Etusivu » Ratkaisut » TT:2015-5

TT:2015-5

Asiakirjan työehtosopimusluonne
Lakko
Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Diaarinumero: R 80/14
Antopäivä: 6.2.2015

Liiketoimintojen siirron jälkeisessä tilanteessa työnantajaliitto, palkansaajajärjestöt sekä toiminnot vastaanottanut yhtiö olivat allekirjoittaneet asiakirjan, jonka pääsisältönä oli viittaus kuorma-autoalan työehtosopimukseen ja sitoumus jatkaa työehtosopimuksen soveltamista siirtyneisiin työntekijöihin heidän toimiessaan kuljetustehtävissä. Se, että asiakirja koski tiettyä nimettävissä olevien työntekijöiden joukkoa, ei estänyt pitämästä asiakirjaa työehtosopimuksena. Osapuolten tarkoituksena oli yhtäältä saavuttaa ja ylläpitää työrauha ja toisaalta turvata työntekijöiden työsuhteen ehdot edellä mainitulla tavalla. Asiakirja oli myös tarkoituksensa puolesta työehtosopimus.

Liiketoiminnot vastaanottaneessa yrityksessä päätettiin myöhemmin uudelleenjärjestelyistä, joissa muun muassa osa siirtyneistä kuljettajista siirrettiin muihin tehtäviin ja yrityksen pääalalle solmitun työehtosopimuksen piiriin. Ammattiosastot panivat toimeen työnseisauksia, joilla vastustettiin järjestelyihin liittyneitä irtisanomisia sekä työvuorojen ja työehtojen muutoksia. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuivat yrityskohtaisen työehtosopimuksen perusteella noudatettavaan määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijöitä ja määrätä työn johtamisesta. Eri paikkakunnilla samanaikaisesti toimeenpannuista työnseisauksista sekä ammattiliiton järjestämistä tukitoimista ja julkisuuteen antamista tiedotteista voitiin päätellä, että myös liitto oli ollut ohjaamassa työnseisauksia. Ammattiosastojen ja -liiton katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa.

KANTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

VASTAAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

KUULTAVAT

Tampereen Automiehet ry

Kokkolan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijät ry

Seinäjoen Automiehet ry

Turun Autoalantyöntekijät ry

Porin Autoalantyöntekijät ry

Kajaanin Seudun Automiehet ry

Mikkelin Automiehet ry

Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry

AKT Jyväskylän osasto 8 ry

Lahden Autoalan työntekijät ry

Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry

Oulun Seudun Autoalantyöntekijät ry

AKT:n Kuopion os. 16 ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.1.2015

Pääkäsittely 28.1.2015

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n, Tampereen Automiehet ry:n, Kokkolan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijät ry:n, Seinäjoen Automiehet ry:n, Turun Autoalantyöntekijät ry:n, Porin Autoalantyöntekijät ry:n, Kajaanin Seudun Automiehet ry:n, Mikkelin Automiehet ry:n, Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry:n, AKT Jyväskylän osasto 8 ry:n, Lahden Autoalan työntekijät ry:n, Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry:n, Oulun Seudun Autoalantyöntekijät ry:n ja AKT:n Kuopion os. 16 ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n perusteella maksamaan hyvityssakkoa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle ensisijaisesti työrauhavelvoitteen rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja sen edellä mainitut ammattiosastot yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 1.844 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työtaistelutoimenpiteet

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n järjestäytyneitä Itella Logistics Oy:n autonkuljettajia jäi pois 27.5.2014 kello 06.00 ja sen jälkeen alkaneilta työvuoroiltansa yhtiön eri toimipaikoilla. Työntekijäpuolen lakon alkaessa työnantajalle antaman ilmoituksen mukaan lakko koskisi noin 300 autonkuljettajaa ja jatkuisi 31.5.2014 kello 06.00 saakka. Lakko kuitenkin loppui 28.5.2014 kello 06.00, kun lakon syyksi ilmoitetuista asioista sovittiin käytävän keskustelua työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä.

Lakossa olivat vastaajayhdistykseen ja sen ammattiosastoihin järjestäytyneet työvuoroissa olleet työntekijät Itella Logistics Oy:n alla luetelluissa toimipaikoissa. Lakossa olleiden määrä oli toimipaikoittain ja ammattiosastoittain seuraava:

Tampereella oli lakossa 44 työntekijää, jotka olivat Tampereen Automiehet ry:n jäseniä.

