Etusivu » Ratkaisut » TT:2015-15

TT:2015-15

Matka-ajan korvaaminen
Työehtosopimuksen soveltamisala
Työehtosopimuksen tulkinta

Diaarinumero: R 63/14
Antopäivä: 19.3.2015

Asiassa oli kysymys siitä, sovellettiinko säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamista koskevaa työehtosopimuksen määräystä ulkomaanmatkoihin ja yöllä tapahtuvaan työhön liittyvään matkustamiseen.

Sopimusmääräys koski sanamuotonsa mukaan matkustamista työajan ulkopuolella, eikä yöllä tai ulkomailla tapahtuvaa matkustamista ollut määräyksen tekstissä tai sen soveltamisohjeessa rajattu määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle. Asiassa ei ollut selvitetty, että sopijapuolet olisivat tarkoittaneet määräyksen sovellettavaksi vain kotimaassa ja päivällä tapahtuvaan matkustamiseen. Näin ollen määräyksen erilaiselle soveltamiselle työmatkaan kohteesta tai ajankohdasta riippuen ei ollut perusteita.

Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamista koskevaa työehtosopimuksen määräystä oli sovellettava myös ulkomailla ja yöllä tapahtuvaan työhön liittyvään matkustamiseen.

KANTAJA

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry

VASTAAJA

Sosiaalialan Työnantajat ry

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.2.2015.

Pääkäsittely 24.2.2015.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Sosiaalialan Työnantajat ry:n välisessä sosiaalialan järjestöjä koskevassa työehtosopimuksessa 1.3.2014 - 31.1.2017 on muun ohessa seuraava määräys:

6 § Työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen

8. Toimihenkilön matkustaessa säännöllisen työajan ulkopuolella, voivat työaika ja työaikakorvaukset määräytyä tämän sopimuksen määräyksistä poiketen sen mukaan kuin paikallisesti on ollut käytäntönä tai siitä on paikallisesti sovittu.

Mikäli työhön liittyvään matkustamiseen kuluvaa aikaa ei ole huomioitu ajankäyttöä suunniteltaessa ja korvattaessa tai siitä ei paikallisesti muuta sovita, tulee matka-ajasta korvata vähintään puolet rahana tai aikana. Työnantaja voi päättää, annetaanko korvaus rahana vai aikana, milloin mahdollinen vapaa annetaan ja miten pitkän tasoittumisjakson kuluessa. Korvaus tai vapaa-aika annetaan kuitenkin viimeistään puolivuosittain.

Pöytäkirjamerkintä:

Yllä sovittu määräys on tullut voimaan 1.3.2003 lukien. Sitä ennen on tullut laatia paikallisesti matka-ajan seurantaa koskeva seuranta- ja raportointijärjestelmä. Liitot ovat laatineet 1.2.2003 mennessä soveltamisohjeen määräystä koskevista keskeisistä periaatteista ja avustavat osapuolia määräyksen soveltamisessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräys on ollut nykymuodossaan 1.3.2003 lukien. Syksyllä 2013 käytiin työehtosopimusneuvottelut sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta keskusjärjestöjen sopiman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisin reunaehdoin. Neuvotteluissa keskusteltiin myös säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvaa matkustamista koskevasta määräyksestä. Työehtosopimus uudistettiin muuttamatta matkustusmääräyksen tekstiä.

Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan pöytäkirjamerkintä on liitoille annettu toimeksianto laatia soveltamisohje.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, sovelletaanko työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräystä ulkomaanmatkoihin ja yöllä tapahtuvaan matkustamiseen.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräyksen oikeaksi tulkinnaksi, että sitä sovelletaan myös ulkomailla ja yöllä tapahtuvaan työhön liittyvään matkustamiseen, ja

- velvoittaa Sosiaalialan Työnantajat ry:n korvaamaan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut 5.845,20 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Syksyllä 2013 käytyjen työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä osapuolille syntyi erimielisyys työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräyksen soveltamisalasta ja tulkinnasta. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n neuvottelijoille ilmeni tuolloin Sosiaalialan Työnantajat ry:n käsitys siitä, että määräystä ei sovellettaisi ulkomaanmatkoihin eikä yöllä tapahtuvaan matkustamiseen ja että se ohjeistaa jäsenistöään näin. ERTO ry ei ole aiemmin ollut tietoinen työnantajaliiton ohjeistuksesta.

Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräyksen soveltamisala kattaa sen sanamuodon perusteella kaiken matkustamisen, eikä ulkomailla ja yöllä tapahtuvaa matkustamista ole rajattu soveltamisalan ulkopuolelle.

Myöskään osapuolten tarkoituksena ei ole ollut rajata ulkomailla ja yöllä tapahtuvaa matkustamista määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaisista soveltamisalan rajauksista ei ole sovittu eikä edes keskusteltu ennen syksyn 2013 neuvotteluja. Yhtenäistä tai yhdessä laadittua ja hyväksyttyä ohjeistusta ulkomaan työmatkoista ja yömatkustuksesta ei ole. Matkatyön korvaamista koskeva soveltamisohje 24.2.2003 on työnantajan laatima, eikä ERTO ry ole ollut siitä tietoinen. Soveltamisohjeessa ei käsitellä ulkomailla ja yöllä tapahtuvaa matkustamista.

Sosiaalialan Työnantajat ry on syksyn 2013 työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt neuvottelutavoitteena kirjausta, jossa kello 20-06 tapahtuva matkustaminen olisi rajattu matka-aikamääräysten ulkopuolelle. Työnantajaliitto on siten itsekin mieltänyt, ettei rajauksista ole yhdessä sovittu, koska muutoin tarvetta edellä mainitun kaltaiselle kirjaukselle ei olisi ollut.

Alan soveltamiskäytäntö on ERTO ry:n tulkinnan mukainen. ERTO ry:n tiedossa ei ole riitatapauksia tai tilanteita, joissa sen jäsenet eivät olisi saaneet matka-ajan korvauksia ulkomailla tai yöllä tapahtuvasta matkustamisesta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sosiaalialan Työnantajat ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.562,93 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräystä on vakiintuneesti tulkittu siten, että yöaikaan tapahtuvaa matkustamista ei korvata, kun toimihenkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus nukkua esimerkiksi laivan hytissä tai junan makuuvaunussa. Määräystä ei sovelleta ulkomaanmatkoihin, joista sovitaan talokohtaisesti erikseen. Määräyksen tulkinta on yhteisesti sovittu ja vakiintunut.

Ulkomaan matkustamisesta ei käyty keskustelua, kun määräyksestä alun perin sovittiin vuonna 2003, vaan kaikki neuvotteluissa käytetyt esimerkit koskivat kotimaan matkustamista. Ulkomaan matkustaminen oli niin poikkeuksellista, että pidettiin luonnollisena, että siitä sovitaan aina erikseen tai noudatetaan talokohtaista käytäntöä. Työehtosopimukseen on myöhemmin lisätty kaksi soveltamisesimerkkiä, joista molemmat koskevat kotimaan matkustamista. Vuoden 2003 neuvotteluissa keskusteltiin nukkumismatkustamisesta, eli käytännössä laivan hytissä ja junan makuupaikalla nukkumisesta. Neuvotteluissa sovittiin, ettei nukkumismatkustaminen ole korvattavaa matkustamisaikaa, ja jäsentyönantajille laadittiin tiedote neuvottelujen mukaisesti.

Sosiaalialan Työnantajat ry esitti syksyllä 2013 käydyissä sopimusneuvotteluissa työehtosopimukseen tekstimuutoksia, joissa oli muun ohessa määritelty ei-korvattavan yöajan eli nukkumisajan kellonajat. Esitys olisi selkeyttänyt työehtosopimuksen sisältöä ja täsmentänyt sopimuksen kirjauksen vastaamaan määräyksen vakiintunutta tulkintaa. Varsinaista sisällöllistä muutosta ei esitetty.

ERTO ry:n on täytynyt olla tietoinen määräyksen tulkinnasta. Työnantajaliitto ja ERTO ry ovat laatineet yhdessä matkatyön korvaamista koskevan soveltamisohjeen 24.2.2003. Ei ole uskottavaa, että ERTO ry:n luottamusmiehet ja jäsenet eivät olisi yli kymmeneen vuoteen tuoneet liittonsa tietoon sitä, että matkustamismääräystä ei sovelleta lepoaikaan tai ulkomaanmatkoihin. Liittojen välillä ei tälläkään hetkellä ole käsittelyssä yhtään asiaan liittyvää erimielisyyttä. Työnantajaliiton ohjeistusta on pidettävä työehtosopimusmääräyksen yhteisesti hyväksymänä tulkintana ja vakiintuneena käytäntönä työpaikoilla.

