TT 2018:103

Takuupalkka
Työehtosopimuksen tulkinta

Diaarinumero: R 133/17
Antopäivä: 4.12.2018

Osapuolten välillä aiemmin voimassa olleessa työehtosopimuksessa oli sovittu takuuylityötuntitaulukoista ja että yhtiö maksaa kanteessa tarkoitetuilla kolmella reitillä liikennöivällä aluksella työskenteleville työntekijöille takuupalkan tietyn takuuylityötuntitaulukon mukaisesti. Yhdellä reiteistä takuupalkka oli sovittu maksettavaksi 21 viikoittaisen ylityötunnin mukaisesti ja kahdella muulla reitillä 28 viikoittaisen ylityötunnin mukaisesti.

Työehtosopimus oli uudistettu valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hyväksymisen johdosta. Tässä yhteydessä viikkokohtaiset takuuylityötuntitaulukot oli korvattu päiväkohtaisilla taulukoilla. Yhtiö oli ryhtynyt noudattamaan kaikilla reiteillä takuuylityötuntitaulukkoa, joka perustui kahteen ylityötuntiin päivässä. Kanteessa tarkoitetuilla reiteillä takuupalkat olivat tämän johdosta laskeneet.

Tuomiossa katsottiin selvitetyksi, että takuupalkkojen alentamisesta kanteessa tarkoitetuilla reiteillä ei ollut sovittu työehtosopimusratkaisussa eikä asiassa esitetty selvitys osoittanut, että tämä olisi ollut myöskään osapuolten yhteinen, sovintoesitykseen kirjaamaton tarkoitus. Sen sijaan selvitetyksi oli tullut, että ainoa muutos taulukoiden osalta oli ollut hyväksyttyyn sovintoehdotukseen kirjattu siirtyminen viikkokohtaisesta päiväkohtaiseen takuupalkkaan. Kun muusta ei ollut näytetty sovitun, yhtiö ei ollut voinut perustellusti jäädä siihen käsitykseen, että se voisi yksipuolisesti alentaa takuupalkkoja kanteessa tarkoitetuilla reiteillä. Kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset hyväksyttiin. (Ään.)

KANTAJAT

Suomen Merimies-Unioni SMU ry

Suomen Laivanpäällystöliitto ry

Suomen Konepäällystöliitto ry

VASTAAJA

X Oy

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.5.2018

Pääkäsittely 8.10.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

X Oy:n, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL ry ja Suomen Konepäällystöliitto SKL ry:n välisen X Oy:n yhteysaluksia koskevan työehtosopimuksen uudistamista tarkoittavassa työehtosopimuspöytäkirjassa 27.4.2017 on muun muassa seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi alkaa 1.5.2017 ja on voimassa 28.2.2019 asti.

2. Palkkojen ja luontoisetujen tarkistaminen

Työehtosopimusten mukaisia palkkoja ei koroteta ensimmäisen sopimusvuoden aikana.

Palkkoja sekä euromääräisiä lisiä ja korvauksia korotetaan 1.3.2018 merenkulun yleisen linjan mukaisesti. Korotukset toteutetaan yhteysaluksia koskevien takuupalkkojen osalta liitteenä olevan kaavan mukaisesti. Maantielauttojen osalta korotus toteutetaan korottamalla 0-taulukkoa (taulukkopalkkaa ilman ikälisiä).

Luontoisedun suuruus on 1.5.2017 alkaen yhteysaluksilla 335,42 euroa ja maantielautoilla 448,92 euroa kuukaudessa ja niitä korotetaan vuosittain 1.1.2018 ja 1.1.2019 kuluttajahintaindeksin nousua vastaavalla tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Osapuolten välillä aiemmin voimassa olleessa työehtosopimuksessa oli sovittu, että X Oy (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) maksaa Velkuan reitillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle takuupalkan 21 ylityötunnin per viikko mukaisesti ja Kasnäs-Hiittisen sekä Kustavi-Iniön reiteillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle takuupalkan 28 ylityötunnin per viikko mukaisesti. Työehtosopimus oli voimassa 28.2.2017 saakka.

Työehtosopimus uudistettiin valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen 27.4.2017 hyväksymisen johdosta. Tässä yhteydessä vanhat viikkokohtaiset takuuylityötuntitaulukot korvattiin uusilla päiväkohtaisilla takuuylityötuntitaulukoilla. Yhtiö on 1.6.2017 lukien maksanut kaikilla reiteillä palkan 2 ylityötuntia per vuorokausi sisältävän takuupalkan mukaisesti, joka vastaa takuupalkkojen euromäärien osalta 28.2.2017 saakka voimassa olleen takuupalkkataulukon 14 ylityötuntia per viikko -tason takuupalkkoja.

Yhtiön mukaan se on direktio-oikeutensa perusteella voinut valita noudatettavaksi taulukon, joka perustuu kahteen takuuylityötuntiin vuorokaudessa. Kantajaliittojen mukaan yhtiön olisi tullut maksaa palkkaa Velkuan reitillä 3 ylityötuntia per vuorokausi sisältävän takuupalkan mukaisesti ja Kasnäs-Hiittisen sekä Kustavi-Iniön reiteillä 4 ylityötuntia per vuorokausi sisältävän takuupalkan mukaisesti.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat vaatineet, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy:n on tullut maksaa 1.6.2017 – 28.2.2018 Kasnäs-Hiittinen ja Kustavi-Iniö -reiteillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle miehistölle ja päällystölle kuukausittaista takuupalkkaa X Oy:n yhteysaluksia koskevan työehtosopimuksen perusteella tehtäväkohtaisesti seuraavasti:

- päällikölle ilman määrävuosilisiä 3.736 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 4.296 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.726 euroa;

- perämiehelle ilman määrävuosilisiä 3.399 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.909 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.299 euroa:

- konepäällikölle ilman määrävuosilisiä 3.550 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 4.083 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.491 euroa;

- konemestarille ilman määrävuosilisiä 3.349 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.852 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.237 euroa;

- matruusille ilman määrävuosilisiä 2.970 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.416 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3.758 euroa; ja

- kansimiehelle ilman määrävuosilisiä 2.803 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.224 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3.546 euroa,

2. vahvistaa, että X Oy:n on tullut maksaa 1.6.2017 – 28.2.2018 Velkuan reitillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle miehistölle ja päällystölle kuukausittaista takuupalkkaa X Oy:n yhteysaluksia koskevan työehtosopimuksen perusteella tehtäväkohtaisesti seuraavasti:

- päällikölle ilman määrävuosilisiä 3.404 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.914 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.306 euroa;

- perämiehelle ilman määrävuosilisiä 3.097 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.562 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3.918 euroa;

- konepäällikölle ilman määrävuosilisiä 3.234 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.719 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.091 euroa;

- konemestarille ilman määrävuosilisiä 2.921 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.359 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3.695 euroa,

- matruusille ilman määrävuosilisiä 2.724 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.133 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3446 euroa; ja

- kansimiehelle ilman määrävuosilisiä 2.571 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 2.957 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3.252 euroa,

3. vahvistaa, että X Oy:n on tullut korottaa edellä kohdissa 1 ja 2 todettuja palkkoja 1.3.2018 lukien 1,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella ja

4. velvoittaa X Oy:n korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut 15.798,16 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Aiemmin voimassa ollutta työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa sovittiin 31.12.2014 saakka voimassa olleiden takuupalkkojen korvaamisesta uusilla palkkaehdoilla 1.1.2015 lukien. Palkkataulukot sovittiin erikseen X Oy:n liikennöimiin yhteysaluksiin ja lautta-aluksiin. Takuupalkkoihin sovittiin kolme eri tasoa sen mukaan, montako ylityötuntia viikkoa kohden sisältyy kyseiseen takuupalkkaan. Takuupalkan määrän määrittäneet ylityön määrät olivat 14, 21 ja 28 tuntia viikossa. Takuupalkat sisälsivät ylityökorvauksen palkkataulukossa mainittuun ylityön viikoittaiseen kokonaismäärään (14, 21 tai 28 tuntia) saakka. Työntekijälle maksettiin takuupalkan lisäksi erillinen ylityökorvaus vain silloin, kun viikoittaisen ylityön määrä ylitti viikkoylityön rajat. Erilliskorvaus laskettiin maksamalla kultakin ylityötunnilta 1/90 ylityöpalkkataulukon osoittamasta palkasta.