Kokkolassa oli lakossa 14 työntekijää, jotka olivat Kokkolan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijät ry:n jäseniä.

Seinäjoella oli lakossa 16 työntekijää, jotka olivat Seinäjoen Automiehet ry:n jäseniä.

Turussa (Liedossa) oli lakossa 16 työntekijää, jotka olivat Turun Autoalantyöntekijät ry:n jäseniä.

Porissa oli lakossa 10 työntekijää, jotka olivat Porin Autoalantyöntekijät ry:n jäseniä.

Kajaanissa oli lakossa 7 työntekijää, jotka olivat Kajaanin Seudun Automiehet ry:n jäseniä.

Mikkelissä oli lakossa 20 työntekijää, jotka olivat Mikkelin Automiehet ry:n jäseniä.

Joensuussa oli lakossa 18 työntekijää, jotka olivat Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry:n jäseniä.

Jyväskylässä oli lakossa 13 työntekijää, jotka olivat AKT Jyväskylän osasto 8 ry:n jäseniä.

Lahdessa oli lakossa 12 työntekijää, jotka olivat Lahden Autoalan Työntekijät ry:n jäseniä.

Kouvolassa oli lakossa 16 työntekijää, jotka olivat Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry:n jäseniä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n järjestäytyneitä Itella Logistics Oy:n autonkuljettajia jäi uudelleen pois 24.6.2014 kello 03.00 ja sen jälkeen alkaneilta työvuoroiltansa yhtiön eri toimipaikoilla. Lakko koski noin 300 autonkuljettajaa ja jatkui 26.6.2014 kello 24.00 saakka.

Lakossa olivat vastaajayhdistykseen ja sen ammattiosastoihin järjestäytyneet työvuoroissa olleet työntekijät Itella Logistics Oy:n alla luetelluissa toimipaikoissa. Lakossa olleiden määrä oli toimipaikoittain ja ammattiosastoittain seuraava:

Tampereella oli lakossa 44 työntekijää, jotka olivat Tampereen Automiehet ry:n jäseniä.

Kokkolassa oli lakossa 14 työntekijää, jotka olivat Kokkolan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijät ry:n jäseniä.

Seinäjoella oli lakossa 16 työntekijää, jotka olivat Seinäjoen Automiehet ry:n jäseniä.

Turussa (Liedossa) oli lakossa 21 työntekijää, jotka olivat Turun Autoalantyöntekijät ry:n jäseniä.

Porissa oli lakossa 15 työntekijää, jotka olivat Porin Autoalantyöntekijät ry:n jäseniä.

Oulussa oli lakossa 34 työntekijää, jotka olivat Oulun Seudun Autoalantyöntekijät ry:n jäseniä.

Kajaanissa oli lakossa 9 työntekijää, jotka olivat Kajaanin Seudun Automiehet ry:n jäseniä.

Kuopiossa oli lakossa 20 työntekijää, jotka olivat AKT:n Kuopion os. 16 ry:n jäseniä.

Joensuussa oli lakossa 19 työntekijää, jotka olivat Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry:n jäseniä.

Jyväskylässä oli lakossa 8 työntekijää, jotka olivat AKT Jyväskylän osasto 8:n jäseniä.

Lahdessa oli lakossa 6 työntekijää, jotka olivat Lahden Autoalan Työntekijät Ry:n jäseniä.

Kouvolassa oli lakossa 17 työntekijää, jotka olivat Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry:n jäseniä.

Lakon syy

Itella Logistics Oy ja VR-yhtymä Oy tekivät 31.7.2012 liiketoimintakaupan, jolla Itella Logistics Oy osti VR Transpointin kappaletavaralogistiikan liiketoiminnan Suomessa. Kaupan myötä Itella-konserniin siirtyi liikkeen luovutuksen mukaisin työehdoin noin 800 työntekijää, jotka olivat pääasiassa kuljetus-, terminaali- ja varastotyöntekijöitä. Itella Logistics Oy:öön siirtyi 333 yhdistelmäajoneuvo- ja kuorma-autonkuljettajaa.

Siirtyneiden autonkuljettajien työssä tuli työehtosopimuslain nojalla noudattaa kuorma-autoalan työehtosopimusta sen voimassaolon päättymiseen 31.1.2014 saakka. Itella-konsernin autonkuljettajien työssä noudatettiin muutoin PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä solmittua viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta.

