistiossa oli kerrattu viranhakuilmoituksessa mainittuja nimitysperusteita: soveltuva koulutus, kokemus vaativista tehtävistä, projektinjohto- ja hankintaosaamista, ICT-kehitysteknologioihin tutustumista, (ulkopuolisiin) palvelutoimittajien ohjaamista ja yhteistyötä teknisten asiantuntijoiden kanssa.

D:n tehtävän vaativuutta oli arvioitu uudelleen 5.5.2021. Arvioinnissa pisteytystä oli tarkistettu tasolle 167,5 tehtävän vaativuuden jäädessä edelleen luokkaan 10. Päätös oli ollut yksimielinen.

Virkamiesyhdistykseen kuulumaton projektipäällikkö D oli tehnyt oikaisuvaatimuksen kansliatoimikunnalle vaatien päätöksen muuttamista. Muutoksenhakua hän oli perustellut seuraavasti:

Tehtävän edellyttämä

- osaamisen laajuus tulisi pisteyttää tasolle 40

- henkilöjohtaminen tulisi pisteyttää tasolle 10

- vuorovaikutus tulisi pisteyttää tasolle 40

- kielitaito tulisi pisteyttää tasolle 10

- koulutus ja kokemus tulisi pisteyttää yhteensä tasolle 70

Muilta osin tehtävän pisteytys oli ollut D:n muutoksenhaun mukaan perusteltu.

Kansliatoimikunta ei ollut hyväksynyt muutoksenhakua ja se oli pysyttänyt vaativuusluokan (ja pisteytyksen) ennallaan. D:n valituksen perusteet hallinto-oikeudelle osoitetussa valituksessa olivat olleet olennaisilta osin samat kuin kansliatoimikunnalle tehdyssä oikaisuvaatimuksessa.

Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö tehtävän arvioinnista

Osaamisen laajuus oli lähtökohtaisesti vaikeasti arvioitava vaativuustekijä. Osaamisen laajuuden arviointi oli kuitenkin tehty virkaehtosopimuksen mukaisesti. Osaamisen laajuudessa ei ollut tapahtunut olennaista muutosta viran alkuperäisen arvioinnin jälkeen. Muutos oli ollut tavanomaista ja tehtäviin kuuluvaa tekniikan kehitystä. Arvioitu 35 pisteen taso oli kyseisessä toimintayksikössä korkealla ja siinä oli huomioitu, ettei tehtävä selkeästi rajoittunut yhteen suppeahkoon osaamisalueeseen (jolloin pistemäärä olisi ollut enintään 30). Mikäli osaamisen laajuuden pisteytystä olisi nostettu tasolle 40, se olisi vastannut toimintayksikön johtavan erityisasiantuntijan ja tietojärjestelmäpäällikön vaativuustasoa. Mainituissa viroissa oli jouduttu perehtymään kattavasti kaikkiin tietohallintotoimiston osaamisalueisiin ja toimimaan toimistopäällikön sijaisena. Myös muilla osastoilla 35 pisteen arviot olivat olleet tavanomaisia kanslian valiokuntasihteeristön, keskuskanslian ja kv-osaston neuvosten tehtävissä.

Henkilöjohtamisen arvioinnin lähtökohtana oli ollut, ettei projektipäällikön tehtävissä olevalla henkilöllä ollut yhtään alaista. Toimintayksikössä alin mahdollinen (nollan ylittävä) johtamisarvio oli voitu liittää joihinkin tehtäviin, joissa projektiryhmien ja pysyvien työryhmien johtaminen oli varsinaisen tehtävän lisävaatimus. Projektipäällikön tehtäviin oli kuulunut projektien vetäminen, eikä sitä ollut myöskään tehtävän alkuperäisessä arvioinnissa katsottu johtamistehtäväksi.

Kielitaitovaatimus oli vastannut toimintayksikön yleistä tasoa, jossa oli edellytetty oman alan kielten (suomi ja englanti, virkamiesruotsi) hallintaa. Mikäli kielitaitoa koskevaa arviota olisi nostettu seuraavalle tasolle, se olisi vastannut johtavan erityisasiantuntijan ja tietojärjestelmäpäällikön vaativuustasoa, joissa tehtävissä kielitaitovaatimukseen oli kuulunut käydä vaativia ja vastuullisia neuvotteluita muilla kuin omalla äidinkielellä. Kielitaito oli vakiintuneen käytännön mukaan arvioitu 2,5 pisteeseen. Vakiintuneen käytännön mukaan kielitaitovaatimuksen pisteytys oli poikennut tarkentavan virkaehtosopimuksen pisteytyksestä siten, että käytössä oli ollut niin sanotut puolivälipisteet. Virkaehtosopimuksen liitetaulukossa tasolla 1 oli saatu pisteiksi 5, tasolla 2 pisteiksi 10 ja tasolla 3 pisteiksi 15. Tätä oli sovellettu siten, että tasolla 0,5 pisteitä oli tullut 2,5 pistettä. Tätä laskutapaa oli sovellettu kaikkiin kanslian virkatehtäviin. Selkeyden vuoksi tämä käytäntö oli kirjattu uusimmassa virkaehtosopimuksessa myös liitetaulukkoon.

Pätevyyden kokonaisuus (koulutus ja kokemus) oli vastannut alkuperäistä vaativuuden arviointia ja vaativuustasoa, jota viranhakuilmoituksessa ja virkanimityksessä oli sovellettu.

Pääkäsittelyssä Eduskunnan kansliatoimikunta on täsmentänyt lausuntoaan ja todennut, että projektipäällikön tehtävä on tehtävä, jota oli hoidettu työsuhteisena vuodesta 2015 lukien aina siihen saakka kun oli päätetty perustaa projektipäällikön virka vuonna 2020. Tehtävä oli arvioitu ensimmäistä kertaa helmikuussa 2020. Virkaa täyttäessä hakuilmoitukseen, nimityskirjaan ja nimitysmuistioon oli kirjattu, että virka sijoittui vaativuusluokkaan 10.

EDUSKUNNAN AMMATTIOSASTO RY:N LAUSUNTO

Eduskunnan ammattiosasto ry on lausunut, ettei sillä ole kantaa projektipäällikkö D:n tehtävän vaativuudenarviointia koskevaan asiaan.

EDUSKUNNAN VIRKAMIESYHDISTYS RY:N LAUSUNTO

Eduskunnan virkamiesyhdistys ry ei ole ottanut kantaa D:n tehtävän pisteytykseen.

Eduskunnan virkamiesyhdistys ry on lausunut yleisellä tasolla, että voimassa olevassa virkaehtosopimuksessa oli käytetty kielitaitoa koskevan vaativuustekijän pisteytyksessä niin sanottuja välipisteitä (2,5 pistettä, 7,5 pistettä ja 12,5 pistettä), mutta sanottuja välipisteitä ei ollut mainittu vuoden 2021 virkaehtosopimuksen pisteytystaulukossa, vaan tuolloin voimassa olleessa virkaehtosopimuksessa oli sovittu vain arvojen 5, 10 ja 15 käytöstä.

Vaikka virkaehtosopimuksen osapuolet olivat olleet jäseninä eduskunnan kanslian tehtävien vaativuuden arviointiryhmässä, Eduskunnan virkamiesyhdistys ry:llä ei ollut tarkkaa tietoa siitä, milloin vaativuudenarviointiryhmässä oli tosiasiallisesti ryhdytty myöntämään niin sanottuja välipisteitä kielitaidon osalta.

Välipisteiden lisäämisestä virkaehtosopimuksen pistetaulukkoon oli sovittu vasta kevään 2023 virkaehtosopimusneuvotteluiden neuvottelukierroksella. Uusi virkaehtosopimus sopimuskaudelle 2023-2025 oli tullut voimaan 1.3.2023 alkaen. Eduskunnan virkamiesyhdistys ry oli 20.9.2023 lähettänyt työnantajalle 20.4.2023 päivätyn yhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirjanotteen (liite), jossa oli kiinnitetty työnantajan huomiota siihen, että jostakin syystä kaikkia edellä mainittuja välipisteitä ei neuvottelutuloksesta huolimatta ollut merkitty allekirjoitettuun virkaehtosopimukseen.

Voimassa olevista eduskunnan kanslian tehtävien vaativuuspisteytyksistä on nähtävissä, että 2,5 pistettä ja 7,5 pistettä olivat olleet varsin tavanomaisia arvoja kielitaitoa koskevasta vaativuustekijästä: 147 viran kielitaitopisteiksi oli arvioitu 2,5, ja 46 viran kielitaitopisteiksi oli arvioitu 7,5. Eduskunnan kansliassa oli yhteensä noin 420 virkamiestä.

EDUSKUNNAN AKAVALAISET RY:N LAUSUNTO

Eduskunnan akavalaiset ry on lausunut, että asiassa oli kysymys siitä, mikä oli ollut eduskunnan virkaehtosopimuksen sisältö silloin, kun valituksen kohteena olevaa D:n tehtävän vaativuutta oli arvioitu, ja toisaalta siitä, mikä oli ollut työantajaosapuolen asema virkaehtosopimuksen tulkinnassa.