Palkkataulukkomuutoksessa sovittiin, että yhtiö maksaa kullekin Velkuan reitillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle takuupalkan 21 ylityötunnin mukaisesti ja kullekin Kasnäs -Hiittisen sekä Kustavi-Iniön reiteillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle takuupalkan 28 ylityötunnin mukaisesti. Työehtosopimus oli voimassa 28.2.2017 saakka.

Yhtiö muutti yksipuolisesti ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti 1.6.2017 lukien Velkuan, Kasnäs-Hiittisen ja Kustavi-Iniön reiteillä maksettuja takuupalkkoja. Yhtiö on 1.6.2017 lukien maksanut kaikilla reiteillä palkan 2 ylityötuntia / vuorokausi sisältävän takuupalkan mukaisesti, joka vastaa takuupalkkojen euromäärien osalta 28.2.2017 saakka voimassa olleen takuupalkkataulukon 14 ylityötuntia / viikko -tason takuupalkkoja.

Yhtiön työehtosopimuksen vastainen menettely on johtanut takuupalkkojen pienentymiseen 1.6.2017 alkaen edellä mainituilla reiteillä. Muutoksen johdosta takuupalkat ja ylityöpalkat ovat pienentyneet noin 16,6 prosenttia. Ansiot eivät ole nousseet. Pienimmillään muutos on merkinnyt 232 euron takuupalkan alennusta (Velkuan reitti, kansimies ilman määrävuosilisiä) ja suurimmillaan 784 euron takuupalkan alennusta (päällikkö Kasnäs-Hiittisen ja Kustavi-Iniön reiteillä, määrävuosilisät 15 vuoden palveluksen mukaan).

Uusilla reiteillä noudatettavista takuupalkkataulukoista on sovittu yhdessä työehtosopimukseen osallisten kesken.

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Työehtosopimusratkaisussa 27.4.2017 ei muutettu työntekijöiden takuupalkkoja minkään reitin osalta. Palkkojen alentaminen 1.6.2017 lukien on ollut työehtosopimuksen määräysten vastaista. Työehtosopimuksen mukaan palkkoja ei koroteta ensimmäisen sopimusvuoden (1.5.2017–30.4.2018) aikana. Tosin myöhemmin vuonna 2018 on sovittu 1,6 %:n yleiskorotuksesta 1.3.2018 lukien. Sopimuksen kaikki palkkojen suuruuteen vaikuttavat asiat on sovittu kohdassa 2, eikä siinä ole sovittu, että yhtiön työntekijöilleen maksamat takuupalkat laskevat.

Mikäli työehtosopimusratkaisussa olisi sovittu työntekijöiden takuupalkkojen alentamisesta, asia olisi mainittu allekirjoituspöytäkirjassa. Kun tällaista mainintaa ei ole, asia on ratkaistava kantajien kannan mukaisesti. Työehtosopimusosapuolet eivät myöskään neuvotelleet takuupalkkojen euromäärän muuttamisesta millään reitillä. Siten osapuolilla ei myöskään ole ollut mitään työehtosopimusratkaisuun kirjaamatonta yhteistä tarkoitusta muutokseen, jonka yhtiö toteutti yksipuolisesti ja vastoin työehtosopimuksen määräystä.

Koska työehtosopimusratkaisussa uudistettiin 28.2.2017 saakka voimassa olleet reittikohtaiset takuupalkat olemaan voimassa samansuuruisina kuin ne olivat 28.2.2017 saakka, on kyseisillä reitillä tullut maksaa myös 1.6.2017 lukien samansuuruisia takuupalkkoja, joita niillä maksettiin 28.2.2017 ja 31.5.2017 saakka. Asia on konkretisoitunut ensimmäisen kerran kesäkuun palkanmaksun yhteydessä 15.7.2017. Yhtiö maksaa edelleen palkkaa aikaisempaan nähden alennettujen takuupalkkojen mukaisesti.

Vahvistusvaatimuksessa yksilöidyt takuupalkkojen määrät ovat vastaavat kuin reittien Kasnäs-Hiittinen ja Kustavi-Iniö osalta palkkataulukon 28 ylityötunnin/viikko kohdalta ja Velkuan reitin osalta palkkataulukon 21 ylityötunnin/viikko kohdalta.

VASTAUS

Vastaus

X Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja kantajat velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 22.746,25 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Sovintoehdotuksen kohdassa 3.3 sovitun päiväkohtaisen takuupalkkataulukon valinta kuuluu työnantajan direktio-oikeuden piiriin. Yhtiö on direktio-oikeuttaan käyttäen valinnut sen takuupalkkataulukon, joka sopii alusten liikenteeseen ja aikatauluihin ja jota käyttämällä työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti. Käytettävän taulukon täytyy soveltua lauttojen liikenteeseen ja aikatauluihin siten, ettei synny sellaista epätasa-arvoista tilannetta, jossa osa työntekijöistä saisi palkkaa tekemättömistä työtunneista toisten saadessa palkkaa vain tekemistään työtunneista. Taulukon pitää myös johtaa työntekijöiden kannalta tasapuoliseen lopputulokseen siten, että ansiotaso nousee kaikilla jokseenkin saman verran.

Työntekijät saavat takuupalkan lisäksi olosuhdelisiä. Kanteessa esitetyt palkan alenemisprosentit kertovat harhaanjohtavasti vain muutoksista takuupalkoissa. Todellisuudessa työntekijöiden kuukausiansiot ovat nousseet 1.6.2017 jälkeen.

Sovintoehdotuksen kohdassa 3.3 on sovittu, että vanhat viikkokohtaiset takuuylityötuntitaulukot korvataan uusilla päiväkohtaisilla takuuylityötuntitaulukoilla. Sovintoehdotuksessa ei kuitenkaan ole sovittu, mitä päiväkohtaista takuupalkkataulukkoa käytetään. Yhtiö on direktio-oikeudellaan valinnut noudatettavaksi taulukon, joka perustuu kahteen takuuylityötuntiin päivässä, koska vain tämä taulukko sopii lauttojen todellisiin päivittäisiin työtunteihin ja lauttojen aikatauluihin. Kaikki takuutuntien ylimenevät tunnit maksetaan todellisena ylityönä eli työntekijöiden ei uusienkaan taulukoiden voimassa ollessa oleteta tekevän työtä palkatta.

Kantajat viittaavat vaatimustensa tueksi vuonna 2013 hyväksyttyyn takuupalkkataulukkoon, joka otettiin käyttöön 1.3.2015. Taulukoissa on sovittu viikkokohtaisista takuuylityötunneista tuolloin liikenteessä olleiden lauttojen osalta. Kyseiset taulukot on laskettu niin, että viikkotuntimäärä soveltuu alusten liikenteeseen ja tehtäviin työtunteihin. Taulukot on sovittu jo vuonna 2013 ja ne tulivat voimaan 1.1.2015. Taulukot ovat ainoat takuupalkkataulukot, joissa reitit ja reiteillä noudatettavat taulukot on mainittu. Tarkistuspöytäkirjassa ja sen liitteenä olevassa takuupalkkataulukossa joka on tehty takautuvasti 5.6.2015, ei reittejä enää mainita. Tarkistuspöytäkirja on tehty keväällä 2015 sovittujen yleiskorotusten jälkeen.

