Kysymys psykologien palkkausjärjestelmästä laaditun paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tulkinnasta. Tuomiossa vahvistettiin, että kanteessa tarkoitetulle koulupsykologille tuli paikallisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla maksaa 12 prosentin suuruista palkanlisää, ja velvoitettiin hyvinvointialue maksamaan erääntyneet palkkasaatavat korkoineen.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaajat

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Kainuun hyvinvointialue

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 7.11.2023

Suullinen valmistelu22.3.2024

Pääkäsittely 15.8.2024

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja muiden ohella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välisessä 1.4.2020 lukien voimassa olleessa kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) on muun ohella seuraavat määräykset:

II LUKU

11 § Henkilökohtainen lisä

1 mom.
Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää. Toimivaltainen viranomainen päättää henkilökohtaisesta lisästä.

2 mom.
Henkilökohtaista lisää maksetaan pääsääntöisesti viranhaltijan/työntekijän työsuorituksen arvioinnin perusteella.

Soveltamisohje

Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti. Perusteet ja niiden painoarvot voivat vaihdella eri yksiköissä.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi olla esimerkiksi

tuloksellisuus

monitaitoisuus ja luovuus

erityistiedot ja -taidot

yhteistyökyky

vastuuntunto

oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.

Arvioinnin perusteista tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille/työntekijöille.

Henkilön työsuorituksen arviointi suoritetaan esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

JUKO ry:n ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän välillä solmittiin 1.6.2010 lukien voimassa ollut paikallinen virka- ja työehtosopimus psykologien palkkausjärjestelmästä. Sopimus sisältää muun ohella seuraavat määräykset.

2. Tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen

Kainuun maakunta -kuntayhtymän palveluksessa olevan laillistetun psykologin tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on 3.200 euroa.

Psykologin tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on 6 % korkeampi, jos toimenkuvaan kuuluu erikoispsykologin tehtäviä ja hänelle on erikoispsykologin pätevyys tai muu tehtäviä vastaava erikoistumiskoulutus, joita edustavat selkeimmin psykoterapian ja neuropsykologian laajat koulutukset. Jos psykologi toimii maakunnan ainoana psykologisena asiantuntijana erikoisalallaan tai oman työn ohella vastaavan psykologin tehtävissä, hänen tehtäväkohtainen vähimmäispalkkansa on 6 % laillistetun psykologin vähimmäispalkkaa korkeampi.

Kuntayhtymässä ei ole johtavan/vastaavan psykologin nimikettä. Perhepalveluiden ja terveyspalveluiden vastaavien psykologien tehtävät jakautuvat kahdelle vakituiselle psykologille laajan vastuun mukaisin palkanlisin.

3. Henkilökohtaisen lisän määräytyminen - vaatimusperusteet

Psykologiharjoittelijan ohjaaja saa harjoitteluajalta kuuden (6) prosentin palkanlisän. *)

Muiden lisätehtävien, joihin liittyy laajempaa kehittämis-, ohjaamis- ja johtamisvastuuta tai taloudellista vastuuta, tehtäväkohtaisen palkkauksen lisistä sovitaan erikseen.

Psykologien harkinnanvaraisten palkanlisien (6 % vaativuusperusteelta) vaativuusperusteet ovat:

- Lisätutkinto: tohtorin, dosentin tai lisensiaatin tutkinto tai arvo.

- Toimessa vaadittavan kelpoisuuden lisäksi tehtävään soveltuva muu pätevyys tai tutkinto: esimerkiksi opettajan koulutus tai muu työssä soveltuva ammattitutkinto.

- Ammatillinen pätevöityminen psykologin erikoisalalla tai erityispätevyys (psykoterapeutti, neuropsykologi, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutus) tai muu työssä sovellettava erityisosaaminen, mikäli toimenkuvaan kuuluu ko. tehtäviä. Koulutuksen laajuus on vähintään 60 opintopistettä, mitä vastaa myös samoja koulutuksia TEO/Valviran todistus oikeudesta käyttää psykoterapeutti-nimikettä.

Ammatillisen pätevöitymisen palkanlisää ei myönnetä lisäkoulutuksen perusteella, jos samoja koulutuksia on jo käytetty tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteissa.

- Hallinnollinen pätevyys tai muu vastaava johtamiskoulutus, jos tehtävään sisältyy esimiestehtäviä. Tämä ei koske vastaavan psykologin tehtäviä hoitavaa psykologia.

- Henkilöstön saatavuutta voidaan parantaa erikseen neuvoteltavalla rekrytointilisällä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Psykologien palkkausjärjestelmää koskevaan paikalliseen sopimukseen ei ole tehty 1.6.2010 jälkeen sisällöllisiä muutoksia edellä mainittujen määräysten osalta, vaan sopimusta on lähinnä päivitetty tehtäväkohtaisen palkan määrän osalta. Viimeksi sopimus on uudistettu 1.8.2020 lukien ja se on voimassa toistaiseksi. Psykologien paikallinen sopimus on kokonaisuudessaan osana oikeudenkäyntiä muuna oikeudenkäyntimateriaalina.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja nyttemmin Kainuun hyvinvointialueen palveluksessa koulupsykologina 11.8.2014–26.9.2017, tämän tehtävän ohella tulosyksikön päällikkönä 1.10.2017–31.7.2022 ja koulupsykologina 1.8.2022 alkaen.

