Etusivu » Ratkaisut » TT 2016:124

TT 2016:124

Työsopimuksen purkaminen
Rikostuomio

Diaarinumero: R 12/16
Antopäivä: 5.12.2016

Työnantaja oli ensin lomauttanut työntekijän, koska hänet oli vangittu vakavan rikosepäilyn vuoksi. Työntekijä oli tämän jälkeen tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja työnantaja oli purkanut työsuhteen käräjäoikeuden lainvoimaa vailla olleen tuomion perusteella. Hovioikeus oli sittemmin kumonnut käräjäoikeuden tuomion ja hylännyt syytteet. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantajalla oikeus työntekijän lomauttamiseen sekä työsuhteen päättämiseen.

Tuomiossa katsottiin, ettei työnantajalla ollut velvollisuutta odottaa työntekijää koskevan rikosprosessin lopullista ratkaisua ennen työsuhteen päättämistä. Arvioinnissa otettiin huomioon myös muut työnantajan ja työntekijän väliseen luottamussuhteeseen vaikuttaneet seikat.

KANTAJA

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Patria Land Systems Oy

ASIA

Lomautus ja irtisanomissuoja

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.5.2016

Pääkäsittely 7.9.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisen teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen (sopimuskaudet 2011–2013 ja 2014–2016) osana noudatettavassa teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevassa irtisanomissuojasopimuksessa ovat muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava ylemmälle toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ylemmästä toimihenkilöstä johtuvasta

tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n

mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia ylemmästä toimihenkilöstä

itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa

ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Purkamisen perusteet

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella.

Lomauttaminen ylemmästä toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä

liittyvästä syystä

Työnantaja voi lomauttaa ylemmän toimihenkilön määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 §

Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (9 §)

Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuksen 4 §:n 1 kappaleen mukaisesti.

Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Ylemmän toimihenkilön lomauttaminen (9 § ja 15 §:n 1 k)

Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt 25.4.2005 alkaen Patria Land Systems Oy:n ja sen edeltäjäyhtiöiden palveluksessa. Raskaiden aseiden asejärjestelmätekniikan pääsuunnittelijana hän on työskennellyt 1.11.2012 alkaen.

A otettiin kiinni 4.7.2013 ja vangittiin 5.7.2013 epäiltynä raiskauksen yrityksestä, jonka väitettiin tapahtuneen 17. - 26.6.2013. Hän oli vangittuna 9.8.2013 asti, minkä jälkeen hän oli matkustuskiellossa 11.10.2013 saakka. A ilmoitti avustajan välityksellä kiinniottoa seuraavana päivänä työnantajalleen rikosepäilystä ja vangitsemisasiasta. Vangitsemisensa päättymisestä A ei ilmoittanut työnantajalleen. Työnantaja lomautti A:n henkilöstä johtuvasta syystä 15.7.2013 antamallaan lomautusilmoituksella, jonka mukaan A:n työn tekemisen edellytykset olivat olennaisesti heikentyneet rikosepäilyn, vangitsemisen sekä luottamuksen menettämisen myötä. Lisäksi lomautusilmoituksen mukaan työssä tarvittavat viranomaisluvat olivat uhattuina.

A:n ollessa lomautettuna työnantaja ja A kävivät yhteydenpitoa A:n työsuhteen jatkosta. Yhteydenpidoissa A kiisti työnantajalle syyllisyytensä ja ilmoitti, että kyse on perättömästä ilmiannosta. Työnantaja on tullut tietoiseksi A:n syyllisyyden kiistämisestä viimeistään 15.7.2013.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi A:n 6.2.2014 annetulla tuomiolla ehdottomaan vankeusrangaistukseen raiskauksesta ja raiskauksen yrityksestä. Käräjäoikeuden tuomio ei tullut lainvoimaiseksi.

Työnantaja sai tietoonsa käräjäoikeuden tuomion 18.2.2014. Työnantaja purki A:n työsopimuksen 28.2.2014 antamallaan ilmoituksella. Ilmoituksen mukaan purkamisen perusteena oli erityisesti se, että A tuomittiin käräjäoikeudessa ehdottomaan vankeuteen. Ilmoituksen mukaan vangitsemisen ja syyttämispäätöksen seurauksena ja erityisesti käräjäoikeuden tuomittua A:n ehdottomaan vankeuteen väkivaltaiseen rikolliseen toimintaan syyllistymisestä ei ollut edellytyksiä työsuhteen jatkamiselle. Työnantajan mukaan yrityksessä, tehtävässä ja työyhteisössä toimiminen edellytti ehdottoman luotettavuuden ja nuhteettomuuden lisäksi hyväksyttyjä viranomaislupia sekä asiakkaan hyväksyntää turvaluokitelluissa projekteissa työskentelemiseen. Edelleen ilmoituksen mukaan työnantajalta ei voitu kohtuudella odottaa A:n sijoittamista muihin tehtäviin. Kuulemistilaisuudessa A ilmoitti työnantajalle valittavansa käräjäoikeuden ratkaisusta.

A valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus hylkäsi 5.11.2014 antamallaan tuomiolla kokonaan A:ta vastaan nostetut syytteet ja A vapautettiin käräjäoikeuden tuomitsemasta vankeusrangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Hovioikeuden tuomio on lainvoimainen.

A tuomittiin Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 11.6.2014 antamalla tuomiolla 23.7.2013 tehdystä ampuma-aserikoksesta. Turun hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota 13.5.2015 annetulla lainvoimaisella tuomiolla, jossa A:n katsottiin edelleen syyllistyneen ampuma-aserikokseen. Tuomioon on haettu tuomion purkua.

A:n kuukausipalkka luontoisetuineen oli 3.920,79 euroa.

KANNE

Vaatimukset

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Patria Land Systems Oy on rikkonut teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä sekä sen osana noudatettavan työsopimuslain työsuhdeturvaa koskevia säännöksiä lomauttamalla ja purkamalla perusteettomasti insinööri A:n työsopimuksen,

- velvoittaa Patria Land Systems Oy:n suorittamaan A:lle korvaukseksi ansionmenetyksestä lomautusajalta 15.7.2013 – 28.2.2014 eli 7,5 kuukaudelta 24.616,33 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 16.2.2016 lukien,

- velvoittaa Patria Land Systems Oy:n maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 24 kuukauden palkan eli 94.098,96 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 16.2.2016 lukien,

- velvoittaa Patria Land Systems Oy:n maksamaan A:lle saamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana lomakorvauksineen ja lomarahoineen palkkana 4 kuukaudelta 18.035,63 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 28.2.2014 lukien,

- velvoittaa Patria Land Systems Oy:n ja Teknologiateollisuus ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n oikeudenkäyntikulut 13.608 eurolla korkolain

4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työnantaja Patria Land Systems Oy:llä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua syytä A:n lomauttamiseen tai työsopimuksen purkamiseen. Hovioikeus on katsonut tuomiossaan, ettei A ollut syyllistynyt raiskaukseen tai sen yritykseen. Koko rikosprosessin ajan A on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen. A oli erittäin tunnollinen, perusteellinen ja luotettava työntekijä. Työnantajalla ei ole ollut mitään syytä luottamuksen menetykseen työtehtävien hoitamisen, työssä käyttäytymisen tai muunkaan työn tekemiseen liittyvän syyn vuoksi. Työnantajan tiedossa oli se, että A:n on fyysisesti ollut mahdotonta syyllistyä kyseiseen rikokseen. Työnantajalla on ollut perusteltu aihe olettaa, että rikosepäily ja myös käräjäoikeuden tuomio olivat virheellisiä, kuten sittemmin selvisi.

Esitutkinnan aikana A:n ollessa tutkintavankina hän ei saanut olla yhteydessä muihin kuin asiamieheensä ja lähiomaisiinsa. Yhteydenpidonrajoitus kesti 9.8.2013 saakka, minkä jälkeen A oli matkustuskiellossa.