Vuoden 2015 jälkeen yhtiön liikennöintiin on myös tullut kaksi uutta yhteysalusta, Otava ja Viken. Kyseisiä yhteysaluksia ei ole mainittu taulukoissa, vaikka niilläkin on noudatettu samoja takuupalkkataulukoita. Otavalla alettiin noudattaa 14 tuntia / viikko -taulukkoa, koska se soveltui Otavan liikenteeseen, aikatauluihin ja tehtäviin työtunteihin. Lisäksi Viken-niminen alus tuli vastaajan liikenteeseen, kun vastaaja sai Paraisten eteläisen reitin takaisin liikennöintiinsä vuonna 2016. Vikenillä on päätetty ottaa käyttöön 21 tuntia / viikko takuupalkkataulukko. Vikeniä ei kuitenkaan ole mainittu takuupalkkataulukoissa, vaikka taulukoita on uusittu ja palkkoihin on tehty muutoksia esimerkiksi vuonna 2016.

Työnantaja on direktio-oikeudellaan valinnut yllä mainituilla reiteillä noudatettavat takuupalkkataulukot, eivätkä kantajat ole tätä menettelyä riitauttaneet.

Viikkokohtaiset taulukot korvattiin päiväkohtaisilla taulukoilla

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen mukaisesti viikkokohtaisista taulukoista siirryttiin päiväkohtaisiin takuupalkkataulukoihin, minkä johdosta takuupalkat laskivat. Takuupalkkojen laskiessa työntekijöiden todelliset ansiot ovat kuitenkin nousseet. Takuupalkkataulukon käsittäessä nyt kaksi tuntia takuuylityötä päivässä, kertyy työntekijöille takuun ylittäviä tunteja, joista maksetaan työehtosopimuksen mukaista ylityökorvausta. Tämä johtaa siihen, että työntekijöiden ansiotaso on todellisuudessa noussut.

Työnantaja ei ole sanellut tai yksipuolisesti päättänyt luopua vanhoista taulukoista, vaan valinnut direktio-oikeudellaan sopivimman uusista taulukoista. Missään taulukossa, joka valtakunnansovittelija toimistossa esitettiin, ei mainittu reittejä tai aluksia. Neuvotteluissa ei myöskään sovittu tai luvattu, että viikkokohtaiset taulukot muuttuisivat päiväkohtaisiksi taulukoiksi. Vuoden 2013 reittikohtaisuus ei siis seurannut kevään sovintoesitykseen ja niiden voimassaolo on päättynyt viimeistään keväällä 2017. Valtakunnansovittelijan sovintoesityksellä siirryttiin kokonaan uuteen järjestelmään, eivätkä työehtosopimus ja palkkaus voi perustua yhtä aikaa vanhoihin ja uusiin järjestelmiin.

Takuupalkat olivat aiemmassa järjestelmässä 14, 21 tai 28 tuntia viikossa. Kantajat väittävät, että nyt taulukoita pitäisi noudattaa siten, että 14 tuntia / viikko vastaisi 2 tuntia / päivä, 21 tuntia / viikko vastaisi 3 tuntia / päivä ja 28 tuntia / viikko vastaisi 4 tuntia / päivä. Tällaisesta menettelystä ei ole sovittu. Valtakunnansovittelija vahvisti neuvotteluissa, että direktio-oikeus taulukon valinnassa on työnantajalla.

Keväällä 2017 sovittiin vain siitä, että takuuylitöiden osalta siirrytään viikkokohtaisista taulukoista päiväkohtaisiin taulukoihin, mutta ei siitä, mitä taulukoita sovelletaan. Työnantaja on noudattanut taulukon valinnassa samaa logiikkaa kuin aiemminkin, eli valinnut sen taulukon, joka sopii lauttojen liikenteeseen ja lautoilla tehtäviin todellisiin työtunteihin. Tällä logiikalla vain kaksi tuntia takuuylityötä päivässä -taulukko on voinut tulla noudatettavaksi ja tämän taulukon työnantaja on direktio-oikeudellaan valinnut. Kaikki muut taulukot johtavat nykyisillä lauttojen ja yhteysalusten aikatauluilla ja työvuoroilla epätasapuolisiin palkankorotuksiin ja siihen, että osalle työntekijöistä maksettaisiin palkkaa suuresta määrästä työtunteja, joita ei kuitenkaan todellisuudessa ole tehty.

Taulukoilla ja taulukoissa luetelluilla lautoilla ei ole kevään 2015 jälkeen ollut sellaista merkitystä jota kantajat nyt niillä väittävät olevan. Kantajat eivät itsekään ole vaatineet, että uudet reitit ja lautat (Otava ja Viken) ovat taulukoissa mukana. Kantajien kanssa allekirjoitetussa tarkistuspöytäkirjassa 5.6.2015 ei enää ole mainittu aluksia ja reittejä. Vuonna 2016 palkkoja korotettaessa on tehty uudet takuupalkkataulukot uusilla palkoilla. Näissäkään taulukoissa ei ole mainittu reittejä tai aluksia.

Uuden järjestelmän todellinen vaikutus palkkatasoon

Kuten edellä on todettu, työntekijöiden ansiotaso on muutoksen johdosta noussut. Ansiosta suurempi osa tulee nyt maksettavaksi oikeana ylityönä, eikä takuupalkkaan sisältyvänä takuuylityönä ja oikeaa ylityötä kertyy työntekijöille enemmän. Mikäli kantajan vaatimukset menestyisivät, työntekijöiden palkat nousisivat vaihtelevasti eri aluksilla ja väärässä mittaluokassa. Osa palkoista nousisi lähes 8 prosenttia ja tekemättömästä työstä maksettaisiin yhdellä aluksella jopa 10 tuntia viikossa.

Vanhassa viikkokohtaisessa takuuylityöjärjestelmässä viikkokohtaiset takuuylityöt perustuivat koko viikon takuuylityöhön. Työtunteja ei siten kohdistettu yksittäiseen päivään vaan työtunnit jakautuivat koko työviikon ajalle lauttojen aikataulujen ja liikennöinnin edellyttämällä tavalla.

Työnantajalla on ehdoton velvollisuus kohdella työntekijöitä tasapuolisesti. Työnantaja ei voi ilman perustetta maksaa samasta työstä eri palkkaa tai muuten antaa erilaisia perusteettomia palkkaetuja eri työntekijäryhmille. Kantajien esittämällä tavalla eri alusten työntekijöiden väliset erot ansioissa ja työehdoissa kasvaisivat huomattavasti. Tällainen perusteeton epätasa-arvoinen kohtelu olisi lain vastainen.