A vaati 13.1.2022 kuntayhtymää maksamaan hänelle palkanlisää opettajan pätevyyden perusteella ja YTM-tutkinnon (kehityspsykologian laudatur) perusteella takautuvasti 1.1.2017 lukien. A:lle oli maksettu ja maksettiin yhteensä 6 prosentin suuruista lisää. A katsoi, että hänellä oli oikeus yhteensä 12 prosentin suuruiseen lisään. Kuntayhtymä katsoi, että sopimuksen perusteella se oli velvollinen maksamaan enintään 6 prosentin suuruista lisää.

Asiasta käytiin paikallisneuvottelut 23.3.2022. Paikallisneuvottelut jäivät erimielisiksi.

Vastuualuepäällikkö teki 28.7.2022 päätöksen siitä, että A:lle maksetaan edelleen yhteensä 6 prosentin suuruista palkanlisää.

JUKO pyysi keskusneuvotteluita 23.11.2022. KT kieltäytyi keskusneuvotteluista.

Osatuomiolla ratkaistaan ensin kysymys A:n oikeudesta palkanlisään ja siihen liittyvät suoritusvaatimukset (vaatimuskohdat 1 ja 2).

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa, että Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Kainuun hyvinvointialue on ollut velvollinen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja JUKO ry:n välillä solmitun paikallisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella maksamaan A:lle 12 %:n suuruista palkanlisää 11.8.2014 lukien ja että tämä velvollisuus jatkuu edelleen

2) velvoittaa Kainuun hyvinvointialueen maksamaan A:lle 1.1.2017 lukien erääntyneitä palkkasaatavia yhteensä 19.818,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna

204,17 eurolle 16.1.2017 lukien

204,17 eurolle 16.2.2017 lukien

204,17 eurolle 16.3.2017 lukien

204,17 eurolle 16.4.2017 lukien

204,17 eurolle 16.5.2017 lukien

204,17 eurolle 16.6.2017 lukien

204,17 eurolle 16.7.2017 lukien

204,17 eurolle 16.8.2017 lukien

204,17 eurolle 16.9.2017 lukien

204,17 eurolle 16.1.2018 lukien

204,17 eurolle 16.2.2018 lukien

204,17 eurolle 16.3.2018 lukien

204,17 eurolle 16.4.2018 lukien

211,62 eurolle 16.5.2018 lukien

211,62 eurolle 16.6.2018 lukien

211,62 eurolle 16.7.2018 lukien

211,62 eurolle 16.8.2018 lukien

211,62 eurolle 16.9.2018 lukien

211,62 eurolle 16.10.2018 lukien

211,62 eurolle 16.11.2018 lukien

211,62 eurolle 16.12.2018 lukien

211,62 eurolle 16.1.2019 lukien

211,62 eurolle 16.2.2019 lukien

211,62 eurolle 16.3.2019 lukien

216,20 eurolle 16.4.2019 lukien

216,20 eurolle 16.5.2019 lukien

216,20 eurolle 16.6.2019 lukien

216,20 eurolle 16.7.2019 lukien

216,20 eurolle 16.8.2019 lukien

216,20 eurolle 16.9.2019 lukien

216,20 eurolle 16.10.2019 lukien

216,20 eurolle 16.11.2019 lukien

216,20 eurolle 16.12.2019 lukien

216,20 eurolle 16.1.2020 lukien

216,20 eurolle 16.2.2020 lukien

216,20 eurolle 16.3.2020 lukien

216,20 eurolle 16.4.2020 lukien

216,20 eurolle 16.5.2020 lukien

216,20 eurolle 16.6.2020 lukien

216,20 eurolle 16.7.2020 lukien

218,84 eurolle 16.8.2020 lukien

218,84 eurolle 16.9.2020 lukien

218,84 eurolle 16.10.2020 lukien

218,84 eurolle 16.11.2020 lukien

218,84 eurolle 16.12.2020 lukien

218,84 eurolle 16.1.2021 lukien

218,84 eurolle 16.2.2021 lukien

218,84 eurolle 16.3.2021 lukien

225,83 eurolle 16.4.2021 lukien

225,83 eurolle 16.5.2021 lukien

225,83 eurolle 16.6.2021 lukien

225,83 eurolle 16.7.2021 lukien

225,83 eurolle 16.8.2021 lukien

225,83 eurolle 16.9.2021 lukien

225,83 eurolle 16.10.2021 lukien

225,83 eurolle 16.11.2021 lukien

225,83 eurolle 16.12.2021 lukien

225,83 eurolle 16.1.2022 lukien

225,83 eurolle 16.2.2022 lukien

225,83 eurolle 16.3.2022 lukien

225,83 eurolle 16.4.2022 lukien

225,83 eurolle 16.5.2022 lukien

230,34 eurolle 16.6.2022 lukien

230,34 eurolle 16.7.2022 lukien

230,34 eurolle 16.8.2022 lukien

230,34 eurolle 15.9.2022 lukien

231,94 eurolle 15.10.2022 lukien

231,94 eurolle 15.11.2022 lukien

231,94 eurolle 15.12.2022 lukien

231,94 eurolle 15.1.2023 lukien

231,94 eurolle 15.2.2023 lukien

231,94 eurolle 15.3.2023 lukien

231,94 eurolle 15.4.2023 lukien

231,94 eurolle 15.5.2023 lukien

244,73 eurolle 15.6.2023 lukien

244,73 eurolle 15.7.2023 lukien

244,73 eurolle 15.8.2023 lukien

244,73 eurolle 15.9.2023 lukien

244,73 eurolle 15.10.2023 lukien

244,73 eurolle 15.11.2023 lukien

244,73 eurolle 15.12.2023 lukien

244,73 eurolle 15.1.2024 lukien

244,73 eurolle 15.2.2024 lukien

244,73 eurolle 15.3.2024 lukien

244,73 eurolle 15.4.2024 lukien

244,73 eurolle 15.5.2024 lukien

250,29 eurolle 15.6.2024 lukien

250,29 eurolle 15.7.2024 lukien ja

250,29 eurolle 15.8.2024 lukien

3) vahvistaa, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT rikkoi kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen pääsopimuksen 9 §:ää ja 10 §:ää

