TT 2024:44

Kysymys siitä, oliko toimihenkilöllä oikeus saada palkallinen vapaapäivä oman vihkimispäivän sekä 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta riippumatta siitä, sattuiko kyseinen juhlapäivä työ- vai vapaapäivälle.

Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla riidanalaisen määräyksen sanamuotoa ja osallisten tarkoitusta parhaiten vastaavaksi tulkinnaksi katsottiin, että toimihenkilö sai palkallisen vapaapäivän oman vihkimispäivän sekä 50- ja 60-vuotispäivänsä sattuessa työpäivälle. Kanne hylättiin.


Asia

Muu riita-asia

Kantaja

Ay-toimihenkilöt ry

Vastaaja

Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 12.2.2024

Suullinen valmistelu 6.5.2024

Pääkäsittely 22.8.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välisessä työehtosopimuksessa (16.3.2023–31.1.2025) on muun ohella seuraava määräys:

27 § Muut poissaolot

Toimihenkilön palkasta ei vähennetä lähiomaisen kuoleman vuoksi myönnettävää lyhyttä poissaoloa, kuitenkin enintään kolme (3) työpäivää. Lähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria.

Sen lisäksi mitä edellä on sovittu, toimihenkilöllä on oikeus työsopimuslain 4 luvun 7 pykälän mukaiseen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon.

Toimihenkilöllä on mahdollisuus saada yksi palkallinen vapaapäivä oman vihkimispäivän sekä 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta.

Toimihenkilön palkasta ei vähennetä aikaa, jolloin hän osallistuu asepalveluksen kutsuntoihin taikka valintatilaisuuteen ja kertausharjoituksiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11. Voimassaolo

Voimassaoloaika ja allekirjoitukset

[- -]

Jos tähän työehtosopimukseen osallisen työnantajayhdistyksen jäsenjärjestössä on työehtosopimuksen voimaantullessa käytössä aiempien työehtosopimusten tarkoittama paikallinen sopimus taikka tämän työehtosopimuksen määrittämästä asiasta jäsenjärjestössä on muutoin kollektiivisesti sovittu työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, noudatetaan sanottua sopimusta niin kauan kun sopimus on voimassa, vaikka sopimuksen ehdot eivät olisikaan tämän työehtosopimuksen määräysten mukaisia. Paikallisen sopimuksen päättyessä noudatetaan tätä työehtosopimusta taikka asiasta sovitaan tämän työehtosopimuksen mukaisin edellytyksin ja ehdoin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Määräykset ovat olleet samansisältöiset osapuolten välisissä työehtosopimuksissa, joita on solmittu vuodesta 2020 lukien.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen 27 §:n 3 momentin mukaan toimihenkilöllä on mahdollisuus saada yksi palkallinen vapaapäivä oman vihkimispäivän sekä 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta.

Osapuolten välillä vallitsee erimielisyys edellä mainitun määräyksen tulkinnasta toimihenkilön vihkimispäivän tai 50- tai 60-vuotispäivän sattuessa muulle kuin työpäivälle.

Työnantajapuolen tulkinta on, että toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän vain silloin, kun mainittu juhlapäivä sattuu työpäivälle. Tarkoituksena on työnantajapuolen mukaan ollut mahdollistaa se, että toimihenkilö voi halutessaan jäädä kyseisenä merkkipäivänään pois työstä, ja samalla on sovittu palkallisten vapaapäivien määrästä.

Työntekijäpuoli taas katsoo, että työehtosopimuksessa ei määritellä mitään yksilöityjä ehtoja vapaapäivän saamiselle, esimerkiksi että juhla olisi oltava samana päivänä kuin varsinainen syntymäpäivä on, tai että syntymäpäivän tai vihkimispäivän osuessa viikonloppuun toimihenkilö ei olisi oikeutettu palkalliseen vapaapäivään.

KANNE

Vaatimukset

Ay-toimihenkilöt ry on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa työehtosopimuksen 27 §:n 3 momentin oikeaksi tulkinnaksi, että työntekijällä on työehtosopimuksessa mainittujen juhlapäivien johdosta oikeus saada palkallinen vapaapäivä riippumatta siitä, osuuko juhla työ- vai vapaapäivälle.