TODISTELU

Kantajien kirjalliset todisteet

1a. Työehtosopimuksen yhteisalusten palkkataulukot 1.1.2015 lukien koskien Velkuan reittiä, Nauvon pohjoista reittiä ja Rengastie –reittiä

1b. Työehtosopimuksen lautta-alusten palkkataulukot 1.1.2015 lukien koskien Kasnäs – Hiittinen -reittiä ja Kustavi –Iniö reittiä

2. Työehtosopimuksen palkkojen tarkistuspöytäkirja 5.6.2015 ja sen liite 1 sisältäen sekä yhteys- että lautta-alusten palkkataulukot 1.3.2015 lukien

3a. Työehtosopimukseen yhteisalusten palkkataulukot 1.3.2016 lukien koskien Velkuan reittiä, Nauvon pohjoista reittiä ja Rengastie -reittiä

3b. Työehtosopimuksen lautta-alusten palkkataulukot 1.1.2016 lukien koskien Kasnäs – Hiittinen reittiä ja Kustavi – Iniö reittiä

4. Suomen Konepäällystöliitto SKL ry:n ja A Oy:n/X Oy:n työehtosopimusta koskevan työriidan sovintoehdotus 27.4.2017 ja sen liite 1

5. Kantajaliittojen kirje yhtiölle 15.5.2017

6. B:n muistiinpanot neuvotteluista 8.9.2015

7. Ote B:n muistiinpanoista sovittelusta 26.-27.4.2017

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Neuvotteluissa hylätty yleiskorotusehdotus

2. Vuonna 2013 sovittu reittikohtainen taulukko

3. Vuonna 2013 sovittu reittikohtainen taulukko

4. Palkantarkastuspöytäkirja vuodelta 2015

5. Uudet takuupalkkataulukot

6. Ote B:n muistiinpanoista sovittelusta 26.-27.4.2017 (sama kuin kantajan todiste 7)

Kantajan henkilötodistelu

1. C

2. B

3. D

Vastaajan henkilötodistelu

1. E

2. F

3. G

4. H

Muu oikeudenkäyntiaineisto

Laskelma ja vertailu ansiotason muutoksista, työtunneista, kantajien vaatimuksista ja vastaajan tulkinnasta

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Osapuolten välillä 1.1.2015 - 28.2.2017 voimassa olleella työehtosopimuksella on sovittu takuupalkkojen maksamisesta siten, että yhtiö maksaa Velkuan reitillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle takuupalkan 21 ylityötunnin per viikko mukaisesti ja Kasnäs-Hiittisen sekä Kustavi-Iniön reiteillä 28 ylityötunnin per viikko mukaisesti.

Työehtosopimus on uudistettu valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksella ja sen hyväksymisellä 27.4.2017. Tässä yhteydessä työehtosopimukseen sisältyneet viikkokohtaiset takuuylityötuntitaulukot on korvattu päiväkohtaisilla takuuylityötuntitaulukoilla. Yhtiö on 1.6.2017 lukien maksanut kaikilla reiteillä palkan 2 ylityötuntia per vuorokausi sisältävän takuupalkan mukaisesti. Kanteessa tarkoitetuilla reiteillä takuupalkat ovat siten laskeneet.

Erimielisyys koskee sitä, onko työnantaja voinut direktio-oikeutensa nojalla valita noudatettavaksi taulukon, joka perustuu kahteen ylityötuntiin päivässä. Vastaaja vetoaa siihen, että sovintoehdotuksessa ei ole sovittu, mitä päiväkohtaista takuupalkkataulukkoa käytetään kullakin aluksella. Kantajaliitot taas katsovat, että yhtiö on toiminut työehtosopimuksen vastaisesti laskemalla takuupalkkoja. Niiden mukaan takuupalkkojen määrän muuttamisesta millään reitillä ei ole sovittu eikä yhtiö ole voinut toteuttaa muutosta yksipuolisesti.

Esitetty selvitys

Todistajana kuultu Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n asiantuntija C on kertonut aloittaneensa toimitsijana SMU ry:ssä vuonna 1996 ja olleensa tekemisissä nyt sovellettavan työehtosopimuksen kanssa siitä lähtien. C:n kertoman mukaan vuoden 2013 työehtosopimusneuvottelut oli aloitettu, koska yhtiö oli menettänyt paljon reittejä ja oli tarvetta tehdä korjausliikkeitä palkkatasoon. Tarkoituksena oli myös selkeyttää työehtosopimuksen tekstiä ja poistaa tarpeettomia kohtia. Palkkarakenne oli jo aiemmassa työehtosopimuksessa perustunut takuupalkkaan. Tarkoituksena oli helpottaa työnantajan palkanlaskentaa siten, että palkkausjärjestelmä olisi mahdollisimman yksinkertainen. Lähtökohtana olivat ELY-keskuksen määräämät yhteysalusten aikataulut. Näiden aikataulujen perusteella tiedettiin melko tarkasti, milloin ja kuinka paljon milläkin reitillä ja aluksella tehtiin töitä. Koska eri reittien työpäivien pituudet vaihtelivat, laadittiin kolme erilaista takuuylityötuntitaulukkoa, joista valittiin kullekin reitille sopiva taulukko (K1a ja b). Taulukoiden valinta kullakin reitillä tai aluksella neuvoteltiin ja sovittiin yhdessä työntekijä- ja työnantajapuolen kesken normaalin työehtosopimusneuvottelumenettelyn mukaisesti, eikä missään vaiheessa ollut puhetta sellaisesta, että työnantajalle jäisi yksipuolista harkintavaltaa sen suhteen, mitä taulukkoa milläkin reitillä jatkossa käytettäisiin. Työehtosopimus tuli voimaan 1.1.2015 ja oli voimassa vuoteen 2017 saakka. Siinä oli sovittu palkankorotuksista 1.3.2015 ja 1.3.2016. Näiden osalta tehtiin vain pöytäkirjat palkankorotusten tasosta. Tuolloin työehtosopimus ei ollut kuitenkaan katkolla, eikä neuvotteluja käyty kuin keväällä 2015 palkankorotusmekaniikasta ja korotuksen sijoittamisesta (K2). Reittisidonnaisuudesta ei keskusteltu vaan sitä sovellettiin aina kevääseen 2017 asti. Uusien alusten osalta työnantajan kanssa sovittiin jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti siitä, mihin palkkataulukkoon ne sijoitettaisiin. Neuvottelujen pohjana olivat aina ELY-keskuksen ilmoittamat aikataulut.

C on edelleen kertonut, että työehtosopimuksen vielä voimassa ollessa alettiin käydä keskustelua siitä, että epätasapuolisen kilpailutilanteen takia alalle olisi hyvä saada yksi toimialakohtainen työehtosopimus. Neuvottelut aloitettiin PALTA ry:n kanssa syksyllä 2016. Kevääseen 2017 saakka uuden työehtosopimuksen tekstiä kirjoitettiin hyvässä yhteistyössä työnantajapuolen kanssa, kunnes alettiin keskustella palkkausjärjestelmän yksityiskohdista. Erimielisyyden laajuus ja edellisen työehtosopimuskauden päättymisajankohdan läheneminen johtivat siihen, että osapuolet päätyivät neuvottelemaan valtakunnansovittelijan johdolla. Sovittelussa yritettiin vielä saada aikaan uusi ro-ro-matkustaja-alussopimus, mutta lopulta jouduttiin kuitenkin palaamaan vanhoihin sopimuksiin määrättyine tekstimuutoksineen. Palkankorotuksia vuodelle 2017 ei ollut tulossa, koska tämä oli niin sanottu nollavuosi.

