TT 2025:23

Työtaistelun syynä oli työnantajan ilmoitus siitä, että se harkitsi kahden luottamusmiehen työsuhteiden päättämistä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olleen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiliitto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon.

Kuultavat ammattiosastot kiistivät rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa tai laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa. Kahden ammattiosaston edustajat olivat osallistuneet työtaisteluun, joten näiden ammattiosastojen katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa asiassa ja ne tuomittiin hyvityssakkoon.

Ammattiosastojen edustajia oli lisäksi osallistunut ammattiliiton hallituksen kokoukseen, jossa työtaistelutoimista oli päätetty. Vaikka ammattiosastojen edustajilla ei ollut kokouksessa päätösvaltaa tai osa heistä oli poistunut kokouksesta ennen päätöksentekoa, työtuomioistuin katsoi, että osallistumalla mainittuun kokoukseen ammattiosastojen edustajat olivat olleet mukana myötävaikuttamassa työnseisauksen toimeenpanoon tai ainakin antaneet tukensa ja hyväksyntänsä työtaistelulle. Myös kolmas ammattiosasto oli tästä syystä rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja tuomittiin hyvityssakkoon, vaikka sen edustajat eivät olleet osallistuneet työtaistelutoimenpiteeseen.

Työtuomioistuin ratkaisi asian täysistunnossa hyvityssakkojen määrää koskevan lakimuutoksen vuoksi. (Ään.)

Asia

Työrauha

Kantaja

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Vastaaja

Ilmailualan Unioni IAU ry

Kuultavat

Siviililentoliikenteen työntekijät ry
Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry
Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 3.12.2024

Suullinen valmistelu 7.2.2025

Asia on siirretty pääkäsittelyä toimittamatta neuvotteluistunnossa (täysistunto) ratkaistavaksi.

ASIAN TAUSTA JA TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n neuvottelujohtaja oli 26.11.2024 lähettänyt Ilmailualan Unioni IAU ry:n puheenjohtajalle sähköpostiviestin tiedottaakseen PALTA ry:n jäsenyrityksen aikeista järjestää kuulemistilaisuudet kahdelle luottamusmiehelleen ja ehdottaakseen IAU ry:lle työehtosopimuksen mukaista palaveria kyseisen asian tosiseikkojen selvittämiseksi. IAU ry:n puheenjohtaja oli samana päivänä lähettämässään vastauksessa pyytänyt PALTA ry:n neuvottelujohtajaa ilmoittamaan jäsenyrityksen ja luottamusmiesten nimet, ja ilmoittanut IAU ry:n käynnistävän PALTA ry:n ilmoituksen perusteella lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 113 §:n mukaisen menettelyn, jossa selvitettäisiin paikallisten osapuolten myötävaikutuksella, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat olivat aiheuttaneet käsillä olevan ongelman.

PALTA ry:n neuvottelujohtaja oli 27.11.2024 ilmoittanut IAU ry:n puheenjohtajalle Finnair Technical Services Oy:n harkitsevan pääluottamusmiehen sekä työalueen luottamusmiehen työsuhteiden päättämistä, koska luottamusmiehet olivat luovuttaneet oikeudettomasti eteenpäin yhtiön järjestelmästä ottamaansa turvallisuuskriittistä tietoa, henkilötietoja ja liikesalaisuuksia.

IAU ry ja PALTA ry olivat sopineet käyvänsä työehtosopimuksen 113 §:n mukaiset keskinäiset neuvottelut 2.12.2024 kello 9–10.35. Neuvotteluiden tavoitteena oli ollut muodostaa yhteinen kannanotto edellytyksistä palauttaa työnantajan sekä pääluottamusmiehen ja työalueen luottamusmiehen keskinäinen luottamus.

Finnair Technical Services Oy oli 28.11.2024 lähettänyt pääluottamusmiehelle ja työalueen luottamusmiehelle kutsut kuulemistilaisuuksiin 2.12.2024. Kutsujen aiheena oli ollut työnantajan tietojen luovuttaminen oikeudettomasti. Kutsuissa oli todettu, että luottamusmiehille tultaisiin antamaan mahdollisuus lausua asiassa ennen mahdollista työsuhteen päättämistä.

IAU ry päätti 1.12.2024 hallituksen kokouksessaan, että kaikissa sen sopimusalojen piirissä olevissa yrityksissä tullaan järjestämään työnseisaus 2.12.2024 kello 14.00 ja 16.15 välisenä aikana vastatoimena Finnair Technical Services Oy:n ilmoitukseen siitä, että yhtiö tulisi järjestämään kuulemistilaisuuden 2.12.2024 kello 14.00 alkaen koskien kahden luottamusmiehen työsuhteen päättämistä. IAU ry ilmoitti työnseisauksesta internet-sivuillaan 2.12.2024 kello 11.32.

Työnseisaukseen osallistui ilmoitettuna ajankohtana

- Finnair Technical Services Oy:ssä 20 työntekijää työtaistelun aikana työvuorossa työskennelleistä 65 henkilöstä

- Finnair Kitchen Oy:ssä 98 työntekijää

- Finnair Cargo Oy:ssä 15 työntekijää

- Finnair Oyj:ssä 66 työntekijää

- Swissport Finland Oy:ssä 55 työntekijää

- RTG Ground Handling Oy:ssä 65 työntekijää

- Aviator Airport Services Finland Oy:ssä 170 työntekijää ja

- Nordic Regional Airlines Oy:ssä 27 työntekijää.

PALTA ry:n ja työnantajien ilmoitusten mukaan työnseisaukseen osallistuneet 516 työntekijää olivat PALTA ry:n ja IAU ry:n välisen 16.3.2023–15.3.2025 voimassa olevan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piirissä. Työnseisaukseen osallistuneista työntekijöistä 415 työntekijää oli Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n jäseniä (kaikki muut kuin Finnair Technical Services Oy, Finnair Cargo Oy ja Finnair Oyj), 81 työntekijää Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n jäseniä (Finnair Cargo Oy ja Finnair Oyj) ja 20 työntekijää Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n jäseniä (Finnair Technical Services Oy). IAU ry:llä ja kuultavilla ammattiosastoilla ei ole ollut mahdollisuutta tarkistaa, osallistuiko työnseisaukseen muita kuin IAU ry:n ammattiosastojen jäseniä.

Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n (jatkossa myös SLT ry) ja Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n (jatkossa myös SSLL ry) edustajia osallistui työnseisaukseen. Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n (jatkossa myös ATA ry) edustajia ei osallistunut työnseisaukseen.

Työnseisauksen piirissä olleet yhtiöt ryhtyivät välittömiin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ja vaativat luottamusmiehiä estämään laittomaan työnseisaukseen osallistumisen sekä palauttamaan työrauhan.

PALTA ry lähetti 2.12.2024 kello 12.23 IAU ry:lle sähköpostitse kehotuksen työrauhan ylläpitämiseksi työnseisauksen kohteena olleissa yrityksissä ja pyynnön ilmoittaa viipymättä, mihin toimenpiteisiin IAU ry oli ryhtynyt työrauhan ylläpitämisen turvaamiseksi. IAU ry vastasi PALTA ry:n valvontakirjeeseen samana päivänä kello 13.17.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. tuomitsee Ilmailualan Unioni IAU ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä

2. tuomitsee Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä

3. tuomitsee Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä

4. tuomitsee Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

5. velvoittaa Ilmailualan Unioni IAU ry:n, Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n, Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 5.720 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

IAU ry:n jäsentiedotteiden ja mediatiedotteen mukaan työtaistelulla pyrittiin vaikuttamaan Finnair Technical Services Oy:n harkitsemaan päätökseen kahden luottamusmiehen työsuhteiden päättämistä koskeneessa asiassa. Työtaistelu järjestettiin samana ajankohtana, jona yhtiöllä oli tarkoitus kuulla luottamusmiehiä työsuhteiden päättämisestä.

Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 2 luvun 4 §:n 1 kohtaan, jonka mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät.

Ammattiliiton vastuu

IAU ry tiedotti 29.11.2024 julkaistuissa mediatiedotteessa ja jäsenkirjeessä Finnairin aikeista päättää luottamusmiesten työsuhteet ja ilmoitti, että IAU ry:n hallitus tulee kokoontumaan viikonlopun aikana päättämään mahdollisista toimenpiteistä. IAU ry:n lähettämää jäsenkirjettä ja mediatiedotetta oli pidettävä työtaistelulla uhkaamisena. Lakonuhka tulee ottaa huomioon arvioitaessa ammattiosastojen tietoisuutta työtaistelutoimenpiteen valmistelusta ja sitä koskevasta päätöksenteosta sekä hyvityssakkojen suuruutta määrättäessä. Hyvityssakkoja ei vaadita kahdesta erillisestä työtaistelutoimenpiteestä.