Vaativuuden arvioinnin tulee perustua yksin virkaehtosopimukseen ja tehtävää tulee arvioida virkaehtosopimuksen mukaan. Vuoden 2021 vaativuuden arvioinnissa ei ollut viitattu muihin lähteisiin kuin virkaehtosopimukseen ja esihenkilön ja viranhaltijan laatimaan tehtävänkuvaukseen.

Virkaehtosopimusosapuolten kesken ei ollut sovittu muiden lähteiden käyttämisestä vaativuuden arvioinnissa. Vaativuuden arvioinnissa perusteeksi on otettava esihenkilön ja viranhaltijan laatima tehtävänkuvaus eikä viran täyttämiseen liittyvillä vuoden 2020 asiakirjoilla ole merkitystä asiassa, koska tehtävä on voinut muuttua siitä, millaiseksi se oli nähty nimittämisprosessissa.

Vuonna 2021 eduskunnan virkaehtosopimukseen perustunut palkkausjärjestelmä ei ollut mahdollistanut kielitaitoa koskevan vaativuuden arviointia 2,5 pisteen tarkkuudella. Eduskunnan kansliatoimikunnan antaman selvityksen mukaan kielitaitovaatimuksen perustason (pisteytys 5) kuvaus oli ollut yksitulkintainen: tehtävien hoitaminen oli edellyttänyt oman äidinkielen ohella englannin kielen taitoa ja kyseisen alan ammattisanaston hallintaa.

Lisäselvityksessään kansliatoimikunta oli tuonut esiin, että tietohallinnon tehtävien kielitaitovaatimuksen yleisin pisteytys olisi ollut 2,5 pistettä. Tällaisesta virkaehtosopimuksen kirjauksesta oli sovittu virkaehtosopimuksen osapuolten kesken vasta lokakuussa 2023. Arviointiryhmän käytäntö ei ole ollut virkaehtosopimuksen mukainen.

Koska kansliatoimikunnan lisäselvityksessä esittämä luonnehdinta D:n tehtävän vaatimasta kielitaidosta oli ilmeisesti ja riidattomasti ylittänyt 0 pisteen tason, pistemäärän olisi pitänyt olla vähintään 5 pistettä virkaehtosopimusmääräysten mukaisesti.

Eduskunnan virkaehtosopimusmääräysten mukaan tehtävän vaativuutta ei arvioitu tehtävää hoitavan henkilön ominaisuuksien tai hänen koulutuksensa mukaan, vaan ainoastaan tehtävän edellyttämän koulutuksen ja työkokemuksen tuottamien vaativuuspisteiden perusteella.

D:n lisävastaselityksestä oli ilmennyt D:n esimiehen tuoneen esille maaliskuussa 2021, ettei D:n vaativuusluokkaa ollut voitu korottaa, koska D:llä ei ollut ylempää korkeakoulututkintoa. Eduskunnan Akavalaiset ry:n mukaan työnantaja oli esittänyt vastaavalla tavalla toisessa eduskunnan virkaehtosopimukseen perustuvassa vaativuuden arviointia koskevassa erimielisyysasiassa, että tehtävissä, joiden kelpoisuus ei ollut nimenomaisesti edellyttänyt ylempää korkeakoulututkintoa, tehtävän vaativuus ei ollut voinut sijoittua VL11:tä korkeampaan vaativuusluokkaan. Eduskunnan akavalaiset ry on todennut, että työnantajan tulkinta ei perustunut virkaehtosopimukseen, eikä tehtävän vaatima koulutustaso voinut muodostaa estettä vaativuusluokan korottamiselle. Tehtävän vaatima koulutus ja työkokemus oli tullut ottaa huomioon vaativuutta koskevassa pisteytyksessä. Tehtävän koulutustaso tai virkamiehen koulutustaso eivät kuitenkaan olleet rajanneet tehtävän vaativuutta johonkin tiettyyn vaativuusluokkaan.

Virkaehtosopimuksen pääsopimuksen mukaan osapuolten tuli neuvotella virkaehtosopimuksen tulkintaa koskevan soveltamisohjeen sisällöstä. Soveltamisohjeesta, jonka mukaan virkamiehen koulutustaso tai tehtävän kelpoisuutena oleva koulutustaso rajaisi tehtävän vaativuuden johonkin tiettyyn vaativuusluokkaan, ei ollut koskaan neuvoteltu. Työnantaja ei ollut ollut virkaehtosopimuksen tulkinnassa sellaisessa asemassa, että se olisi voinut yksipuolisesti tulkita palkkausjärjestelmää koskevaa virkaehtosopimusta muita sitovasti tai soveltaa sitä työntekijän vahingoksi.

Kun projektipäällikön viran tehtävänkuvaus oli vaativuustekijöiden 4B, 4B ja 5 osalta vastannut täysin eduskunnan tehtävien tehtävänkuvauksen vaativuudenarvioinnin ja suoritusarviointijärjestelmän liitteessä 1 mainittujen vaativuustekijöiden kuvauksia, eduskunnan kanslian tehtävien vaativuudenarviointiryhmällä ei olisi ollut perustetta tulkita pisteytystä toisin, eikä tulkinta ole virkaehtosopimuksen mukainen.

Tasapuolisen kohtelun vaatimus ei ole toteutunut vaativuudenarvioinnissa. Kuten D on esittänyt Helsingin hallinto-oikeudelle toimittamassaan 27.1.2023 päivätyssä lisävastaselityksessä, D:lle ei ollut annettu vaativuudenarvioinnissa yhtään pistettä henkilöstöjohtamisen osa-alueesta, vaikka hänen kollegansa oli saanut samoin perustein henkilöstöjohtamisesta 5 pistettä. Molempien työtehtäviin oli kuulunut projektien ja projektikohtaisten työryhmien johtamista, ei kummallakaan heillä ei ollut ollut suoria alaisia.

Pääkäsittelyssä Eduskunnan akavalaiset on täsmentänyt lausuntoaan ja todennut, että vuonna 2021 tehdyssä D:n tehtävän vaativuuden arvioinnissa ei ollut viitattu muihin lähteisiin kuin virkaehtosopimukseen ja esihenkilön ja viranhaltijan laatimaan tehtävänkuvaukseen. Virkaehtosopimusosapuolten kesken ei ollut sovittu muiden lähteiden käyttämisestä vaativuuden arvioinnissa. Vaativuuden arvioinnissa perusteeksi on otettava esihenkilön ja viranhaltijan laatima tehtävänkuvaus eikä viran täyttämiseen liittyvillä vuoden 2020 asiakirjoilla ole merkitystä asiassa, koska tehtävä on voinut muuttua siitä, millaiseksi se oli nähty nimittämisprosessissa

TODISTELU

Eduskunnan kansliatoimikunnan kirjalliset todisteet

Eduskunnan hallinto- ja palveluosaston 13.3.2020 tiedotus eduskunnan kanslian tietohallintotoimistossa haettavana olevasta projektipäällikön virasta
Eduskunnan tietohallintotoimiston tietohallintopäällikkö F:n 24.5.2020 laatima muistio Dnro 21/11/2020 projektipäällikön (00217) virkaan nimittämisestä
D:n virkaan nimittämiskirja 14.5.2020 Dnro 21/11/2020

Todisteiden 1-3 yhteiset todistusteemat: projektipäällikön virkaa perustettaessa määritellyt tehtävänkuvaukset määrittävät tehtävän sisällön ja tehtävän vaativuustekijät; virkaa perustettaessa on määritelty tehtävään nimitettävän viranhaltijan koulutustaso ja kielitaito; tehtävästä myöhemmin laadittu tehtävänkuvaus ei voi merkittävästi poiketa siitä, minkälaisilla tehtävänkuvauksilla virka on perustettu

Kooste eduskunnan kanslian virkojen tehtävän vaativuuden pisteytyksestä 1.2.2021 kielitaitoa koskevan kriteerin 4 B osalta
Todistusteemat: virkaehtosopimuksen sanamuodosta poikkeamisesta on muodostunut vakiintunut käytäntö kielitaitoa koskevan vaatimuksen osalta; eduskunnan kanslian virkojen tehtävien vaativuuden arvioinnissa kielitaito on pisteytetty vakiintuneesti puolivälipisteytyksin ennen puolivälipisteytyksen ottamista virkaehtosopimukseen vuonna 2023; eduskunnan tietohallintotoimistossa tavanomaisin kielitaidon pisteytys on ollut 0,5

Eduskunnan kansliatoimikunnan henkilötodistelu

E, hallintojohtaja ja vaativuuspisteytysryhmän puheenjohtaja
Todistusteemat: vaativuuden arvioinnin vakiintunut käytäntö; huomioon otettavat seikat tehtävän kuvauksen lisäksi; tehtyjen päätösten yksimielisyys
F, tietohallintopäällikkö
Todistusteema: projektipäällikön tehtävän vaativuustekijät

Eduskunnan akavalaiset ry:n todistelu

Eduskunnan akavalaiset ry ei ole nimennyt todistelua asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Mistä tässä asiassa on kysymys?