Työntekijäpuoli halusi lisäksi korjata yhteysalusten palkkataulukkoja siten, että ei enää puhuttaisi viikkokohtaisesta ylityön määrästä. Työntekijäpuoli halusi niin sanotun vuorokausileikkurin, jotta työntekijä tietäisi saavansa ylityökorvauksen tehtyään esimerkiksi yli 10 tunnin päivän. Tämä muutos oli työntekijäpuolelle ehdoton vaatimus. Työntekijäpuolen ehdotuksesta yhteysalusten osalta sovittiinkin, että takuuylityöpalkkataulukot muutetaan viikkokohtaisista päiväkohtaisiin. Missään vaiheessa ei ollut puhetta siitä, että aiemmin sovitusta reittikohtaisuudesta luovuttaisiin. Tämä tarkoitti sitä, että jos jollakin reitillä oli aikaisemmin noudatettu 21 tuntia/viikko -takuuylityötaulukkoa, jatkossa reitillä noudatettaisiin 3 tuntia/päivä -takuuylityötaulukkoa. Työntekijäpuolelle oli selvää, että aluksilla noudatettaisiin jatkossa samoja taulukoita kuin ennenkin mutta vuorokausileikkurilla. Vain ylityön maksutavan oli tarkoitus muuttua. Palkkojen alentamisesta ei käyty mitään keskustelua eikä siitä, että työnantajalla olisi direktio-oikeuden perusteella oikeus muuttaa noudatettavaa taulukkoa. Työnantajan yksipuolisesti tekemä muutos siirtymisestä alhaisimpaan palkkataulukkoon kaikilla aluksilla vaikutti työntekijöiden palkkoihin eri tavalla riippuen siitä, mitä taulukkoa oli aiemmin sovellettu. Eniten muutos vaikutti niiden työntekijöiden palkkoihin, jotka olivat työskennelleet ylimmällä palkkataulukolla. Lisäksi ylityöt ryhdyttiin laskemaan alemmasta palkasta. C:n tietojen mukaan ELY-keskuksen asettamat aikataulut eivät kuitenkaan olleet muuttuneet tai työnantaja ei ainakaan ollut vedonnut tällaisiin muutoksiin. Aiemmin jatkuvan neuvottelun periaate oli toiminut hyvin tässä varustamossa.

Todistajana kuultu Suomen Konepäällystöliiton asiantuntija B on kertonut tulleensa mukaan syksyllä 2013 aloitettuihin työehtosopimusneuvotteluihin. Yhtiö oli menettänyt reittejä kilpailijoille ja tästä syystä keskusteltiin työntekijöiden palkkojen alentamisesta. Työnantaja halusi mahdollisimman yksinkertaisen palkkausjärjestelmän, minkä takia ylityökorvaukset sisällytettiin mahdollisimman laajasti peruspalkkoihin. ELY-keskuksen määrittelemien aikataulujen pohjalta laadittiin palkkataulukot 14, 21 ja 28 viikkoylityötunnin perusteella. Tässä yhteydessä myös sovittiin, mitä ylityötuntitaulukkoa milläkin reitillä sovellettiin työehtosopimuksen voimassa ollessa. Työehtosopimus tuli voimaan 1.1.2015 ja oli voimassa 28.2.2017 asti. Reittikohtaisuutta oli tarkoitus noudattaa koko sopimuskauden ajan.

Palkkataulukoita uusittiin maaliskuussa 2015. Kyse oli kuitenkin jo aiemmin työehtosopimusratkaisussa sovituista palkankorotuksista, joiden osalta neuvoteltiin vain korotusten laskentatavasta. Yhtä lailla vuoden 2016 korotus oli jo sovittu aiemmin. Työehtosopimus ei ollut tuolloin katkolla eikä mistään muista kysymyksistä neuvoteltu. Uusissa taulukoissa ei ollut tarvetta mainita reittejä, sillä jo kertaalleen sovitut asiat pysyivät ennallaan. Mitään sellaista keskustelua ei käyty, että aiemmin sovittua reittikohtaisuutta ei sovellettaisi. Tämä asia oli kaikille osapuolille selvää. Otava oli tullut uutena aluksena liikennöintiin vuodenvaihteessa 2015, ja tällä aluksella sovellettavasta taulukosta oli käyty neuvottelut työnantajan kanssa syksyllä 2014. Työnantaja oli esittänyt ELY-keskuksen ilmoittamat aikataulut, joiden pohjalta oli sovittu aluksella noudatettava taulukko. Samalla tavalla toimittiin Vikenin osalta (K6).

Seuraavasta työehtosopimuksesta alettiin B:n mukaan keskustella alkusyksystä 2016. Tavoitteena oli saada koko toimialaa koskeva valtakunnallinen työehtosopimus, jotta kaikki kilpailijat saataisiin samalle viivalle. Neuvotteluja käytiin työntekijä- ja työnantajapuolen välillä kevääseen 2017 saakka, jolloin neuvottelut kariutuivat palkkausjärjestelmää koskeviin erimielisyyksiin. Osapuolet päätyivät neuvottelemaan asiasta valtakunnansovittelijan johdolla. Aluksi yritettiin vielä löytää yhteisymmärrys koko toimialaa koskevan työehtosopimuksen aikaansaamiseksi, mutta lopulta jouduttiin toteamaan, että oli palattava neuvottelemaan vanhojen sopimusten pohjalta. B:n mukaan sovittelun tuossa vaiheessa molemmille osapuolille oli selvää, että vanhoja sopimuksia jatketaan niihin erikseen mahdollisesti tehtävin muutoksin. Sekä työntekijä- että työnantajapuoli tekivät erilaisia ehdotuksia, joista keskusteltiin. Palkankorotuksista käytiin sen verran keskustelua, että niiden oli noudatettava niin sanottua yleistä linjaa eli korotuksia ei vuodelle 2017 tullut. Palkan alentamisesta ei ollut mitään puhetta.

Työntekijäpuoli ei ollut tyytyväinen viikkokohtaiseen takuuylityöjärjestelmään, joten se esitti siirtymistä päiväkohtaiseen järjestelmään. Missään muualla kotimaanliikenteen vastaavissa työehtosopimuksissa ei ollut tällaista viikkokohtaista järjestelmää. Sen sijaan haluttiin, että ylityöstä maksettaisiin erillinen korvaus, kun päiväkohtainen ylityöraja ylittyy. Tästä oli käyty jonkin verran keskustelua pitkin neuvotteluja, mutta erityisesti tästä keskusteltiin sovittelun loppuvaiheessa, kun pääneuvottelijat pitivät yhteisen palaverin sovittelijan johdolla. Työnantajapuolelta neuvotteluun osallistui E. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan työnantajalle aiheutuva kustannusten nousu siirtymisestä päiväkohtaisiin taulukoihin olisi ollut vähäinen, noin kuuden prosentin luokkaa. B oli neuvottelun loppupuolella esittänyt E:lle laskelman tästä muutoksen aiheuttamasta kustannusvaikutuksesta (K7). E ei ollut kuitenkaan kommentoinut laskelmaa mitenkään. Myöskään sovittelija ei ollut ottanut kantaa kustannuslaskelmaan. Hän oli pitänyt lähinnä huolta siitä, että palkkoihin ei tulisi yleiskorotuksia. Pääneuvottelijoiden yhteisen palaverin jälkeen sovittelija oli antanut sovintoehdotuksensa.

Osapuolten hyväksymä sovittelijan sovintoehdotus ei sisältänyt muita muutoksia aikaisempaan työehtosopimukseen kuin sen, että viikkokohtaiset takuuylityötuntitaulukot muutetaan päiväkohtaisiksi. Taulukoihin sinänsä tai siihen, mitä taulukkoa milläkin reitillä sovelletaan, ei tehty mitään muutoksia. Missään vaiheessa ei ollut puhetta siitä, että työnantaja voisi tästä eteenpäin direktiollaan valita sovellettavan taulukon. Sen sijaan selvää oli, että samoja taulukoita noudatettaisiin samoilla reiteillä kuin aikaisemminkin, ainoa muutos oli siirtyminen päiväkohtaisiin taulukoihin.

Todistelutarkoituksessa kuultu Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n puheenjohtaja D on ollut mukana neuvottelemassa koko toimialan kattavasta työehtosopimuksesta. Neuvottelut alkoivat vuonna 2016. Tekstiosio saatiin tehtyä hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta palkka-asioita käsiteltäessä ilmeni isoja näkemyseroja. Sopimuksesta päädyttiin neuvottelemaan valtakunnansovittelijan johdolla.