A:lla ei ole ollut oikeutta informoida työnantajaa rikosprosessista laajemmin tutkinnan ollessa kesken. A on 1.11.2013 puhelinpalaverissa kertonut työnantajalle, ettei hänellä ole oikeutta kertoa asiasta enempää. Työnantaja on kirjannut tämän muistioon.

Epäillyksi joutuminen perusteetta törkeästä väkivaltarikoksesta on ollut A:lle järkyttävä kokemus. Hän on ilmoittanut työnantajalle, että kyse on perusteettomasta ilmiannosta. Sen lisäksi, että hänen yhteydenpitoaan ja oikeutta kertoa asiasta oli rajoitettu tutkinnan ollessa kesken, on kyseisenlaisessa perättömän ilmiannon tilanteessa ylipäätään ollut mahdotonta tarkemmin perustella kiistämistään tai esittää konkreettisia perusteita kiistämiselle työnantajalle. Tilanteessa, jossa A on ollut epäiltynä teosta, jota hän ei ole tehnyt, hän on informoinut työnantajaa siinä laajuudessa kuin hän on ylipäätään osannut ja voinut.

Konkreettisena perusteena kiistämiselle voidaan pitää esimerkiksi sitä, että A kertoi työnantajalle, että jutussa aloitettiin lisätutkinta A:n pyynnöstä.

A oli työssään kollegoiden ja työntekijöiden arvostama. Työtehtävänsä hän hoiti hyvin. Työnantajan mukaan A on päämäärätietoinen ja hän on osoittanut kiitettävää käytöstä. Työnantaja on tuntenut A:n erittäin hyvin ja työnantajalla on ollut erittäin hyvät perusteet uskoa, ettei tunnolliseksi tunnettu A olisi syyllistynyt ylipäätään minkäänlaiseen väkivaltarikokseen.

A antoi luvan turvallisuusselvityksen tekemiseen, mutta työnantaja ei tehnyt sitä. Työnantaja on kirjannut tämän muistioon.

A:n työsopimuksen purkamisen jälkeen on nostettu syyte ampuma-aserikoksesta ja hänet on tuomittu hovioikeudessa äänestysratkaisulla, joten tämä tuomio ei ole voinut olla työsopimuksen purkamisen perusteena. A:lle on myönnetty vuonna 1993 metsästys-, urheilu-, käsi- ja keräilyaseiden sekä niiden osien valmistus- ja korjauslupa eli niin sanottu "asesepän lupa". Tämä lupa on edelleen voimassa ja sen nojalla A on hankkinut ja pitänyt hallussaan aseiden varaosia ja patruunoita. A on vaatinut korkeimmalta oikeudelta ensisijaisesti hovioikeuden tuomion poistamista OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella tuomiovirheenä, tai toissijaisesti tuomion purkamista OK 31 luvun 7 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 4 kohdan perusteella.

Työnantaja on purkanut A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n vastaisesti. Irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n mukaan työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella. Työnantajalla ei ole ollut työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua erityisen painavaa syytä purkaa työsopimus. A ei ole rikkonut tai laiminlyönyt mitään lainkohdassa tarkoitettua työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavaa velvoitetta. Työsopimuksen purkaminen on perustunut keskeisiltä osin käräjäoikeuden tuomioon, joka sittemmin on kumottu lainvoimaisesti. Työntekijään ei voida kohdistaa haitallista seuraamusta teosta, jota hän ei ole tehnyt.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on todennut, että työnantaja ei ole selvittänyt muun työn tarjoamismahdollisuutta A:lle esittämistään lupauksista huolimatta.

Työnantajan tiedossa on ollut se, että A valittaisi käräjäoikeuden tuomiosta. Työsopimuksen purkaminen on ollut liian voimakas reagointitapa lainvoimaa vailla olevaan ratkaisuun. Työnantajan olisi tullut odottaa, että asia tulee ratkaistuksi lainvoimaisella tuomiolla.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry katsoo ensisijaisesti, että A:n lomauttaminen on ollut laiton ja että työnantajan tulee korvata hänen ansionmenetyksensä lomautusajalta. Toissijaisesti työnantajalla olisi joka tapauksessa ollut mahdollisuus jatkaa kurinpidollista lomautusta siihen saakka, kunnes A:n asia tuli ratkaistuksi lainvoimaisella tuomiolla. Koska hänet on sittemmin vapautettu syytteistä, olisi hänen työsuhdettaan tullut jatkaa, koska työsopimuksen purkamis- ja myös irtisanomisperustetta ei ole koskaan ollutkaan.

Korvauksesta

Koska työnantaja on lomauttanut ja purkanut A:n työsopimuksen perusteettomasti, on työnantaja velvollinen suorittamaan palkan ensinnäkin lomautusajalta yhteensä 7,5 kuukautta. Määrästä voi vähentää valtiokonttorin pidätysajalta suorittaman ansionmenetyskorvauksen 4.789,60 euroa (3.920,79 x 7,5 = 29.405,93 – 4.789,60 = 24.616,33 euroa).

Lisäksi työnantajan tulee suorittaa korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n ja 17 §:n mukaisesti. Neljän kuukauden irtisanomisaikaa vastaava kuukausipalkka on 15.683,16 euroa. Lisäksi A:n työnantaja on velvollinen suorittamaan vuosilomalain mukaista lomakorvausta ja työehtosopimuksen mukaista lomarahaa irtisanomisaikaa vastaavalta yhteensä 2.352,47 euroa (3.920,79 / 25 = 156,83 à 156,83 x 2,5 x 4 = 1568,31 = lomakorvaus à 1568,31 / 2 = 784,16 = lomaraha).

A työskenteli työnantajan palveluksessa noin yhdeksän vuoden ajan. Hän on kouluttanut itseään pitkäjänteisesti raskaiden asejärjestelmien pääsuunnittelijaksi. Koulutukseltaan hän on koneinsinööri. Hänellä on myös kone- ja metallimekaanikon sekä hitsaajan tutkinnot. Patria-konserni on alan merkittävin työllistäjä eikä mitään vastaavaa tehtävää tai toimenkuvaa ole tarjolla muualla Suomessa. On selvää, että A ei enää tule työllistymään vastaaviin asiantuntijatehtäviin. Hän on edelleen työtön.

Yhtiö on sulkenut perusteettomasti ja vailla mitään ennakkoilmoitusta A:n työpuhelimen 9.10.2013 aiheuttaen A:lle vahinkoa. Työnantaja ei ole lupauksista huolimatta vieläkään useista pyynnöistä huolimatta toimittanut A:lle työtodistusta aiheuttaen hänelle vahinkoa.

Edellä kerrotut seikat tulee ottaa huomioon korvauksen määrää korottavina tekijöinä. Kohtuullisena korvauksena työsopimuksen päättämisestä voidaan pitää lain enimmäismäärää.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Patria Land Systems Oy on yhtynyt, vaatinut, että kanne hylätään ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 6.005 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Patria Land Systems Oy:llä on ollut työehtosopimuksen liitteenä olevan irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n mukaiset perusteet A:n lomauttamiseen hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy A:n työsopimuksen purkamiseen. Joka tapauksessa yhtiöllä on ollut vähintään irtisanomisperuste työsuhteen päättämiselle.

Työsopimuksen purkaminen on johtunut erittäin vakavasta luottamuspulasta sekä siitä, että A:lla ei ole enää ollut edellytyksiä jatkaa työntekoa häneen kohdistuneen vakavan väkivaltarikosepäilyn, siihen liittyvän tutkintavankeuden, syyttämispäätöksen sekä sittemmin käräjäoikeuden langettaman ehdottoman vankeusrangaistustuomion myötä.