AKT ry:n painostustoimenpiteiden jälkeen AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, PALTA ry ja Itella Logistics Oy allekirjoittivat valtakunnansovittelijan toimistossa

24.10.2013 sopimuksen, jonka mukaan liikkeenluovutuksen yhteydessä siirtyneiden kuorma-autoalan työehtosopimukseen sidottujen AKT ry:n jäsenten työehtojen osalta noudatetaan edellä mainitun työehtosopimuksen ehtoja heidän työskennellessään samoissa tai vastaavissa tehtävissä kuin liikkeenluovutusajankohtana. Sopimuksessa sovittiin myös perusteista, joilla autonkuljettajat myöhemmin siirtyisivät viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piiriin. Lisäksi sopimuksessa sovittiin, että Itellan työrauha on sidottu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen.

Itella Logistics Oy:ssä käytiin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut yhtiön runkokuljetuksen toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Neuvottelut päättyivät 26.5.2014. Niiden piirissä oli 417 työntekijää.

Runkokuljetuksen uuden tuotantosuunnitelman mukaan muun ohella yhdistelmäkuljettajan tehtäviä lakkasi ja niitä siirrettiin toiselle paikkakunnalle. Työnantaja oli luvannut työsuhteen päättämisen sijasta tarjota irtisanomisuhan alla olleille työntekijöille terminaalityötehtäviä. Tarjous koski noin 20 työntekijää. Tarjotuissa tehtävissä noudatettiin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ja maksettiin sen P-palkkaliitteen ammattitehtävän mukainen palkka.

Yhteistoimintaneuvotteluissa ja niiden päätyttyä AKT ry:n luottamusmiehet ilmaisivat olevansa eri mieltä terminaalitöiden työehdoista, jos yhdistelmäkuljettajat niihin siirtyivät. Edunvalvojat vaativat, että autonkuljettajille kuorma-autoalan työehtosopimuksen perusteella maksetusta palkasta olisi sovittu työsopimuksella palkka, jota olisi maksettu terminaalityötehtäviin siirtymisen jälkeen edelleen.

Itella Logistics Oy katsoi menetelleensä työsopimuslain, työehtosopimusten ja edellä sanotun sopimuksen mukaisesti. Terminaalityössä ei voinut työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimukset huomioon ottaen maksaa vaatimuksen mukaista palkkaa, joka olisi ollut muiden työtä tehneiden palkkaa suurempi.

Työntekijäpuoli aloitti 27.5.2014 lakon painostaakseen työnantajaa hyväksymään heidän palkkavaatimuksensa työntekijöitä uudelleen sijoitettaessa. Lakko saatiin kuitenkin loppumaan 28.5.2014 kello 06.00, kun jatkokeskustelujen aloittamisesta työnantajan ja työntekijöiden edustajien ja luottamusmiesten välillä oli sovittu. Kun sovitut keskustelut eivät johtaneet työntekijäpuolta tyydyttävään lopputulokseen, työntekijäpuoli aloitti uuden lakon

24.6.2014 painostaakseen työnantajaa hyväksymään heidän palkkavaatimuksensa työntekijöitä uudelleensijoitettaessa. Tietojen mukaan lakoilla vastustettiin työsopimusten irtisanomisia muutoinkin sekä työvuorojärjestelyitä.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työehtosopimusten osapuolten 24.10.2013 allekirjoittamaa sopimusta on pidettävä yrityskohtaisena työehtosopimuksena. Sen mukaisesti lakon alaisessa työssä noudatettiin kuorma-autoalan työehtosopimusta. Työehtosopimus oli voimassa samoin kuin sopimuksessa tarkoitettu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus, joten työehtosopimuslaissa säädetty työrauhavelvollisuus oli voimassa.

Lakko kohdistui työnantajan oikeuteen ottaa ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Kuorma-autoalan työehtosopimuksen 2 §:n mukaan työehtosopimuksen osana noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 12.2.1995 allekirjoitettua yleissopimusta, jonka 3. kohdan mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta työsopimuksen, lain ja työehtosopimuksen määrittämissä rajoissa. Lakko kohdistui edellä sanottua määräystä vastaan.

Vastaajan ja kuultavien vastuu työtaistelusta

AKT ry on ensisijaisesti rikkonut säädettyä velvollisuuttaan välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä ja toissijaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan huolehtia siitä, että työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työehtosopimukseen kohdistuvia taistelutoimenpiteitä.