IAU ry julkaisi 2.12.2024 kello 11.32 uuden mediatiedotteen ja jäsenkirjeen, joissa se ilmoitti samana päivänä kello 14.00 ja 16.15 välisenä aikana järjestettävän työnseisauksen koskevan kaikilla IAU ry:n sopimusaloilla työskenteleviä työntekijöitä. Tiedotteista ja jäsenkirjeistä kävi ilmi toteutettavan työtaistelun peruste, ajankohta ja sillä tavoiteltava laajuus.

IAU ry on näin ollen ensisijaisesti rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Toissijaisesti IAU ry:n oli katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, koska se ei millään tavoin pyrkinyt estämään työtaistelun alkamista tai lopettamaan sitä.

Ammattiosastojen vastuu

Siviililentoliikenteen työntekijät ry, Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry sekä Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry ovat olleet aktiivisesti järjestämässä työtaistelua. Yhdistysten on katsottava ensisijaisesti rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan.

Kantajan käsityksen mukaan ammattiosastoja edustaneet puheenjohtajat, sihteerit ja luottamusmiehet (lukuun ottamatta Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n edustajia) osallistuivat työtaistelutoimenpiteeseen, minkä lisäksi he osallistuivat 1.12.2024 järjestettyyn IAU ry:n hallituksen kokoukseen, jossa työtaistelun järjestämisestä päätettiin. IAU ry:n hallitukseen kuuluu henkilöitä, jotka ovat ammattiosastojen puheenjohtajia ja sihteereitä. Kuten oikeuskirjallisuudessa sekä työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on katsottu, osallisuus työtaisteluun on syntynyt jo silloin, kun työtaistelusta on päätetty. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2006:76 on todettu, että pääluottamusmiehen osallistuminen lakkoa edeltäneeseen työmaakokoukseen on katsottu riittäväksi osoitukseksi lakon toimeenpanon myötävaikuttamiseen ja siten työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. IAU ry:n hallituksen kokouksen pöytäkirjasta käy ilmi, että kokouksessa on työtaistelua koskevan päätöksen (kohta 4.1) lisäksi käsitelty ainoastaan paikallisten sopimusten irtisanomista koskevaa asiaa, jolla on silläkin ollut suora yhteys työtaistelun ilmoitettuun perusteeseen, eli luottamusmiesten työsuhteiden päättämiseen. Näiden olosuhteiden vallitessa ei voida pitää uskottavana, etteikö kokouksessa olisi käyty keskustelua työtaistelua koskien myös niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat merkitty poissaolleiksi kokouspöytäkirjan kohtaan 4.1.

Toissijaisesti kuultavien on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa jättämällä ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi taikka työrauhan palauttamiseksi, vaikka kuultavilla oli ollut etukäteen tieto tulevasta työtaistelusta. Ammattiosastot olivat tulleet tietoiseksi IAU ry:n 29.11.2024 lähettämän jäsenkirjeen ja mediatiedotteen myötä työtaistelun uhasta. Ammattiosastot olivat tulleet tietoisiksi työtaistelusta viimeistään sunnuntaina 1.12.2024 IAU ry:n hallituksen kokouksessa tehdyn päätöksen johdosta.

Toisin kuin vastaaja ja kuultavat ovat asiassa väittäneet, myös Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:llä olisi ollut mahdollisuus valvontatoimenpiteisiin. ATA ry:n luottamusmiesten kuulemistilaisuus oli järjestetty 2.12.2024 kello 14, joten yhdistyksellä olisi ollut mahdollisuus tiedottaa jäsenistöä etukäteen omia viestintäkanaviaan käyttäen tai keskustella asiasta maanantaina aamupäivällä 2.12.2024 työpaikalla. Ammattiosaston edustajina toimiminen ei ole myöskään riippuvaista työajalla tapahtuvasta toiminnasta, vaan sen on katsottava ulottuvan myös työajan ulkopuoliselle ajalle.

Hyvityssakkojen määrät

Hyvityssakkojen määriä korottavina seikkoina tulee ottaa huomioon aiheutuneen vahingon suuruus, vastaajan ja kuultavien aktiivinen rooli työtaistelun toteuttamisessa sekä se, että vastaajan ja kuultavien on toiminnallaan katsottava antaneen työtaistelulle täyden hyväksynnän ja tuen.

Vastaajan ja kuultavien oli täytynyt olla tietoisia niiden järjestämän ja tukeman työtaistelun laittomuudesta. Vastaaja ja kuultavat olivat toimineet tahallisesti, mikä osoitti vakavaa piittaamattomuutta työehtosopimusmääräystä ja lainsäädäntöä kohtaan.

Aiheutuneiden vahinkojen määrä oli merkittävä. Työnseisaus, johon osallistui 516 työntekijää, pysäytti lähes koko lentoliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä. Sen seurauksena jouduttiin perumaan 41 lentoa ja kaikkiaan noin 4.000 asiakkaan lennot peruttiin tai uudelleenreititettiin. Lentojen uudelleenreitityksistä, asiakkaiden hotellimajoituksista ja matkatavaroiden viivästymisestä aiheutuneet kustannukset aiheuttivat Finnair-konsernille sekä Nordic Regional Airlines Oy:lle yhteensä 313.000 euron suuruisen vahingon, Swissport Finland Oy:lle 15.000 euron suuruisen vahingon, RTG Ground Handling Oy:lle 17.000 euron suuruisen vahingon ja Aviator Airport Services Finland Oy:lle 12.000 euron suuruisen vahingon. Vahinkojen määrässä on otettu huomioon säästyneet palkkakustannukset.

Aviator Airport Services Finland Oy:ssä jatkettiin työskentelyä sellaisten lentojen osalta, joiden lähtöaikataulu osui lakon alkamisaikaan. Yhtiössä lakon alkamisaikaa lykättiin noin 15 minuutilla. Sillä ei kuitenkaan ollut merkittävää vahinkoja rajaavaa vaikutusta.

Ammattiosastojen taloudellista asemaa ei voida perustaa vain yksittäisenä päivänä ammattiosaston tilillä oleviin varoihin. Hyvityssakkojen ei voida katsoa vaarantavan ammattiosastojen toiminnan jatkuvuutta, sillä ammattiosastoilla on muita keinoja taloudellisen asemansa turvaamiseksi, kuten jäsenmaksujen kohottaminen, lainan ottaminen tai pidättäytyminen työtaistelusta työrauhavelvollisuuden vallitessa.

VASTAUS

Vaatimukset

Ilmailualan Unioni IAU ry on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa.

Siviililentoliikenteen työntekijät ry, Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry ovat vaatineet, että niitä vastaan esitetyt vaatimukset hylätään ja että Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.300 eurolla korkoineen.

Perusteet

Asian tausta

Luottamusmiehiin kohdistuvat työsuhteiden päättämistilanteet ovat luonteeltaan hyvin herkkiä ja saattavat johtaa spontaaneihin, liiton vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleviin työnseisauksiin. Luottamusmiesten saatua kutsut kuulemistilaisuuksiin IAU ry:n edustajat olivat 29.11.2024 yhteydessä yhtiön johtoon sekä omistajaohjausministeriin pyrkimyksenä ennaltaehkäistä työpaikoilla tapahtuvia ylilyöntejä ja säilyttää työrauha.

Kaikista IAU ry:n solmiman työehtosopimuksen soveltamisalan yrityksistä oli tullut tietoa IAU ry:lle, että työntekijät olivat aikeissa aloittaa spontaanin ja kestoltaan rajaamattoman ulosmarssin vastalauseina luottamusmiehiin kohdistuvalle irtisanomisuhalle. Tästä syystä IAU ry oli lähettänyt kanteessa mainitut mediatiedotteen ja jäsenkirjeen, joiden nimenomaisena tarkoituksena oli ollut ennaltaehkäistä spontaanin työtaistelun alkaminen. PALTA ry ei ole edes väittänyt, että tiedotteeseen tai jäsenkirjeeseen olisi sisältynyt työtaistelua koskeva uhkaus, johon olisi liittynyt vaatimuksia työnantajapuolelle. IAU ry:n mediatiedotteessa ei ollut myöskään viittausta työtaistelutoimenpiteen järjestämisestä. IAU ry:n edellä mainittujen mediatiedotteiden ja jäsenkirjeen sisältöjä ei ole voitu perustellusti ymmärtää siten, että niissä olisi ollut kyse todelliseksi tarkoitetusta työtaistelu-uhasta.