A:n kyky suoriutua työtehtävistään on estynyt 4.7.2013 tapahtuneesta vangitsemisesta lähtien. Tutkintavankeus on kestänyt yli kuukauden eli 9.8.2013 saakka, mikä olisi jo itsessään riittänyt työsuhteen purkukynnyksen ylittymiseen. Yhtiöllä on koko rikosprosessin vireilläoloajan ollut erittäin perusteltu epäilys kyseenalaistaa A:n luotettavuus, nuhteettomuus sekä muiden työnteon edellytysten olemassaolo.

Toimialan luonteen vuoksi yhtiön toiminnassa korostuvat ehdottomat luottamusvaatimus ja nuhteettomuusvaatimus sekä yhtiön itsensä, yhtiön asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden että koti- ja ulkomaisten viranomaisten taholta. Toimialalla toimivien yhtiöiden on suhtauduttava myös erityisen herkästi niihin kohdistuvaan julkisuuteen sekä maineeseen. Yhtiön palveluksessa työskentelyyn on vaadittu A:n työskentelemän ajanjakson aikana kaikissa toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden tehtävissä läpäisty perusmuotoinen suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys. Voidaan pitää erittäin todennäköisenä, ettei A olisi läpäissyt turvallisuusselvitystä, mikäli sellainen olisi teetetty rikosepäilyn jälkeen.

A työskenteli pääsuunnittelijan toimessa, johon kuului poikkeuksellisen vastuullisia ja vaativia tehtäviä myös konsernin ja yhtiön sisäisen mittapuun mukaan. Myös toimeen liittyvät sidosryhmien välillä tapahtuvat laaja yhteydenpito ja toimiminen ovat korostaneet erityisen luottamuksen merkitystä toimessa.

Kanteessa on vedottu työnantajan tietoisuuteen siitä, että A:n on fyysisesti ollut mahdotonta syyllistyä kyseiseen rikokseen. Tämä ei pidä paikkaansa. Päinvastoin työnantajalla on ollut tiedossaan, että A on urheilullinen ja hän on suorittanut armeijan. Fyysiset ominaisuudet eivät millään tavoin ole olleet este työyhteisössä toimimiseen eivätkä suoriutumiseen työtehtävissä.

Oikeuskäytännön perusteella työnantajalta ei voida työsuhteen jatkoa koskevaa päätöstä tehtäessä kohtuudella edellyttää lainvoimaisen tuomion odottamista. Vakavassa työnantajan ja työntekijän välillä vallitsevassa luottamuspulatilanteessa ei ole kohtuullista vaatia, että työnantaja päättäisi työsuhteen ehdollisesti riippuen lopullisesta, mahdollisesti vasta vuosien kuluttua annettavasta, lainvoimaisesta tuomiosta tai ennakkopäätöksestä. Tämä on todettu nimenomaisesti muun muassa Turun hovioikeuden tuomiossa THO 24.11.2015 15/395.

On myös huomattava, että ehdottomaan vankeusrangaistustuomioon vaadittava näyttökynnys on asetettu varsinkin vakavissa rikosasioissa huomattavasti korkeammalle tasolle kuin mitä työsuhteen päättämistä koskevissa asioissa vaaditaan. Myöskään rikosoikeudellinen syyttömyysolettama ei kavenna työnantajan mahdollisuutta ottaa kokonaisarviossaan huomioon kaikki tiedossaan olevat seikat. Vielä on otettava huomioon A:lle työsuhteen purkamisen jälkeen langetettu ja sittemmin työnantajan tietoon tullut lainvoimainen tuomio 23.7.2013 tapahtuneesta ampuma-aserikoksesta.

Työskennelläkseen tehtävässään A:lla on pitänyt olla voimassa oleva ampuma-aselain 27 §:n mukainen aseenkäsittelylupa. Patriassa jokaiselta asesuunnittelussa tai -valmistuksessa työskentelevältä työntekijältä vaaditaan aselupa sekä aseluvan hakemista varten henkilökohtainen suostumus, jossa henkilö sitoutuu kertomaan työnantajalle kaikki mahdolliset muutokset, jotka saattavat vaikuttaa voimassa olevaan aseenkäsittelylupaan. A ei ole sitoumuksensa mukaisesti oma-aloitteisesti toimittanut yhtiölle jäljennöksiä aseenkäsittelylupansa voimassaoloon suurella todennäköisyydellä vaikuttaneista asiakirjoista. A on tuomittu lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla rangaistukseen ampuma-aserikoksesta, mikä osoittaa A:n laiminlyöneen ilmoitusvelvollisuutensa. Oma-aloitteisuuden merkitystä korostaa työnantajan rajoittunut mahdollisuus hankkia itse tietoa aseenkäsittelyluvan voimassaolosta. Kanteessa on esitetty A:n antaneen luvan turvallisuusselvityksen tekemiseen, mutta että työnantaja olisi jättänyt käyttämättä tämän mahdollisuuden. Todellisuudessa A on ilmaissut olevansa valmis antamaan luvan turvallisuusselvityksen tekemiseen, mikäli mahdollisesti löydettävä uusi työtehtävä sitä vaatii. On huomioitava, että tapauksen aikana voimassa olleen lain mukaan työnantaja ei ole voinut tehdä uutta turvallisuusselvitystä mikäli uutta työtehtävää ei ole ollut osoitettavissa.

A:n äärimmäisen niukka oma-aloitteisuus asian selvittämisessä on entisestään heikentänyt työnantajan luottamusta A:ta kohtaan. A:ta on pyydetty pitämään työnantaja ajan tasalla rikosprosessin etenemisestä ja mahdollisista aseenkäsittelylupaan vaikuttavista tekijöistä. A on kanteessaan vedonnut olleensa kiellossa informoida työnantajaa rikosprosessista laajemmin tutkinnan ollessa kesken. Tällaisen kiellon ei voida katsoa rajoittavan työntekijän velvollisuutta pitää työnantaja ajan tasalla rikosprosessin etenemisestä, mukaan lukien ilmoittamista tutkintavankeudesta vapautumisajankohdasta, rikosnimikkeistä, istuntopäivien aikataulusta sekä tuomion antamisesta. A ei ole ollut missään yhteydessä työnantajaansa kummankaan rikosasian etenemisen suhteen. A ei myöskään ole tuonut mitään konkreettisia perusteita, jotka antaisivat yhtiölle aihetta epäillä A:sta esitettyjen raiskaussyytteiden, muiden väitteiden ja käräjäoikeuden tuomion todenperäisyyttä. Laiminlyönnit tulee ottaa huomioon arvioitaessa henkilön soveltuvuutta erittäin korkeaa luottamusta vaativaan tehtävään sekä siinä vaadittavien turvallisuusselvityksen ja muiden lupavaatimusten läpäisemisen mahdollisuuksiin.

Muun työn tarjoamisvelvollisuudesta

Yhtiö on ollut tietoinen lomautukseen ja työsuhteen mahdolliseen irtisanomiseen liittyvästä velvollisuudestaan selvittää mahdollisuudet työntekijän sijoittamisesta muuhun työhön, johon työntekijän voitaisiin kohtuudella katsoa soveltuvan. Yhtiössä ei ole ollut sopivia avoimia tehtäviä eikä yhtiö ole rekrytoinut yhtäkään henkilöä sellaiseen tehtävään, johon A olisi ollut kohtuudella sijoitettavissa kurinpidollisen lomautuksen, eli ajanjakson 15.7.2013 - 28.2.2014 aikana.

Yhtiössä ei ole ollut avoinna tehtäviä, jotka olisivat olleet sopivia A:n koulutukseen, ammattitaitoon tai kokemukseen nähden. Vaikka näiltä osin soveltuvia tehtäviä olisikin ollut avoinna, ei yhtiön voida katsoa olleen kohtuudella velvollinen sijoittamaan A:ta niihin kun otetaan huomioon taustalla olleen rikosepäilyn vakavuus ja siitä seurannut erittäin vakava luottamuspula.