Lakon 27.5.2014 alettua AKT ry julisti Itella Logistics Oy:n, sen alihankkijoiden ja Itella Posti Oy:n kuljetukset saartoon Suomen satamissa. Ilmoituksen mukaan ahtaajat eivät käsitelleet kuljetuksia 27.5. kello 06.00 ja 29.5.2014 kello 00.00 välisenä aikana. AKT ry joko päätti lakon aloittamisesta tai joka tapauksessa otti sen edellä selostetulla menettelyllä nimiinsä. Ainakin lakkoa tukemalla vastaaja rikkoi passiivista työrauhavelvollisuuttansa.

PALTA ry lähetti 27.5.2014 kello 12.14 AKT ry:lle kirjallisen kehotuksen työrauhan ylläpitämisestä ja pyynnön kello 14.00 mennessä samana päivänä antaa kirjallinen selvitys sen eteen tehdyistä toimenpiteistä. Kehotus työrauhan ylläpitämisestä ja toimenpiteistä annettiin samana päivänä noin kello 12.30 myös puhelimessa suullisesti AKT ry:n varapuheenjohtajalle.

Lakon 24.6.2014 alkaessa AKT ry oli tietoinen sen perusteena olleesta erimielisyydestä, aikaisemmasta samaan asiaan liittyneestä lakosta ja siitä, että paikalliset jatkokeskustelut eivät olleet päätyneet yhteisymmärrykseen. Paikallisista keskusteluista laadittiin 2.6.2014 erimielisyyspöytäkirja, jossa muun ohella todettiin, että asiassa ei ollut päästy sopimukseen ja että erimielisyys päätettiin siirtää liittojen neuvoteltavaksi. AKT ry ei kuitenkaan esittänyt tällaista neuvottelua ennen lakon alkamista.

Ennen kesäkuun lakon alkamista AKT ry:n varapuheenjohtaja antoi tiedotteen, jonka mukaan "työntekijät aloittavat tiistaina 24.6.2014 klo 03:00 mielenilmaisun" ja jonka mukaan muun ohella "AKT:n hallituksen päätöksellä tuona aikana ei käsitellä Suomen satamissa Itellan lasteja". AKT ry julkaisi lakon jo alettua vielä internetin kotisivuillaan edellä sanottua vastaavan uutisen lakosta ja sen tukitoimenpiteistä. Helsingin Sanomat –lehdessä 25.6.2014 varapuheenjohtaja esitti, että kuljettajien ei "pitäisi siirtyä uuden työn myötä uuteen työehtosopimukseen" ja vaati asian ratkaisemista "menemällä neuvottelupöytään". AKT ry siis esitti asiassa vaatimuksia. Muun muassa Ilta-Sanomat –verkkolehden uutisen 24.6.2014 klo 13.11 mukaan varapuheenjohtaja kertoi uutistoimisto STT:lle, että satamissa järjestetyillä tukitoimilla AKT:n hallitus halusi tukea Itellan työntekijöitä. AKT ry joko päätti lakon aloittamisesta tai joka tapauksessa otti sen edellä selostetulla menettelyllä nimiinsä. Ainakin lakkoa tukemalla vastaaja rikkoi passiivista työrauhavelvollisuuttansa.

PALTA ry lähetti 23.6.2014 kello 13.32 AKT ry:lle kirjallisen kehotuksen työrauhan ylläpitämisestä ja pyynnön kello 17.00 mennessä samana päivänä antaa kirjallinen selvitys sen eteen tehdyistä toimenpiteistä. Kehotus työrauhan ylläpitämisestä ja toimenpiteistä annettiin myös puhelimessa suullisesti 23.6.2014 kello 13.34 AKT:n varapuheenjohtajalle. AKT ry ei antanut mitään selvitystä toimenpiteistä lakon estämiseksi.

Kuultavat ammattiosastot joko päättivät lakon aloittamisesta tai ainakin toteuttivat sen käytännössä. Kuultavat ammattiosastot rikkoivat työrauhavelvoitetta. Vaatimukset Itella Logistics Oy:lle esitti sen AKT ry:n jäseninä olleita autonkuljettajia edustanut pääluottamusmies. Kaikissa lakkoon ryhtyneissä toimipaikoissa lakossa oli myös ammattiosaston luottamusmies. Yksikään kuultava ammattiosasto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosastot ovat joka tapauksessa laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakon suuruus

AKT ry:lle tulee tuomita tuntuvan suuruinen hyvityssakko. Se järjesti vajaan kuukauden sisällä kaksi lakkoa samasta syystä. Lakot saivat suurta julkisuutta, mitä lisäsivät AKT ry:n tukitoimenpiteet ja lausumat.