4) tuomitsee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n maksamaan JUKO ry:lle hyvityssakkoa kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen pääsopimuksen 9 §:n ja 10 §:n tieten rikkomisesta ja

5) velvoittaa Kainuun hyvinvointialueen ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yhteisvastuullisesti korvaamaan JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Psykologien palkkausjärjestelmää koskeva paikallinen virka- ja työehtosopimus on solmittu ensimmäisen kerran vuonna 2010. Sopijapuolet eivät ole tarkoittaneet rajata lisiä siten, että palkanlisä voisi olla määrältään enintään 6 % eikä sanamuotokaan tue tätä. Päinvastoin esillä on ollut, että psykologi voi saada useampiakin 6 %:n suuruisia palkanlisiä.

Paikallista sopimusta solmittaessa ei ole sovittu tai tarkoitettu, että kustakin harkinnanvaraisten palkanlisien vaativuusperusteen kohdasta (ranskalaisesta viivasta) voi saada vain yhden 6 %:n palkanlisän. Työnantajapuolen väittämää soveltamiskäytäntöä ei ole ollut tai ainakaan se ei ole ollut JUKO:n tiedossa eikä sen hyväksymää.

Työnantaja on myös maksanut ainakin joillekin psykologeille harkinnanvaraista lisää yhteensä 12 % tai jopa enemmän. B:lle on maksettu lisää yhteensä 18 %, kahdesta tutkinnosta kummastakin 6 % erikseen.

A:lla oli oikeus opettajan pätevyyden ja YTM-tutkinnon perusteella yhteensä 12 %:n suuruiseen lisään. Vaikka katsottaisiin, että kustakin harkinnanvaraisten palkanlisien vaativuusperusteen kohdasta (ranskalaisesta viivasta) voi saada vain yhden 6 %:n palkanlisän, YTM-tutkinnon voidaan katsoa kuuluvan kolmannen ranskalaisen viivan alle (ammatillinen pätevöityminen psykologin erikoisalalla tai erityispätevyys).

VASTAUS

Vaatimukset

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Kainuun hyvinvointialue ovat vaatineet, että kanne hylätään ja JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Kantajan tulkinta psykologien paikallisesta sopimuksesta on väärä. Työnantaja ja JUKO:n edustajat eivät ole tarkoittaneet, että kustakin lisäkoulutuksesta tulisi maksaa 6 %:n palkanlisä. Sopimusosapuolten tarkoituksena on ollut ja sopimusta on noin 13 vuoden ajan sovellettu siten, että kustakin harkinnanvaraisten palkanlisien vaativuusperusteen kohdasta (ranskalaisesta viivasta) voi saada vain yhden 6 %:n palkanlisän.

Psykologille on sinänsä voitu maksaa 12 %:n palkanlisä. Esimerkiksi B:lle 12 %:n palkanlisää ei ole kuitenkaan maksettu kahdesta eri psykoterapeuttikoulutuksesta, vaan toisen 6 % B on saanut siitä, että hän on toiminut vastaavan psykologin tehtävissä, ja toisen 6 % psykoterapeuttikoulutuksesta. Tämä toinen 6 % perustuu siis psykologien paikallisen sopimuksen kohtaan 2, jonka perusteella psykologille myönnetään 6 %:n lisä, jos hän toimii maakunnan vastaavan psykologin tehtävissä.

Lisäksi Kainuun hyvinvointialue maksaa tälläkin hetkellä kahdelle psykologille 12 %:n suuruista lisää (E ja F). Toiselle heistä maksetaan 6 %:n lisä siitä, että hänellä on lisensiaatin tutkinto. Toisen 6 % hän saa siitä, että hänellä on psykoterapeutin pätevyys. Lisensiaatin tutkinto ja psykoterapeutin koulutus sijoittuvat psykologien paikallisessa sopimuksessa eri ranskalaisille viivoille, joten hän saa kaksi kertaa 6 % eli yhteensä 12 %:n palkanlisän. Toinen psykologi saa myös yhteensä 12 %:n palkanlisän. Hänelle maksetaan yksi 6 %:n lisä kahdesta eri tutkinnosta, jotka ovat erikoispsykologin tutkinto (kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi PsL) ja psykoterapeutin tutkinto. Toisen 6 %:n lisän hän saa mielenterveyshoitajan tutkinnosta. Hänen kohdallaan on syytä korostaa, että koska erikoispsykologian ja psykoterapeutin tutkinto sijoittuvat psykologien paikallisessa sopimuksessa samalle ranskalaiselle viivalle, hän saa näistä kahdesta tutkinnosta vain yhden 6 %:n palkanlisän. Sen sijaan mielenterveyshoitajan tutkinto sijoittuu eri ranskalaiselle viivalle, joten mielenterveyshoitajan tutkinnosta tulee toinen 6 %.