D on kertonut, että sovittelussa yritettiin aluksi keskustella toimialakohtaisesta sopimuksesta. Neuvottelujen loppuvaiheessa kuitenkin todettiin, että se oli näkemyserojen vuoksi syytä unohtaa ja että oli palattava takaisin olemassa oleviin työehtosopimuksiin ja tehtävä niihin niin sanotut kiky-tarkistukset. Pääneuvottelijat pitivät viimeisen neuvottelun, jossa oli mukana sovittelijan lisäksi D, B ja E. Yksimielisyys vallitsi silloin, että ro-ro-matkustaja-alussopimus oli unohdettava ja edettävä vain tekemällä tarvittavat muutokset vanhaan sopimukseen. Työntekijäpuoli halusi siirtyä viikkokohtaisesta takuuylityöpalkkajärjestelmästä päiväkohtaiseen takuuylityöpalkkajärjestelmään. B oli esittänyt kustannuslaskelmia työnantajapuolen edustaja E:lle, jonka kanssa käytiin läpi, mitä muutos tarkoittaisi kustannusten osalta. D:n käsityksen mukaan E ymmärsi, mitä työntekijäpuoli tarkoitti. Takuupalkkojen tasosta eri reiteillä ei tässä yhteydessä keskusteltu, koska ne oli sovittu jo aikaisemmassa työehtosopimuksessa, eikä niitä ollut tarkoitus muuttaa. Ylipäätään palkkausrakenteen muutoksesta ei ollut puhetta enää tässä vaiheessa. Myöskään työnantajan direktio-oikeudesta ei keskusteltu. Tämän palaverin jälkeen osapuolet olivat siirtyneet odottamaan sovittelijan sovintoehdotusta, joka oli lopulta työntekijäpuolen esityksen mukainen.

Ylipäätään oli D:n mukaan poikkeuksellista, että takuuylityöpalkka maksetaan viikkokohtaisesti. Alun perin tähän oli suostuttu vain yhtiön huonontuneen taloudellisen tilanteen vuoksi. Koska tilanne oli sittemmin normalisoitunut, työntekijäpuoli halusi, että takuuylityöpalkka maksettaisiin päiväkohtaisesti.

Todistajana kuultu X Oy:n entinen henkilöstöpäällikkö E on kertonut, että yhtiön ainoa asiakas on Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka käytännössä päättää alusten ja reittien liikennemäärät. Näin ollen työntekijöiden työmäärä ja ylityön määrä kullakin aluksella ja reitillä oli melko hyvin etukäteen tiedossa ja tästä syystä takuuylityöpalkasta oli sovittu.

Valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä sovintoneuvotteluissa keväällä 2017 työnantajapuolen kanta E:n mukaan oli, että työnantajalle tulevat kustannukset eivät saisi nousta. Myös valtakunnansovittelija antoi neuvotteluille sellaiset reunaehdot, että lopputuloksen tulee seurata yleistä kiky-linjaa. Sovintoneuvottelujen kuluessa työntekijäpuolelta tuli erilaisia ehdotuksia, joita työnantajapuoli kävi läpi ja teki laskelmia niiden kustannusvaikutuksista. Palkkauksen osalta keskusteltiin lähinnä yleisistä linjoista. Tietyistä aluksista tai reiteistä ei sen sijaan puhuttu. Neuvotteluiden loppupuolella työntekijäpuoli esitti siirtymistä viikkokohtaisesta takuuylityöpalkkajärjestelmästä päiväkohtaiseen takuuylityöpalkkajärjestelmään. E ei ole muistanut nähneensä neuvottelupöydässä kantajan kirjallisena todisteena esittämiä B:n sovittelussa laatimia muistiinpanoja ja laskelmia (K7). Hän ei ole muistanut myöskään muutoin keskustelleensa tällaisista laskelmista. Viimeisessä neuvottelussa, jossa E oli ollut yksin työnantajapuolen edustajana, oli keskusteltu vain yleisistä linjoista ja sovintoehdotukseen tulevista kirjauksista. Yksityiskohdista kuten yksittäisistä reiteistä ei käyty keskustelua.

Todistajana kuultu Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n asiantuntija F on kertonut olleensa työnantajapuolen tukena valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä sovintoneuvotteluissa. Kysymyksessä oleva työehtosopimus ei sinänsä ollut F:lle tuttu. Neuvotteluissa työnantajapuoli haki kustannusneutraalia ratkaisua. Ehdotuksia tehtiin puolin ja toisin ja niiden kustannusvaikutuksia laskettiin koko ajan. F:n näkemyksen mukaan mikään kustannusvaikutus ei voinut tulla työnantajalle yllätyksenä vaan kaikilla oli hyvin tarkkaan tiedossa, mistä ollaan neuvottelemassa. F on kertonut valtakunnansovittelijan todenneen, että lopputuloksen tulee olla yleisen kiky-linjan mukainen. Hän itse oli mukana neuvotteluissa koko ajan lukuun ottamatta viimeistä päivää ja yötä, jolloin neuvottelupöytään kutsuttiin vain E. Palkkataulukoista tai reiteistä ei F:n läsnä ollessa keskusteltu. F ei ole tarkkaan muistanut, mitä E kertoi tullessaan viimeisestä neuvottelusta.

Todistajana kuultu X Oy:n entinen henkilöstöjohtaja G on kertonut, että syksystä 2016 alkuvuoteen 2017 työnantajapuoli neuvotteli ja teki tiivistä yhteistyötä kantajaliittojen kanssa, jotta toimialalle saataisiin yksi yhteinen valtakunnallinen työehtosopimus. Neuvottelut kuitenkin päättyivät erimielisyyteen siitä, mitä palkkataulukoita käytetään ja minkälaista palkkaa maksetaan. Lopulta ajauduttiin valtakunnansovittelijan johdolla käytäviin sovintoneuvotteluihin. Valtakunnansovittelija toi esiin, että lopputuloksen oli oltava yleisen kiky-linjan mukainen. Sovintoneuvottelut etenivät siten, että työntekijäpuoli teki ehdotuksia ja sen jälkeen työnantajapuoli laski ehdotusten kustannusvaikutuksia yhtiölle. Työnantajapuoli oli koko ajan selvillä eri ehdotusten kustannusvaikutuksista. Esitys siirtymisestä viikkokohtaisesta takuuylityöpalkkajärjestelmästä päiväkohtaiseen takuuylityöpalkkajärjestelmään tuli työntekijäpuolelta. Tässä yhteydessä ei keskusteltu yksityiskohdista kuten nimenomaisista aluksista tai reiteistä. Työnantajan lähtökohta oli koko ajan ollut se, että yhtiön tuli saada päättää siitä, mitä takuupalkkataulukkoa milläkin reitillä käytetään. Tämä oli yhtiölle tärkeä asia, koska yhtiö oli sidottu ELY-keskuksen tilaamiin liikennemääriin. G:n mukaan työnantajapuoli oli keskustellut sovittelijan kanssa asiasta ja sovittelijan kanta oli ollut se, että taulukon valinta kuului työnantajan päätösvaltaan. Kun E oli ollut viimeisessä neuvottelussa, työnantajapuoli kävi hänen kanssaan läpi, mitä neuvottelussa oli sovittu. Erityisesti oli E:ltä kysytty sitä, saako varustamo jatkossa itse päättää mitä takuupalkkataulukkoa milläkin reitillä noudatetaan. G on kertonut, että E:n mukaan mitään ei ollut siitä sovittu. G:n muistiinpanojen mukaan E oli keskustellut liittojen kanssa sovittelijan läsnäollessa, että takuupalkkataulukot tarkasteltaisiin tai päivitettäisiin nykytilaa vastaavaksi alus- ja reittikohtaisesti.