Eduskunnan kanslian tehtävien vaativuudenarviointiryhmä on 5.5.2021 arvioinut projektipäällikön muuttuneen tehtävänkuvauksen ja päättänyt tarkistaa tehtävän kokonaispistemäärää siten, että pisteytystä on nostettu 165 pisteestä 167,5 pisteeseen tehtävän vaativuusluokan pysyessä ennallaan tasolla 10.

Projektipäällikkö D on tehnyt 19.5.2021 vaativuudenarviointiryhmän päätöksestä oikaisupyynnön, jossa hän on vaatinut pisteytyksen nostamista 210 luokkaan ja vaativuusluokan nostamista tasolle 11. Eduskunnan kansliatoimikunta on 17.6.2021 tekemällään päätöksellä § 15 päättänyt olla muuttamatta projektipäällikön tehtävien vaativuudenarvioinnin pisteytystä sekä päättänyt pysyttää pisteytyksen 167,5 pisteessä ja vaativuusluokan tasolla 10.

D on valittanut kansliatoimikunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Asiassa on hallinto-oikeuden lausuntopyynnön perusteella kysymys siitä, onko projektipäällikön muuttuneen tehtävänkuvauksen vaativuus arvioitu vuonna 2021 voimassa olleiden virkaehtosopimusmääräysten mukaisesti.

Hallinto-oikeudessa valittaja D ja työnantajapuolta edustanut Eduskunnan kansliatoimikunta ovat olleet erimielisiä vaativuuden arvioinnin pisteytyksestä siltä osin kuin se on koskenut osaamisen laajuutta, henkilöjohtamista, vuorovaikutuksen luonnetta, vuorovaikutuksen kielitaitoa ja pätevyyttä.

Työtuomioistuimessa on kuultu eduskunnan kansliatoimikunnan nimeäminä todistajina eduskunnan hallintojohtajana vuodesta 2010 lukien ja vuodesta 2015 lukien eduskunnan vaativuuspisteytysryhmän puheenjohtajana toiminutta E:tä vaativuusarvioinnista ja vakiintuneesta käytännöstä sekä eduskunnassa vuodesta 1996 lukien ja tietohallintopäällikkönä 1.5.2017 lukien työskennellyttä projektipäällikön entistä lähiesihenkilöä F:ää projektipäällikön tehtävän vaativuustekijöistä. Eduskunnan tietohallintotoimisto toimii hallintojohtaja E:n alaisuudessa ja projektipäällikkö on E:n alaisen alaisen alainen.

Työtuomioistuimen toimivalta asiassa, kysymykset, joista työtuomioistuin voi antaa lausuntoja

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa, jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta, voi tuomioistuin, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asianosainen sitä vaatii, pyytää asiasta tältä osin lausunnon työtuomioistuimelta. Työtuomioistuimen toimivallasta on säädetty sanotun lain 1 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työehto- ja virkaehtoehtosopimuksia koskevat ja muun muassa työehtosopimuslakiin perustuvat riita-asiat, joissa on kysymys muun muassa työehto- ja virkaehtosopimuksen tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta.

Työtuomioistuimen lausuntoja pyydetään ja annetaan asioissa, joiden tutkiminen pääasiana kuuluu jollekin muulle tuomioistuimelle, mutta joihin liittyy työ- tai virkaehtosopimuksen sisältöä, kuten sopimuksen tulkintaa, voimassaoloa tai pätevyyttä koskeva kysymys. Työtuomioistuin toteaa, että lain 39 §:n 1 momentissa säädetty lausuntomenettely ei voi korvata oikeudenkäyntiä toimivaltaisessa tuomioistuimessa eli Helsingin hallinto-oikeudessa. Siltä osin kuin asian tarkempi arviointi riippuu siitä selvityksestä, jota hallinto-oikeudessa esitetään, asiasta ei voida antaa enemmälti lausuntoa.

Työtuomioistuin viittaa esimerkiksi työtuomioistuimen lausuntoon TT 1979:149 ja sanotun lausunnon johdosta Jorma Pelkosen kirjoitukseen Lausuntomenettelystä työtuomioistuimessa, Työoikeudellisen yhdistyksen vuosikirja 1984. In memoriam Kaarlo Sarkko 29.1.1938–28.7.1983, 1985 s. 144-145 ja kirjoitukseen Emmi Taramaa – Ari Wirén: Työtuomioistuimen lausuntomenettely, Työoikeudellisen yhdistyksen vuosikirja 2016–2017. Työneuvosto, työtuomioistuin ja työehtosopimuslaki 70 vuotta, Helsinki 2017 s. 101–102. Viimeksi mainitussa kirjoituksessa on lisäksi todettu, että poikkeuksena tästä on luonnollisesti se näyttö, joka otetaan vastaan työtuomioistuimessa lausunnon antamista varten.

Työtuomioistuin viittaa lisäksi työtuomioistuimen lausunnosta TT 2011:115 ilmenevään oikeusohjeeseen.

Vaativuuden arvioinnista ja arviointiryhmän toiminnasta työtuomioistuimessa esitetty selvitys

E on kertonut edustaneensa neuvotteluryhmän sihteerin roolissa eduskunnan virkaehtosopimusneuvotteluissa ja sitä tarkentavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa kansliatoimikuntaa, minkä lisäksi hän on toiminut eduskunnan kanslian vaativuuden arviointiryhmän puheenjohtajana vuodesta 2015 lukien sekä projektipäällikön tehtävän vaativuutta arvioitaessa vuosina 2020 ja 2021. E:n mukaan arviointiryhmän tehtävänä on ollut arvioida tehtävien vaativuudet sekä tulkita ja soveltaa virkaehtosopimusta ja sitä tarkentavia virkaehtosopimuksia.

E on kertonut, että arviointiryhmän arvioidessa tehtävien vaativuutta lähtökohtana on perustettavassa virassa tehtävälle laadittava tehtävänkuvaus tai jos tehtävä on muuttunut, virkamiehen ja esihenkilön muuttuneelle tehtävälle yhdessä laatima tehtävänkuvaus, jolloin arviointiryhmä arvioi itsenäisesti sitä, minkälaista painoarvoa se antaa esihenkilön ja virkamiehen näkemyksille tehtävästä. Tällöin arviointiryhmä vertaa samassa organisaatioyksikössä eri tehtävätasolla olevia virkamiehiä niin, että esimerkiksi asiantuntijoita arvioidaan ylemmälle tasolle kuin suorittavaa tehtävää tekeviä henkilöitä ja vastaavasti esihenkilöitä ylemmäksi kuin asiantuntijoita. Mikäli mahdollista, arviointiryhmä vertaa tehtävää muiden toimintayksiköiden mahdollisimman samankaltaisiin tehtäviin pyrkien yhdenmukaisuuteen vertailuryhmän sisällä niin vertikaalisesti toimintayksikön sisällä kuin horisontaalisestikin eri toimintayksiköiden välillä.

Kysyttäessä käyttääkö arviointiryhmä arvioinnissa muita asiakirjoja kuin kirjallista tehtävänkuvausta, E on kertonut, että tehtävänkuvaus on arvioinnissa olennainen asiakirja, mutta tarvittaessa arviointiryhmä kutsuu tehtävänkuvauksen kansliatoimihenkilökunnan puolesta allekirjoittaneen esimiehen asiassa kuultavaksi. Arviointiryhmällä on arvioinnin tueksi laadittu taulukko, josta ilmenee, miten virkojen vaativuudet on pisteytetty virkaehtosopimus huomioon ottaen.

Kysyttäessä huomioiko arviointiryhmä viran vaativuuden arvioinnissa viran perustamisasiakirjoja tai kelpoisuusvaatimuksia, E on todennut, että jos kysymys on uudesta tehtävästä, arviointiryhmä arvioi sitä, miten rekrytointi-ilmoitus ja nimitysasiakirjat suhtautuvat tehtävänkuvaukseen, esimerkiksi jos rekrytointikuvauksessa edellytetään erityisen pitkää kokemusta tai laajaa kielitaitoa, annetaan tälle edellytykselle merkitystä, mutta jos rekrytointi-ilmoituksessa ei ole tällaista edellytystä, annetaan esihenkilön suulliselle lisäselvitykselle enemmän painoa. Perustamisasiakirjat otetaan huomioon tausta-aineistona, esimerkiksi jos kelpoisuusvaatimuksissa on edellytyksenä ylempi korkeakoulututkinto, tarkentavan virkaehtosopimuksen taulukosta ilmenee, miten se pisteytetään.

E:n mukaan arviointiryhmä arvioi itsenäisesti tehtävänvaativuuden niissä tilanteissa, joissa tehtävänkuvauksessa on kuvailtu vaativuustekijä täsmälleen samoilla sanoilla kuin tarkentavan virkaehtosopimuksen vaativuuskuvauksessa, eikä arviointiryhmä ole sidottu esitettyyn vaativuudenkuvaukseen. Silloin kun tehtävänkuvauksessa on käytetty subjektiivisesti arvioitavia ilmaisuja, kuten esimerkiksi ilmaisua ”selvästi” tai ”strategisesti merkittävä” tai kun kysymys on osaamisen laajuudesta tai vuorovaikutuksen luonteesta, arviointiryhmä tekee itsenäisen ratkaisun siitä, mitä kriteerillä on tarkoitettu ja milloin kriteerin on katsottava täyttyvän.