A:lla on kaksi eri koulutusta, jotka sijoittuvat psykologien paikallisessa sopimuksessa samalle ranskalaiselle viivalle (”Toimessa vaadittavan kelpoisuuden lisäksi tehtävään soveltuva muu pätevyys tai tutkinto: esimerkiksi opettajan koulutus tai muu työssä soveltuva ammattitutkinto”). Nämä koulutukset ovat opettajan pätevyys (35 opintoviikkoa) ja YTM-tutkinto (205 opintoviikkoa). Työnantaja on harkintansa perusteella päätynyt siihen, että nämä tutkintoon johtavat koulutukset ovat olleet sopimuksessa tarkoitettuja tehtävään soveltuvia muita tutkintoja ja että niistä on tehtävässä hyötyä. Koska kustakin ranskalaisesta viivasta saa vain yhden 6 prosenttia, A:lla ei ole näiden kahden tehtävään soveltuvan muun tutkinnon perusteella ollut oikeutta 12 prosentin lisään. Opettajan tutkinnossa tai YTM-tutkinnossa ei ole kyse ammatillisesta pätevöitymisestä tai erityispätevyydestä, sillä opettajan tutkinto ja YTM-tutkinto ovat olleet tutkintoon johtavia koulutuksia. Työnantaja on antanut merkitystä sille, että nämä pätevyydet/tutkinnot luovat itsenäisesti kelpoisuuden toimia jossakin tehtävässä.

A:n kohdalla sopimusta on sovellettu vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaisesti.

Lisäksi psykologien paikallisessa sopimuksessa harkinnanvaraisuudella on tarkoitettu nimenomaan sitä, että tiettyjen tutkintojen perusteella voidaan myöntää 6 %:n palkanlisä, jos työnantaja harkitsee tutkinnon olevan tehtävään soveltuva siten että koulutuksesta on hyötyä työssä. Työnantaja voi harkintansa perusteella katsoa, että joku tutkinto ei ole tehtävään soveltuva. Tällöin tällaisesta tutkinnosta ei saisi 6 prosentin lisää. Olisi hyvin hankala kirjoittaa tyhjentävää luetteloa kaikista niistä koulutuksista, joista on työssä hyötyä ja joiden perusteella työntekijä/viranhaltija olisi oikeutettu 6 %:n palkanlisään. Näin ollen työnantajalle on jätetty harkintaa siinä, mistä koulutuksista on hyötyä ja mistä koulutuksista kukin työntekijä/viranhaltija saa 6 %:n palkanlisän. Harkinnan jälkeen työnantaja on ottanut huomioon A:n YTM-tutkinnon 205 opintoviikkoa ja 35 opintoviikon pedagogiset opinnot ja työnantaja on päättänyt, että A:lle maksetaan 6 %:n palkanlisä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. B:tä koskeva viranhaltijapäätös 6.6.2014
2. A:n opintosuoritusote
3. 10.10.2014 tehty päätös A:n harkinnanvaraisesta palkanlisästä

Suomen Psykologiliitto ry:n puheenjohtaja, psykologian maisteri Jari Lipsasen asiantuntijalausunto (OK 17:36)

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. B:n lähettämä sähköposti 11.12.2020
2. 10.10.2014 tehty päätös A:n harkinnanvaraisesta palkanlisästä

Kantajan henkilötodistelu

1. A
   
2. B, entinen luottamusmies, psykologi

Vastaajien henkilötodistelu

1. C, entinen kuntayhtymän henkilöstöjohtaja
2. D, hyvinvointialueen neuvottelupäällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja sittemmin Kainuun hyvinvointialueen palveluksessa koulupsykologina työskennelleelle A:lle tullut paikallisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla maksaa opettajan pätevyyden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (kehityspsykologian laudatur) perusteella 12 prosentin henkilökohtainen palkanlisä hänelle maksetun 6 prosentin palkanlisän sijaan.

Henkilötodistelu

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta sekä kantajan nimeämänä todistajana entistä luottamusmiestä, psykologi B:tä. Vastaajien nimeäminä todistajina on kuultu entistä kuntayhtymän henkilöstöjohtajaa C:tä ja hyvinvointialueen neuvottelupäällikköä D:tä.

A on kertonut, että koulupsykologina hän vastasi laajasti oman alueensa oppilaista opettajien ja muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa. Hänen tehtäviinsä kuului muun ohella psykologin tutkimusten ja lausuntojen tekeminen, kiireellisyysarviointien laatiminen sekä lähetteiden laatiminen erikoissairaanhoitoon. Hänen pääaineensa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnossa oli ollut kehityspsykologia, ja hän oli suorittanut tutkinnon noin seitsemässä vuodessa. Opinnoissa oli perehdytty kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten kehityskulkuun, muun ohella oppimisen teoriaan ja vuorovaikutukseen liittyviin asioihin. A kohtasi työssään eri ikäisiä ihmisiä esikoululaisista lähtien, ja lapsen kehitystason ymmärtäminen oli tässä työssä olennaisen tärkeää. Kehityspsykologia oli erikoistumista tietylle psykologian alalle. Psykologian maisterin opinnot sen sijaan antoivat valmiudet diagnostiikkaan laillistettuna psykologina. A oli suorittanut molemmat tutkinnot psykologian laitoksella.

Aloittaessaan koulupsykologin tehtävässä vuonna 2014 A oli neuvotellut esihenkilönsä kanssa ja pyrkinyt huolehtimaan siitä, että hän sai molemmista koulutuksistaan lisät, koska niistä oli työssä hyötyä. A ei ollut tuntenut paikallista sopimusta, ja hän oli luottanut saaneensa lisät molemmista koulutuksista. Se, että A:lle maksettiin lisä vain opettajan pätevyyden perusteella, oli ilmennyt vasta myöhemmin, kun A oli koulupsykologin työn ohessa toiminut esihenkilöasemassa.