Lisäksi se on vaatinut, että Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 11.520,98 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksessa ei määritellä mitään yksilöityjä ehtoja palkallisen vapaapäivän saamiselle vihkimispäivän, 50- tai 60-vuotispäivän johdosta. Määräyksessä ei edellytetä, että juhlan on oltava samana päivänä kuin varsinainen syntymäpäivä on, tai syntymäpäivän tai vihkimispäivän osuessa viikonloppuun toimihenkilö ei olisi oikeutettu palkalliseen vapaapäivään.

Työehtosopimusmääräyksen vakiintunut tulkinta on kantajan käsityksen mukaan ollut se, että työntekijät ovat saaneet 50- ja 60-vuotissyntymäpäivänsä tai vihkimispäivänsä johdosta aina yhden vapaapäivän riippumatta siitä, onko varsinainen syntymäpäivä tai vihkimispäivä osunut työ- vai vapaapäivään ja riippumatta esimerkiksi siitä, minä päivänä syntymäpäivää on juhlittu. Vakiintunut soveltamiskäytäntö on perustunut työehtosopimuksen tulkintaan eikä paikallisiin sopimuksiin tai muuhun kollektiiviseen sopimiseen.

Vaikka SAK:n toimistolla sovelletun käytännön mukaan vapaapäiviä ei ole ainakaan viime vuosina annettu, SAK on vain yksi työpaikka, joten SAK:n henkilöstöhallinnon tulkinnalla ei ole sen suurempaa painoarvoa kiistanalaisen määräyksen tulkinnassa.

Se, että eri liitoissa on erilaisia käytäntöjä, on vain yksi asia, eikä siitä sinänsä ole erimielisyyttä. Olennaista sen sijaan on, että AKT:ssa ja Kuljetusliitoissa on muutettu käytäntöä yksipuolisesti ja perusteettomasti.

VASTAUS

Vaatimukset

Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Ay-toimihenkilöt ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 10.309,36 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen 27 §:n 3 momentin mukaisen määräyksen tarkoituksena on ollut, että toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän oman vihkimispäivän, sekä 50- ja 60-vuotispäivänsä sattuessa työpäivälle. Tarkoituksena on ollut mahdollistaa se, että toimihenkilö voi halutessaan jäädä kyseisenä merkkipäivänään pois työstä ja samalla on sovittu palkallisten vapaapäivien määrästä.

Työehtosopimuksen sanamuodon mukaan on sovittu mahdollisuudesta saada yksi palkallinen vapaapäivä. "Mahdollisuus saada" viittaa siihen, että tarkoitus on ollut sopia siitä, että toimihenkilöllä on halutessaan mahdollisuus kyseisen merkkipäivän ollessa työpäivänä saada päivä palkalliseksi vapaapäiväksi. Jos työehtosopimusmääräyksen tarkoitus olisi kantajan väittämän mukainen, ei määräyksessä olisi ilmaisua "toimihenkilöllä on mahdollisuus saada”, vaan asia olisi ilmaistu toisin, esimerkiksi "toimihenkilö saa” tai "toimihenkilöllä on oikeus”. Määräyksen sanonta "vihkimispäivän sekä 50- ja 60-vuotispäivänsä" viittaa tiettyyn päivään.

Työehtosopimusmääräyksestä on sovittu työehtosopimuksen 27 §:ssä, jossa sovitaan muista poissaoloista. Määräyksen sijoittaminen työehtosopimuksen poissaoloja koskevaan kohtaan viittaa siihen, että tarkoituksena on ollut sopia nimenomaan kyseisistä merkkipäivistä niiden sattuessa työpäivälle.

Työehtosopimusmääräystä ei ole vakiintuneesti tulkittu kantajan väittämin tavoin. Vastaaja on tiedustellut jäsenjärjestöiltään, miten nämä soveltavat työehtosopimusmääräystä. Enemmistössä järjestöissä palkalliseen vapaaseen on mahdollisuus vain kyseisen merkkipäivän osuessa työpäivään. Niissä jäsenjärjestöissä, joissa palkallisen vapaapäivän saaminen on mahdollista siitä riippumatta, on kyse jo työehtosopimuksen voimaan tullessa jäsenjärjestössä käytössä olleesta paikallisesta sopimuksesta tai siitä on muutoin jäsenjärjestössä sovittu kollektiivisesti.