Mediatiedotteessa oli tuotu esille se tosiseikka, että työnantaja oli ryhtynyt harkitsemaan luottamusmiesten työsuhteiden päättämistä sen jälkeen, kun nämä olivat toimittaneet vireillä olevaan työehtokiistaan kirjallista todistusaineistoa. Tiedotteessa kirjoitetun mukaisesti IAU ry oli suhtautunut syntyneeseen tilanteeseen sen edellyttämällä vakavuudella olemalla yhteydessä sekä yhtiön johtoon että omistajaohjausministeriin.

IAU ry:n hallituksen kokouksessa 1.12.2024 viesti työpaikoilta oli se, että työntekijät olivat erittäin kiihdyksissään tiedosta, jonka mukaan luottamusmiehille oltiin järjestämässä kuulemistilaisuutta mahdollisesti työsuhteiden päättämiseksi, vaikka edellä mainitun työehtosopimuksen 113 §:n mukaisen menettelyn lopputulemasta ei ollut vielä edes tietoa. Tämän vuoksi työntekijöitä suojatakseen ja vahinkoja minimoidakseen liiton hallitus oli tehnyt päätöksen ajallisesti hyvin lyhyeksi rajatusta mielenilmauksesta ja ottanut järjestönä vastuun 2.12.2024 järjestettävästä työtaistelusta.

Luottamusmiehet olivat luovuttaneet työnantajan järjestelmästä ottamiaan tietoja IAU ry:n lakimiehelle, joka oli toimittanut 29.8.2024 tiedot työtuomioistuimeen kirjallisiksi todisteiksi PALTA ry:n ja IAU ry:n välillä vireillä olevaan riita-asiaan (Dnro 37/2024). Kaikilla yhtiön työntekijöillä oli ollut pääsy kyseiseen järjestelmään. IAU ry oli nostanut 18.11.2024 samaan asiaan liittyen vastakanteen PALTA ry:tä vastaan (dnro 63/2024) ja nimennyt kirjallisiksi todisteiksi samoja luottamusmiesten luovuttamia tietoja kuin asiassa dnro 37/2024 sekä uutta työnantajan järjestelmästä kerättyä materiaalia. Vasta tämän jälkeen työnantaja oli ilmoittanut tietojen olevan turvallisuuskriittisiä ja harkitsevansa luottamusmiesten työsuhteiden päättämistä. Vastakanne oli päätetty nostaa, koska työnantaja oli kieltäytynyt käymästä pääluottamusmiehen esittämiä paikallisia neuvotteluja työehtosopimuksen rikkomista koskevasta erimielisyydestä. Lisäksi asiaan oli vaikuttanut se, että PALTA ry ei ollut suostunut ottamaan asiaa liittojen väliseen käsittelyyn.

Ammattiliiton vastuu

IAU ry on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan.

Ammattiosastojen vastuu

IAU ry oli järjestänyt työtaistelun ja kutsunut suoraan sen jäseninä olevien ammattiosastojen henkilöjäsenet osallistumaan työtaisteluun. Ammattiosastot eivät olleet päättäneet työtaistelusta eivätkä ne olleet kehottaneet jäseniään osallistumaan IAU ry:n toimeenpanemaan työnseisaukseen tai edes ilmaisseet hyväksyvänsä sitä. Ammattiosastojen edustajat eivät myöskään olleet antaneet työtaistelua puoltavia lausuntoja. Käytännössä ammattiosastojen tosiasialliset mahdollisuudet estää työtaistelu tai mahdollisuudet työrauhan palauttamiseksi työtaistelun aikana olivat olleet vähäiset ottaen huomioon sen, että niiden jäsenistö noudatti IAU ry:n ilmoitusta työnseisauksesta.

Kanteessa ei ole esitetty mitään selvitystä eikä näyttöä siitä, että ammattiosastot olisivat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. IAU ry:n sääntöjen mukaan edustajiston puheenjohtajalla ja edustajiston varapuheenjohtajalla sekä ammattiosastojen puheenjohtajilla on hallituksen kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. IAU ry:n hallituksen kokoukseen 1.12.2024 olivat osallistuneet ilman päätösvaltaa edustajiston puheenjohtaja A ja varapuheenjohtaja B (Avoin tekniikan ammattiosasto ATA ry:n johtokunnan jäsen) sekä ammattiosastojen puheenjohtajat C (SSLL ry) ja D (SLT ry). IAU ry:n hallituksen päätösvaltaisista jäsenistä E (ATA ry:n johtokunta), F (ATA ry:n johtokunta), G (SSLL ry johtokunnan jäsen) ja H (SSLL ry:n varapuheenjohtaja) eivät osallistuneet kokouksessa työtaistelutoimenpidettä koskevaan päätöksentekoon eivätkä myöskään osallistuneet asiasta käytävään keskusteluun. Tämä oli normaali käytäntö yhdistyksen kokouksissa kuten esimerkiksi edustajiston kokouksessa, jossa käsiteltiin yhdistyksen hallituksen vastuuvapautta. Hallituksen jäsenet poistuvat kokouksesta siinä vaiheessa, kun keskustelu asiasta alkaa. IAU ry:n hallitukseen ei kuulu SLT ry:n johtokunnan jäseniä.

Huomionarvoista on, että puheena olevan kokouksen pöytäkirjasta ilmenevästi työtaistelutoimenpidettä koskeva päätös oli ehdollinen sekä keston että ajankohdan osalta ja lopullinen päätös työtaistelutoimenpiteen järjestämisestä ilmoitettiin vasta liiton puheenjohtajan J:n toimesta jäsenkirjeessä 2.12.2024 klo 11.32. Siten ammattiosastot tulivat korkeintaan tietoisiksi työtaistelu-uhasta IAU ry:n hallituksen kokouksessa 1.12.2024 tehdyn päätöksen johdosta. Edellä todetusti ammattiosastojen edustajat eivät olleet päättämässä työtaistelusta eikä heidän osaltaan voida katsoa syntyneen osallisuutta työtaisteluun. Ottaen huomioon J:n lähettämän jäsenkirjeen lähetysaika ja työtaistelutoimenpiteen alkamisaika ammattiosastoille ei jäänyt riittävästi aikaa tehokkaisiin valvontatoimenpiteisiin.

Vastoin PALTA ry:n väitettä kuultavat ammattiosastot olivat ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelun rajoittamiseksi. Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n ja Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n edustajat olivat huolehtineet siitä, että kukaan työtaisteluun osallistuneista työntekijöistä ei poistunut lentokenttäalueelta sekä siitä, että kaikki työntekijät palasivat välittömästi työpaikoilleen IAU ry:n ilmoittaman ja järjestämän työtaistelutoimenpiteen päätyttyä.

Siviililentoliikenteen työntekijät ry:hyn kuuluvat henkilöjäsenet, jotka työskentelivät Aviator Airport Services Finland Oy:n palveluksessa, jatkoivat ammattiosaston edustajien pyynnöstä työntekoa työtaistelun aikana, jotta tiettyjä kriittisiä lentoja saatiin liikkeelle aikataulussa. Tämä rajoitti työnseisauksesta aiheutuneen vahingon määrää.

Edellä sanotut toimenpiteet osoittavat, että luottamusmiehet olivat työnantajiensa pyyntöjen mukaisesti ryhtyneet välittömiin toimiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Luottamusmiesten toimenpiteiden seurauksena työnseisaus oli käytännössä jäänyt lyhyemmäksi kuin työtaistelua koskevassa ilmoituksessa sen kestoksi oli kerrottu.

Näin ollen ammattiosastojen ja niiden edustajien oli katsottava ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, joten niiden ei voida katsoa laiminlyöneen myöskään valvontavelvollisuuttaan.

Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n edustajien osalta on lisäksi otettava huomioon, että pääluottamusmies E ja työalueen luottamusmies B olivat työtaistelun alkaessa ja sen aikana työnantajan kutsumassa kuulemistilaisuudessa ja että 2.12.2024 toinen työalueen luottamusmies oli vapaapäivällä ja kolmas työalueen luottamusmies sekä varapääluottamusmies sairauslomalla. Näin ollen kaikki ammattiosaston edustajat olivat poissa työpaikalta työtaistelun aikana, eivätkä he siten olleet itse osallistuneet työtaistelutoimenpiteeseen, eikä yhdistyksellä ollut käytännössä mitään mahdollisuuksia estää tai rajoittaa työtaistelutoimenpiteitä.