B on kertonut olleensa luottamusmiehenä neuvottelemassa riidanalaista sopimusta alusta lukien. Työnantajapuolelta neuvotteluissa oli ollut mukana ensin silloinen henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen ja myöhemmin vuodesta 2009 C, jonka kanssa ensimmäinen sopimus oli viimeistelty. B on kertonut, että vuonna 2008 muun ohella psykologit oli siirretty KVTES:n palkkahinnoittelun ulkopuolelle, mikä oli aiheuttanut tarpeen neuvotella heidän palkkauksestaan paikallisesti. Henkilökohtaista lisää koskevan sopimuskohdan tarkoituksena oli määritellä tarkemmin muun ohella erilaisia pätevyyksiä, joiden perusteella lisää oli mahdollista saada. Neuvottelijoilla oli käytännön kokemusta psykologin tehtävää vaativoittavista seikoista ja siitä, mistä tutkinnoista ja pätevyyksistä oli psykologin työssä hyötyä, ja vaativuusperusteet oli kirjattu sopimukseen tämän käytännön kokemuksen perusteella.

Neuvotteluissa oli käyty laajaa keskustelua siitä, montako kuuden prosentin lisää psykologi saattoi saada. Mallina oli käytetty muita sopimuksia, joissa oli ollut erilaisia määritelmiä harkinnanvaraisten lisien enimmäismääristä. Neuvottelijat olivat harkinneet muun ohella Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sopimuksen mukaista vaihtoehtoa, jossa lisien enimmäismääräksi oli sovittu 20 prosenttia. Tähän määrään ei kuitenkaan ollut päädytty, vaan määrä oli jätetty avoimeksi. Keskustelua oli käyty siitä, että kuuden prosentin portailla lisistä saatava määrä tulisi joka tapauksessa jäämään käytännössä alle 20 prosentin. B ei ole muistanut sellaista keskustelua, että vaativuusperusteen sijoittuessa saman ranskalaisen viivan alle voisi saada vain yhden kuuden prosentin lisän. Saman ranskalaisen viivan alle sijoittuvista vaativuusperusteista oli käytännössä saatettu maksaa useampi lisä.

B itse oli saanut henkilökohtaisen kuuden prosentin lisän ensinnäkin yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnosta, jossa hänellä oli ollut pääaineena sosiaalipolitiikka. B oli keskittynyt sosiaalipolitiikan osalta terveyspolitiikkaan ja tällä oli katsottu olleen merkitystä lisän kannalta. Tutkinnon B on katsonut sijoittuvan vaativuusperusteiden kohtaan ”tehtävään soveltuva muu pätevyys tai tutkinto”. Lisäksi B oli suorittanut psykologian lisensiaattitutkinnon, josta hän oli saanut toisen lisän. B:llä oli myös pitkä seitsemän vuoden psykoterapiakoulutus, josta hän oli saanut kolmannen lisän. Henkilökohtaisia lisiä oli siten yhteensä 18 prosenttia. Lisäksi hänen tehtäväkohtaiseen palkkaansa oli tehty kaksi kuuden prosentin korotusta psykoterapian tehtävistä ja vastaavan psykologin tehtävästä. Vastaajapuolen kirjallisesta todisteesta V1 B on kertonut, että hän oli kyseisessä sähköpostikirjeenvaihdossa käynyt keskustelua nimenomaan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisestä.

Ennen nyt käsiteltävää A:n asiaa oli B:n mukaan ollut erimielisyysneuvotteluja, joissa oli arvioitu sitä, oliko jostakin koulutuksesta hyötyä psykologin tehtävässä. Lisäksi oli ollut erimielisyystilanteita, joissa korotuksia oli maksettu viiveellä. Sellaista erimielisyyttä ei ollut ollut, jossa työnantaja olisi esittänyt, että yhdeltä vaativuusperusteelta voisi saada vain yhden lisän. Tällaista keskustelua B ei ole muistanut käyneensä työnantajan kanssa.

C on kertonut olleensa neuvottelemassa riidanalaista paikallista sopimusta Jukon luottamusmies B:n kanssa. Neuvottelut olivat kestäneet noin puoli vuotta vuosina 2009–2010. C:n mukaan henkilökohtaisten lisien osalta psykologilla oli mahdollisuus saada kustakin sopimuksen 3 kohdan viidestä asiakohdasta yksi kuuden prosentin lisä, enimmillään siis 30 prosenttia, jos sopimuksessa mainitut kriteerit täyttyivät ja työnantaja katsoi niillä olevan lisäarvoa tehtävän hoitamisen kannalta. Esimerkiksi psykologian tohtorin tutkinnon ja psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneella psykologilla oli mahdollisuus saada kummastakin kuuden prosentin lisä. Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto ja opettajan koulutus kuuluivat C:n mukaan molemmat toiseen vaativuuskohtaan, ja lisän määrä oli 6 prosenttia, jos työnantaja katsoi, että tutkintojen suorittamisesta oli tehtävien hoitamisessa hyötyä. Vaativuuskohdassa kolme oli C:n mukaan tarkoitettu tilannetta, jossa psykologian maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen henkilö oli suorittanut jatko- ja täydennyskoulutuksia sekä saanut oikeudet toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä ja käyttää kyseistä pätevöitymiskoulutuksen tehtävänimikettä. Jos työnantaja sen perusteella katsoi, että pätevyyden suorittamisesta oli tehtävien hoitamisessa hyötyä, oli henkilö voinut saada asiakohdan mukaisen kuuden prosentin lisän.