A on koulutukseltaan koneinsinööri ja hänellä on ilmoituksensa mukaan myös kone- ja metallimekaanikon sekä hitsaajan tutkinnot. Yhtiön tehtävät, joihin A:n sijoittamista olisi teoriassa voitu kohtuudella harkita, ovat olleet työntekijöiden henkilöstöryhmään kuuluvia hitsaajan, asentajan ja koneistajan tehtäviä. Näissäkin tehtävissä on yhtiössä korkea luotettavuusvaatimus ja niissä työskentelyyn vaaditaan läpäisty suppea turvallisuusselvitys, sekä edellytysten täyttyessä muut vastaavat viranomaisluvat kuin pääsuunnittelijan tehtävässä.

Yhtiö on pyrkinyt aktiivisesti selvittämään A:n työntekoedellytysten voimassaoloa myös muihin tehtäviin sijoittamista silmällä pitäen. Tästä on osoituksena muun muassa yhtiön käymä sähköpostikirjeenvaihto eri viranomaisten välillä . Yhtiössä on käyty sisäisesti keskustelua sijoittamisvelvollisuuden laajuudesta ja yhtiöllä on ollut selvityksensä jälkeen vahva käsitys siitä, ettei sopivia tehtäviä ole avoinna. Yhtiö on myös A:n kanssa käymässä yhteydenpidossaan luvannut kartoittaa työtilannetta. Muun työn tarjoamisvelvollisuuden ei voida katsoa pitävän sisällään erityistä selontekovelvollisuutta työntekijälle niissä tapauksissa, joissa avoimia tehtäviä ei ole löytynyt.

Myöskään konsernin muissa yhtiöissä ei ole ollut avoimia tehtäviä, joihin A:ta olisi voitu kohtuudella sijoittaa, vaikkakaan muun työn tarjoamisvelvollisuus ei ulotu muihin konsernin yhtiöihin, koska yhtiöllä ei ole ollut tosiasiallista määräysvaltaa muiden konsernin yhtiöiden rekrytoinneista eikä yhtiöillä ole yhdistettyä HR-yksikköä. Konsernissa on ollut heikon tilauskannan vuoksi useita laajoja henkilöstön vähentämiseen päättyneitä YT-neuvotteluja vuosien 2013 – 2014 aikana.

Yhtiössä tehtävä hitsaustyö sekä koneistus on lähes täysin ulkoistettu alihankkijoille vuonna 2007, eikä yhtiön henkilöstöä ole käytetty kyseisiin tehtäviin. Yhtiön koevalmistuspajalla on ollut vähäinen määrä koneistusta, mutta näissäkin tehtävissä henkilöstömäärä on vähentynyt useiden vuosien ajan.

Oikeuskäytännön osalta voidaan todeta, että tapauksessa KKO 2016:13 työnantajan katsottiin laiminlyöneen velvollisuutensa selvittää oliko työntekijä sijoitettavissa muuhun työsopimuksen mukaiseen työhön. Korkeimman oikeuden mukaan kussakin tapauksessa on arvioitava erikseen, millaisia toimenpiteitä työnantajalta voidaan kohtuudella edellyttää velvollisuuden täyttämiseksi. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea se, millainen työntekijän henkilöön liittyvä seikka on antanut aiheen harkita työnteon keskeyttämistä, työnteon keskeytymisen kestoaika sekä onko keskeytyksen pituus päätöstä tehdessä ollut tiedossa. Kyseinen tapaus eroaa olennaisesti nyt käsillä olevasta tapauksesta. Korkeamman oikeuden tapauksessa työnantajalla oli selvä käsitys rikosepäilyn perusteettomuudesta, luottamuspulaa ei esiintynyt, eikä rikosepäily edennyt edes syyteharkintaan. Lisäksi katsottiin, että yhtiöllä olisi ollut avoinna tehtäviä, joihin työntekijä olisi voitu sijoittaa.

Korvausvaatimuksista

Mikäli vastoin vastaajan ja kuultavan näkemystä katsottaisiin, että yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, on vaadittu 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus joka tapauksessa määrällisesti kohtuuton ottaen huomioon A:n itsensä antama aihe työsuhteen päättämiseen.

Myöskään lomautusajalta maksettavaa ansionmenetystä arvioitaessa ei voida ottaa huomioon aikaa, jolloin A on ollut tutkintavankeudessa, eikä aikaa, jolloin yhtiö ei ole tiennyt A:n vapautuneen tutkintavankeudesta, eli aikaväliä 15.7.2013 - 21.10.2013. Tällöinkin korvauksesta on vähennettävä valtiokonttorin A:lle maksamat korvaukset vapaudenmenetyksestä kyseiseltä ajalta.

Työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuuden päättyessä oikeus olla tarjoamatta puhelin- tai muita luontoisetuja. Väitteet puhelinliittymän sulkemisen aiheuttamasta vahingosta ovat perusteettomia.

Yhtiö on toimittanut A:lle huhtikuussa 2016 työtodistuksen tämän pyydettyä sitä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kutsu kuulemiseen 9.7.2013

2. Lomautusilmoitus 15.7.2013

3. A:n viesti työnantajalle 21.10.2013

4. Muistio puhelinkeskustelusta 1.11.2013

5. Ilmoitus työsopimuksen purkamisesta 28.2.2014

6. Työtodistus 15.3.2013

7. Turun hovioikeuden tuomiolauselma 5.11.2014

8. Työtodistus 7.4.2016

9. Pirkanmaan käräjäoikeuden 5.7.2013 tekemä vangitsemispäätös 13/3679, asianumero PK13/3629 sekä Pirkanmaan käräjäoikeuden 26.7.2013 tekemä päätös vangitsemisasian uudelleenkäsittelyssä 13/3814, asianumero PK13/3629 matkustuskieltopäätös (K 9a ja K 9b)

10. Tuomiovirhekantelu ja valitus EIT:lle 17.3.2016 (K 10a ja K 10b)

11. B:n 7.3.2014 lähettämä sähköposti (ei aihetta) jossa lupaa toimittaa työtodistuksen A:lle

12. B:lle 26.2.2014 osoitettu sähköposti "Kutsu kuulemiseen"

13. Sähköposti 9.10.2013 - "Työpuhelimen kautta minuun ei saa yhteyttä"

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. A:n 29.7.2010 allekirjoittama sitoumus aseenkäsittelylupaa haettaessa

2. Sähköposti 5.7.2013

3. Poliisin 5.7.2013 julkaisema tiedote

4. Sähköposti 15.7.2013

5. Sähköpostikirjeenvaihto yhtiön ja viranomaisten välillä

6. Aamulehdessä 18.2.2014 julkaistu uutinen

7. Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio R 13/5285

8. Turun hovioikeuden tuomio R 14/1441

9. A:lle 14.10.2013 lähetetty kirje

10. Lomautusilmoitus 15.7.2013 (= K2)

11. A:n viesti työnantajalle 21.10.2013 (= K3)

12. Muistio puhelinkeskustelusta 1.11.2013 (= K4)

13. Ilmoitus työsopimuksen purkamisesta 28.2.2014 (= K5)

Kantajan henkilötodistelu

1. A, todistelutarkoituksessa

2. Majuri C, tutkinnanjohtaja/rikostutkija, eläkkeellä

Vastaajan henkilötodistelu

1. B, tuotekehitysjohtaja, Patria Land Systems Oy

2. D, yritysturvallisuuspäällikkö, Patria Land Systems Oy

3. E, osastopäällikkö, Suojelupoliisi

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Patria Land Systems Oy:n raskaiden asejärjestelmien pääsuunnittelijana toiminut A on kiinniotettu 4.7.2013 ja hän on ollut tutkintavankeudessa aikavälillä 5.7.2013 - 9.8.2013. Työnantaja Patria Land Systems Oy on lomauttanut A:n 15.7.2013 lukien. A on Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiolla 6.2.2014 tuomittu kahden vuoden kolmen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen raiskauksesta ja raiskauksen yrityksestä. Työnantaja on saanut tiedon tuomiosta 18.2.2014 ja purkanut A:n työsuhteen 28.2.2014. Turun hovioikeus on hylännyt 5.11.2014 antamallaan tuomiolla A:han kohdistetut syytteet kokonaisuudessaan. A on vapautettu käräjäoikeuden tuomitsemasta vankeusrangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Hovioikeuden tuomio on lainvoimainen.