Hyvityssakoista

IAU ry:lle mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon määrää alentavina seikkoina tulee ottaa huomioon työtaistelun taustalla olleet olosuhteet, työnantajan myötävaikutus työtaistelun alkamiseen ja työtaistelun lyhyt kesto.

Työntekijät olivat voineet perustellusti ymmärtää luottamusmiesten kutsumisen kuulemistilaisuuteen keskeneräisiin oikeudenkäynteihin liittyväksi painostustoimeksi, kun kutsussa kuulemistilaisuuteen oli uhattu työsuhteiden päättämisellä sen vuoksi, että luottamusmiehet olivat toimittaneet liiton lakimiehelle materiaalia kirjallisiksi todisteiksi tuomioistuimeen. Näin ollen työnantajan voitiin katsoa omalla toiminnallaan myötävaikuttaneen työtaistelun alkamiseen.

Asiassa ei ole perusteita velvoittaa ammattiosastoja maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Ammattiosastot eivät ole osallistuneet työtaistelun toteuttamiseen eivätkä hyväksyneet työtaistelua. Ammattiosastojen jäsenistö toimi IAU ry:n ilmoituksen mukaisesti osallistuessaan työtaisteluun. Mikäli kuultavien näkemyksestä poiketen niiden maksettavaksi tuomitaan hyvityssakkoja, niiden määriä alentavana seikkana tulee ottaa huomioon, että kuultavina olevat yhdistysmuodossa toimivat ammattiosastot eivät ole tasavertaisessa asemassa kanteessa mainittujen yritysten kanssa kokonsa ja varallisuusasemiensa puolesta.

Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n osalta on otettava huomioon työtaisteluun osallistuneiden henkilöiden vähäinen määrä. Finnair Technical Services Oy:ssä työskenteli lentoliikenteen palveluja koskevan sopimuksen soveltamisalalla 329 työntekijää, joista vain 20 osallistui työtaisteluun. Näin ollen työtaistelulla ei ollut käytännössä vaikutusta yhtiön toiminnalle eivätkä lentojen peruuttamisista syntyneet häiriökustannukset johtuneet vähimmässäkään määrin ammattiosaston jäsenten menettelystä.

Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n ja Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry ovat yhdistyksinä varsin pieniä ja molempien taloudellinen asema on hyvin heikko. Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n omaisuuden määrä muodostuu noin 6.000 euron tilivaroista ja yhdistyksellä on velkaa 5.000 euroa. Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry tilivarat ovat noin 13.000 euroa. Yhdistyksillä ei ole muuta omaisuutta.

Ottaen huomioon edellä mainitut tosiseikat koskien sanottujen yhdistysten varallisuusasemaa, niille mahdollisesti määrätyillä seuraamuksilla voi olla työehtosopimuslain muutosta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2024 vp s. 105) todettu välillinen vaikutus ammattiyhdistyksen jäseninä olevien työntekijöiden ammatilliseen yhdistymisvapauteen, kun seuraamus tosiasiallisesti estää ryhtymästä työtaistelutoimenpiteeseen ja myös vaarantaa ammattiyhdistystoiminnan jatkuvuuden. Näin ollen asiassa on olemassa työehtosopimuslain 10 §:ssä säädetty erityinen syy jättää hyvityssakko kokonaan tuomitsematta Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:lle ja Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:lle.

IAU ry:n rahavarat ja pankkisaamiset ovat 348.059 euroa ja Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n rahavarat 138.927 euroa.

Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:ssä on 126 jäsentä, Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:ssä 299 jäsentä ja Siviililentoliikenteen työntekijät ry:ssä 1.518 jäsentä. IAU ry:ssä on ammattiosastojen kautta yhteensä 1.970 henkilöjäsentä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. PALTA ry:n valvontakirje, sähköposti 2.12.2024

2. Mediatiedote IAU:n verkkosivuilla 29.11.2024

3. Jäsenkirje 21 IAU:n verkkosivuilla 29.11.2024

4. Mediatiedote IAU:n verkkosivuilla 2.12.2024

5. Jäsenkirje 22 IAU ry:n verkkosivuilla 2.12.2024

Vastaajan ja kuultavien kirjalliset todisteet

1. IAU ry:n säännöt (13 §. Liiton hallitus)

2. IAU ry:n hallituksen kokouksen 1.12.2024 pöytäkirja

3. Siviililentoliikenteen työntekijät SLT ry:n johtokunnan jäsenet

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpide ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Asian taustasta ilmenevin tavoin IAU ry on työrauhavelvollisuuden vallitessa päättänyt hallituksen kokouksessaan 1.12.2024 työnseisauksen järjestämisestä vastatoimena Finnair Technical Services Oy:n ilmoitukseen siitä, että se tulisi järjestämään kuulemistilaisuuden 2.12.2024 kello 14 koskien kahden luottamusmiehen työsuhteen päättämistä. Finnair Technical Services Oy oli harkinnut luottamusmiesten työsuhteiden päättämistä, koska luottamusmiehet olivat yhtiön käsityksen mukaan luovuttaneet oikeudettomasti yhtiön järjestelmistä otettuja tietoja. Luottamusmiesten luovuttamat tiedot oli toimitettu IAU ry:n lakimiehelle kirjallisiksi todisteiksi työtuomioistuimessa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja IAU ry:n välillä vireillä olevaan työehtosopimusta koskevaan riita-asiaan.

Työtaistelu alkoi IAU ry:n sopimusalojen piirissä olevissa yrityksissä 2.12.2024 kello 14.00 ja päättyi kello 16.15. Työnseisaukseen osallistui yhteensä 516 työntekijää, joista 415 oli Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n jäseniä, 81 Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n jäseniä sekä 20 Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n jäseniä.

Työtaistelulla pyrittiin vaikuttamaan työnantajan harkitsemaan päätökseen koskien luottamusmiesten työsuhteiden päättämistä. Näin ollen työtaistelu kohdistui voimassa olevan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 2 luvun 4 §:n 1 kohdan määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työntekijöitä.

Ammattiliiton vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että IAU ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa järjestäessään työtaistelun ja kutsuessaan sen jäseninä olevien ammattiosastojen henkilöjäsenet osallistumaan työtaisteluun. Kantajan ensimmäisen kannevaatimuksen ensisijainen vaatimus on hyväksyttävä myöntämisen perusteella.

Ammattiosastojen vastuu

Vastauksessa on kiistetty ammattiosastojen rikkoneen työrauhavelvollisuutensa tai laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakon tuomitseminen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta edellyttää, että yhdistys voidaan katsoa työtaistelun toimeenpanijaksi. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu yhdistyksen olevan vastuussa työtaistelusta, jos se on tehnyt siitä päätöksen, tiedottanut sellaisen toimeenpanemisesta tai muulla tavoin ottanut toimenpiteen nimiinsä. Yhdistys vastaa edustajiensa menettelystä, joten yhdistyksen työrauhavastuu voi perustua myös siihen, että yhdistyksen toimihenkilöitä on osallistunut työtaisteluun. Vaikka yhdistyksen edustajia ei olisi osallistunut työtaisteluun, yhdistys vastaa myös siitä, että sen edustajat ovat muulla tavoin olleet järjestämässä toimenpidettä (ks. esim. TT 2019:77 ja 78), esittäneet työnantajalle työntekijäpuolen vaatimuksia työtaistelun syynä olevan työriidan johdosta tai muutoin toiminnallaan ilmaisseet hyväksyntänsä lakon toimeenpanolle ja ottaneet siten vastuun työtaistelusta (ks. esim. TT 2017:47, TT 2017:92, TT 2019:115, TT 2020:105, TT 2023:36). Yhdistys voi välttyä toimeenpanijan vastuulta, jos työntekijät ovat ryhtyneet työtaisteluun omin päin ilman yhdistyksensä myötävaikutusta.

Asiassa on riidatonta, että Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n ja Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n edustajia on osallistunut työtaisteluun. Koska ammattiosasto vastaa työnseisaukseen osallistuneiden edustajiensa menettelystä, Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n ja Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n on katsottava rikkoneen työrauhavelvollisuutensa.

Asiassa on riidatonta, että ATA ry:n edustajat eivät ole osallistuneet työtaisteluun, sillä kaksi heistä on ollut työtaistelun aikana työnantajan järjestämässä kuulemistilaisuudessa ja muut ovat olleet poissa työstä.