D on kertonut työskennelleensä Kainuun hyvinvointialueella henkilöstöasiantuntijana vuosina 2016–2018 ja uudestaan vuodesta 2021 lukien palvelussuhdepäällikkönä, henkilöstöasiantuntijana, neuvottelupäällikkönä ja henkilöstöjohtajana. D:n mukaan työnantaja oli soveltanut riidanalaisen sopimuksen 3 kohtaa siten, että kustakin ranskalaisin viivoin luetellusta kriteeristä voi saada vain yhden lisän. Esimerkiksi kahdesta psykoterapeuttikoulutuksesta voi saada vain yhden kuuden prosentin lisän, ja lisensiaatin ja tohtorin tutkinnoista niin ikään yhden lisän. Useamman kuuden prosentin lisän voi saada esimerkiksi lisensiaattitutkinnon ja psykoterapeuttitutkinnon perusteella. Psykologin tutkinnon suorittamisen jälkeen ammatillinen pätevöityminen esimerkiksi psykoterapeutiksi oikeutti lisään. Sopimuksessa pääkohta oli tummennettu ja sen jälkeen sanallisesti selitetty, mitä yksittäinen kohta tarkoitti. Työnantaja oli lähtenyt siitä, että ammatillinen pätevöityminen oli mahdollista vasta perustutkinnon eli psykologin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opettajan tutkinto ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sijoittuivat D:n mukaan molemmat kohtaan, jossa oli kyse tehtävään soveltuvasta muusta pätevyydestä tai tutkinnosta, ja ne oikeuttivat vain yhteen lisään.

Vielä D on kertonut, että psykologit E ja F olivat saaneet henkilökohtaisia lisiä yhteensä 12 prosenttia kumpikin, koska E:llä oli mielenterveyshoitajan tutkinto ja psykoterapeutin koulutus ja F:llä lisensiaatin tutkinto ja psykoterapeutin koulutus. Lisäksi he olivat toimineet osa-aikaisesti psykologiharjoittelijoiden ohjaustehtävissä. Heillä oli saattanut olla lisiä siten enimmillään 18 prosenttia. Yhden lisän sai kuitenkin yhden kriteerin perusteella vain kerran. E sai lisiä tehtävään soveltuvan muun tutkinnon ja ammatillisen pätevöitymisen perusteella ja F lisätutkinnon ja ammatillisen pätevöitymisen perusteella. Kaksi E:n suorittamaa tutkintoa oli asettunut kolmannelle viivalle, ja hän oli siksi saanut niistä vain yhden lisän. Päätökset E:n lisistä oli tehty ennen vuotta 2016 eikä D ollut ollut päätösten kanssa tekemisissä.

Arvio ja johtopäätökset

Psykologien palkkausjärjestelmästä laaditun sopimuksen 3 kohdassa on henkilökohtaisen lisän määräytymistä ja vaatimusperusteita koskeva määräys, jonka mukaan psykologien harkinnanvaraisten palkanlisien (6 % vaativuusperusteelta) vaativuusperusteet ovat muun ohella

• toimessa vaadittavan kelpoisuuden lisäksi tehtävään soveltuva muu pätevyys tai tutkinto: esimerkiksi opettajan koulutus tai muu työssä soveltuva ammattitutkinto (toinen ranskalainen viiva) ja
• ammatillinen pätevöityminen psykologin erikoisalalla tai erityispätevyys (psykoterapeutti, neuropsykologi, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutus) tai muu työssä sovellettava erityisosaaminen, mikäli toimenkuvaan kuuluu ko. tehtäviä. Koulutuksen laajuus on vähintään 60 opintopistettä, mitä vastaa myös samoja koulutuksia TEO/Valviran todistus oikeudesta käyttää psykoterapeutti-nimikettä. (Kolmas ranskalainen viiva.)

A on vuonna 1993 suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon pääaineenaan kehityspsykologia. Hän on vuonna 1995 suorittanut erilliset opettajan pedagogiset opinnot, ja edelleen vuonna 2014 psykologian maisterin tutkinnon. Koulupsykologin tehtävät hän on aloittanut kuntayhtymän palveluksessa elokuussa 2014.

Riitaa on edellä todetusti siitä, onko A:lla suorittamiensa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (kehityspsykologian laudatur) ja opettajan pedagogisten opintojen perusteella oikeus psykologien palkkausjärjestelmästä laaditun sopimuksen 3 kohdan mukaiseen kahteen kuuden prosentin palkanlisään.

Sekä opettajan pätevyydestä että A:n suorittamasta yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnosta on riidattomasti hyötyä A:n tehtävässä. Riidatonta niin ikään on, että sopimuksen perusteella voi saada useammankin kuuden prosentin henkilökohtaisen palkanlisän. Työnantajapuoli on kuitenkin katsonut, että A:n osalta opettajan pätevyys ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sijoittuvat saman vaativuusperusteen alle (”toimessa vaadittavan kelpoisuuden lisäksi tehtävään soveltuva muu pätevyys tai tutkinto”) ja että kultakin vaativuusperusteelta voi saada vain yhden kuuden prosentin lisän.