Vastaajan jäsenjärjestöissä on jo silloin, kun työehtosopimus on tullut voimaan, voinut olla käytössä paikallinen sopimus, tai työehtosopimuksen määrittämästä asiasta jäsenjärjestöissä on voitu muutoin kollektiivisesti sopia. Työehtosopimuksen 11. kohdassa on sovittu, että voimassa olevaa paikallista sopimusta tai kollektiivisesti sovittua noudatetaan niin kauan kuin sopimus on voimassa, vaikka sopimuksen ehdot eivät olisikaan työehtosopimuksen määräysten mukaisia. Niissä järjestöissä, joissa palkallisen vapaapäivän saaminen on mahdollista riippumatta siitä, osuuko merkkipäivä työpäivään vai ei, kyse on siis työehtosopimuksen mahdollistamasta työehtosopimuksen määräyksestä poikkeavasta jäsenjärjestössä voimassa olleesta paikallisesta sopimuksesta tai muusta kollektiivisesta sopimisesta.

Kuljetusliitot KL ry:ssä ei ole kanteessa väitetyn mukaista työehtosopimusmääräyksen vakiintunutta tulkintakäytäntöä. Yhdistyksen työntekijät ovat siirtyneet sen palvelukseen vuonna 2019 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:stä, jossa ei ole kanteessa väitetyn mukaista soveltamiskäytäntöä. Kuljetusliitot KL ry:n palveluksessa olevan A:n työehtosopimuksen mukainen merkkipäivä on ollut kesällä 2022 hänen vuosilomansa aikana. Hänkään ei ole saanut palkallista vapaapäivää, kun hän on sitä pyytänyt kesällä 2023.

Osapuolet ovat käyneet keskustelua työehtosopimusmääräyksestä tällä hetkellä voimassa olevaa 16.3.2023 päivättyä työehtosopimusta edeltävissä neuvotteluissa. Vastaaja on neuvotteluissa esittänyt, että määräykseen tehdään sen tarkentamiseksi seuraava lisäys: "Mikäli päivä sattuu viikonlopulle, arkipyhälle, tes-vapaalle tai vuosilomalle, ei työntekijälle muodostu vapaapäivää”. Vastaajan tekemä esitys on vastannut määräyksen tarkoitusta ja sen käsitystä määräyksen vakiintuneesta tulkinnasta. Vaikka kantaja on neuvotteluissa ollut valmis myöntämään selvennyksen mukaisen määräyksen tulkinnan oikeaksi, kantaja ei ole kuitenkaan hyväksynyt selvennyksen tekemistä. Kantaja ei ole kuitenkaan neuvotteluissa esittänyt määräyksen muuttamista kantajan nyt esittämän tulkinnan mukaiseksi.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

  1. B:n sähköposti 20.8.2024

Vastaajan kirjalliset todisteet

  1. Työehtosopimus Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välillä 27 § ja 11. kohta
  2. Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry:n työehtosopimusneuvotteluissa tekemä esitys koskien työehtosopimuksen 27 §:ää (2023)
  3. Neuvottelupöytäkirja 22.2.2018 neuvottelutuloksesta SAK ry:n ja Ay -toimihenkilöt ry:n välistä työehtosopimusta koskien
  4. Neuvottelupöytäkirja 9.6.2008 neuvottelutuloksesta SAK ry:n ja Ay -toimihenkilöt ry:n välistä työehtosopimusta koskien

Kantajan henkilötodistelu

  1. A, luottamusmies, Kuljetusliitot KL ry
  2. C, työehtoasiantuntija, Sähköalojen ammattiliitto ry, Ay-toimihenkilöt ry:n entinen puheenjohtaja
  3. D, järjestelmäasiantuntija, Kuljetusliitot KL ry
  4. E, entinen luottamusmies, AKT ry, Suomen Merimies-Unioni ry, Kemianliitto ry, Teollisuusalojen ammattiliitto ry ym.
  5. F, entinen pääluottamusmies, A-kassa, Ay-toimihenkilöt ry:n hallituksen jäsen (todistelutarkoituksessa)

Vastaajan henkilötodistelu

  1. G, varapuheenjohtaja, Teollisuusliitto ry, Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry:n puheenjohtaja (todistelutarkoituksessa)
  2. H, toiminnanjohtaja, Kuljetusliitot KL ry (todistelutarkoituksessa)
  3. J, entinen hallintopäällikkö, SAK ry
  4. K, edunvalvontapäällikkö, AKT ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen 27 §:n 3 momentin mukaan toimihenkilöllä on mahdollisuus saada yksi palkallinen vapaapäivä oman vihkimispäivän sekä 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta.