Kantaja on kuitenkin katsonut kaikkien ammattiosastojen osallistuneen aktiivisesti myös työtaistelun järjestämiseen. Se on vedonnut muun ohella siihen, että ammattiosastojen edustajia osallistui 1.12.2024 järjestettyyn IAU ry:n hallituksen kokoukseen, jossa työtaistelun järjestämisestä päätettiin.

IAU ry:n hallituksen kokouksen 1.12.2024 pöytäkirjasta (V2) ilmenee, että kello 18 alkaneessa kokouksessa on päätetty antaa IAU ry:n puheenjohtajalle ja liittosihteerille valtuudet ilmoittaa enintään vuorokauden mittaisesta työnseisauksesta. Pöytäkirjasta ilmenee myös, että ammattiosastojen puheenjohtajat D (SLT ry) ja C (SSLL ry) ovat osallistuneet kokoukseen. Myös ATA ry:n johtokunnan jäsen B on osallistunut kokoukseen edustajiston varapuheenjohtajana. Edellä mainituilla henkilöillä on ollut IAU ry:n sääntöjen (V1) nojalla hallituksen kokouksessa ainoastaan läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Kokouksessa ovat olleet läsnä myös IAU ry:n hallituksen päätösvaltaisina jäseninä ATA ry:n johtokuntaan kuuluvat E ja F, SSLL ry:n johtokuntaan kuuluva G sekä SSLL ry:n varapuheenjohtaja H. Pöytäkirjaan on kuitenkin merkitty, että he eivät ole olleet paikalla, kun kokouksessa on päätetty vastatoimista Finnair Technical Services Oy:n luottamusmiehiin kohdistaman työsuhteiden päättämistä koskevan uhan vuoksi.

IAU ry:n hallituksen kokouksen pöytäkirjasta (V2) ilmenee edelleen, että kokouksessa on käsitelty yksinomaan luottamusmiesten irtisanomisuhkaan liittyviä toimenpiteitä. Vaikka ammattiosastojen edustajilla ei ole ollut työtaistelutoimiin liittyvää päätösvaltaa kokouksessa tai he eivät ole olleet kokouksessa läsnä tällaisista toimista päätettäessä, he ovat kokoukseen osallistumalla kuitenkin olleet osaltaan mukana myötävaikuttamassa työnseisauksen toimeenpanoon tai ainakin heidän on katsottava toiminnallaan antaneen työtaistelulle tukensa ja hyväksyntänsä. Työtuomioistuin katsoo, että kuultavista ammattiosastoista myös ATA ry on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakot

Oikeudelliset lähtökohdat

Työtuomioistuin on edellä katsonut IAU ry:n ja kuultavien ammattiosastojen rikkoneen työrauhavelvollisuutensa asiassa.

Työehtosopimuslain 9 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan tuomita maksettavaksi hyvityssakko. Hyvityssakon määrä on säännöksen mukaan vähintään 10.000 euroa ja enintään 150.000 euroa.

Työtuomioistuin toteaa, että sillä on Suomen perustuslain 22 §:n nojalla velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ammatillinen yhdistymisvapaus on turvattu perustuslain 13 §:ssä sekä useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa. Tästä seuraa muun ohella, että hyvityssakot, joita yhdistyksille voidaan määrätä lainvastaisista työtaistelutoimenpiteistä, eivät saa olla määrältään sellaisia, että ne todennäköisesti johtaisivat yhdistysten hajoamiseen tai uhkaisivat niiden toimintaa ja estäisivät niiden laillista ammattiyhdistystoimintaa. Seuraamukset eivät myöskään saa olla suhteettomia tehtyjen rikkomusten vakavuuteen nähden. (Ks. HE 12/2024 vp s. 34–35 koskien ILO:n valvontaelinten kannanottoja.)

Ennen 18.5.2024 voimaan tullutta työrauhalainsäädännön uudistusta (laki työehtosopimuslain muuttamisesta, 246/2024) hyvityssakon enimmäismäärä oli 37.400 euroa eikä laissa ollut säädetty hyvityssakon alarajasta. Uudistetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 12/2024 vp) mukaan hyvityssakkojen taso ei ollut riittävä ehkäisemään lainvastaisia työtaisteluita eikä tuomittujen hyvityssakkojen määrän voitu arvioida olevan yleisesti kohtuullisessa suhteessa lainvastaisista työtaisteluista aiheutuviin vahinkoihin. Vähimmäismäärästä säätämisen tarkoituksena oli puolestaan varmistaa, että hyvityssakkojen taso myös tosiasiassa nousisi ehdotettavan enimmäismäärän korotuksen mukaisessa suhteessa, ja sen myötä työehtosopimuslain seuraamusjärjestelmä tehostuisi uuden asteikon puitteissa. Hyvityssakkojen enimmäismäärän korotukseen liittyen on hallituksen esityksessä todetuin tavoin huolehdittava siitä, etteivät muutokset johda kohtuuttomiin lopputuloksiin. Vaatimus johtuu myös Suomen kansainvälisistä sitoumuksista ja erityisesti ILO:n sopimusten valvontakäytännössä asetetuista rajoitteista. Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavat seuraamukset eivät saa olla kohtuuttomia eivätkä johtaa yhdistysten toiminnan päättymiseen. (HE 12/2024 vp s. 80.)

Hyvityssakko voidaan 10 §:stä ilmenevin tavoin erityisestä syystä kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta. Erityinen syy jättää hyvityssakko tuomitsematta voi olla käsillä esimerkiksi silloin, jos vastapuoli on antanut aiheen lainvastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen käyttäytymällä selvästi epäasiallisesti, kuten rikkomalla lakia (HE 248/1985 vp s. 8). Erityinen syy kohtuullistaa hyvityssakkoa voisi olla myös tilanteessa, jossa hyvityssakon tuomitseminen vähimmäismääräisenä voisi johtaa yhdistyksen toimintaedellytysten lakkaamiseen ja siten ammattiyhdistystoiminnan estymiseen yhdistyksen pienen koon ja vähäisen varallisuuden vuoksi. ILO:n yhdistymisvapauskomitean tulkintakäytäntö huomioiden lainvastaisesta työtaistelusta määrättävä hyvityssakko ei saa olla määrältään sellainen, että se todennäköisesti johtaisi ammattiliiton hajoamiseen ja siten ammattiyhdistystoiminnan estymiseen. ILO:n yhdistymisvapauskomitea ja asiantuntijakomitea ovat pitäneet tärkeänä yleistä periaatetta, jonka mukaan kaikissa tapauksissa ja kyseisen lakon laillisuudesta riippumatta määrätyt seuraamukset eivät saa olla suhteettomia yhdistyksille taikka työntekijöille tehtyjen rikkomusten vakavuuteen nähden. Erityinen syy hyvityssakon kohtuullistamiselle voisi olla kyseessä myös, jos työtaistelu olisi toteutettu niin pienimuotoisena tai erittäin lyhytkestoisena, ettei siitä olisi aiheutunut kuin hyvin vähäistä haittaa työnantajan toiminnalle, ja hyvityssakon tuomitsemista vähimmäismääräisenä olisi pidettävä kohtuuttomana. (HE 12/2024 vp s. 81.)

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lisäksi mietinnössään katsonut, että hyvityssakon vähimmäismäärän mahdollista kohtuullistamista koskevassa kokonaisharkinnassa on perusteltua huomioida ammattiosaston syyllisyyden määrää lieventävänä asianhaarana työtaistelutoimenpiteen tausta silloin, kun kyseessä on ns. surulakko, jossa työntekijöiden yhdistyksen spontaanin, mielenilmausluonteisen ja lyhytkestoisen työnseisauksen taustana on työnantajan päätös toiminnan lopettamisesta kokonaan tai poikkeuksellisen merkittävistä henkilöstövähennyksistä, eikä toimenpiteellä ole aiheutettu työnantajalle merkittävää vahinkoa. (TyVM 4/2024 vp s. 7 ja 15.)

IAU ry:een kohdistettu hyvityssakkovaatimus

IAU ry on edellä selostetuin tavoin tehnyt päätöksen kanteessa tarkoitetusta työnseisauksesta, joka on kestänyt noin kaksi tuntia ja johon on osallistunut 516 työntekijää. Työnseisaus on pysäyttänyt lähes koko lentoliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä ja siitä on kantajan ilmoituksen mukaan aiheutunut kustannuksia eri yhtiöille yhteensä noin 357.000 euroa. IAU ry:ssä on ammattiosastojen kautta yhteensä 1.970 henkilöjäsentä ja sen taloudellinen asema on esitetyn selvityksen perusteella vakaa.