TODISTELU

Vastaajan kirjallinen todiste

1. Tiedote 1a/03, 24.2.2003, Sosiaalialan Työnantajaliitto

Kantajan henkilötodistelu

1. Eläkeläinen A

2. Järjestösihteeri B

3. Järjestösuunnittelija C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Eläkeläinen D

2. Entinen asiantuntija E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, sovelletaanko sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräystä ulkomailla ja yöllä tapahtuvaan matkustamiseen. Määräys koskee sanamuotonsa mukaan matkustamista säännöllisen työajan ulkopuolella, eikä ulkomailla ja yöllä tapahtuvaa matkustamista ole määräyksen tekstissä rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Sosiaalialan Työnantajat ry on kuitenkin katsonut, että määräystä on yhteisesti sovitusti ja vakiintuneesti tulkittu siten, että sitä ei sovelleta ulkomaanmatkoihin eikä myöskään yöllä tapahtuvaan matkustamiseen, jos toimihenkilöllä on mahdollisuus nukkua esimerkiksi laivan hytissä tai junan makuuvaunussa.

Sopimusmääräyksen tausta ja soveltamiskäytäntö

Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräys on ollut nykymuodossaan 1.3.2003 lukien. Työtuomioistuimessa on kuultu vuoden 2003 sopimusneuvotteluissa työnantajapuolen neuvottelijana ollutta D:tä. D on kertonut, että määräys otettiin työehtosopimukseen ERTO ry:n aloitteesta. Matka-ajan korvaamisesta koskevat käytännöt vaihtelivat alan järjestöissä, ja tilanne oli ERTO ry:lle epätyydyttävä. Sopimusmääräyksellä ei lähdetty muuttamaan olemassa olevia paikallisia käytäntöjä, vaan tehtiin pohjaratkaisu niille järjestöille, joilla ei ollut omaa käytäntöä matka-ajan korvaamisesta. D:n mukaan neuvotteluissa sovittiin, ettei määräystä sovelleta yöaikaan tapahtuvaan matkustamiseen, jos toimihenkilöllä on mahdollisuus nukkua makuupaikalla. Matka-ajan korvaus nähtiin korvauksena matkustamisen aiheuttamasta epämukavuudesta, ja koska makuupaikalla matkustaessa nukkumisolosuhteet olivat kohtuulliset, ei erillistä korvausta ollut tarpeen maksaa. D on lisäksi kertonut, ettei neuvotteluissa keskusteltu lainkaan ulkomaan matkustamisesta, koska ERTO ry:n tarve koski nimenomaan kotimaan matkailua. Työtuomioistuimessa ei ole kuultu vuoden 2003 sopimusneuvotteluihin osallistuneita työntekijäpuolen neuvottelijoita.

Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräyksestä on keskusteltu syksyllä 2013 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa. Työtuomioistuimessa on kuultu vuoden 2013 sopimusneuvotteluihin työntekijäpuolen neuvottelijana osallistunutta B:tä ja työnantajapuolen vastuuneuvottelijaa E:tä. B ja E ovat kertoneet, että Sosiaalialan Työnantajat ry esitti sopimusmääräykseen kirjausta, jonka mukaan matka-ajaksi ei luettaisi kello 20-06 tapahtuvaa matkustamista junan makuuvaunussa tai laivan hytissä. E:n mukaan esitys tehtiin määräyksen tekstin selkiyttämiseksi, eikä tarkoituksena ollut muuttaa työehtosopimuksen sisältöä. Työehtosopimus kuitenkin uudistettiin muuttamatta matkustusmääräyksen tekstiä.

Vastaajan kirjallisena todisteena on Sosiaalialan Työnantajaliiton tiedote 24.2.2003, joka sisältää matkatyön korvaamista koskevan soveltamisohjeen. Soveltamisohjeen mukaan määräystä sovelletaan silloin, kun matkustetaan työntekopaikalle, joka on muu kuin työntekijän kiinteä toimipaikka. Edelleen soveltamisohjeen mukaan matkustamiseen ei lueta oleskelua (vapaa-aika tai työntekoaika) työntekopaikkakunnalla tai työntekopaikalla. Soveltamisohjeessa ei käsitellä lainkaan ulkomailla tapahtuvaa matkustamista. Työtuomioistuin katsoo, että soveltamisohjeen perusteella ei myöskään voida tehdä sitä johtopäätöstä, että sopimusmääräys ei koskisi yöllä tapahtuvaa matkustamista.