Asiassa on kysymys siitä, onko toimihenkilöllä edellä mainitun määräyksen nojalla oikeus saada palkallinen vapaapäivä vihkimispäivän sekä 50- ja 60-vuotispäivän johdosta riippumatta siitä, sattuuko kyseinen juhlapäivä työ- vai vapaapäivälle.

Työehtosopimuksen tulkintaperiaatteista työtuomioistuin toteaa aluksi seuraavaa. Työehtosopimuksen tulkinnassa merkitystä on annettava ennen muuta sopimukseen osallisten yhteiselle tarkoitukselle, ellei se ole pakottavan lainsäädännön vastainen. Siksi sopimuksen sisällöksi pyritään vahvistamaan ensisijaisesti se, joka parhaiten vastaa sopimukseen osallisten tarkoitusta. Tulkinnan lähtökohtana on sopimuksen sanamuoto, jonka merkitys on siinä, että se ilmaisee osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisältöä. Sanamuoto voidaan sivuuttaakin, jos osapuolten yhteisen tarkoituksen näytetään olleen jotakin muuta kuin sanamuodosta voisi päätellä. Sopimuksen tarkoitus selviää tyypillisesti sopimuksen solmimista edeltävistä neuvotteluista tai muista olosuhteista. Toisinaan sopijapuolten tarkoitus ilmenee sopimuksen solmimisen jälkeen tapahtuneista seikoista kuten osapuolten nimenomaisista kannanotoista tai vakiintuneesta, yhtenäisestä ja osallisten yhteisesti hyväksymästä soveltamiskäytännöstä. Määräyksen tulkintaan voi vaikuttaa myös sopimuksen rakenne ja systematiikka. Monitulkintaiselle sopimuskohdalle saatetaan muun selvityksen puuttuessa antaa yleistä työmarkkinakäytäntöä tai lähialojen sopimuskäytäntöä vastaava sisältö. Tulkinnassa kiinnitetään huomiota myös sopijapuolten väliseen riskinjakoon (epäselvyyssääntö).

Asiassa on selvitetty, että Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry (ATY) on perustettu vuonna 2019 ja ensimmäinen työehtosopimus mainitun yhdistyksen ja Ay-toimihenkilöt ry:n välillä on solmittu vuonna 2020. Sopimuksen pohjana on toiminut SAK ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välillä solmittu työehtosopimus, johon monet SAK:n jäsenliitot olivat yhtyneet tai joka oli toiminut jäsenliittojen omien sopimusten pohjana.

Asiassa on riidatonta, että mainitussa SAK:n työehtosopimuksessa oli ollut 1970-luvulta lähtien riidanalaista 27 §:n määräystä vastaava määräys ja että määräys on otettu sellaisenaan ATY:n ja Ay-toimihenkilöiden työehtosopimukseen vuonna 2020. Riidatonta niin ikään on, että tuossa yhteydessä osapuolet eivät ole käyneet keskustelua määräyksen tulkinnasta nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa.

Vastaaja on esittänyt kirjallisena todisteena asiakirjan V4, jonka otsikkona on ”Ay-toimihenkilöiden työehtosopimusta koskeva neuvottelu” ja päiväyksenä 9.6.2008. Asiakirjasta ilmenee, että neuvottelussa on ollut mukana muiden ohella J SAK:n puolelta ja B Ay-toimihenkilöiden puolelta. Asiakirjassa on kaksi kohtaa, joista ensimmäinen koskee 12.11.2007 allekirjoitetussa neuvottelupöytäkirjassa tarkoitetun kertakorvauksen maksamista tietyissä tilanteissa. Toinen kohta koskee vapaapäiväoikeutta hää- ja merkkipäivien johdosta varsinaisen juhlapäivän sijoittuessa viikonlopulle. Kohtaan on kirjattu seuraavaa: ”Todettiin, että vapaapäiväoikeutta hää- ja merkkipäivien johdosta ei ole juhlapäivän sijoittuessa viikonlopulle. SAK:ssa tämän mukainen käytäntö on ollut voimassa siitä lähtien, kun vapaapäiväoikeus on kirjattu työehtosopimukseen v. 1977. Ay-toimihenkilöiden yhdistys kartoittaa työehtosopimukseen yhtyneiden liittojen käytännöt.” J on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että edellä tarkoitetussa neuvottelussa oli ollut kyse jo saavutetun neuvottelutuloksen tarkennuksesta ja että tarve neuvottelulle oli syntynyt erityisesti kertakorvauksen soveltamisen osalta. Lisäksi oli otettu kantaa vapaapäiväoikeuteen, jonka osalta oli J:n mukaan todettu voimassa ollut käytäntö ja osapuolten yhteinen tulkinta. B:n käsityksen mukaan taas ”selvittelyn tulos liitoista oli se, että ei haluttu ottaa asiaan kantaa, ettei SAK:n käytännöt leviä myös liittojen käytännöiksi” (K1). Työtuomioistuin toteaa, että asiakirja V4 on allekirjoittamaton. Epäselväksi on jäänyt, missä määrin asiakirjan voidaan katsoa osoittavan osapuolten yhteistä tarkoitusta riidanalaisen määräyksen tulkinnasta.