Sopimuksen sanamuodon mukaan henkilökohtaista lisää maksetaan kuusi prosenttia vaativuusperusteelta. Vaativuusperusteet on lueteltu ranskalaisin viivoin, joita on kaikkiaan viisi. Sanamuodosta ei voi kuitenkaan yksiselitteisesti päätellä, mitä määräyksessä on tarkoitettu maininnalla ”6 % vaativuusperusteelta”, eikä siten sitä, voiko henkilö saada useamman lisän, jos hänellä on useampi saman ranskalaisen viivan kohdalla lueteltu tutkinto, koulutus tai pätevyys. Sopimusta neuvotelleilla B:llä ja C:llä on ollut määräyksen tulkinnasta tältä osin toisistaan poikkeavat käsitykset. Selvitystä siitä, että osapuolilla olisi ollut sopimusta solmittaessa tai sen jälkeenkään tämän kysymyksen osalta yhteinen tarkoitus, ei ole esitetty. Soveltamiskäytännön osalta taas D on kertonut, että työnantaja on soveltanut sopimusta työnantajapuolen tässä asiassa omaksuman tulkinnan mukaisesti. Toisaalta B on kertonut, että saman ranskalaisen viivan alle sijoittuvista vaativuusperusteista on saatettu maksaa useampi lisä. Johtopäätöksenä on todettava, että luotettavaa selvitystä sellaisesta yhtenäisestä, vakiintuneesta ja molempien osapuolten hyväksymästä soveltamiskäytännöstä ei ole esitetty, joka vastaisi jommankumman osapuolen kantaa tässä asiassa.

Määräystä tulkittaessa ja sovellettaessa on otettava huomioon myös sen tarkoitus. Riidanalaisen määräyksen tarkoituksena on esitetyn selvityksen perusteella (B ja C) ollut maksaa henkilökohtaista lisää sellaisista lisätutkinnoista, koulutuksesta tai pätevyyksistä, joista työnantaja harkitsee olevan psykologin työssä hyötyä. Edellä todetusti A:n suorittamista opettajan pedagogisista opinnoista ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnosta on kummastakin ollut hänen tehtäviensä hoitamisessa hyötyä. Kuten kantaja on tuonut esiin, riidanalaisessa määräyksessä rajat eri vaativuusperusteiden välillä ovat lisäksi varsin tulkinnanvaraiset. Esimerkiksi toinen ranskalainen viiva koskee tehtävään soveltuvaa muuta pätevyyttä tai tutkintoa, ja kolmas taas ammatillista pätevöitymistä psykologin erikoisalalla tai erityispätevyyttä tai muuta työssä sovellettavaa erityisosaamista. Edellä mainittujen käsitteiden voidaan katsoa sanamuotonsa perusteella olevan ainakin osittain päällekkäisiä.

Edellä todetusti A on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon pääaineenaan kehityspsykologia. Kehityspsykologian laudaturin laajuus on ollut 146 opintopistettä (K2). Opinnoissa on perehdytty kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten kehitykseen, muun ohella oppimisen teoriaan, kasvu- ja toimintaympäristöjen suunnitteluun, persoonallisuuden kehityskulkuun ja vuorovaikutukseen liittyviin asioihin (A, K2). Työtuomioistuin toteaa, että kehityspsykologian opinnoissa on ollut kyse erikoistumisesta tietylle psykologian alalle (A). Myös asiassa esitetyssä Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsasen asiantuntijalausunnossa on todettu, että psykologian erikoistumiskoulutusaloja ovat muun ohella lasten ja nuorten erikoispsykologia, jolla alalla kehityspsykologia on keskeinen teema-alue ja luo pohjan koko erikoistumisalalle. Edelleen lausunnossa on todettu, että kehityspsykologia muodostaa keskeisen teoreettisen viitekehyksen lasten ja nuorten kanssa tehtävässä psykologin työssä ja että erityisesti oppilas- ja opiskeluhuollossa ja varhaiskasvatuksessa kehityspsykologian rooli on merkittävä. Lausunnon mukaan kehityspsykologian sisältöjen syvällinen ymmärtäminen antaa psykologian maisterin tutkinnon lisäksi erityisen vahvat edellytykset lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä esimerkiksi työskenneltäessä oppilas- ja opiskeluhuollossa, ja siten tutkinto täydentää huomattavasti psykologian maisterin tutkintoa.

Edellä kerrotut seikat tukevat vahvasti sitä kantajan esittämää väitettä, että A:n suorittaman yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon ja erityisesti sen sisältämän kehityspsykologian laudaturin opintojen voidaan tässä tapauksessa katsoa olevan joka tapauksessa myös sopimusmääräyksen kolmannen ranskalaisen viivan alla tarkoitettua ammatillista pätevöitymistä psykologin erikoisalalla tai muuta työssä sovellettavaa erityisosaamista. Koulutuksen laajuus on lisäksi ylittänyt määräyksessä mainitun 60 opintopistettä. Asiaa ei ole arvioitava toisin sillä perusteella, että B on arvioinut oman yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintonsa sijoittuvan määräyksen toisen ranskalaisen viivan alle (tehtävään soveltuva muu pätevyys tai tutkinto). Tarkempaa selvitystä B:n tutkinnon sisällöstä tai sen merkityksestä B:n tehtävien kannalta ei ole esitetty. Työnantajapuoli ei ole esittänyt tältä osin muutakaan selvitystä oman kantansa tueksi. Määräyksen sanamuodosta ei ilmene, että lisän voisi saada kyseisen kohdan perusteella vain tilanteessa, jossa koulutus on suoritettu psykologin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Asiassa on lisäksi valmistelun aikana todettu riidattomaksi, että tutkintojen suoritusjärjestyksellä ei ole lisän kannalta merkitystä.