Arviointiryhmä arvioi vuoden aikana noin 10–15 prosenttia kaikista hieman yli 400 henkilön tehtävästä, jotka ovat eduskunnan kanslian virkaehtosopimuksen piirissä. E:n mukaan on erittäin harvinaista, että arviointiryhmä päätyisi erimieliseen ratkaisuun vaativuudenarvioinneista, eikä erimielisiä ratkaisuja tehdä edes joka vuosi. Mikäli arviointiryhmä ei pääse ensimmäisessä keskustelussa yksimielisyyteen, arviointiryhmä kuulee esihenkilöä ja keskustelee useamman asiasta yksimielisyyden saavuttaakseen. Vaativissa tapauksissa, joita on harvemmin kuin joka toinen vuosi, arviointiryhmä keskustelee kansliatoimikuntaa edustavan varapuhemiehen johdolla vaativuudenarvioinnista.

Projektipäällikön tehtävän vaativuuden arvioinnista esitetty selvitys

E ja projektipäällikön lähiesimiehenä ja tiimiesimiehenä vuoden 2021 loppuun asti toiminut F ovat kertoneet, että tietohallintotoimistoon oli perustettu vuonna 2020 projektipäällikön virka, ja vaikka oli ollut kysymys uudesta virasta, projektipäällikön tehtävää oli aiemmin hoidettu määräaikaisin työsopimuksin työsuhteisena.

E on todennut, että vaikka perustettava virka oli ollut uusi, hän ja hänen johtamansa arviointiryhmä olivat tunteneet projektipäällikön tehtävän sisällön, koska siihen sisältyvän kaltaisia työtehtäviä oli tehty jo aiemmin työsopimuksen perusteella ja tehtävä oli vakiintunut osaksi kanslian toimintaa. Kun D:n työtehtäviin oli kuulunut miljoonan arvoisen työasemahankinnan tekeminen, E oli eduskunnan taloudesta vastaavana osallistunut seurannut hankinnan kilpailutusta ja osallistunut sen päätösharkintaan.

E:n mukaan arviointiryhmän arvioinnit projektipäällikön tehtävää koskien vuosina 2020 ja 2021 olivat olleet yksimielisiä, eikä vaativuudenarvioinnista ollut tarvetta äänestää. E on kertonut, että projektipäällikön virkaa perustettaessa vuonna 2020 arviointiryhmä oli arvioinut tehtävän vaativuuden ja määrittänyt tehtävälle vaativuusluokan, joka oli mainittu nimittämiskirjassa. Arviointiryhmä oli perustettavan viran vaativuuden arvioinnissa lähtenyt siitä, että projektipäällikön tehtävä on asiantuntijatehtävä, jonka kelpoisuusvaatimuksena ei ollut ollut korkeakoulututkinto, ja jonka tehtävän sisällössä ei ollut painottunut itsenäinen ja vaativa kehittämisen tehtävä. E on korostanut, että tehtävän vaativuuden arvioinnissa arvioidaan virkaa, eikä kyse ole kenenkään henkilön pätevyyden arvioinnista.

Vaativuustekijä 1, osaamisen laajuus

Tarkentavan virkaehtosopimuksen osaamisen laajuutta koskevan 3 kohdan mukaan yhden osaamisalueen tehtävä on kyseessä silloin, kun työ sisältää yhden suppeahkon osaamisalueen tehtävät. Kohdan 4 (alaraja 40 pistettä) mukaan kyseessä on laajan osaamisalueen tehtävä silloin, kun työ sisältää yhden laajan osaamisalueen tai usean suppeahkon osaamisalueen tehtävät.

D:n valituksessa on esitetty, että osaamisen laajuus kriteeri olisi tullut nostaa vuonna 2020 arvioidusta 35 pisteestä 40 pisteeseen vuonna 2021, kun projektipäällikön tehtävänkuvaukseen oli lisätty pilvipalveluiden kehittämis- ja ylläpitotehtävät, joka on D:n näkemyksen mukaan toinen laajaa osaamista edellyttävä tehtävä. Projektipäällikön tehtävänkuvauksesta 2021 ilmenee, että siihen on lisätty pilvipalveluiden kehittämis- ja ylläpitotehtävät (D:n valituksen liitteet 3 ja 2, Projektipäällikön tehtävänkuvauslomakkeet 2021 ja 2020).

Eduskunnan kansliatoimikunta on kertonut lausunnossaan työtuomioistuimelle, että osaamisen laajuus on arvioitu virkaehtosopimuksen mukaisesti ja että osaamisen laajuudessa ei ollut tapahtunut olennaista muutosta viran alkuperäisen arvioinnin jälkeen. Vaativuusarvioinnin käytännössä olennaiseksi muutokseksi ei ole katsottu uusien sovellusten, ohjelmien tai laitteiden käyttöönottoa, uusien mutta aiempien kanssa samankaltaisten tehtävien sisällyttämistä tehtävänkuvaan tai työmäärän tai työsuorituksen muutosta.

Eduskunnan kansliatoimikunta on edelleen todennut, että arviointiryhmä oli pisteyttänyt projektipäällikön tehtävän vaativuuden 35 pisteeseen, joka sijoittuu tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan yhden suppean ja laajan tai usean osaamisalueen välille. Arvioinnissa oli otettu huomioon, että tehtävässä oli tarvittu useamman kuin yhden osaamisalueen hallintaa, mutta tehtävä ei ollut kokonaisuutena arvioiden vaativuudeltaan laajan osaamisalueen tehtävä. Yksi suppea osaamisalue olisi pisteytetty 30 pisteeseen. Mikäli osaamisen laajuus olisi nostettu 40 pisteeseen, olisi se vastannut tietojärjestelmäpäällikön ja johtavan erityisasiantuntijan tehtävän vaativuutta, jolla oli päävastuu pilvipalveluiden kehittämisestä ja ylläpidosta. Eduskunnan kansliatoimikunnan mukaan pilvipalvelut kuuluvat tietohallintotehtävässä toimivan perusvalmiuksiin, eikä pilvipalveluiden lisääminen tehtävänkuvaukseen ollut merkinnyt olennaista muutosta osaamisen laajuuteen.

E on kertonut, että osaamisen laajuuden vaativuuden arvioinnissa on kysymys subjektiivisesta harkinnasta siltä osin, ovatko erilaiset tehtäväkokonaisuudet kaukana toisistaan vai ovatko ne yhteen kokonaisuuteen liitettävissä siten, että riippumatta tehtäväkuvauksen sanamuodosta olisi kuitenkin kyse yhdestä kokonaisuudesta. Osaamisen laajuutta koskevan vaativuustekijän osalta arviointiryhmä ottaa kantaa siihen, miten arvioitava tehtävä suhtautuu muihin tehtäviin kyseissä toimintayksikössä. Projektipäällikön vaativuuden arvioinnissa arviointiryhmä oli tältä osin päätynyt 35 pisteeseen, koska kyseisen toimintayksikön ylimmällä tasolla olevilla tiiminvetäjillä oli ollut 40 pistettä. E:n mukaan kriteerin pisteytys on kyseisen toimintayksikön osalta varsin korkealla tasolla ja selvästi ylempänä kuin palvelutehtävissä olevilla henkilöillä, jotka osaavat korjata esimerkiksi käyttöjärjestelmäongelmia.

E on todennut, että kun projektipäällikön tehtävänkuvaukseen oli vuonna 2021 lisätty pilvipalvelut, arviointiryhmässä oli arvioitu, kuten aina tehtävän muutostilanteessa sitä, onko kysymys olennaisesti erilaisesta asiasta. Arviointiryhmä oli yksimielisesti katsonut, ettei muutos siitä, onko tallennettu tieto omissa keskuskoneissa vai hankittu pilvipalveluna ollut ratkaiseva. E on todennut, että eduskunnassa on käytetty aiemminkin tämän kaltaista informaatiotekniikkaa, sillä pilvipalvelu on tiedon tallentamista ja se liittyy käyttöjärjestelmään.

F:n mukaan projektipäällikön tehtävä kuuluu tavanomaisiin tietohallinnon tehtäviin. F:n mukaan projektipäällikön virkaa avattaessa vuonna 2020 viran tehtävänkuvaukseen oli sisältänyt 60 prosenttia työajasta projektien suunnittelua, ohjausta ja valvontaa, mutta etätyöskentelyn lisääntyessä koronapandemian myötä tehtävänkuvausta oli muutettu vuonna 2021 niin, että aikaisemman 60 prosentin sijaan projektien suunnittelua, ohjausta ja valvontaa oli enää 30 prosenttia työajasta ja pilvipalveluiden kehittämistehtävään lisättiin 30 prosenttia työajasta.