Asiassa on lisäksi selvitetty (V3, F, J), että SAK:n työehtosopimuksessa ollutta riidanalaista määräystä vastaavaa määräystä oli vuonna 2018 muutettu siten, että maininta ”hääpäivästä” oli muutettu ”omaksi vihkimispäiväksi”. Tuossa yhteydessä myös määräyksessä vuodesta 2007 ollut viittaus parisuhteen rekisteröintiin oli poistettu.

Edellä todetuin tavoin riidanalaisen määräyksen tulkinnasta ei ole käyty keskustelua sopimusneuvotteluissa, jotka johtivat ensimmäisen ATY:n ja Ay-toimihenkilöiden välisen työehtosopimuksen solmimiseen vuonna 2020. Sen sijaan tällä hetkellä voimassa olevaa, 16.3.2023 päivättyä työehtosopimusta edeltävissä neuvotteluissa työnantajapuoli on esittänyt määräykseen seuraavaa lisäystä: "Mikäli päivä sattuu viikonlopulle, arkipyhälle, tes-vapaalle tai vuosilomalle, ei työntekijälle muodostu vapaapäivää” (V2). G on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että työnantajapuoli oli tehnyt esityksen, koska kysymys oli noussut esiin useassa jäsenjärjestössä, ja määräystä oli ollut tarve tarkentaa vastaamaan aiemmin noudatettuja tulkintoja. G:n mukaan Ay-toimihenkilöt ei ollut kiistänyt sitä, että ehdotettu kirjaus vastasi määräyksen oikeaa tulkintaa. Esitys oli kuitenkin rauennut, koska työntekijäpuoli oli G:n mukaan halunnut edelleen mahdollistaa sopimuksesta poikkeamisen, kuten Sähköliitto, A-kassa ja Suomen Merimies-Unioni olivat tehneet. F ja C taas ovat korostaneet sitä, että kyse oli työnantajapuolen muutosesityksestä eikä työntekijäpuoli ollut sitä hyväksynyt. Työtuomioistuin katsoo, että sopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella ei voida tehdä kovin vahvoja päätelmiä osallisten yhteisestä tarkoituksesta.

Kantaja on vedonnut asiassa siihen, että määräyksen vakiintunut soveltamiskäytäntö on ollut kantajan kannan mukainen. Asiassa onkin selvitetty, että useassa yhdistyksessä määräystä on pitkään sovellettu siten kuin kantaja on tässä asiassa esittänyt (E, F, C). Toisaalta työnantajapuolen kuultavat ovat kertoneet vastaajan kannan mukaisesta soveltamisesta eräissä muissa yhdistyksissä (G, K). J on kertonut, että SAK:n toimistossa määräyksen soveltaminen ja tulkinta on ollut vastaajan kannan mukainen 1970-luvulta alkaen. G on lisäksi kertonut, että määräyksen soveltamista oli pyritty selvittämään jäsenliitoille lähetetyllä kyselyllä. Kymmenestä kyselyyn vastanneesta liitosta seitsemän oli ilmoittanut soveltavansa määräystä vastaajan kannan mukaisesti, kolme taas kantajan kannan mukaisesti. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa on esitetty uskottava selvitys siitä, että määräystä on sovellettu yhdistyksissä eri tavoin. Jossain määrin epäselväksi on jäänyt, missä määrin tähän on vaikuttanut se, että asiasta on sovittu paikallisesti. Joka tapauksessa kyse ei ole ollut sellaisesta riidanalaisen sopimusmääräyksen vakiintuneesta, yhtenäisestä ja osallisten yhteisesti hyväksymästä soveltamiskäytännöstä, joka osoittaisi osallisten yhteistä tarkoitusta asiassa.