AKT ry:n näkyvät toimenpiteet olivat omiaan vahingoittamaan Itella Logistics Oy:n mainetta. Työnantaja ei ollut antanut aihetta lakkoon, vaan oli menetellyt lain ja tehdyn sopimuksen mukaisesti. Lakko tukitoimineen oli kohtuuttoman laaja sen ilmoitettuun syyhyn nähden.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vastauksessaan, johon kuultavina olevat ammattiosastot ovat osaltaan yhtyneet, vaatinut ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on lisäksi vaatinut Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n velvoittamista korvaamaan AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen päätöksen tai tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

PALTA ry:ltä puuttuu kanteen nostamiseksi ja ajamiseksi työtuomioistuimessa vaadittava asiavaltuus. PALTA ry:n ja AKT ry:n väliltä puuttuu työehtosopimussuhde. PALTA ry ei ole osallisyhdistyksenä tai muutenkaan sidottuna Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja AKT ry:n välillä solmitussa kuorma-autoalan työehtosopimuksessa, jota kanteessa väitetään rikotun. Kyseisen työehtosopimuksen sopijapuolet eivät myöskään ole antaneet työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua suostumustaan siihen, että PALTA ry työnantajayhdistyksenä yhtyisi kyseiseen työehtosopimukseen.

PALTA ry:n kanteessa viitattu välipuhe 24.10.2013 ei ole itsenäinen työehtosopimuslaissa tarkoitettu työehtosopimus. Kyseisellä välipuheella ei ole myöskään sovittu työehtosopimuslaissa tarkoitetuin työehtosopimusvaikutuksin siitä, että PALTA ry tulisi osallisena sidotuksi Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja AKT ry:n väliseen kuorma-autoalan työehtosopimukseen. Välipuheen 24.10.2013 sopijapuolten (Posti- ja Logistiikka-alan Unioni PAU ry, PALTA ry, Itella Logistics Oy ja AKT ry) tarkoituksena ei siis ole ollut solmia työehtosopimusta tai tehdä sellaisen yhtymä-, liityntä- tai rinnakkaissopimusta. AKT ry tarjosi Itella Logistics Oy:lle luonnosta liityntäsopimukseksi, mutta tämä ei halunnut sellaista tehdä. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin välipuheeseen 24.10.2013, jolla ei tarkoitettu tehdä työehtosopimusvaikutukset saavaa kollektiivisopimusta.

Välipuheessa 24.10.2013 on ollut kyse yksinomaan siitä sopimisesta, mitä työehtoja sovelletaan 1.2.2014 alkaen ainakin 1.3.2019 saakka niihin kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleviin työntekijöihin, jotka siirtyivät 1.10.2012 tehdyn liiketoimintakaupan myötä VR Transpoint Oy:stä Itella Logistics Oy:n palvelukseen. Mikäli sanottua sopimusta ei olisi tehty, kyseisten työntekijöiden työehdot olisivat 1.2.2014 alkaen määräytyneet PALTA ry:n ja Posti- ja Logistiikka-alan Unioni PAU ry:n välillä solmitun viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaisesti.

Välipuheeseen 24.10.2013 ei sisälly ainoatakaan itsenäistä työsuhteen ehtoa, vaan työehtojen osalta siinä viitataan kaikilta osin Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja AKT ry:n väliseen kuorma-autoalan työehtosopimukseen, jota sopijapuolet ovat tarkoittaneet noudatettavan liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneisiin kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleviin työntekijöihin aikavälillä 1.2.2014 - 1.3.2019.

Kanteessa tarkoitetun Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja AKT ry:n välillä solmitun kuorma-autoalan työehtosopimuksen toinen osapuoli Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ei ole millään tavalla mukana välipuheessa 24.10.2013 eikä se ole antanut suostumustaan siihen, että PALTA ry tulee sopijapuoleksi ja osallisena sidotuksi kyseiseen työehtosopimukseen.

Mikäli työtuomioistuin kuitenkin vastoin vastaajan käsitystä katsoisi, että välipuhe 24.10.2013 on katsottavissa työehtosopimukseksi tai sopimukseksi, jolla PALTA ry on työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kirjallisesti ja työehtosopimuksen molempien osapuolten Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja AKT ry:n suostumuksella yhtynyt, vastaaja toteaa, että kanteessa selostettu tapahtumakulku pitää osaksi paikkansa. Päätös lakkoon ryhtymisestä tehtiin kuitenkin työpaikkakohtaisesti. AKT ry ei tehnyt asiasta erillistä päätöstä.