F:n mukaan projektipäällikön tehtävään kuuluu pilvipalvelun kehittäminen, ja ylläpito, mikä pitää sisällään kehittämistarpeiden kartoittamisen, uusien palveluiden ottamisen käyttöön, palveluiden muutoshallinnan ja sen toteutuksen sekä käyttäjien tiedottamisen ja kouluttamisen, eli käytännössä tehtävä on valmispalveluiden käyttöönottoa. Eduskunnassa on myös huomattavasti vaativampia pilvipalveluun liittyviä tehtäviä, joihin siirtyy ohjelmiston tuotannon ratkaisun ohjaamista ja kehittämistä pilvipalvelussa.

Pilvipalvelut oli projektipäällikön tehtävän lisäksi lisätty myös toisen teknisen asiantuntijaviran tehtävänkuvaukseen huhtikuussa 2021. F oli katsonut, että kummassakaan virassa pilvipalveluiden lisääminen ei ollut olennaisesti muuttanut tehtävien vaativuutta siten, että se olisi vaikuttanut tehtävien pisteytykseen. Tekninen asiantuntijan tehtävä oli saanut kyseisestä tehtäväosa-alueesta projektipäällikön tehtävää alemman pistemäärän samanlaisella tehtävänkuvauksella, ja teknisen asiantuntijan tehtävä on alemmassa palkkaluokassa, koska tehtävänkuvauksen muissa osa-alueissa on eroja projektipäällikön tehtävään.

Vaativuustekijä 2, henkilöstöjohtaminen

Tarkentavan virkaehtosopimuksen vaativuustekijän 3 mukaan henkilöstöjohtamisessa otetaan huomioon tehtävään sisältyvä esimiestyö, henkilöiden johtaminen ja alaisten määrä. Esimiehellä tarkoitetaan pääsääntöisesti henkilöä, joka käy kehityskeskusteluja. Kohdassa 1 on pisteytetty ryhmän, tiimin tms. asiantuntemusalueen vetovastuu 10-15 pisteeseen, johon kuuluu työhön sisältyvän työryhmän tai tiimin vetovastuu ja ohjaus.

D on katsonut valituksessaan Helsingin hallinto-oikeudelle, että henkilöstöjohtaminen vaativuustekijä olisi tullut arvioida nollan pisteen sijasta 10 pisteeseen, koska projektipäälliköllä on ollut useita projektiryhmiä työnohjauksessa ja koska kyseessä oli vaativa asiantuntijatehtävä, johon oli kuulunut toimiminen verkostoissa ja projektikokoisuuksien ohjaaminen.

D sekä Eduskunnan akavalaiset ry ovat lausuneet, että vaativuudenarvioinnissa ei ole noudatettu tasapuolisen kohtelun vaatimusta, kun D:lle ei ollut annettu yhtään pistettä henkilöstöjohtamisesta, vaikka hänen kollegansa oli saanut samoin perustein henkilöstöjohtamisesta 5 pistettä. Molempien työtehtäviin oli kuulunut projektien ja projektikohtaisten työryhmien johtamista.

Eduskunnan kansliatoimikunta on lausunut, että henkilöstöjohtaminen oli arvioitu nollaan pisteeseen, koska projektipäällikön tehtävään ei ollut kuulunut esimiestyötä, sillä hänellä ei ollut alaisia. Tietohallintotoimistossa 10 pistettä tai yli oli annettu ainoastaan niille, joilla oli ollut selkeitä henkilöstöjohtamisvastuita ja 5 pistettä oli annettu, mikäli tehtävän lisävaatimuksena on työryhmien, verkostojen ja niihin rinnastettavien kokonaisuuksien johtaminen yleensä määräaikaisesti. Projektipäällikön tehtävään oli kuulunut projektien vetäminen, mitä ei ollut katsottu johtamistehtäväksi.

E on kertonut, että henkilöstöjohtamisesta annetaan lähtökohtaisesti 10 pistettä tai enemmän silloin, jos tehtäviin kuuluu kehityskeskustelujen käyminen, kesälomien myöntäminen ja muut esihenkilölle kuuluvat tehtävät. Arviointiryhmä on kuitenkin voinut antaa henkilöstöjohtamisesta 5 pistettä vaikka henkilöllä ei olisikaan ollut suoria alaisia silloin, jos tehtävänkuvaan ovat kuuluneet pitkäaikaiset, vaativat projektit, joissa vuorovaikutus eduskunnan ulkopuolelle on korostunut. Arviointiryhmän pisteytys projektipäällikön tehtävän osalta oli perustunut siihen, että projektipäälliköllä ei ole suoria alaisia tai esihenkilötehtäviä, eikä tehtävään katsottu kuuluneen edellä kuvatulla tavalla pitkäaikaisia ja vaativia eduskunnan ulkopuolelle meneviä projekteja.

Myös F on kertonut, että projektipäälliköllä ei ole omia suoria alaisia. Projektipäälliköllä on yhtä aikaa hoidettavana 1-2 projektia, joihin on osallistunut 5-10 henkilöä. Koska tietohallinto on eduskunnassa ulkoistettu, osallistuu projektiin usein eduskunnan ulkopuolisia henkilöitä. Projektipäällikkö käyttää eniten aikaa projektin hoitamiseen siinä missä muut jäsenet käyttävät keskimäärin muutaman työpäivän kuussa projektin suunnitteluun ja testaukseen. Esimerkkeinä D:n hoitamista kuluvan vuoden ja viime vuoden aikaisista projekteista F on maininnut eduskunnan työasemien uudistamishankkeen sekä laite- ja ohjelmistohankinnat. Projektien pituus vaihtelee, mutta esimerkiksi työasemahankkeen kesto on tyypillisesti vuodesta runsaaseen kahteen vuoteen.

E:n mukaan G, jonka tehtävän D oli katsonut rinnastuvan projektipäällikön tehtävään, on eduskunnan johtava tietoturvan asiantuntija, joka oli ollut mukana hyvin merkittävissä projekteissa, jotka olleet vuotuisilta kustannuksiltaan enemmän kuin 100.000-200.000 euroa. Näissä projekteissa ei ollut ollut kyse ole ollut niin sanotun hyllytavaran hankkimisesta, vaan sen suunnittelusta, miten hankinta rakennetaan juuri eduskuntaa varten. E:n mukaan eduskunnan tietohallintotoimistosta on hankala löytää kahta samankaltaista asiantuntijatehtävää, koska kyse on pienestä toimistosta, joka on pääasiassa keskittynyt kehittämään ja tekemään hankintoja, siinä missä tietohallinnon rutiinit on pääosin ulkoistettu muualle. Arviointiryhmässä tehdään vertailua myös muihin toimintoihin, mutta koska tietohallintotoimiston tehtävät ovat niin teknisiä, projektipäällikön tehtävän osalta verrokkitehtäviä oli etsittävä tietohallintotoimiston sisältä. Projektipäällikön tehtävään nähden teknisen asiantuntijan nimikkeellä olevat ovat parhaita verrokkitapauksia, mutta projektipäällikön tehtävä on arvioitu teknistä asiantuntijaa hiukan korkeammalle tasolle. Projektipäällikön tehtävä on vastaavasti arvioitu selvästi alemmalle tasolle kuin tietyt suunnittelijat ja erityisasiantuntijan tehtävät.

Myös F on todennut, että projektipäällikön ja tietoturvan erityisasiantuntijan tehtävät ovat hyvin erityyppiset, sillä G toimii tietoturvan erityisasiantuntijana, mitä on vaikea verrata projektipäällikön projektinhallinnan tehtävään. F:n mukaan tietoturvan erityisasiantuntijan tulee tehtävässään tuntea substanssi huomattavasti paremmin kuin projektipäällikön, jotta erityisasiantuntija pystyy ohjaamaan tietoturvaan liittyviä hankkeita.

Vaativuustekijä 4 A, vuorovaikutuksen luonne

Tarkentavan virkaehtosopimuksen vaativuustekijän 4 A kohdan 3 mukaan vuorovaikutuksen luonne luokitellaan vaativaksi asiakas- ja tai sidosryhmävuorovaikutukseksi (30-35 pistettä), silloin kun on kysymys vuorovaikutuksesta sidosryhmien kanssa tai suunnitelmallisesta ja intensiivisestä asiakastyöstä. Lisäksi kohdassa 3 vuorovaikutukselta edellytetään hyvää asioiden esittämistaitoa. Kohdassa 4 vuorovaikutuksen luonnetta on kuvattu vaikuttamisena ja neuvotteluina (40-45 pistettä) ja kohdan täyttyminen edellyttää neuvotteluja, toisten henkilöiden mielipiteisiin ja toimintaan vaikuttamista vaihtelevissa tilanteissa ja hyvää neuvottelutaitoa.

D on katsonut oikaisuvaatimuksessaan, että vuorovaikutuksen luonne olisi tullut arvioida 30 pisteen sijasta 40 pisteeseen, koska projektipäällikön tehtävään oli kuulunut sopimusten neuvottelut ja projekti- ja sidosryhmien mielipiteisiin ja toimintaan vaikuttaminen.