Asiassa keskeinen riitakysymys on se, onko työnantaja voinut ensin lomauttaa A:n häneen kohdistuneen rikosepäilyn vuoksi, ja sittemmin purkaa A:n työsuhteen Pirkanmaan käräjäoikeuden lainvoimaa vailla olleen rikostuomion perusteella. Lisäksi asiassa on harkittava A:lle työsuhteen purkamisen jälkeen 13.5.2015 annetun Turun hovioikeuden lainvoimaisen tuomion ja A:lle ampuma-aserikoksesta tuomitun sakkorangaistuksen merkitys hänen työsuhteensa päättämisen kannalta.

Asiassa esitetty näyttö

Patria-konsernin yritysturvallisuuspäällikkö D on kertonut työskennelleensä Patriassa 4,5 vuotta, joista kaksi vuotta hän on toiminut yritysturvallisuusyksikön vetäjänä. Patrialle henkilöstöturvallisuus on korostetun tärkeää. Myös nuhteettomuutta ja eettisiä arvoja koulutetaan henkilöstölle jatkuvasti. Yrityksen pääasialliset asiakkaat ovat viranomaisia, kuten poliisi ja puolustusvoimat. Asiakkaiden kanssa tehtyjen turvallisuussopimusten kautta yritys on sitoutunut muun muassa siihen, että henkilöstön on läpäistävä turvallisuusselvitys. Lisäksi aseiden kanssa tekemisissä olevilla henkilöillä on oltava asianmukaiset voimassa olevat aseenkäsittelyluvat. Turvallisuusselvitys on laajuudeltaan perusmuotoinen ja se tehdään, kun henkilö palkataan tai hänen tehtävänsä muuttuvat.

Suojelupoliisin osastopäällikkö E on kertonut, että turvallisuusselvityksessä suojelupoliisi tarkistaa henkilön perustiedot väestötietojärjestelmästä, mahdolliset yhteydet eri tiedustelupalveluihin suojelupoliisin toiminnallisesta tietojärjestelmästä sekä rikostiedot rikosrekisteristä. Vireillä olevissa rikosasioissa teon luonne tarkistetaan ottamalla yhteyttä esitutkintaan, syyttäjään sekä tuomioistuimeen. Jos henkilö on saanut tuomion, joka ei vielä ole lainvoimainen, tämä seikka merkitään selvitykseen, joka annetaan selvityksen pyytäneelle työnantajalle.

A on kertonut toimineensa Patria Land Systems Oy:n tuotekehityspuolella. Kun A otettiin kiinni rikosepäilyn vuoksi, hänen puhelimensa takavarikoitiin, eikä hän voinut olla heti yhteydessä työnantajaan. A oli yhteydessä työnantajaan avustajansa välityksellä niin pian kuin se oli mahdollista. A:n avustaja vaihtui hänen vapautumisensa jälkeen. A:lle ohjeistettiin, ettei hänellä ollut velvollisuutta ilmoittaa työnantajalle mitään, koska hänet oli jo lomautettu. A:n puhelin palautettiin vasta noin kaksi kuukautta tutkintavankeuden päättymisen jälkeen ja lähes saman tien työnantaja sulki puhelinliittymän. A vastasi sähköpostitse työnantajan yhteydenottopyyntöön mahdollisimman pian lokakuun puolen välin jälkeen. A ei voinut kertoa rikosepäilyistä työnantajalle esitutkinnan ollessa kesken. B oli kysynyt A:lta tämän suostumusta uuden turvallisuusselvityksen tekemiseen. A oli antanut suostumuksensa. Patrialla olisi ollut muita A:lle soveltuvia tehtäviä tarjolla, esimerkiksi tarkastuksessa tai asennuksessa. Kolme viikkoa työsuhteen purkamisen jälkeen A sai syytteen aserikoksesta. A tuomittiin ja hän on sittemmin hakenut tuomion purkua sekä valittanut asiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Vaikka A pyysi työnantajalta työtodistusta ensimmäisen kerran jo kevättalvella 2013, työnantaja toimitti työtodistuksen hänelle vasta noin kahden vuoden päästä.

Patria Land Systems Oy:n tuotekehitysjohtajana vuodesta 2011 lukien toiminut B on kertonut, että A työskenteli pääsuunnittelijana raskaiden asejärjestelmien parissa. Vuonna 2013 samoissa tehtävissä työskenteli A:n lisäksi vain toinen henkilö. A:n tehtävänä oli huolehtia tuotteen kilpailukykyisyydestä ja hänen vastuullaan oli useasta henkilöstä koostuva tiimi. Tehtäviin kuului myös aseenkäsittelyä. A:n työsuhteen päättämistä harkittiin heti, kun raiskausta koskeva rikosasia tuli työnantajan tietoon. Työnantaja pitäytyi kuitenkin tässä vaiheessa kurinpidollisessa lomautuksessa. Työyhteisöön palaaminen olisi ollut hankalaa A:ta koskevien syytteiden luonteesta johtuen. Lomautusilmoitukseen oli kirjoitettu, että lomautus on voimassa siihen asti kun mahdollinen tuomio tulisi työnantajan tietoon. Asiaa käsiteltiin A:n kanssa syksyn mittaan toistuvasti ja toivottiin, että hän pitäisi myös työnantajan informoituna tapahtumien kulusta. Tiedottaminen oli erittäin niukkaa ja tapahtui yksipuolisesti vain työnantajan puolelta. A ei suostunut kertaakaan tapaamaan työnantajaa. Käräjäoikeuden ratkaisu tuli yhtiön tietoon julkisuuden kautta. Työnantaja tilasi myös tuomion kirjallisena ja havaittiin, että A:n tuomio oli vieläkin raskauttavampi kuin alun perin luultiin. Oli selvää, ettei hän voinut palata aiempaan tehtäväänsä. Työnantajalla ei ollut syytä epäillä tuomion perusteita. Pääsuunnittelijan tehtävään ei alan erityispiirteistä johtuvista syistä voitaisi ottaa henkilöä, joka on syyllistynyt sellaisiin rikoksiin, joista A tuomittiin. Ampuma-aserikos tuli tietoon myöhemmin, myöskin muualta kuin A:lta. Minkäänlainen ampuma-aseisiin liittyvä epäselvyys ei tule tehtävässä kysymykseen. Työnantaja katsoi, että A:n työntekemisen edellytyksenä olleet viranomaisluvat olivat uhattuina rikossyytteiden vuoksi. Koska aseenkäsittelylupa on henkilökohtainen, työnantajalla ei ollut varmuutta sen voimassaolosta. A:n sijoittamista toisiin tehtäviin harkittiin, mutta vain työntekijätyöt tulivat lupa-asioiden vuoksi käytännössä kyseeseen, eikä niitä ollut tarjolla. Myös ampuma-aserikos vaikutti siihen, ettei A:n katsottu voivan jatkaa tehtävässään. Työnantajalta meni luottamus A:han, koska hän ei tuonut asianmukaisesti ilmi tietoja kummankaan rikosasian käsittelyn etenemisestä. A pyysi työnantajalta keväällä 2016 työtodistusta, joka annettiin hänelle huhtikuussa. B ei muista, oliko A pyytänyt työtodistusta tätä aiemmin.