Todistelutarkoituksessa kuultu A Oy:n kehitysjohtaja H on kertonut, että yhtiön lauttaliikenne hoidetaan siten, että Varsinais-Suomen ELY-keskus tilaa palvelun ja liikenteen aikataulut määräytyvät sen mukaan. H:n mukaan yhtiö ei ollut koskaan tehnyt takuuylityötuntitaulukoiden valinnan osalta sopimusta työntekijäliittojen kanssa vaan taulukko oli aina valittu sen mukaan, mikä parhaiten sopii kunkin aluksen ja reitin aikatauluihin. ELY-keskuksen ilmoitettua aikataulut työnantaja oli toki käynyt keskusteluja työntekijäpuolen kanssa, mutta työnantaja oli viime kädessä päättänyt taulukon valinnasta. Työntekijäpuolen esittämä näkemys johtaisi siihen, että joillakin reiteillä maksettaisiin juuri niistä tunneista, jolloin työtä myös oikeasti tehdään ja toisilla taas maksettaisiin paljon sellaisistakin tunneista, jolloin työtä ei oikeasti tehdä. Tämä asettaisi työntekijät epätasapuoliseen asemaan.

H on edelleen kertonut, että valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä sovintoneuvotteluissa työntekijöiden ansiotason vaikutus työnantajan kustannuksiin ei ollut yleisen keskustelun kohteena. Työnantajapuoli kuitenkin laski koko ajan neuvottelujen aikana esitettyjen ehdotusten kustannusvaikutuksia. Työntekijäpuolelta tuli ehdotus siirtymisestä viikkokohtaisesta takuuylityöpalkkajärjestelmästä päiväkohtaiseen takuuylityöpalkkajärjestelmään. Työnantajapuoli keskusteli sovittelijan kanssa siitä, että työnantajan tulisi saada päättää, mikä taulukko kullekin reitille valitaan. Sovittelija oli tästä samaa mieltä työnantajapuolen kanssa. Työntekijäpuoli ei ollut läsnä tässä keskustelussa. H:n mukaan yhtiö noudattaa tällä hetkellä jokaisella aluksella ja reitillä 10 tuntia/päivä -taulukkoa, mikä tarkoittaa sitä, että jos päivässä tehdään yli kymmenen tuntia töitä, siitä maksetaan normaali ylityökorvaus. Aikaisempaan verrattuna työntekijöiden ansiotaso on joillakin reiteillä noussut ja joillakin laskenut. Yhtiön kokonaiskustannukset ovat nousseet enintään kaksi prosenttia. Kantajaliittojen kannan mukainen taulukoiden valinta olisi H:n arvion mukaan tarkoittanut noin neljän prosentin kustannusten nousua.

Kantaja on esittänyt kirjallisena todisteena 27.4.2017 päivätyn valtakunnansovittelijan laatiman sovintoehdotuksen (K4), jonka osapuolet ovat sanottuna päivänä hyväksyneet. Sovintoehdotuksen ensimmäisellä sivulla todetaan, että osapuolet jatkavat niiden välillä 1.3.2014 - 28.2.2017 voimassa olleen työehtosopimuksen voimassaoloa liitteessä 1 todetulla tavalla. Liitteen 1 saatetekstin mukaan 1.3.2014 - 28.2.2017 voimassa olleiden työehtosopimusten osapuolet jatkavat sopimusten ja niihin liittyvien liitesopimusten sekä erillisten pöytäkirjojen voimassaoloa jäljempänä sovitulla tavalla ja muutoksin. Liitteen kohta 2. koskee palkkojen ja luontoisetujen tarkistamista. Kohdassa on todettu, että työehtosopimusten mukaisia palkkoja ei koroteta ensimmäisen sopimusvuoden aikana. Palkkoja sekä euromääräisiä lisiä ja korvauksia korotetaan 1.3.2018 merenkulun yleisen linjan mukaisesti. Kohta 3.3 koskee ylityön korvaamista yhteysaluksilla. Kohta kuuluu seuraavalla tavalla: Yhtiön yhteysaluksilla muutetaan ylitöiden korvaaminen siten, että nykyiseen takuupalkkaan sisältyvät ylityöt 14 t/vko, 21 t/vko ja 28 t/vko muutetaan päiväkohtaisiksi, eli 2 t/pv, 3 t/pv ja 4 t/pv. Takuupalkkaan vuorokaudessa sisältyvien ylityötuntien lisäksi vuorokaudessa tehdyt ylityötunnit korvataan siten kuin työehtosopimuksessa on määrätty (yhden ylityötunnin hinta on 1/90 ylityöpalkasta). Tässä kohdassa tarkoitetut muutokset tulevat voimaan 1.6.2017 alkaen.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimus 1.1.2015 – 28.2.2017

Osapuolten välillä aiemmin voimassa olleessa työehtosopimuksessa on jo edellä todetuin tavoin sovittu, että X Oy maksaa Velkuan reitillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle takuupalkan 21 ylityötunnin per viikko mukaisesti ja Kasnäs-Hiittisen sekä Kustavi-Iniön reiteillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle takuupalkan 28 ylityötunnin per viikko mukaisesti.

Selvitetyksi on tullut, että mainittua työehtosopimusta koskevat neuvottelut on käyty syksyllä 2013. Neuvotteluissa mukana olleet C ja B ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että sopimusneuvottelut on tuolloin aloitettu, koska yhtiö on menettänyt kilpailutuksissa reittejä ja tämän johdosta palkkoja on ollut tarvetta alentaa. Tarkoituksena on ollut myös helpottaa työnantajan palkanlaskentaa siten, että palkkausjärjestelmä olisi mahdollisimman yksinkertainen. ELY-keskuksen määräämät yhteysalusten aikataulut ovat olleet lähtökohtana takuuylityötuntitaulukoiden laadinnassa sekä siinä, miten eri reitit niille sijoitetaan. Tätä ovat korostaneet myös kaikki työnantajapuolen todistajat. Koska eri reittien työpäivien pituudet ovat vaihdelleet, on laadittu kolme erilaista takuuylityötuntitaulukkoa, joista on valittu kullekin reitille sopiva taulukko (K1a ja b). C:n mukaan taulukoiden valinta kullakin reitillä tai aluksella on neuvoteltu ja sovittu yhdessä työntekijä- ja työnantajapuolen kesken normaalin työehtosopimusneuvottelumenettelyn mukaisesti, eikä missään vaiheessa ole ollut puhetta siitä, että työnantajalle jäisi yksipuolista harkintavaltaa sen suhteen, mitä taulukkoa milläkin reitillä jatkossa käytettäisiin. C ja B ovat kertoneet, että reittikohtaisuutta on ollut tarkoitus soveltaa koko sopimuskauden ajan.

Vastaaja on vedonnut siihen, että 5.6.2015 allekirjoitetussa tarkistuspöytäkirjassa ja sen liitteenä olevassa takuupalkkataulukossa ei reittejä ole enää mainittu (K2). Myöskään vuonna 2016 palkkoja korotettaessa uusissa takuupalkkataulukoissa ei ole mainittu reittejä ja aluksia (K3a ja K3b). C:n ja B:n kertomusten perusteella on kuitenkin tullut selvitetyksi, että kyse on ollut työehtosopimuksessa jo sovituista palkankorotuksista ja korotuksen laskentatavasta eikä reittikohtaisuudesta näissä yhteyksissä ole enää keskusteltu. Heidän mukaansa osapuolille on ollut selvää, että uusissa taulukoissa ei ole ollut tarvetta mainita reittejä, koska nämä jo kertaalleen työehtosopimuksessa sovitut asiat ovat pysyneet ennallaan.