OIKEUDENKÄYNTIVÄITETTÄ KOSKEVA KANTAJAN LAUSUMA

AKT ry:n vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä tai hylkäämisestä puuttuvan työehtosopimussuhteen vuoksi tulee hylätä.

Asiassa on riidatonta, että PALTA ry ei suoraan ollut osallisyhdistyksenä kuorma-autoalan työehtosopimuksessa, ei ole yhtynyt sanottuun työehtosopimukseen ja että rinnakkaissopimusta ei ole tehty ja että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ei ole mukana tehdyssä välipuheessa.

AKT ry:n, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n, PALTA ry:n ja Itella Logistics Oy:n 24.10.2013 allekirjoittama sopimus Itella Logistics Oyj ja VR-Yhtymä Oy:n liiketoimintakaupassa siirtyneiden työehtojen määräytymisestä oli yrityskohtainen työehtosopimus.

Sopimuksen pääasiallinen sisältö oli liityntä kuorma-autoalan työehtosopimukseen. Sopimuksen mukaan "liikkeenluovutuksen yhteydessä siirtyneiden kuorma-autoalan työehtosopimukseen sidottujen AKT:n jäsenten työehtojen osalta noudatetaan em. työehtosopimuksen ehtoja heidän työskennellessään samoissa tai vastaavissa tehtävissä kuin liikkeenluovutusajankohtana".

Sopimuksen perusteella sopimuksessa määritellyissä tehtävissä ei määriteltynä aikana noudatettu muutoin työehtosopimuslain mukaan velvoittavaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta, vaan sen sijasta edelleen sopimuksen voimaantuloon saakka lain nojalla noudatettua kuorma-autoalan työehtosopimusta. Viimeksi mainittua työehtosopimusta noudatettiin sopimuksen mukaan sellaisenaan. Muun ohella luottamusmiesjärjestelmä säilyi entisen sisältöisenä. PALTA ry oli sanotun työehtosopimuksen allekirjoittajana sen osapuoli ja sillä oli kanneoikeus työtuomioistuimesta annetun lain nojalla.

AKT ry:n oli täytynyt käsittää, että vaadittuaan työehtojen määräämistä aikaisemman jatkoksi edelleen heidän oman työehtosopimuksensa mukaisina toisen työehtosopimuksen sijasta, tätä tarkoittaneen asiakirjan allekirjoittaminen merkitsi työehtosopimuksen allekirjoittamista.

AKT ry:n kaikki yhdistykset olivat työehtosopimuslain nojalla työehtosopimukseen sidottuja ja velvolliset välttämään työtaistelutoimenpiteitä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sopimus Itella Logistics Oyj ja VR-Yhtymä Oy:n liiketoimintakaupassa siirtyneiden työntekijöiden työehtojen määräytymisestä 24.10.2013

2. PALTA ry:n kirje 27.5.2014

3. Erimielisyyspöytäkirja 2.6.2014

4. AKT ry:n ilmoitus mielenilmaisusta

5. PALTA ry:n kirje 23.6.2014

6. Artikkeli Helsingin Sanomat –lehdessä 25.6.2014

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Sopimus Itella Logistics Oyj:n ja VR-Yhtymä Oy:n liiketoimintakaupassa siirtyneiden työntekijöiden työehtojen määräytymisestä 24.10.2013

2. Erimielisyyspöytäkirja 2.6.2014

3. Liityntäsopimuksen luonnos helmikuu 2013

4. - 5. Sopimusmalli liitteineen

Kantajan henkilötodistelu

1. PALTA ry:n varatoimitusjohtaja A

2. Itella Oyj:n työsuhdejohtaja B

3. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n puheenjohtaja C

Vastaajan henkilötodistelu

1. AKT ry:n puheenjohtaja D

2. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n puheenjohtaja C

3. Itella Logistics Oy:n toimitusjohtaja E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Kanteeseen vastatessaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on väittänyt, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:ltä puuttuu kanteen nostamiseksi ja ajamiseksi työtuomioistuimessa vaadittava asiavaltuus, koska se ei ole osallisena tai muutoinkaan sidottu kuorma-autoalan työehtosopimukseen ja koska 24.10.2013 solmittu sopimus ei ole työehtosopimuslaissa tarkoitettu työehtosopimus.