D ja Eduskunnan akavalaiset ry ovat lausuneet, että koska projektipäällikön tehtävänkuvauksessa käytetyt vuorovaikutuksen luonnetta koskevat kuvaukset olivat vastanneet tarkentavan virkaehtosopimuksen vuorovaikutuksen luonteen kuvausta, vaativuudenarviointiryhmällä ei olisi ollut perustetta poiketa tarkentavan virkaehtosopimuksen pisteytyksestä, eikä vaativuudenarviointia ole näin ollen tehty virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Eduskunnan kansliatoimikunta on lausunut tältä osin, etteivät virkamiehen ja esimiehen laatiman tehtävänkuvauksen sanavalinnat sido arviointiryhmää, sillä vaativuuden arviointi kuuluu vaativuudenarviointiryhmälle. Edelleen eduskunnan kansliatoimikunta on lausunut, että tietohallinnon järjestelmien hankintaan, kehittämiseen ja ylläpitoon liittyy aina vuorovaikutusta eri sidosryhmiin. Vaativuudenarvioinnissa oli otettu huomioon, ettei virkamiestä arvioida korkeammalle kuin tämän esimiestä ja että asiantuntijatyötä arvioidaan korkeammalle kuin suorittavaa työtä. Projektipäällikön tehtävää vaativammaksi arvioidut johtava erityisasiantuntija ja tietojärjestelmäpäällikkö oli pisteytetty myös tasolle 3, vaikka heidän tehtävissään vuorovaikutuksen luonne oli arvioitu korkeammalle tasolle kuin projektipäällikön tehtävässä.

E:n mukaan vaativuuden arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, että projektipäällikön tehtävänkuvauksessa on vuorovaikutustaitojen osalta käytetty samaa kuvausta kuin virkaehtosopimuksessa on tältä osin 40 pisteen kohdalla, koska arviointiryhmän tulee tehdä itsenäinen arviointi tehtävästä, eikä vaativuudenarviointiryhmä ole sidottu virkamiehen ja hänen esimiehensä kirjoittamaan tehtävänkuvauksen.

E on todennut vuorovaikutuksen luonteen osalta, että yleisesti arvioitavan henkilön pisteytys ei voi olla hänen esihenkilöitään korkeampi. E on tuonut esille, että projektipäällikköön nähden esihenkilöasemassa olevilla tiiminvetäjillä eli tietojärjestelmäpäälliköllä, palvelupäälliköllä ja johtavalla erityisasiantuntijalla ei myöskään ole 40 pistettä vuorovaikutuksesta, eikä kyseisen vaativuustekijän pisteytys voi olla korkeampi tai edes samalla tasolla kuin projektipäällikön esihenkilöllä, jonka tehtävänä on arvioida sitä, miten palvelupäällikkö suoriutuu neuvotteluista ja saavuttaa asetetut tavoitteet.

E:n mukaan projektipäällikön tehtävään kuuluu tehdä vakioiduimpia hankintoja ja niihin liittyviä neuvotteluita, eikä tehtävään kuulu vaativampia hankkeita, joissa esimerkiksi rakennetaan oma järjestelmä juuri eduskunnan käyttötarpeita ajatellen. Projektipäällikön tekemät sopimukset ovat E:n mukaan lähtökohtaisesti hyvin pitkälle vakioituja sopimuksia, eikä projektipäällikkö pääse muokkaamaan sopimusehtoja, koska vastapuolena on isoja kansainvälisiä yrityksiä. Projektipäällikön tehtävään kuuluu tarkistaa, onko vakioehtoihin tullut muutoksia suhteessa valtion hyväksymiin vakioehtoihin.

F:n mukaan projektipäällikön tehtävään kuuluu tietotekniikkahankintojen valmistelu, siihen liittyvät neuvottelut eri toimijoiden kanssa hankintaprosessin neljässä eri vaiheessa. Markkinakartoitusvaiheessa neuvotteluita käydään ennalta määräämättömien markkinatoimijoiden kanssa tarkoituksena tunnustella markkinoilla olevia toimijoita, hankinnan käynnissä ollessa neuvotellaan eri tarjoajien kanssa, sopimusneuvotteluissa neuvotellaan sopimuksesta ja sopimuksen tekemisen jälkeen keskustellaan projektinhallinnasta ja käytännön toteutuksesta. Myös F:n mukaan projektipäällikön käymissä sopimusneuvotteluissa on suurelta osin kysymys vakiosopimusten tekemisestä.

Vaativuustekijä 4 B, kielitaito

Tarkentavan virkaehtosopimuksen vaativuustekijän 4 B kohdan 1mukaan käytännön kielitaitoa edellyttävä tiedon käsittely, hankinta ja jakaminen arvioidaan 5 pisteeseen ja kohdan 2 mukaan monipuolinen ammattialan erikoissanaston hallinta, käyttö ja kirjallinen tuotto arvioidaan 10 pisteeseen. Kielitaidosta saavutettava korkein pistemäärä 15 pistettä annetaan kohdan 3 mukaan hyvää kielitaitoa edellyttävästä kansainvälisestä yhteistyöstä ja vaikuttamisesta.

D on oikaisuvaatimuksessaan katsonut, että kielitaitoa koskeva vaativuustekijä olisi tullut pisteyttää 2,5 pisteen sijasta 10 pisteeseen, koska projektipäällikön työtehtäviin liittyvä ammattisanosto oli ollut laaja ja monitahoinen ja tehtävä edellyttää englannin kielen sanaston hallintaa.

D ja Eduskunnan akavalaiset ry ovat lausuneet, että koska projektipäällikön tehtävänkuvauksessa käytetyt vuorovaikutuksen kielitaitoa koskevat kuvaukset olivat vastanneet tarkentavan virkaehtosopimuksen vuorovaikutuksen kielitaidon kuvausta, vaativuudenarviointiryhmällä ei olisi ollut perustetta poiketa tarkentavan virkaehtosopimuksen pisteytyksestä, eikä vaativuudenarviointia ole näin ollen tehty virkaehtosopimuksen mukaisesti.

D ja Eduskunnan akavalaiset ry ovat lausuneet asiassa, että puolikkaiden pisteiden antaminen oli ollut virkaehtosopimuksen vastaista, sillä vuoden 2021 virkaehtosopimuksessa ei ollut määritelty mahdollisuutta puolen pisteen välein tapahtuvaan arviointiin.

Eduskunnan akavalaiset ry:n mukaan puolivälipisteistä oli sovittu virkaehtosopimusosapuolten kesken vasta vuoden 2023 virkaehtosopimusneuvotteluissa. Eduskunnan akavalaiset ry on lisäksi lausunut, että koska eduskunnan kansliatoimikunnan mukaan projektipäällikön tehtävän hoitaminen oli edellyttänyt englannin kielitaitoa ja alan ammattisanaston hallintaa, olisi pistemäärän kielitaidosta pitänyt olla vähintään 5 pistettä virkaehtosopimusmääräysten mukaisesti.

Eduskunnan kansliatoimikunta on lausunut, että vakiintuneen käytännön mukaisesti kielitaitovaatimuksen pisteytys oli poikennut tarkentavan virkaehtosopimuksen pisteytyksestä siten, että käytössä oli ollut puolivälipisteet. Yleisin kielitaidosta arvioitu pisteytys tietohallinnon tehtävissä oli ollut 2,5 pistettä, johon projektipäällikön tehtävässä vaadittava kielitaito oli arvioitu. Yli 10 pistettä oli annettu virkamiehille, joilla oli ollut selkeitä henkilöjohtamisvastuita ja 5 pistettä oli arvioitu henkilöille, joiden tehtävissä oli edellytetty työryhmien, verkostojen tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien johtamista, yleensä määräaikaisesti. Mikäli projektipäällikön kielitaito olisi nostettu 5 pisteeseen, olisi kielitaitovaatimus vastannut johtavan erityisasiantuntijan ja tietohallintopäällikön vaativuustasoa, joissa tehtävissä kielitaitovaatimukseen oli kuulunut käydä vaativia ja vastuullisia neuvotteluita muilla kuin omalla äidinkielellä.

Eduskunnan virkamiesyhdistys ry on lausunut ottamatta kantaa D:n vaativuuden arvioinnin pisteytykseen, että puolivälipisteitä ei ollut mainittu vuoden 2021 virkaehtosopimuksessa ja niiden lisäämisestä virkaehtosopimukseen oli sovittu kevään 2023 virkaehtosopimuskierroksella. Lausunnosta ilmenee, että puolivälipisteitä oli käytetty jo aiemmin, mutta Eduskunnan virkamiesyhdistyksellä ei ole ollut tarkkaa tietoa siitä, missä vaiheessa niitä oli ryhdytty käyttämään kielitaidon arvioinnissa. Kuitenkin 2,5 pistettä oli ollut tavanomainen pisteytys, sillä 147:n tehtävässä vaadittava kielitaito oli arvioitu 2,5 pisteeseen kaikista eduskunnan kanslian 420 tehtävästä.