Työtuomioistuimessa esitetyn selvityksen mukaan matka-ajan korvaamista koskevat käytännöt vaihtelevat alan eri järjestöissä. Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan mukaan työaikakorvaukset voivat määräytyä työehtosopimuksen määräyksistä poiketen sen mukaan kuin paikallisesti on ollut käytäntönä tai paikallisesti on sovittu. Koska sopimusmääräyksessä mahdollistetaan työaikakorvausten maksamisen paikallisten käytäntöjen mukaisesti, ei alan soveltamiskäytännölle voida antaa ratkaisevaa merkitystä sopimusmääräyksen tulkinnassa.

Johtopäätökset

Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohta koskee sanamuotonsa mukaan matkustamista säännöllisen työajan ulkopuolella, eikä yöllä tai ulkomailla tapahtuvaa matkustamista ole määräyksen tekstissä tai sen soveltamisohjeessa rajattu määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle. Määräyksen sanamuoto tukee siten kantajan esittämää tulkintaa.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräyksen soveltamisesta ulkomailla tapahtuvaan matkustamiseen ei ole keskusteltu, kun määräys on otettu työehtosopimukseen vuonna 2003. Näin on kertonut myös vuoden 2003 sopimusneuvotteluihin osallistunut D. Asiassa on siten jäänyt selvittämättä, että osapuolilla olisi ollut tarkoitus rajata ulkomailla tapahtuva matkustaminen määräyksen soveltamisen ulkopuolelle. Aikaisemmassa käytännössään työtuomioistuin on ratkaisussa TT 2003:27 katsonut, että työehtosopimuksen matka-ajan korvaamista koskevaa määräystä oli sovellettava myös ulkomaantyökomennukseen, kun työehtosopimuksen tai sen matka-ajan korvaamista koskevan määräyksen alueellista soveltamista ei ollut sopimuksessa mitenkään rajattu.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n mukaan vuoden 2003 neuvotteluissa ei keskusteltu sopimusmääräyksen soveltamisesta myöskään yöllä tapahtuvaan matkustamiseen. Sen sijaan todistaja D on kertonut, että neuvotteluissa keskusteltiin asiasta ja sovittiin, ettei määräystä sovelleta yöaikaan makuupaikalla tapahtuvaan matkustamiseen. Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimus on lain mukaan määrämuotoinen kirjallinen sopimus, mutta tässä tapauksessa sopimuksen sanamuodosta ei löydy perustetta D:n esittämälle tulkinnalle. Myöskään määräystä koskevaan soveltamisohjeeseen ei ole otettu tällaista rajausta. Jos osapuolten tarkoituksena olisi ollut sopia, ettei määräystä sovelleta yöllä tapahtuvaan matkustamiseen, olisi tällainen rajoitus matkustustapaa ja kellonaikoja koskevine ehtoineen työtuomioistuimen käsityksen mukaan tullut kirjata sopimusmääräykseen tai ainakin sen soveltamisohjeeseen. Kun näin ei ole tehty, määräyksen on katsottava soveltuvan myös yöllä tapahtuvaan matkustamiseen.

Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa asiassa jääneen selvittämättä, että säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamista koskeva työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräys olisi tarkoitettu sovellettavaksi vain kotimaassa ja päivällä tapahtuvaan matkustamiseen. Näin ollen määräyksen erilaiselle soveltamiselle työmatkan kohteesta tai ajankohdasta riippuen ei ole perusteita. Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräystä on siten sovellettava sen sanamuodon mukaisesti myös ulkomailla ja yöllä tapahtuvaan työhön liittyvään matkustamiseen.

Oikeudenkäyntikulut

Sosiaalialan Työnantajat ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Kuluvaatimusten määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräyksen oikeaksi tulkinnaksi, että sitä sovelletaan myös ulkomailla ja yöllä tapahtuvaan työhön liittyvään matkustamiseen, ja

- velvoittaa Sosiaalialan Työnantajat ry:n korvaamaan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut 5.845,20 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Almgrén, Nyyssölä, Pärssinen, Schön ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 19.3.2015