IAU ry on katsonut, että sille tuomittavan hyvityssakon määrää alentavana seikkana tulisi ottaa huomioon työnseisauksen lyhyt kesto, työtaistelun taustalla olleet olosuhteet ja se, että työnantaja oli toiminnallaan myötävaikuttanut lakon syntymiseen, kun työntekijät olivat käsittäneet työnantajan toiminnan vireillä olevaan oikeusprosessiin liittyvänä painostuksena.

Työnseisauksen taustalla on ollut tilanne, jossa Finnair Technical Services Oy oli 28.11.2024 lähettänyt pääluottamusmiehelle ja työalueen luottamusmiehelle kutsut kuulemistilaisuuteen 2.12.2024, jossa oli tarkoitus kuulla luottamusmiehiä mahdollisesta työsuhteiden päättämisestä sen vuoksi, että nämä olivat työnantajan käsityksen mukaan luovuttaneet työnantajan järjestelmistä oikeudettomasti tietoja IAU ry:n lakimiehelle työtuomioistuimessa vireillä olevaa oikeudenkäyntiä varten. Vastauksen mukaan työntekijät olivat reagoineet tilanteeseen voimakkaasti, mistä syystä IAU ry oli tehnyt päätöksen ajallisesti lyhyeksi rajatusta työnseisauksesta välttääkseen suuremmat vahingot. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida katsoa, että työntekijät olisivat perustellusti voineet ymmärtää työnantajan menettelyn vireillä olevaan oikeudenkäyntiin liittyväksi painostustoimeksi, tai että työnantaja olisi muutoinkaan toiminnallaan antanut rikkomukselle sellaisen aiheen, joka tulisi ottaa huomioon hyvityssakon määrää alentavana seikkana. IAU ry:n menettelyn taustalla vaikuttavia seikkoja ei voida myöskään pitää sellaisina, joiden voitaisiin katsoa vähentävän yhdistyksen syyllisyyden määrää.

Ottaen huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyvityssakon määräksi 30.000 euroa.

Siviililentoliikenteen työntekijät ry:een kohdistettu hyvityssakkovaatimus

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että Siviililentoliikenteen työntekijät ry on rikkonut asiassa työrauhavelvollisuutensa, kun sen edustajia on osallistunut työnseisaukseen. Yhdistyksen edustaja on ollut läsnä myös IAU ry:n hallituksen kokouksessa 1.12.2024 edellä selostetuin tavoin.

Vastauksessa on vedottu siihen, että yhdistyksen edustajat olivat huolehtineet siitä, että kukaan työtaisteluun osallistuneista työntekijöistä ei ollut poistunut lentokenttäalueelta, sekä siitä, että kaikki työntekijät olivat palanneet välittömästi työpaikolleen työtaistelun päätyttyä. Tämä ei kuitenkaan anna aihetta alentaa yhdistykselle tuomittavan hyvityssakon määrää ottaen huomioon, että yhdistyksen edustajia oli osallistunut työtaisteluun.

Vastauksessa on edelleen vedottu siihen, että yhdistyksen jäsenet olivat yhdistyksen pyynnöstä jatkaneet työskentelyä eräässä yhtiössä, jotta tietyt kriittiset lennot oli saatu liikkeelle aikataulussa. Kantaja on tuonut esiin, että mainitussa yhtiössä lakon alkamisaikaa oli lykätty tästä syystä 15 minuutilla. Tällä yhdistyksen toiminnalla voidaan katsoa olevan jossain määrin yhdistyksen syyllisyyden määrää vähentävää vaikutusta.

Työnseisaukseen osallistui 415 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen syyllisyyden määrää vähentää kuitenkin se, että työtaistelutoimien aloittaminen oli perustunut IAU ry:n päätökseen.

Yhdistyksen jäsenmäärän (1.518 jäsentä) ja muun esitetyn selvityksen perusteella yhdistyksen taloudellinen asema on vakaa.

Kaikki esiin tulleet asianhaarat huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyvityssakon määräksi 20.000 euroa.

Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:een kohdistettu hyvityssakkovaatimus

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry on rikkonut asiassa työrauhavelvollisuutensa, kun sen edustajia on osallistunut työnseisaukseen. Yhdistyksen edustajia on ollut läsnä myös IAU ry:n hallituksen kokouksessa 1.12.2024 edellä selostetuin tavoin.

Työtaisteluun osallistui useita kymmeniä yhdistyksen jäseniä (81 jäsentä). Yhdistyksen syyllisyyden määrää vähentää kuitenkin se, että työtaistelutoimien aloittaminen oli perustunut IAU ry:n päätökseen.

Vastauksessa on vedottu lisäksi siihen, että yhdistys on varsin pieni ja sen taloudellinen asema on heikko. Vastauksen mukaan ammattiosastolla ei ole muuta omaisuutta kuin vastauksessa ilmoitetut noin 13.000 euron tilivarat. Työtuomioistuin toteaa, että edellä selostetuin tavoin hyvityssakko ei saa olla määrältään niin suuri, että sen määrääminen vaarantaisi yhdistyksen toimintaedellytykset. Tätä arviointia ei voida kuitenkaan tehdä yksin yhdistyksen tilillä olevien varojen perusteella, vaan ottaen huomioon yhdistyksen todellinen taloudellinen kantokyky kokonaisuudessaan, mihin vaikuttaa muun ohella yhdistyksen koko. SSLL ry:ssä on ilmoitetun mukaisesti noin 299 jäsentä. Yhdistyksen jäsenmäärään perustuva maksukyky on huomioitava asiaa arvioitaessa.

Kaikki esiin tulleet asianhaarat huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyvityssakon määräksi 12.000 euroa.

Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:een kohdistettu hyvityssakkovaatimus

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry on rikkonut asiassa työrauhavelvollisuutensa, kun sen edustajat ovat toiminnallaan antaneet työtaistelulle tukensa ja hyväksyntänsä. ATA ry:n syyllisyyden määrä on kuitenkin vähäisempi kuin IAU ry:n, joka on päättänyt työtaistelutoimien aloittamisesta, ja muiden kuultavien ammattiosastojen, joiden edustajia on osallistunut työtaisteluun. Työtaisteluun osallistuneiden määräkin on ollut pienempi kuin muilla ammattiosastoilla (20 jäsentä). Syyllisyyden määrää vähentävänä seikkana on lisäksi otettava huomioon se, että työtaistelutoimien aloittaminen oli perustunut IAU ry:n päätökseen.

Vastauksessa on vedottu siihen, että yhdistys on varsin pieni ja sen taloudellinen asema on heikko. Vastauksessa ilmoitetut yhdistyksen tilivarat ovat noin 6.000 euroa ja velat 5.000 euroa.

Kuten työtuomioistuin on edellä todennut, hyvityssakko ei saa olla määrältään niin suuri, että sen määrääminen vaarantaisi yhdistyksen toimintaedellytykset. Tätä arviointia ei voida kuitenkaan tehdä yksin yhdistyksen tilillä olevien varojen perusteella, vaan ottaen huomioon yhdistyksen todellinen taloudellinen kantokyky kokonaisuudessaan, mihin vaikuttaa muun ohella yhdistyksen koko. ATA ry:n osalta on otettava huomioon yhdistyksen edellä mainitut velat sekä yhdistyksen varsin pieni koko (126 jäsentä). Asiassa on työtuomioistuimen näkemyksen mukaan erityinen syy kohtuullistaa hyvityssakkoa, koska hyvityssakon tuomitseminen vähimmäismääräisenäkin voisi vaarantaa yhdistyksen toimintaedellytykset yhdistyksen pienen koon ja vähäisen varallisuuden vuoksi.

Kaikki esiin tulleet asianhaarat huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyvityssakon määräksi 5.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Ilmailualan Unioni IAU ry, Siviililentoliikenteen työntekijät ry,
Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry ovat asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla

- Ilmailualan Unioni IAU ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 30.000 euroa

- Siviililentoliikenteen työntekijät ry maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 20.000 euroa

- Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12.000 euroa ja

- Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5.000 euroa.