Kantajan on siten katsottava esittäneen uskottavan selvityksen siitä, että A:lla on joka tapauksessa riidanalaisen sopimusmääräyksen kolmannen ranskalaisen viivan perusteella oikeus kuuden prosentin henkilökohtaiseen lisään suorittamansa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon ja erityisesti sen sisältämän kehityspsykologian laudaturin perusteella. Koska A on suorittanut myös opettajan pedagogiset opinnot ja hänellä on siten opettajan pätevyys, hänellä on oikeus myös toiseen kuuden prosentin henkilökohtaiseen lisään. Opettajan koulutus on mainittu vaativuusperusteena määräyksen toisen ranskalaisen viivan alla.

Suoritusvaatimukset ovat määrältään riidattomat.

Edellä lausutuin perustein kannevaatimukset 1 ja 2 on hyväksyttävä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Kainuun hyvinvointialue on ollut velvollinen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja JUKO ry:n välillä psykologien palkkausjärjestelmästä solmitun paikallisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella maksamaan A:lle 12 %:n suuruista palkanlisää 11.8.2014 lukien ja että tämä velvollisuus jatkuu edelleen, ja

- velvoittaa Kainuun hyvinvointialueen maksamaan A:lle 1.1.2017 lukien erääntyneitä palkkasaatavia yhteensä 19.818,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna

204,17 eurolle 16.1.2017 lukien

204,17 eurolle 16.2.2017 lukien

204,17 eurolle 16.3.2017 lukien

204,17 eurolle 16.4.2017 lukien

204,17 eurolle 16.5.2017 lukien

204,17 eurolle 16.6.2017 lukien

204,17 eurolle 16.7.2017 lukien

204,17 eurolle 16.8.2017 lukien

204,17 eurolle 16.9.2017 lukien

204,17 eurolle 16.1.2018 lukien

204,17 eurolle 16.2.2018 lukien

204,17 eurolle 16.3.2018 lukien

204,17 eurolle 16.4.2018 lukien

211,62 eurolle 16.5.2018 lukien

211,62 eurolle 16.6.2018 lukien

211,62 eurolle 16.7.2018 lukien

211,62 eurolle 16.8.2018 lukien

211,62 eurolle 16.9.2018 lukien

211,62 eurolle 16.10.2018 lukien

211,62 eurolle 16.11.2018 lukien

211,62 eurolle 16.12.2018 lukien

211,62 eurolle 16.1.2019 lukien

211,62 eurolle 16.2.2019 lukien

211,62 eurolle 16.3.2019 lukien

216,20 eurolle 16.4.2019 lukien

216,20 eurolle 16.5.2019 lukien

216,20 eurolle 16.6.2019 lukien

216,20 eurolle 16.7.2019 lukien

216,20 eurolle 16.8.2019 lukien

216,20 eurolle 16.9.2019 lukien

216,20 eurolle 16.10.2019 lukien

216,20 eurolle 16.11.2019 lukien

216,20 eurolle 16.12.2019 lukien

216,20 eurolle 16.1.2020 lukien

216,20 eurolle 16.2.2020 lukien

216,20 eurolle 16.3.2020 lukien

216,20 eurolle 16.4.2020 lukien

216,20 eurolle 16.5.2020 lukien

216,20 eurolle 16.6.2020 lukien

216,20 eurolle 16.7.2020 lukien

218,84 eurolle 16.8.2020 lukien

218,84 eurolle 16.9.2020 lukien

218,84 eurolle 16.10.2020 lukien

218,84 eurolle 16.11.2020 lukien

218,84 eurolle 16.12.2020 lukien

218,84 eurolle 16.1.2021 lukien

218,84 eurolle 16.2.2021 lukien

218,84 eurolle 16.3.2021 lukien

225,83 eurolle 16.4.2021 lukien

225,83 eurolle 16.5.2021 lukien

225,83 eurolle 16.6.2021 lukien

225,83 eurolle 16.7.2021 lukien

225,83 eurolle 16.8.2021 lukien

225,83 eurolle 16.9.2021 lukien

225,83 eurolle 16.10.2021 lukien

225,83 eurolle 16.11.2021 lukien

225,83 eurolle 16.12.2021 lukien

225,83 eurolle 16.1.2022 lukien

225,83 eurolle 16.2.2022 lukien

225,83 eurolle 16.3.2022 lukien

225,83 eurolle 16.4.2022 lukien

225,83 eurolle 16.5.2022 lukien

230,34 eurolle 16.6.2022 lukien

230,34 eurolle 16.7.2022 lukien

230,34 eurolle 16.8.2022 lukien

230,34 eurolle 15.9.2022 lukien

231,94 eurolle 15.10.2022 lukien

231,94 eurolle 15.11.2022 lukien

231,94 eurolle 15.12.2022 lukien

231,94 eurolle 15.1.2023 lukien

231,94 eurolle 15.2.2023 lukien

231,94 eurolle 15.3.2023 lukien

231,94 eurolle 15.4.2023 lukien

231,94 eurolle 15.5.2023 lukien

244,73 eurolle 15.6.2023 lukien

244,73 eurolle 15.7.2023 lukien

244,73 eurolle 15.8.2023 lukien

244,73 eurolle 15.9.2023 lukien

244,73 eurolle 15.10.2023 lukien

244,73 eurolle 15.11.2023 lukien

244,73 eurolle 15.12.2023 lukien

244,73 eurolle 15.1.2024 lukien

244,73 eurolle 15.2.2024 lukien

244,73 eurolle 15.3.2024 lukien

244,73 eurolle 15.4.2024 lukien

244,73 eurolle 15.5.2024 lukien

250,29 eurolle 15.6.2024 lukien

250,29 eurolle 15.7.2024 lukien ja

250,29 eurolle 15.8.2024 lukien.

Asian jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Risto Lerssi, Mika Lallo, Sanna Rantala ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.