Tutkinnanjohtaja/rikostutkija majuri C (eläkkeellä) on kertonut olleensa A:n mukana, kun A vuonna 2013 haki työpaikaltaan henkilökohtaisia tavaroitaan. A pyysi tässä yhteydessä esimieheltään työtodistusta. C oli myös mukana nauhoittamassa marraskuussa 2013 A:n, B:n ja työsuhdepäällikkö F:n välillä käydyn puhelinkeskustelun, jossa kysymyksenä oli A:n työnteon jatkuminen yhtiössä. A ilmoitti puhelun aikana useaan kertaan, että hänestä tehty ilmianto oli perätön. Puhelinkeskustelun loppuvaiheessa A tiedusteli, voisiko hän tehdä muuta työtä yhtiössä entisen sijaan. Asiaan luvattiin palata myöhemmin. A antoi suostumuksensa uuden turvallisuusselvityksen tekemiseen B:n kysyessä asiasta. Käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen samojen henkilöiden kesken käytiin vielä uusi keskustelu, jossa A ilmoitti työnantajan edustajille, että asian käsittely on vielä kesken ja jatkuu syksyllä.

Päättämisperusteiden arviointia

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n 1 momentin mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ylemmästä toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Määräykseen liittyvän soveltamisohjeen mukaan asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia ylemmästä toimihenkilöstä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaan työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella. Pykälän 3 momentin mukaan työnantaja voi lomauttaa ylemmän toimihenkilön henkilöstä johtuvasta syystä määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Työsopimuslain esitöiden (HE 157/2000 vp) mukaan työsopimuksen irtisanomiseen oikeuttavana perusteena voisi olla myös työntekijän muussa laissa säädettyjen velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti, jos sillä olisi vakava vaikutus työsuhteeseen. Jos työntekijä on työ- tai vapaa-aikana syyllistynyt sellaiseen rikokseen, jonka vuoksi hänen ja työnantajan välinen luottamussuhde horjuu vakavalla tavalla, työnantajalla olisi peruste irtisanoa työsopimus. Perusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa merkitystä olisi muun muassa rikoksen laadulla, vakavuudella ja siitä tuomittavalla rangaistuksella sekä toisaalta työntekijän työtehtävien laadulla ja hänen asemallaan työnantajan organisaatiossa. Esitöissä on todettu lisäksi, että työntekijän edellytykset tehdä työtä voivat puuttua hänen riskipiirissään olevan olosuhteiden muutoksen vuoksi. Esimerkiksi pitkäaikainen vapausrangaistus voisi estää työnteon säännöksessä tarkoitetulla tavalla.

Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työsopimus voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan lainkohdan mukaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Säännöstä koskevien esitöiden (HE 157/2000 vp) mukaan purkamisperusteena voisi olla myös muun lainsäädännön vakava rikkominen tai lainvastainen menettely, jos sillä on vakavat vaikutukset sopijapuolten asemaan luottamukseen perustuvassa työsuhteessa. Edelleen esitöissä on katsottu, että joissakin poikkeuksellisissa tapauksissa - muun muassa kussakin työsuhteessa johtuvista erityispiirteistä riippuen - myös työsuhteen kannalta epäasianmukainen käyttäytyminen vapaa-aikana voisi merkitä purkamisperusteen täyttymistä. Jos työntekijä syyllistyisi vapaa-aikanaan sellaiseen rikolliseen tekoon tai käyttäytymiseen, joka vakavalla tavalla heikentäisi osapuolten välistä luottamusta tai muutoin vaikuttaisi olennaisella tavalla työntekijän työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseen, purkamisperuste voisi täyttyä.

A:n lomauttaminen

Asiassa on ensiksi arvioitava, onko työnantaja Patria Land Systems Oy:llä ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaiset perusteet A:n lomauttamiseen.

A on estynyt suorittamasta työtehtäviään kiinnioton ja vangitsemisen vuoksi noin kuukauden ajan. Työnantaja on saanut tiedon vapaudenmenetyksestä heti seuraavana päivänä A:n avustajalta. Poliisin samana päivänä julkaisemasta tiedotteesta (V3) työnantajalle on selvinnyt, minkä luonteisesta rikosepäilystä on ollut kysymys. Työnantaja on lomauttanut A:n 15.7.2013 lukien tämän avustajan ilmoitettua työnantajalle, että A on estynyt saapumasta tämän työsuhteen purkamista koskevaan tilaisuuteen tutkintavankeudesta johtuen. Lomauttamisen perusteena on lomautusilmoituksen mukaan (K2, V10) ollut se, että A:n työn tekemisen edellytykset olivat olennaisesti heikentyneet rikosepäilyn, vangitsemisen sekä luottamuksen menettämisen myötä. Myös työssä tarvittavat viranomaisluvat olivat lomautusilmoituksen mukaan uhattuina.

Oikeuskirjallisuudessa (Kari-Pekka Tiitinen – Tarja Kröger: Työsopimuslaki 2012, s. 524-525) on katsottu, että rikoksen merkitystä päättämisperusteena on arvioitava aina kulloistenkin työtehtävien ja työsuhteessa muutoin vallitsevien olosuhteiden kannalta. Esimerkiksi näpistys tai varkaus ei välttämättä muodosta irtisanomisperustetta, jos työntekijän tehtävänä ei ole vastata työnantajan rahavaroista. Joissakin tapauksissa vapaa-ajalla sattunutta rikollista toimintaa voidaan arvioida myös työsuhteen osapuolten ohella työnantajan asiakassuhteiden kannalta. Eräissä tapauksissa irtisanomisperusteen riittävyyttä harkittaessa voidaan ottaa huomioon rikoksen tai esimerkiksi moraalisesti arveluttavan käytöksen vaikutus työntekijän ja muun henkilöstön väliseen suhteeseen. Jos työntekijän menettely on omiaan aiheuttamaan työnantajalle niin sanottua mainehaittaa tai huonontaa julkisuuskuvaa, työntekijän menettelyä voidaan arvioida ankarammin. Työntekijän rikollisen teon vakavuutta arvioitaessa merkitystä on myös työnantajan toimialalla. Esimerkiksi palvelualalla voidaan työntekijöiltä odottaa suurta luotettavuutta suhteessa asiakkaisiin ja työnantajaan.

Oikeuskirjallisuudessa on myös katsottu, että mitä korkeammassa asemassa työntekijä on työorganisaatiossa, sitä suurempi on hänen vastuunsa, ja toisaalta, mitä vastuullisemmassa asemassa työntekijä on, sitä pienempi rikkomus voi johtaa työsopimuksen päättämiseen (Seppo Koskinen ym.: Työsuhteen päättäminen 2012, s. 71-72).

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksella mahdollistettu kurinpidollinen lomauttaminen on toimenpiteenä työntekijälle työsuhteen päättämistä lievempi seuraamus. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa A on käytännössä estynyt suorittamasta työtehtäviään kiinnioton ja vangitsemisen vuoksi noin kuukauden ajan, eikä hänen työnantajallaan Patria Land Systems Oy:llä ole tuolloin vielä ollut tarkempaa tietoa rikosprosessin etenemisestä. Esitetyn selvityksen perusteella A:n työntekemisen edellytyksenä on myös ollut aseenkäsittelyyn oikeuttava lupa ja työnantajalle on ollut epäselvää, onko A:n luvan voimassaolo ollut uhattuna hänen vangitsemisensa johdosta. A ei ole toimihenkilönä ollut johtavassa vastuuasemassa, jossa työnantajan ja työntekijän välisen luottamussuhteen merkitys erityisesti korostuisi. Yhtiön työntekijän vakavaa rikosta koskeva epäily voi haitata yhtiön mainetta ja huonontaa yhtiön yrityskuvaa alalla, jolla yhtiön toiminnan nuhteettomuudella on korostunut merkitys. A:n toimeen pääsuunnittelijana on esitetyn selvityksen perusteella myös liittynyt yhtiön asiakassuhteisiin vaikuttavia tehtäviä. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että työnantaja Patria Land Systems Oy:llä on ollut oikeus lomauttaa A työehtosopimuksen 9 §:n mukaisten asiallisten ja painavien perusteiden täyttyessä.