Työtuomioistuin toteaa kanteen perustetun siihen, että AKT ry ja sen ammattiosastot ovat kantajayhdistyksen jäsenyrityksessä toimeenpantujen työnseisausten yhteydessä rikkoneet työrauhavelvollisuuden, joka on johtunut 24.10.2013 allekirjoitetusta yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta. Koska kantajayhdistys on sanottuun sopimukseen osallinen, yhdistyksellä on työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n nojalla oikeus panna asiassa kanne vireille. Asiassa on riidanalaista, onko mainittua sopimusta pidettävä työehtosopimuksena. Tämä on kuitenkin kanteen hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva asiakysymys, joka ei liity oikeudenkäynnin edellytyksiin (näin myös esim. TT 2008:65 ja TT 2000:36). Tästä syystä työtuomioistuin hylkää AKT ry:n tekemän oikeudenkäyntiväitteen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Lokakuun 24. päivänä 2013 laaditun sopimuksen oikeudellinen luonne

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut vaihtoehtoisesti kanteen hylkäämistä sillä perusteella, että 24.10.2013 solmittu sopimus ei ole työehtosopimuslaissa tarkoitettu työehtosopimus.

Työehtosopimuslain 1 §:n mukaan työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti.

Nyt kysymyksessä oleva sopimus on tehty kirjallisesti ja lain mukaan työehtosopimuskelpoisten osapuolten välillä. Sopimuksella on määrätty työsuhteen ehdoista, vaikkakin pääosin vain viittaamalla kuorma-autoalan työehtosopimukseen. Vastaajan mukaan sopimuksesta kuitenkin puuttuu se työehtosopimukselle ominainen piirre, että sopimus on yleinen ja soveltamisalaltaan avoin tulevaisuuteen nähden. Tämä sopimus koskee tiettyä nimettävissä olevien työntekijöiden joukkoa. Työtuomioistuin toteaa, ettei oikeuskäytännössä ole asetettu työehtosopimukselle esitetyn kaltaista vaatimusta (ks. esim. TT 2003:99, jossa niin ikään on ollut kysymys liikkeen luovutuksen piiriin kuuluneiden työntekijöiden aseman järjestämisestä). Tässä tapauksessa mitkään seikat eivät puolla sitä, että sopimukselta, joka on tehty yli kolmensadan työntekijän työehdoista vuosien ajaksi, evättäisiin mahdollisuus tulla sovellettavaksi työehtosopimuksena.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vielä väittänyt, että osapuolten ei ollut tarkoitus sopia asiasta työehtosopimusvaikutuksin. Tältä osin jutussa on esitetty asiakirjanäyttöä sekä kuultu puolin ja toisin henkilötodistelua.

Itella Logistics Oy:n (jatkossa Itella) ja VR-yhtymä Oy:n (jatkossa VR) välillä 31.7.2012 tehdyn liiketoimintakaupan jälkeen AKT ry:n tavoitteena oli liiton puheenjohtajan D:n kertoman mukaan yhtäältä VR:stä Itellaan siirtyneiden 333 autonkuljettajan työehtojen turvaaminen ja toisaalta se, että kuljettajien siirtyminen ei vaarantaisi kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissitovuutta. Näiden seikkojen vuoksi AKT ry tarjosi Itellalle kevään ja syksyn 2013 aikana useaan otteeseen sopimusta kuorma-autoalan työehtosopimukseen liittymisestä (vastaajan todisteet 3-5). Itellan työsuhdejohtaja B:n mukaan yrityksessä oli kuitenkin tavoitteena se, että koko henkilöstö tulisi siirtymäkauden jälkeen yrityksen pääalalle solmitun viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piiriin. Tämän vuoksi Itella suhtautui kielteisesti AKT ry:n tarjoamaan liityntäsopimukseen. Tilanteen kiristyessä ja AKT ry:n julistettua Itellan toimintoja saartoon lokakuussa 2013 Itella kuitenkin hyväksyi sopimuksen, joka laadittiin valtakunnansovittelijan luona. Tarkoitus oli sopia siirtyneisiin autonkuljettajiin sovellettavista työehdoista, jolloin työnantaja sai vastineeksi työrauhan. PALTA ry:n varatoimitusjohtaja A on kertonut, että myös työnantajaliitossa oltiin alusta asti sitä mieltä, ettei Itellaan siirtyneiden kuljettajien osalta tarvita erityisjärjestelyjä. AKT ry:n painostuksen jatkuessa myös PALTA ry lähti kuitenkin neuvottelemaan sopimuksesta valtakunnansovittelijan johdolla. Liiton tavoitteena oli työrauha, joka saavutettiinkin, kun AKT ry sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen purki saarron. D:n mukaan 24.10.2013 tehtyyn välipuheeseen päädyttiin Itellan kieltäydyttyä liityntäsopimuksen tekemisestä. AKT ry:n tavoitteena oli turvata kuorma-autoalan työehtojen soveltaminen Itellaan siirtyneisiin työntekijöihin. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut sopia tästä työehtosopimusvaikutuksin.