E on kertonut, että tietohallintotoimistossa kielitaito on ylimmillään pisteytetty 5 pisteeseen. Arviointiryhmän määrittelemä 2,5 pistettä kielitaidosta oli ollut vallitseva taso projektipäällikön tehtävään, sillä tehtävä edellyttää englanninkielisen teknisen sanaston osaamista niin, että osaa lukea käyttöohjeet, mutta tehtävä ei edellytä neuvotteluiden käymistä englanniksi, sillä kaikki neuvottelut kansainvälisten toimijoiden kanssa käydään suomeksi kunkin kansainvälisen yrityksen suomalaisen edustajan kanssa. Arviointiryhmä oli päätynyt 2,5 pisteeseen, vaikka voimassa ollut tarkentava virkaehtosopimus ei tuntenut puolivälipisteitä, sillä puolivälipisteytystä oli vakiintuneesti käytetty kielitaidon arvioimiseen, ainakin vuodesta 2015 lukien ja E:n arvion mukaan mahdollisesti myös tätä ennen, koska asiasta ei ollut ollut aiemmin erimielisyyttä. Myöhemmin sovellettu vakiintunut käytäntö oli kirjattu tarkentavaan virkaehtosopimukseen, eikä asiasta ollut tarvinnut neuvotella virkamiesyhdistysten kanssa. E:n mukaan ainoastaan johtavilla henkilöillä sekä puhelunvälittäjillä on korkeampi kielitaitovaatimus.

E:n mukaan eduskunnassa kielitaidosta on voinut saada 10 pistettä ainoastaan ulkoasianneuvostossa, valiokuntasihteeristössä ja kansainvälisellä osastolla, joissa edellytetään muutakin kuin tavanomaisten vieraiden kielten osaamista ja monipuolisempaa ja syvempää kielitaidon hallintaa. Tietohallintotoimistossa ainoastaan tiiminvetäjillä ja puhelunvälittäjillä on korkeampia pisteitä kuin 2,5 pistettä kielitaidosta, mutta heidänkään tehtävissä ei kielitaitoa ole arvioitu 10 pisteeseen.

F on kertonut, että projektipäällikön tehtävässä neuvottelut käydään pääasiallisesti (yli 90 prosenttisesti) suomen kielellä myös palveluita tarjoavien kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tehtävässä ei tarvita käytännössä lainkaan ruotsin kielen osaamista, mutta englannin kielen osaamista ja tietoteknisten termien tuntemista tarvitaan luettaessa käyttöohjeita ja vastaavia asiakirjoja, konfiguroitaessa pilvipalveluita sekä syötettäessä teknistä dataa palveluun. Muita englanninkielisiä dokumentteja projektipäällikkö tarvitsee tehtävässään vain harvoin, eikä F:n tiedon mukaan hänen tehtäväänsä kuulu laatia englanninkielisiä asiakirjoja.

Vaativuustekijä 5, pätevyys

Tarkentavan virkaehtosopimuksen vaativuustekijä 5 käsittää koulutuksen (A) ja vuosissa mitattavan käytännön kokemuksen eli ammattitaidon (B). Pätevyyttä koskevan taulukon mukaan ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai aiempi koulutasoinen koulutus ja yli 8 vuoden käytännön kokemus oli vastannut 60 pistettä ja ammattikorkeatutkinto, alempi korkeakoulututkinto tai alempi opistotasoinen tutkinto oli vastannut yli 8 vuoden kokemuksella 70 pistettä.

D on valituksessaan ja oikaisuvaatimuksessaan katsonut, että pätevyys olisi tullut pisteyttää arvioidun 60 pisteen sijasta 70 pisteeseen, koska tehtävänkuvauksessa oli edellytetty vähintään tietojenkäsittelytieteen tai vastaavan alempaa korkeakoulututkintoa ja vähintään 10 vuoden kokemusta vaativissa tietojenkäsittelyn kehittämistehtävissä, jotka olivat vastanneet pisteytystaulukon 70 pisteen vaatimuksia. D on lisäselvityksessä kertonut esimiehensä ilmoittaneen, ettei D:tä ollut voitu nostaa korkeampaan vaativuusluokkaan 11, koska hänellä ei ollut ollut ylempää korkeakoulututkintoa. D:n on vedonnut siihen, että hänen kollegansa ovat vaativuusluokassa 11, vaikka heillä ei ollut ollut ylempää korkeakoulututkintoa.

D ja Eduskunnan akavalaiset ry ovat lausuneet, että koska projektipäällikön tehtävänkuvauksessa käytetyt pätevyyttä koskevat kuvaukset olivat vastanneet tarkentavan virkaehtosopimuksen pätevyyden kuvausta, vaativuudenarviointiryhmällä ei olisi ollut perustetta poiketa tarkentavan virkaehtosopimuksen pisteytyksestä, eikä vaativuudenarviointia ole näin ollen tehty virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Eduskunnan akavalaiset ry on lausunut, että tehtävän vaatima koulutus ja työkokemus olisi tullut ottaa huomioon vaativuutta koskevassa pisteytyksessä. Edelleen Eduskunnan akavalaiset ry on lausunut, ettei esimiehen ilmoittama kanta siitä, ettei D:tä voida nostaa vaativuusluokkaan 11 puuttuvan ylemmän korkeakoulututkinnon vuoksi ole perustunut virkaehtosopimukseen.

Eduskunnan kansliatoimikunta on katsonut, että koulutus- ja kokemusvaatimus oli pysynyt tehtävänkuvauksessa samana kuin virkaa perustettaessa, ja se oli arvioitu 60 pisteeseen, joka oli vastannut asiantuntijatehtävien hoitamisen vaativuusedellytyksiä. Lisäksi kansliatoimikunta on lausunut, että pätevyyttä arvioitaessa tulee antaa merkitystä sille, miten tehtävän vaatima koulutus on määritelty virkaa perustettaessa viranhakuilmoituksessa ja virkanimityksessä.

E on todennut olevan tavanomaista, että arvioitava henkilö esittää tehtävän vaativuutta arvioitavaksi hänen oman koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella, vaikka arvioinnissa on kyse ainoastaan siitä, millaista koulutusta ja kokemusta kyseisen viran hoitaminen edellyttää. E:n mukaan projektipäällikön viran hoitaminen ei edellytä korkeinta kokemusvaatimusta, minkä vuoksi arviointiryhmä oli päätynyt 60 pisteeseen.

Kysyttäessä kuinka monen vuoden työkokemus riittää projektipäällikön tehtävän hoitamiseen, F on arvioinut, että tehtävän hoitaminen edellyttää vähintään viiden vuoden pituista työkokemusta, sillä tehtävä vaatii erityisosaamista, jota vastavalmistuneella henkilöllä ei vielä ole. Projektipäällikön tehtävänkuvauksessa oli kuitenkin edellytetty vähintään 10 vuoden työkokemusta, koska tehtävänkuvauksessa oli haluttu korostaa sitä, että tehtävään oli haluttu kokeneita ja osaavia asiantuntijoita.

Johtopäätökset asiassa esitetystä selvityksestä

Edellä kerrotuin tavoin oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n 1 momentin mukainen lausuntomenettely ei voi korvata oikeudenkäyntiä toimivaltaisessa tuomioistuimessa Helsingin hallinto-oikeudessa. Työtuomioistuin ei voi sanotun lainkohdan perusteella antaa lausuntoa sellaisten vaativuustekijöiden osalta, joiden osalta ei ole kysymys tarkentavan virkaehtosopimuksen tietyn sopimusmääräyksen oikeasta tulkinnasta, vaan kysymys on tiettyjen vaativuustekijöiden soveltamisesta tässä yksittäistapauksessa D:hen. Näiltä osin eli siltä osin kuin on kysymys tarkentavan virkaehtosopimuksen vaativuustekijöiden 1, 2, 4A ja 5 soveltamisesta projektipäällikkö D:n tehtävään, on asian oikeudellinen arviointi riippuvainen siitä selvityksestä, jonka esittäminen ja arviointi tapahtuvat Helsingin hallinto-oikeudessa. Työtuomioistuin harkitsee näillä perusteilla oikeaksi olla antamatta asiassa enemmälti lausuntoa hallinto-oikeuden lausuntopyynnössä tarkoitettujen vaativuustekijöiden 1, 2, 4A ja 5 osalta.