A:n työsuhteen päättäminen

Seuraavaksi asiassa on arvioitava, onko työnantajalla ollut perusteet A:n työsuhteen päättämiseen.

A on tuomittu Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiolla 6.2.2014 yli kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Turun hovioikeus on kumonnut Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomion 5.11.2014 antamallaan tuomiolla. Turun hovioikeuden tuomio 5.11.2014 on lainvoimainen. Lisäksi A on tuomittu 23.7.2013 tapahtuneesta ampuma-aserikoksesta ensin käräjäoikeuden tuomiolla 11.6.2014 ja sittemmin hovioikeuden 13.5.2015 antamalla, lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla, jonka purkamista A on sittemmin hakenut. A on myös tehnyt ampuma-aserikostuomion 13.5.2015 johdosta valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle.

Työnantaja Patria Land Systems Oy on saanut tiedon A:n ampuma-aserikosta koskevasta tuomiosta vasta A:n työsuhteen purkamisen jälkeen. Korkeimman oikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön (KKO 1985 II 47, KKO 1989:56, KKO 1990:18 ja KKO 1998:70) sekä työtuomioistuimen ratkaisukäytännön (TT 2004:113) mukaisesti työnantaja voi vedota työsuhteen päättymisen jälkeen työsuhteen päättämistä koskevassa oikeudenkäynnissä purkuperusteeseen tai irtisanomisperusteeseen, joka ei ole ollut tiedossa vielä työsuhdetta päätettäessä. Patria Land Systems Oy voi siten vedota tässä asiassa työsopimuksen purkamisen perusteena myös A:n ampuma-aserikosta koskevaan oikeudenkäyntiin ja sanotussa asiassa annettuun Turun hovioikeuden lainvoimaiseen tuomioon 13.5.2015.

Vastaaja Teknologiateollisuus ry ja kuultava Patria Land Systems Oy ovat vedonneet keskeisenä kanteen kiistämisen perusteena siihen, että A:n työsuhde on purettu erittäin vakavan luottamuspulan vuoksi, joka on liittynyt ensinnäkin nyt kysymyksessä olevien rikosten vakavuuteen ja merkitykseen yhtiön toiminnan kannalta, sekä myös siihen, ettei A ole asianmukaisella tavalla antanut työnantajalle tietoja kummankaan rikosprosessin etenemisestä ja ampuma-aseluvan voimassaolosta niihin liittyen.

Rikosten arviointia työsuhteen päättämisen kannalta

Työtuomioistuin katsoo, että työntekijän vapaa-ajalla tekemä rikos voi edellä todetuin tavoin muodostaa perusteen työsuhteen päättämiselle.

Oikeuskirjallisuudessa (Mauri Saarinen: Työsuhdeasioiden käsikirja II 2014, s. 585-586) on katsottu, että mikäli työntekijä tuomitaan työajan ulkopuolella tehdystä rikoksesta, huomioon voidaan ottaa muun muassa onko tuomio ehdollinen vai ehdoton, vankeusrangaistuksen pituus ja teko, josta tuomio on annettu. Mikäli työntekijä tuomitaan esimerkiksi pahoinpitelyrikoksesta puolen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, hänen voidaan katsoa olevan jatkuvasta syystä kykenemätön työhönsä, jolloin purkuperuste olisi olemassa.

Myös työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on katsottu, että merkitystä voi olla myös sillä, minkälaisesta rikoksesta tuomittu rangaistus on ollut seuraamuksena (TT 1984:73).

Turun hovioikeuden tuomiossa THO 24.11.2015 S 15/395 yhtiö oli irtisanonut kantajan rikosepäilystä aiheutuneen luottamuspulan vuoksi. Vaikka luottamuspulan aiheuttanut teko oli tapahtunut kantajan vapaa-aikana, eikä se ollut kohdistunut työnantajaan tai muihin työntekijöihin, hovioikeus hyväksyi Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomion asiassa. Varsinais-Suomen käräjäoikeus totesi tuomionsa sivulla 22-23, että työnantajalla oli ollut velvollisuus vedota työsopimuslain 9 luvun 1 §:n nojalla työntekijän henkilöön liittyvään irtisanomisperusteeseen kohtuullisessa ajassa siitä tiedon saatuaan. Käräjäoikeus totesi edelleen, että ei voitu olettaa rikosepäilyyn perustuvan vakavan luottamuspulan tilanteessa, että työnantaja irtisanoisi työntekijän ehdollisesti tai varaisi tilaisuuden irtisanoa työsopimuksen myöhemmin riippuen rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin lainvoimaisesta lopputuloksesta. Käräjäoikeus katsoi edelleen, että kysymyksessä oli ollut niin vakava työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavan lojaliteettivelvoitteen rikkominen, ettei työnantajalta olisi kohtuudella voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Tuossa asiassa harkintaan ja käräjäoikeuden arviointiin vaikutti irtisanotun kantajan esimiesasema.

Helsingin hovioikeuden tuomiossa HHO 11.11.1997 S 97/749 katsottiin, että työnantajalla oli ollut oikeus irtisanoa työntekijä jo rikosprosessin aikanakin ja ainakin langettavan alioikeuden päätöksen jälkeen, mikäli irtisanomisen edellytykset muutoin täyttyivät.

Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei työnantajalla ole lakiin perustuvaa velvollisuutta selvittää asia ensin rikosoikeudenkäynnissä ja lykätä työntekijän irtisanomista rikosprosessin ajaksi. (Seppo Koskinen ym.: Työsuhteen päättäminen 2012 s. 554).

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa A on tuomittu yli kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen Pirkanmaan käräjäoikeuden lainvoimaa vailla olleella tuomiolla 6.2.2014. Työnantajayhtiö Patria Land Systems Oy:llä ei ole ollut mahdollisuutta selvittää tapahtumainkulkua eikä yhtiöllä ole muutenkaan ollut saamiensa tietojen perusteella aihetta epäillä Pirkanmaan käräjäoikeuden rikosasiassa 6.2.2014 antaman tuomion oikeellisuutta. Työtuomioistuin toteaa, että suomalaisessa oikeuskäytännössä tuomitsemiskynnys rikosasioissa on selvästi korkeampi kuin kynnys päättää työntekijän työsuhde. Työnantaja Patria Land Systems Oy:llä ei myöskään ole ollut velvollisuutta odottaa A:ta koskevan rikosprosessin lopullista ratkaisua ennen A:n työsuhteen päättämistä.

Harkittaessa yhtiön oikeutta päättää A:n työsuhde on otettava huomioon myös muut mahdolliset työnantajan ja A:n väliseen luottamussuhteeseen vaikuttaneet seikat.

Luottamuspulaan vaikuttavista seikoista

Työtuomioistuin on katsonut edellä, että Patria Land Systems Oy:n toimialalla aseteollisuudessa yhtiön työntekijän vakavaa rikosta koskeva epäily voi haitata yhtiön mainetta ja huonontaa yhtiön yrityskuvaa alalla, jolla nuhteettomuudella on korostunut merkitys.

Osapuolet ovat olleet erimielisiä siitä, olisiko työnantajan tullut tehdä A:sta uusi turvallisuusselvitys, jonka perusteella A:n sopivuus tehtäväänsä olisi voitu todentaa. Lisäksi kantaja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on vedonnut siihen, että työnantajan olisi joka tapauksessa tullut sijoittaa A sellaisiin työntekijätasoisiin tehtäviin, joihin mainittua selvitystä ei vaadita.