Ilmailualan Unioni IAU ry, Siviililentoliikenteen työntekijät ry, Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 5.720 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n, Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Lotta Brander, Markku Saarikoski, Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Anna Lavikkala, Mirja-Maija Tossavainen, Risto Lerssi, Mika Lallo, Kristel Nybondas, Satu Tähkäpää, Paula Ilveskivi, Marianne Leskinen, Samuli Hiilesniemi, Erkki Mustonen ja Hannele Fremer jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Fremer, jonka lausuntoon jäsen Mustonen, Hiilesniemi, Leskinen, Ilveskivi ja Tähkäpää yhtyivät, lausui:

Olen enemmistön kanssa eri mieltä Ilmailualan Unioni IAU ry:lle, Siviililentoliikenteen työntekijät ry:lle ja Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:lle tuomittavien hyvityssakkojen määrästä sekä siitä, onko Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Asian taustana on Finnair Technical Services Oy:n aikomus päättää pääluottamusmiehen ja työalueen luottamusmiehen työsuhteet näiden toimitettua IAU ry:n lakimiehelle todistusaineistoa työtuomioistuimessa vireillä olevaan työehtokiistaan liittyen. Luottamusmiesten käsityksen mukaan kyse ei ollut turvallisuuskriittisestä tiedosta. Luottamusmiesten saatua kutsut kuulemistilaisuuksiin IAU ry on ottanut yhteyttä yhtiön johtoon ja omistajaohjausministeriin pyrkimyksenään ennaltaehkäistä erimielisyydet asiassa.

Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavan hyvityssakon tasoa arvioitaessa on huomioitava kansainvälisten sopimusten asettamat reunaehdot. Suomen oikeusjärjestyksessä ammatillinen järjestäytymisoikeus nauttii perusoikeustasoista suojaa osana perustuslain 13 §:ssä turvattua ammatillista yhdistymisvapautta. Työntekijöiden ammatillinen järjestäytymisoikeus on tunnustettu useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua koskevassa sopimuksessa nro 87 (SopS 45/1949) sekä järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista koskevassa sopimuksessa nro 98 (SopS 32/1951). Edellä mainittuja sopimuksia täydentää vuonna 1971 hyväksytty ILO:n yleissopimus nro 135, joka koskee työntekijöiden edustajien suojelua yrityksessä ja heidän toimintansa helpottamista (SopS 84/1976). Ammatillinen järjestäytymisoikeus on turvattu myös monissa muissa sopimuksissa kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklassa ja uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 5 artiklassa, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 22 artiklassa, sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 artiklassa.

Oikeus työtaisteluun on tunnustettu ihmisoikeutena useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa (ks. KKO 2018:61, kohta 16 ja KKO 2020:50, kohta 9). Lakko-oikeus on tunnustettu muun ohella Euroopan sosiaalisen peruskirjan 6 artiklan 4 kappaleessa sekä osana Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaista kokoontumis- ja yhdistymisvapautta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä lakko-oikeutta on pidetty yhtenä valtion tärkeimmistä keinoista turvata ammattiyhdistyksen vapaus suojella jäsentensä ammatillisia etuja (esimerkiksi Wilson, National Union of Journalists and Others v. Yhdistynyt Kuningaskunta 2.7.2002, kohta 45).

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta. Erityinen syy jättää hyvityssakko tuomitsematta, voi olla käsillä esimerkiksi silloin, jos vastapuoli on antanut aiheen lainvastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen käyttäytymällä selvästi epäasiallisesti, kuten rikkomalla lakia (HE 248/1985 vp s. 8).

Työehtosopimuslakia on muutettu 18.5.2024 (HE 12/2024 vp). Näiden työrauhalainsäädännön muutosten tavoitteena on lain esitöiden perusteella ollut muun muassa se, että hyvityssakot vastaisivat paremmin työnantajille aiheutuneita taloudellisia vahinkoja (HE 12/2024 vp s. 49, 50, 80, 106). Lisäksi muutoksilla on tavoiteltu työrauhavelvoitteen vastaisten työtaisteluiden osalta ennaltaehkäisevää vaikutusta (HE 12/2024 vp s. 49, 54, 106). Kumpikaan näistä perusteluista ei kuitenkaan ole kansainvälisten sopimusvelvoitteiden näkökulmasta ongelmaton. Ennaltaehkäisevyys tai taloudelliset perusteet eivät ole kansainvälisten sopimusvelvoitteiden näkökulmasta hyväksyttävä peruste rajoittaa työtaisteluoikeutta. Tässä tapauksessa sovellettavan lain säännöksen perustelut, tarkoitus ja sen tavoitteet ovat osittain vaikeasti yhteen sovitettavissa ammatillisen järjestäytymisvapauden perusperiaatteiden kanssa.

Lakiin perustuva työrauhavelvollisuus ja sen rikkomisesta seuraava hyvityssakko sanktioluontoisena seuraamuksena muodostavat kansainvälisten sopimusten näkökulmasta merkittävän työtaisteluoikeuden rajoituksen. Työtaisteluoikeuden kansainvälisestä säännöspohjasta ja oikeuden perusoikeusasemasta seuraa, että kaikkien siihen kohdistuvien rajoitusten soveltamisen tulee olla tehokasta ja puolueetonta. Jotta työmarkkinoita koskeva kansallinen lainsäädäntö olisi ylipäätään yhteensopivaa ammatillisen järjestäytymisvapauden kanssa, tulee työehtosopimustoimintaan liittyvien prosessuaalisten menettelyiden nauttia työmarkkinaosapuolten luottamusta. Tästä lähtökohdasta yksinomaan työntekijöihin ja näiden järjestöihin kohdistuvat epätasapainoiset sanktiot voivat olla lain soveltamisen kannalta ongelmallisia.

Edellä kuvatut, ammatilliseen järjestäytymisvapauteen liittyvät seikat on otettava huomioon, kun sovelletaan työehtosopimuslain 9 ja 10 §:n säännöksiä. Ja kuten kyseisen uudistuksen perusteluissa (HE 12/2024 vp s. 59) on todettu, hyvityssakkojen korotus edellyttää työtuomioistuimelta jatkossa tarkempaa harkintaa ja perusteluita hyvityssakkojen määrän ja siihen vaikuttavien seikkojen suhteen. Tämä on otettava myös arvion lähtökohdaksi tässä tapauksessa. Hyvityssakkojen tulee olla objektiivisesti perusteltavissa ja näiden määrät tulee vahvistaa mahdollisimman tasapainoiselle tasolle.

Lainsäätäjän tarkoitus hyvityssakkojen tasosta on osin epäselvä. Korotettujen hyvityssakkojen tason määrittelemiseksi ja tuomitsemiseksi ei ole olemassa yksityiskohtaista ja tarkkaa soveltamisohjetta lain esitöissä. Hallituksen esityksessä (HE 12/2024 vp) on todettu jokseenkin kategorisesti, että hyvityssakon vähimmäismäärästä säätämisen tarkoituksena on varmistaa, että hyvityssakkojen taso myös tosiasiassa nousisi ehdotettavan enimmäismäärän korotuksen mukaisessa suhteessa ja sen myötä työehtosopimuslain seuraamusjärjestelmä tehostuisi ehdotettavan uuden asteikon puitteissa. Toisaalta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä TyVM 4/2024 vp on todettu, että kollektiiviset hyvityssakot nelinkertaistuvat lakimuutoksen takia.

Hyvityssakkojen enimmäismäärän korotukseen liittyen on huolehdittava siitä, etteivät muutokset johda kohtuuttomiin lopputuloksiin (HE 12/2024 vp s. 80). Kohtuuttomuus on liitettävä sanktioiden tasapainoisuuteen ja siihen, että kaikissa tapauksissa ja kyseisen lakon laillisuudesta riippumatta määrätyt seuraamukset eivät saa olla suhteettomia yhdistyksille taikka työntekijöille rikkomusten vakavuuteen nähden. Työtuomioistuimen ratkaisulla ei tulisi synnyttää riskiä siitä, että yksinomaan työntekijäpuoleen kohdistuvat hyvityssakot saatetaan muita hyvityssakkoja merkittävästi ankaramman arviointimenettelyn piiriin, ei pelkästään fiskaalisesti vaan myös menettelyllisesti. Toisin sanoen sellaista tulkintaa ei tule hyväksyä, että yksinomaan työntekijöiden yhdistysten rikkomuksia arvioidaan erilaisin ja ankarammin perustein muun muassa taloudellisten vahinkojen suuruuden mukaan, kun muutoin hyvityssakkoja koskeva arviointimenettely pysyy työehtosopimuslain säännösten vakiintuneen tulkinnan nojalla tältä osin suppeana. Tällaista tulkintaa ei mielestäni voida perustella etenkään, kun seuraamusten arviointitapa ei perustu lainsäätäjän nimenomaiseen tahdonilmaisuun.