Vaativuustekijä 4B, vuorovaikutuksen kielitaito

Työ- ja virkaehtosopimusten tulkinnan lähtökohtana on sopimuksen sanamuoto, jonka merkitys on siinä, että se ilmaisee osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisältöä. Työ- ja virkaehtosopimusmääräysten tulkinnassa on erityistä merkitystä annettava ennen muuta sopimukseen osallisten yhteiselle tarkoitukselle, ellei tämä tarkoitus ole pakottavan lainsäädännön vastainen. Työ- ja virkaehtosopimusmääräysten sisällöksi pyritään vahvistamaan ensisijaisesti se sisältö, joka vasta parhaiten sopimukseen osallisten tarkoitusta. Sanamuoto voidaan sivuuttaakin, jos osapuolten yhteisen tarkoituksen näytetään olleen jotakin muuta kuin määräyksen sanamuodosta voisi päätellä. Sopimuksen tarkoitus selviää tyypillisesti sopimuksen solmimista edeltävistä neuvotteluista tai muista olosuhteista. Toisinaan sopijapuolten tarkoitus ilmenee sopimuksen solmimisen jälkeen tapahtuneista seikoista kuten osapuolten nimenomaisista kannanotoista tai vakiintuneesta, yhtenäisestä ja osallisten yhteisesti hyväksymästä soveltamiskäytännöstä. Määräyksen tulkintaan voivat vaikuttaa myös sopimuksen rakenne ja systematiikka. Sillä, joka väittää sopimuksen sisällön olevan jokin muu kuin sopimuksen sanamuodon osoittama, on näyttötaakka perusteesta, joka oikeuttaa tällaiseen tulkintaan (Jorma Saloheimo: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 3. uudistettu painos, 2020, s.179-183 ja 185).

Saloheimo on myös todennut teoksessaan, että sopimusmääräykselle, jolle on sen soveltamiskäytännössä vakiintunut sanamuodosta poikkeava merkitys, on annettava merkittävä painoarvo määräyksen tulkinnassa. Kuitenkin vain vakiintunutta ja yhteisesti hyväksyttyä soveltamiskäytäntöä voidaan pitää sopimuksen tulkintaa ohjaavana perusteena. (Saloheimo 2020, s.190).

Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2002:43 on todettu, että asiassa kuullut työnantajapuolen todistajat olivat työtuomioistuimessa esittäneet yhdenmukaisia tietoja siitä, että riidanalaista työehtosopimusmääräystä on ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan sovellettu yhtiössä siten, että määräyksen tarkoittamalla yhdellä työrupeamalla oli tarkoitettu Helsingistä alkavaa ja sinne päättyvää työskentelyjaksoa, joka oli voinut sisältää yhden tai useampia yötyötä 4 tuntia tai enemmän käsittäneitä lentoja. Esimerkiksi yhtiön edestakaista lentoa Helsinki-Bangkok-Helsinki, joka oli sisältänyt kaksi kyseisenlaista yötyöjaksoa, on yhtiössä vakiintuneesti käsitelty yhtenä työrupeamana. Työehtosopimusmääräystä oli siten pitkän aikaa sovellettu yhtiössä vastauksessa esitetyllä tavalla. Koska työntekijäpuolen ei ole selvitetty reagoineen tähän soveltamiseen ennen riidanalaista tapausta, työtuomioistuin on katsonut yhtiön noudattaman käytännön muodostuneen määräyksen tarkoitusta vastaavaksi vakiintuneeksi tulkinnaksi.

Tässä asiassa on riidatonta se, ettei D:n tehtävän arviointihetkellä keväällä 2021 voimassa olleeseen vuoden 2021 virkaehtosopimukseen ole sisältynyt puolivälipisteytystä, vaan alin mahdollinen pisteytys kielitaidosta on ollut viisi pistettä. D:n tehtävän edellyttämä kielitaito on tästä huolimatta arvioitu 2,5 pisteen arvoiseksi. Eduskunnan kansliatoimikunta on lausunut, että puolivälipisteytyksestä oli muodostunut vakiintunut käytäntö. Myös Eduskunnan virkamiesyhdistys ry:n työtuomioistuimelle antamasta lausumasta on käynyt ilmi se, että puolivälipisteiden käyttäminen on ollut varsin tavanomaista. Eduskunnan akavalaiset ry on puolestaan lausunut, ettei puolivälipisteytyksestä ollut sovittu virkaehtosopimusosapuolten kesken ennen vuotta 2023. Eduskunnan akavalaiset ry ei ole kuitenkaan ottanut kantaa vakiintuneen käytännön muodostumiseen tai siihen, ovatko virkaehtosopimusosapuolet yhteisesti hyväksyneet vakiintuneen käytännön.

Eduskunnan kansliatoimikunnan todisteena 4 on esitetty kooste Eduskunnan kanslian virkojen tehtävän vaativuuden pisteytyksestä 1.2.2021 kielitaitoa koskevan kriteerin 4 B osalta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella koosteeseen kirjatut arvot on kerrottu viidellä, joten lopulliseen vaativuudenarviointiin ja koosteen arvo mukainen 0,5 on vastannut pisteytystä 2,5. Koosteesta ilmenee, että vuoden 2021 keväällä, jolloin D:n virkatehtävän arviointi on suoritettu, suurin osa eduskunnan tietohallintotoimiston työntekijöiden tehtävistä on arvioitu kielitaitoa koskevan vaativuustekijän 4 B osalta 2,5 pisteeseen, vaikka tuolloin voimassa olleen virkaehtosopimuksen mukainen alin mahdollinen pisteytys on ollut viisi pistettä. Kyseinen pisteytys ja ylipäätään puolivälipisteytyksen käyttäminen on asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut hyvin yleinen myös eduskunnan muiden virkojen osalta.

Työtuomioistuin pitää näillä perusteilla uskottavana todistaja E:n kertomusta siitä, että puolivälipisteytys on ollut käytössä virkaehtosopimusta sovellettaessa ainakin vuodesta 2015 lukien. Tätä johtopäätöstä tukee osaltaan niiden tehtävien suuri lukumäärä, joiden arvioimisessa on käytetty puolivälipisteytystä sekä E:n kertomus siitä, että arviointiryhmä arvioi vuosittain vain hieman yli 40 virkatehtävän vaativuutta.

Työtuomioistuin toteaa, että virkaehtosopimuksen sanamuodosta poikkeavan puolivälipisteytyksen käyttämisestä on muodostunut vakiintunut soveltamiskäytäntö. Virkaehtosopimuksen sanamuodosta poikkeaminen edellyttää kuitenkin, että soveltamiskäytäntö on myös sopimuspuolten yhteisesti hyväksymä.

Virkaehtosopimusosapuolten on täytynyt olla tietoisia puolivälipisteiden käyttämisestä, koska vaativuudenarviointiryhmässä on ollut edustettuna suurin osa virkaehtosopimusosapuolista, mukaan lukien virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti Eduskunnan ammattiosasto ry:n ja Eduskunnan virkamiesyhdistys ry:n nimeämät edustajat. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan puolivälipisteitä on käytetty useasti lähes jokaisessa Eduskunnan toimistossa ainakin vuodesta 2015 lukien. Työtuomioistuin on lisäksi ottanut huomioon sen, ettei asiasta ole ollut aikaisemmin erimielisyyttä. Sen vuoksi on perusteltua katsoa, että tämä vakiintunut käytäntö on ollut myös virkaehtosopimusosapuolten yhteisesti hyväksymä.

Työtuomioistuin toteaa, että kielitaitoa koskevan vaativuustekijän 4B osalta on muodostunut virkaehtosopimuksen sanamuodosta poikkeava yhteisesti hyväksytty käytäntö siitä, että kielitaidon osalta tehtävän arvioinnissa on vuonna 2021 voimassa olleen virkaehtosopimuksen aikana voitu käyttää myös arvoa 2,5 pistettä.

Eduskunnan kansliatoimikunnan kirjallisena todisteena esittämän kielitaidon arviointia koskevan koosteen ja todistaja E:n kertomuksen perusteella on selvitetty, että kielitaidosta on arvioitu 10 pistettä tai enemmän vain valiokuntaan, kansainväliseen osastoon tai ruotsin kielen toimistoon sijoittuneille tehtäville sekä sisäisen tietopalvelun tietopalvelupäällikölle, johtavalle tutkijalle sekä istuntoyksikön istuntoneuvokselle.

Eduskunnan tietohallintotoimiston tehtävien osalta arvioitu korkein pistemäärä on puolestaan ollut 5 pistettä, kun taas yleisin pistemäärä on ollut 2,5. Kun otetaan huomioon, että 10 pistettä olisi vaatinut tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan vieraan kielen kirjallista tuottamista ja kun F:n ja E:n kertomusten perusteella toimiston projektipäällikön tehtävä ei ole edellyttänyt vieraan kielen tuottamista, työtuomioistuin toteaa lausuntonaan, ettei projektipäällikön tehtävän kielitaitoa koskevaa vaativuustekijää 4B ole tullut arvioida 10 pisteeseen.

Työtuomioistuimen ei ole sitä vastoin mahdollista antaa tässä asiassa työtuomioistuimessa esitetyn selvityksen perusteella tarkempaa lausuntoa siitä, onko projektipäällikkö D:n tehtävä tullut arvioida kielitaidon osalta 2,5 pisteeseen vai 5 pisteeseen. Tältä osin kysymyksen tarkempi arviointi riippuu Helsingin hallinto-oikeudessa esitettävästä selvityksestä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin ei anna enemmälti lausuntoa myöskään kielitaitoa koskevan vaativuustekijä 4B:n osalta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Elina Ranz, Tuomas Aarto, Mirja-Maija Tossavainen, Erkki Mustonen ja Arja Pohjola jäseninä. Valmistelijana on ollut Jaana Väisänen.

Lausunto on yksimielinen.