Työsuhteen päättämisen aikana voimassa olleen turvallisuusselvityksistä annetun lain (8.3.2002/177) 1 §:n mukaan turvallisuusselvitys voidaan tehdä virkaan tai tehtävään hakeutuvasta, tehtävään tai koulutukseen otettavasta taikka virkaa tai tehtävää hoitavasta henkilöstä. Lain 3 §:n mukaan mainitun lain mukaisia toimivaltuuksia saadaan käyttää vain silloin, kun se on välttämättä tarpeen lain tarkoituksen saavuttamiseksi. Toimivaltuuksia käytettäessä ei kenenkään yksityiselämän suojaan saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä. Säännöksen esitöiden (HE 43/2001 vp) perusteella selvityksen tekeminen edellyttää uutta tehtävää tai tehtävissä tapahtuvaa muutosta.

Asiassa on selvitetty, että työnantajayhtiön Patria Land Systems Oy:n työntekijöiden tulee läpäistä turvallisuusselvitys, joka A:sta on tehty jo kertaalleen aikaisemmin. Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja ei ole voinut turvallisuusselvityksistä annetun lain 3 §:n säännöksen nojalla teettää A:sta uutta selvitystä, koska A:n tehtävissä ei ole tapahtunut muutosta. Yhtiö on todistaja B:n kertomuksen perusteella rikosasian vireillä ollessa selvittänyt mahdollisuutta sijoittaa A työntekijätasoisiin tehtäviin, joita ei kuitenkaan ole tuolloin ollut yhtiössä avoinna. Työtuomioistuin katsoo, että uuden selvityksen teettäminen ei siten ole ollut tarpeen.

Henkilötodistelun, erityisesti B:n kertomuksen perusteella asiassa on selvitetty, että A:n työn tekemisen edellytyksenä on ollut voimassa oleva aseenkäsittelylupa, ja että työnantaja Patria Land Systems Oy:llä on työn tekemisen edellytysten sekä myös yhtiön asiakasvelvoitteiden takia ollut tarve saada ajantasainen tieto A:n aseenkäsittelyluvan voimassaolosta. A on sitoutunut ilmoittamaan työnantajalle aseenkäsittelylupaansa vaikuttavista muutoksista eikä työnantajalla ole ollut mahdollisuuksia saada tietoa henkilökohtaisen aseenkäyttöluvan voimassaolosta ilman A:n omaa myötävaikutusta. Esitetyn selvityksen perusteella A on puhelinpalaverissa 1.11.2013 (K4, V11) ilmoittanut työnantajalle, että hänen aseenkäsittelylupaansa ei ole peruttu, eivätkä viranomaiset ole tutkimuksen aikana esittäneet, että se olisi uhattuna. Asiassa ei ole ilmennyt, että A olisi tämän jälkeen antanut työnantajalle mitään tietoa luvan voimassaolosta.

B on työnantajan edustajana pyytänyt A:ta pitämään työnantajan ajan tasalla rikosprosessin etenemisestä. B:n kertomuksesta on edelleen ilmennyt, että työnantaja on A:lle esittämästään pyynnöstä huolimatta saanut tiedon Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiosta vasta 18.2.2014 julkaistun uutisen (V5) kautta, sekä tarkemmat tiedot tuomion perusteista tilattuaan Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomion (V6) jäljennöksen käyttöönsä. Asiassa on myös selvitetty, että A ei ole missään vaiheessa itse ilmoittanut työnantajalleen syytteestä ampuma-aserikosasiassa tai sanotussa asiassa annetusta Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiosta 11.6.2014 ja Turun hovioikeuden lainvoimaisesta tuomiosta 13.5.2015

Työtuomioistuin harkitsee näillä perusteilla oikeaksi sen, että A ei ole täyttänyt tiedonantovelvollisuuttaan kahdesta rikosasian oikeudenkäynnistä eikä A:n aseenkäsittelyluvan voimassaolosta. A:n yhteydenpito työnantajaansa Patria Land Systems Oy:öön on ollut pitkän ajan kuluessa niin puutteellista, että nämä laiminlyönnit ovat omalta osaltaan heikentäneet A:n ja Patria Land Systems Oy:n välistä työsopimukseen perustuvaa luottamussuhdetta.

Yhteenveto

A on tuomittu sittemmin kumotulla Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiolla yli kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Työnantaja Patria Land Systems Oy:llä on työsuhteen purkamista koskevan ilmoituksen tekohetkellä 28.2.2014 ollut perusteltu aihe olettaa, että yhtiön työntekijän syyllistyminen rikoksiin voi vahingoittaa yhtiön mainetta ja julkisuuskuvaa sekä vaikuttaa kielteisesti yhtiön asiakassuhteisiin. Yhtiö on myös voinut arvioida sitä, miten Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiolla 6.2.2014 tuomittu pitkä ehdoton vankeustuomio vaikuttaa käytännössä A:n työntekoedellytyksiin. A:n asemassa toimineelta henkilöltä edellytetään edellä kerrotuin tavoin rehellisyyttä ja luotettavuutta sekä henkilökohtaisten ominaisuuksien puolesta sopivuutta tehtäväänsä. Työnantajan ja A:n luottamussuhdetta on osaltaan heikentänyt se, että A ei ole pitänyt työnantajaansa ajan tasalla kummankaan rikosprosessin etenemisestä eikä asianmukaisesti tiedottanut aseenkäsittelylupansa voimassaolosta työnantajan pyynnöistä huolimatta. Hänen menettelynsä sitä kokonaisuutena arvioiden on vallinneissa olosuhteissa osaltaan myötävaikuttanut siihen, että työnantaja on arvioinut, että työsuhteen säilyttämisen edellyttämää sopimusosapuolten välistä luottamusta ei ole ollut olemassa. Tässä tilanteessa yhtiöltä ei ole voitu edellyttää helmikuussa 2014, että se olisi lykännyt työsuhteen päättämisen vasta mahdollisesti vuosia kestävän rikosprosessin lopulliseen päätökseen saakka ottaen huomioon myös se seikka, että oikeus työsopimuksen purkamiseen raukeaa työsopimuslain 8 luvun 2 §:n nojalla, mikäli työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä kun sopijapuoli on saanut tiedon työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaisen työsopimuksen purkuperusteen täyttymisestä. Työtuomioistuin viittaa työtuomioistuimen ratkaisuun TT 2015:136.

Yhtiöltä ei ole kohtuuden mukaan voitu 28.2.2014 edellyttää työsopimussuhteen jatkamista edes A:n työsuhteen irtisanomisajan ajan. Edellä kerrotuilla perusteilla Patria Land Systems Oy ei ole A:n työsopimuksen purkaessaan 28.2.2014 rikkonut irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n määräystä. A:lla ei ole oikeutta tällä perusteella vaadittuihin korvauksiin.

Oikeudenkäyntikulut

Kannetta koskevat työehtosopimusmääräykset ovat sanamuodoltaan selviä. Toisaalta työtuomioistuin on harkinnut asiassa sekä työnantajan oikeutta työsuhteen päättämiseen lainvoimaa vailla olleen Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomion perusteella että työntekijän lojaliteettivelvollisuuden merkitystä työsuhteen päättämisen kannalta sellaisen toimihenkilön osalta, joka ei ole ollut johtavassa asemassa työnantajayrityksessä, mutta jonka työtehtävät ovat poikenneet tavallisten työntekijöiden tehtävistä. Ottaen huomioon myös ne seikat, että näihin kysymyksiin liittyvää oikeuskäytäntöä on vähän ja asiassa esillä olleet oikeuskysymykset ovat olleet aidosti tulkinnanvaraisia, asianosaisilla on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi asianosaiset saavat työtuomioistuimesta annetun lain

33 a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Lallo, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 5.12.2016