Hyvityssakkojen korotusta on perusteltu erityisesti omaisuudensuojalla ja elinkeinovapaudella (HE 12/2024 vp s. 106, 107). Kyseessä on siten tilanne, jossa tuomioistuimen soveltaessa työehtosopimuslain 10 §:n arviointiedellytyksiä ja hallituksen esityksen (HE 12/2024 vp) perusteluita, on kyse perusoikeuksien välisestä punninnasta. Punnintatilanne syntyy, kun toisaalta arvioidaan perus- ja ihmisoikeutena turvatun ammatillisen järjestäytymisvapauden ja työtaisteluoikeuden toteutumista ja toisaalta työnantajan omaisuudensuojaa ja elinkeinovapautta.

Perustuslain (PL) 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä velvoittaa tuomioistuimia valitsemaan lain tulkintavaihtoehdoista sellaisen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista ja joka eliminoi perustuslain kanssa ristiriidassa olevat vaihtoehdot (PeVM 25/1994 vp).

Perusoikeuksien välisten ristiriitojen ratkaisemisessa tavoitteena ei ole yhden oikeuden ehdoton ensisijaisuus, vaan sellainen tulkinta, joka kokonaisuutena turvaa kilpailevien perusoikeuksien mahdollisimman samanaikaisen toteutumisen. Tämän periaatteen mukaan esimerkiksi seuraamukset työrauhavelvoitteen vastaisista lakoista eivät saa olla niin ankaria, että ne käytännössä johtaisivat ammattiliiton hajoamiseen tai vakavasti uhkaisivat sen toimintakykyä. Tämä olisi ristiriidassa ammatillisen järjestäytymisvapauden (PL 13 §) ja työtaisteluoikeuden, jota turvaavat myös kansainväliset sopimukset (esim. ILO:n yleissopimukset nro 87 ja 98 sekä Euroopan sosiaalinen peruskirja), kanssa.

Estämisellä tarkoitetaan tässä tapauksessa myös määrällisesti niin suuria taloudellisia sanktioita, että ne voisivat tosiasiallisesti estää kansainvälisesti tunnustettujen, legitiimien työtaistelutoimien toteuttamisen. Työtaisteluoikeus on olennainen osa ammattiliittojen mahdollisuutta puolustaa jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia etuja ja osallistua työehtosopimusneuvotteluihin tehokkaasti.

Normaalissa perusoikeuksien soveltamistilanteessa tuomioistuimessa sekä perusoikeussäännökset että tavallisen lain säännökset vaikuttavat yhdessä ratkaisun perustana. Käytännössä mahdolliset ristiriidat on poistettava tulkinnalla siten, että perusoikeuksille annetaan niille kuuluva painoarvo. Perustuslainmukainen ja perusoikeusmyönteinen laintulkinta edellyttää näin ollen, että työehtosopimuslain seuraamussäännöksiä tulkitaan tavalla, joka ei lamauta ammattiliittojen toimintamahdollisuuksia eikä tee työtaisteluoikeudesta näennäistä.

Tässä tapauksessa tämä tarkoittaa vähintään sitä, että hyvityssakkojen määrän arvioinnissa ja määräämisessä otetaan huomioon järjestäytymisvapauden ja työtaisteluoikeuden turvaaminen, niin että seuraamukset pysyvät kohtuullisina ja oikeasuhtaisina suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on lisäksi annettava painoarvoa niille työnantajan toimille ja laiminlyönneille, jotka ovat johtaneet työtaistelutoimenpiteeseen. Mielestäni työnantajan menettely on edesauttanut työtaistelun syntyä ja tämä seikka tulee ottaa huomioon seuraamuksen oikeasuhtaisuutta arvioitaessa.

Työnseisaus kesti kaksi tuntia 15 minuuttia, ja katson yrityksen osaltaan myötävaikuttaneen työnseisauksen syntymiseen.

Edellä mainituilla perusteilla katson kohtuulliseksi tuomita seuraavasti:

Ilmailualan Unioni IAU ry

Yhdistys on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan.

Harkitsen oikeaksi hyvityssakon määräksi 12.000 euroa.

Siviililentoliikenteen työntekijät ry

Siviililentoliikenteen työntekijät ry on Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenyhdistys. Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n osallistuminen työtaisteluun on perustunut yksinomaan Ilmailualan Unioni IAU ry:n päätökseen, eikä yhdistyksellä ole ollut, ainakaan ilman riskiä yhdistysoikeudellista seuraamuksista, mahdollisuuksia olla osallistumatta työtaisteluun. Arvioinnissa on myös huomioitava, että kyseisestä työtaistelusta ensisijaisesti vastuussa olleelle Ilmailualan Unioni ry:lle määrättävät hyvityssakkoseuraamukset ovat tässä asiassa erittäin merkittävät.

Ottaen huomioon työtaistelun lyhyen keston, työnantajan myötävaikutuksen sekä sen, että työtaistelu on perustunut Ilmailualan Unioni IAU ry:n päätökseen, katson, että asiassa on työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitettu erityinen syy kohtuullistaa hyvityssakon määrää alle työehtosopimuslain 9 §:ssä säädetyn vähimmäismäärän.

Kokonaisarvioon perustuen harkitsen oikeaksi hyvityssakon määräksi 8.000 euroa.

Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry

Yhdistyksen jäsenmäärä on pieni (299 jäsentä) ja sen taloudellinen asema on heikko (tilivarat noin 13.000 euroa).

Ottaen huomioon muun muassa ammattiosaston taloudellinen asema ja pieni koko katson, että asiassa on työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitettu erityinen syy kohtuullistaa hyvityssakon määrää alle työehtosopimuslain 9 §:ssä säädetyn vähimmäismäärän.

Harkitsen oikeaksi hyvityssakon määräksi 3.000 euroa.

Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry

Asiassa on riidatonta, että yhdistyksen edustajat eivät osallistuneet työtaisteluun.

Yhdistyksen edustajia osallistui 1.12.2024 järjestettyyn IAU ry:n hallituksen kokoukseen, jossa on päätetty antaa IAU ry:n puheenjohtajalle ja liittosihteerille valtuudet ilmoittaa enintään vuorokauden mittaisesta työnseisauksesta. Pöytäkirjaan on kuitenkin merkitty, että yhdistyksen edustajat eivät ole olleet paikalla, kun kokouksessa on päätetty vastatoimista Finnair Technical Services Oy:n luottamusmiehiin kohdistaman työsuhteiden päättämistä koskevan uhan vuoksi. Yhdistyksen edustajilla ei ole ollut työtaistelutoimiin liittyvää päätösvaltaa kokouksessa eivätkä he ole olleet kokouksessa läsnä tällaisista toimista päätettäessä.

Asiassa ei ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että ATA ry olisi osallistunut työtaistelusta päättämiseen tai muutoin ottanut vastuun työtaistelusta. Näyttämättä on siten jäänyt, että yhdistys olisi rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja kanne tulee tältä osin hylätä.

Asiassa on arvioitava toissijaisen kanneperusteen johdosta, onko yhdistys kuitenkin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

IAU ry on ilmoittanut 2.12.2024 klo 14 alkavasta lakosta samana päivänä kello 11.32. Yhdistyksen edustajien kuuleminen alkoi muutaman tunnin sisällä ilmoituksesta, eikä heillä siten ollut käytännön edellytyksiä ryhtyä valvontatoimiin kyseisenä aikana.

Lakon aikana yhdistyksen edustajat olivat työnantajan kuultavana, eikä heillä siten ollut mahdollisuutta ryhtyä valvontatoimiin.

Näyttämättä on jäänyt, että yhdistys on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Kanne on siten tältä osin hylättävä.

Velvoitettuna lausumaan hyvityssakon suuruudesta katson, että asiassa tulee huomioida työtaistelutoimenpiteen kesto (noin kaksi tuntia), siihen osallistuneiden määrä (20 jäsentä), yhdistyksen koko (126 jäsentä), yhdistyksen heikko taloudellinen asema (tilivarat noin 6.000 euroa, velkaa 5.000 euroa) sekä se, että työtaistelutoimien aloittaminen oli perustunut ammattiliiton päätökseen.

Edellä mainitut huomioiden katson, että asiassa on työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitettu erityinen syy jättää hyvityssakko tuomitsematta.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.