Riidanalaisen määräyksen sanamuodon mukaan toimihenkilöllä on mahdollisuus saada yksi palkallinen vapaapäivä oman vihkimispäivän sekä 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta. Työtuomioistuin toteaa, että sanamuodosta ei suoraan voi päätellä, miten määräystä tulisi tulkita nyt käsillä olevassa tilanteessa. Termi ”johdosta” puhuu sinänsä kantajan omaksuman tulkinnan puolesta. Toimihenkilöllä on määräyksen mukaan kuitenkin ”mahdollisuus saada” määräyksessä tarkoitettu palkallinen vapaapäivä. Tämä viittaa työtuomioistuimen käsityksen mukaan siihen, että oikeuden vapaapäivään on tarkoitettu syntyvän vain tilanteissa, joissa oma vihkimispäivä tai määräyksessä tarkoitettu merkkipäivä sattuu työpäivälle. Määräyksen mukainen mahdollisuus vapaapäivään toteutuu toisin sanoen silloin, kun juhlapäivä sattuu työpäivälle, mikä taas on kunkin toimihenkilön kohdalla sattumanvaraista. Tätä tulkintaa tukee myös se, että määräys on sijoitettu työehtosopimuksen muita poissaoloja koskevaan 27 §:ään, jossa on määräykset myös palkallisesta poissaolosta lähiomaisen kuoleman vuoksi, työsopimuslain 4 luvun 7 §:n mukaisesta tilapäisestä palkattomasta poissaolosta sekä kutsuntoihin, valintatilaisuuteen ja kertausharjoituksiin osallistumisesta. Tämä puhuu sen puolesta, että määräyksen mukaisen palkallisen vapaapäivän ei ole tarkoitettu olevan luonteeltaan toimihenkilölle vihkimispäivän tai merkkipäivän johdosta annettava lahja. Alun perin riidanalaisen määräyksen on selvitetty olleen työehtosopimuksen kohdassa ”Eräät etuisuudet”, jossa on ollut myös määräykset esimerkiksi vaaterahasta ja oman muuton vuoksi saatavasta vapaapäivästä (E). Tämäkään ei viittaa siihen, että kyse olisi lahjanluonteisesta etuudesta.

Edellä todetun perusteella työtuomioistuin katsoo riidanalaisen määräyksen sanamuotoa ja osallisten tarkoitusta parhaiten vastaavaksi tulkinnaksi, että toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän oman vihkimispäivän sekä 50- ja 60-vuotispäivänsä sattuessa työpäivälle.

Vielä työtuomioistuin kiinnittää huomiota siihen, että työntekijäpuolen todistajien mukaan työnantajapuolen tulkinta johtaa toimihenkilöiden eriarvoiseen kohteluun. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Tasapuolisen kohtelun periaatteen lähtökohtana on, että työntekijöitä kohdellaan samankaltaisissa ja vertailukelpoisissa tilanteissa samalla tavoin.

Tässä asiassa työtuomioistuin on jo edellä katsonut, että esitetty selvitys ei puhu sen puolesta, että riidanalaisen määräyksen mukainen vapaapäivä olisi tarkoitettu lahjanluonteiseksi etuudeksi. Esitetty selvitys tukee pikemminkin sitä vastaajan kantaa, jonka mukaan määräyksen tarkoituksena on mahdollistaa yhtäältä toimihenkilön oman vihkimispäivän saaminen palkalliseksi vapaaksi, jos vihkimispäivä on työpäivänä, ja toisaalta myös 50- tai 60-vuotispäivän saaminen vapaapäiväksi, jotta päivää voi juhlistaa kyseisenä oikeana syntymäpäivänä. Tähän tarkoitukseen nähden työntekijät, joilla kyseiset juhlapäivät sattuvat työpäiville, ja työntekijät, joilla ne sattuvat vapaapäiville, eivät ole vertailukelpoisessa tilanteessa työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Asiassa ei siten synny olettamaa siitä, että määräys rikkoisi tasapuolisen kohtelun vaatimusta eikä kyse näin ollen ole pakottavan lainsäädännön vastaisesta määräyksestä.

Edellä lausutuin perustein kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Ay-toimihenkilöt ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa kuluille vaadittuine korkoineen. Ay-toimihenkilöt ry on hyväksynyt Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ay-toimihenkilöt ry velvoitetaan korvaamaan Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry:n oikeudenkäyntikulut 10.309,36 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Pirjo Aaltonen, Anna Lavikkala, Kristel Nybondas, Sanna Rantala ja Arja Pohjola jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.