Työtuomioistuin toteaa, että työnantajan tarkoituksena on ollut saavuttaa ja ylläpitää työrauha 24.10.2013 solmitulla sopimuksella. Työntekijäpuolen tavoitteena taas on ollut säilyttää siirtyneiden työntekijöiden työehdot. Työehtosopimus on tässä tilanteessa ollut ainoa oikeudellisesti pätevä keino molempien osapuolten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näillä ja aiemmin esitetyillä perusteilla vastaajan väitteet asiakirjan luonteesta muuna kuin työehtosopimuksena hylätään.

Työtaistelutoimenpiteiden arviointi

Kuultavat ammattiosastot ovat kanteessa selostetuin tavoin toteuttaneet 27.5.2014 vuorokauden kestäneen työnseisauksen, johon osallistui 186 työntekijää. Ammattiosastot toteuttivat 24.6.2014 toisen, lähes kaksi vuorokautta kestäneen työseisauksen, johon osallistui 223 työntekijää. Kuultavista Mikkelin ammattiosasto osallistui vain ensimmäiseen työnseisaukseen. Oulun ja Kuopion ammattiosastot osallistuivat vain jälkimmäiseen.

Työnseisauksen tavoitteena oli painostaa työnantajaa hyväksymään työntekijöiden palkkavaatimukset tilanteessa, jossa noin 20 irtisanomisuhan alla olevalle yhdistelmäkuljettajalle oli tarjottu siirtymistä terminaalityötehtäviin. Tehtävissä noudatettiin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Työntekijät vaativat, että työsuhteissa tuli edelleen noudattaa kuorma-autoalan työehtosopimusta. Työtaistelu kohdistui siten kuorma-autoalan työehtosopimuksen 2 §:n nojalla noudatettavan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 12.2.1995 allekirjoitetun yleissopimuksen 3. kohtaan, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta työsopimuksen, lain ja työehtosopimuksen määrittämissä rajoissa. Mainittua määräystä oli noudatettava 24.10.2013 laaditun sopimuksen nojalla.

Vastauksessa on myönnetty, että kuultavat ammattiosastot ovat toimineet kanteessa kuvatuin tavoin. Ammattiosastot ovat näin ollen rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

AKT ry on väittänyt, että se ei ole tehnyt lakkoon ryhtymisestä erillistä päätöstä. Kuitenkin yli kymmenen ammattiosastoa on aloittanut lakon samaan aikaan ensin 27.5. ja vielä noin kuukautta myöhemmin 24.6.2014. Kun otetaan huomioon tämä seikka ja asiassa esitetty selvitys AKT ry:n julkisuuteen antamista tiedotteista ja lausunnoista, työtuomioistuin katsoo, että myös AKT ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa asiassa.

Hyvityssakot

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakkojen määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteiden kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosastojen koko sekä muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

AKT ry ja kanteessa mainitut ammattiosastot ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla:

- Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10.000 euroa,

- Tampereen Automiehet ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.000 euroa,

- Kokkolan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijät ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa,

- Seinäjoen Automiehet ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.800 euroa,

- Turun Autoalantyöntekijät ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.000 euroa,

- Porin Autoalantyöntekijät ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.500 euroa,

- Kajaanin Seudun Automiehet ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.800 euroa,

- Mikkelin Automiehet ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa,

- Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.800 euroa,

- AKT Jyväskylän osasto 8 ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.700 euroa,

- Lahden Autoalan työntekijät ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.600 euroa,

- Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.800 euroa,

- Oulun Seudun Autoalantyöntekijät ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa ja

- AKT:n Kuopion os. 16 ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.600 euroa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Tampereen Automiehet ry, Kokkolan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijät ry, Seinäjoen Automiehet ry, Turun Autoalantyöntekijät ry, Porin Autoalantyöntekijät ry, Kajaanin Seudun Automiehet ry, Mikkelin Automiehet ry, Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry, AKT Jyväskylän osasto 8 ry, Lahden Autoalan työntekijät ry, Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry, Oulun Seudun Autoalantyöntekijät ry ja AKT:n Kuopion os. 16 ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 1.844 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Hotti, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 6.2.2015