Vastaaja on lisäksi vedonnut siihen, että uudet reitit ja lautat (Otava ja Viken) eivät ole takuupalkkataulukoissa mukana. Selvityksi on tullut, että nämä alukset ovat tulleet yhtiön liikennöintiin työehtosopimuksen voimassa ollessa vuosina 2015 ja 2016. C ja B ovat kertoneet, että uusien alusten osalta työnantajan kanssa on sovittu jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti siitä, mihin palkkataulukkoon alukset sijoitettaisiin. Työnantaja on esittänyt ELY-keskuksen ilmoittamat aikataulut, joiden pohjalta on yhdessä sovittu aluksella noudatettava taulukko (K6). H:n mukaan työnantaja on käynyt keskusteluja työntekijäpuolen kanssa, mutta työnantaja on kuitenkin viime kädessä päättänyt taulukon valinnasta. Sekä C ja B että kaikki työnantajapuolen todistajat ovat edellä jo todetuin tavoin yhdenmukaisesti kertoneet, että neuvottelujen pohjana ovat aina olleet ELY-keskuksen ilmoittamat aikataulut.

Yhteenvetona esitetystä selvityksestä työtuomioistuin katsoo, että 1.1.2015 – 28.2.2017 voimassa olleella työehtosopimuksella on osapuolia sitovalla tavalla sovittu siitä, että yhtiö maksaa Velkuan reitillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle takuupalkan 21 ylityötunnin per viikko mukaisesti ja Kasnäs-Hiittisen sekä Kustavi-Iniön reiteillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle takuupalkan 28 ylityötunnin per viikko mukaisesti. Yhtiön vetoamilla seikoilla ei ole merkitystä asian arvioinnin kannalta tältä osin. Näin ollen asiassa on ratkaisevaa se, mitä valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä sovintoneuvotteluissa ja neuvottelujen jälkeen laaditulla, osapuolten hyväksymällä sovintoratkaisulla on sovittu takuuylityötuntitaulukoiden käytön osalta Velkuan, Kasnäs-Hiittisen ja Kustavi-Iniön reiteillä.

Työehtosopimuksen uudistaminen 27.4.2017

Osapuolet ovat 27.4.2017 uudistaneet työehtosopimuksen hyväksymällä valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Sovintoehdotuksen liitteen 1 kohtaan 3.3 on kirjattu, että Yhtiön yhteysaluksilla muutetaan ylitöiden korvaaminen siten, että nykyiseen takuupalkkaan sisältyvät ylityöt 14 t/vko, 21 t/vko ja 28 t/vko muutetaan päiväkohtaisiksi, eli 2 t/pv, 3 t/pv ja 4 t/pv. Työtuomioistuimessa kuullut todistajat ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että osapuolet eivät ole neuvotteluissa sopineet missään vaiheessa siitä, minkä taulukon mukaan takuupalkkoja maksetaan kullakin reitillä. Keskustelua ei ole myöskään käyty työnantajan direktio-oikeudesta tältä osin tai siitä, että takuupalkat laskisivat.

C:n, B:n ja D:n mukaan työntekijäpuoli on halunnut siirtyä viikkokohtaisesta päiväkohtaiseen takuuylityöpalkkajärjestelmään, koska järjestelmä on työntekijälle edullisempi ja se on käytössä alalla muutoinkin. Heidän mukaansa ainoa sovintoneuvottelujen johdosta tapahtunut muutos on ollut se, että viikkokohtaisesta taulukosta on siirrytty päiväkohtaiseen taulukkoon. Työntekijäpuoli on ollut siinä käsityksessä, että takuupalkkojen tasosta eri reiteillä on sovittu jo aikaisemmassa työehtosopimuksessa, eikä muutoksia vanhaan työehtosopimukseen tältä osin ole tehty. Cn, B:n ja D:n mukaan myös työnantajapuoli on ymmärtänyt, mitä työntekijäpuoli on kyseisellä tekstimuutoksella tarkoittanut. Työtuomioistuin toteaa, että työnantajan on täytynyt ymmärtää, että työntekijäpuoli ei olisi itse vaatinut siirtymistä järjestelmään, jossa takuupalkat mahdollisesti laskisivat.

E:n ja F:n mukaan työnantajapuolen tavoite sovintoneuvotteluissa on ollut saada aikaan työnantajalle kustannusneutraali ratkaisu. D ja B ovat uskottavasti kertoneet siitä, että B on pääneuvottelijoiden viimeisessä neuvottelussa esittänyt E:lle laskelman (K7), jonka mukaan työntekijäpuolen arvion mukaan kustannukset nousisivat noin kuusi prosenttia päiväkohtaisiin takuupalkkataulukoihin siirryttäessä. E ei ole B:n mukaan kommentoinut asiaa mitenkään. D taas on kertonut olleensa siinä käsityksessä, että E on kuitenkin ymmärtänyt, mitä työntekijäpuoli on tarkoittanut. E itse ei ole muistanut keskustelleensa tuossa neuvottelussa mistään laskelmista tai yksityiskohdista vaan yksinomaan suurista linjoista ja sovintoehdotukseen tulevista kirjauksista. Kaikki työnantajapuolen todistajat ovat kuitenkin kertoneet siitä, että laskelmia on neuvottelujen aikana tehty jatkuvasti ja työnantaja on ollut tarkkaan selvillä siitä, mitkä ovat olleet kunkin ehdotuksen kustannusvaikutukset. H:n mukaan kantajaliittojen kannan mukainen taulukoiden valinta olisi tarkoittanut noin neljän prosentin kustannusten nousua, kun ne nyt ovat nousseet enintään kaksi prosenttia. Työtuomioistuin katsoo, että työntekijäpuolen tulkinta takuupalkkataulukoiden aiemmin sovitusta reittikohtaisuudesta ja päiväkohtaisiin taulukoihin siirtymisen kustannusvaikutuksista on täytynyt olla työnantajan tiedossa jo neuvottelujen aikana.

G ja H ovat kertoneet, että työnantajalle on ollut neuvotteluissa tärkeää, että työnantaja sai valita sopivan ylityötuntitaulukon kullekin reitille, koska lauttaliikenteen määrän ja aikataulut päätti käytännössä Varsinais-Suomen ELY-keskus eikä työnantaja. G:n ja H:n kertomuksen mukaan työnantajapuoli on keskustellut asiasta sovittelijan kanssa, joka on ollut työnantajapuolen kanssa samaa mieltä siitä, että työnantaja päättäisi taulukon valinnan kullekin reitille. Työtuomioistuimella ei sinänsä ole mitään syytä epäillä etteikö tällaista keskustelua olisi käyty. Työntekijäpuoli ei kuitenkaan ole ollut tässä keskustelussa mukana. Kaikki todistajat ovat edellä todetuin tavoin kertoneet, että tällaista keskustelua ei ole osapuolten välillä käyty. G on kertonut kirjanneensa muistiinpanoihinsa, että E on keskustellut liittojen kanssa sovittelijan läsnäollessa, että takuupalkkataulukot tarkasteltaisiin tai päivitettäisiin nykytilaa vastaavaksi alus- ja reittikohtaisesti. E itse ei ole kuitenkaan tällaisesta kertonut häntä työtuomioistuimessa kuultaessa. Ylipäätään G:n muistiinpanon merkitys ja tarkoitus on jäänyt epäselväksi.

Johtopäätöksenään edellä selostetusta työtuomioistuin katsoo, että takuupalkkojen alentamisesta kanteessa tarkoitetuilla reiteillä ei ole sovittu 27.4.2017 hyväksytyssä työehtosopimusratkaisussa eikä asiassa esitetty selvitys osoita, että tämä olisi ollut myöskään osapuolten yhteinen, sovintoesitykseen kirjaamaton tarkoitus. Sen sijaan selvitetyksi on tullut, että ainoa muutos taulukoiden osalta on ollut hyväksyttyyn sovintoehdotukseen kirjattu siirtyminen viikkokohtaisesta päiväkohtaiseen takuupalkkaan. Kun muusta ei ole näytetty sovitun, yhtiö ei ole yksinomaan sovittelijan kanssa käydyn keskustelun perusteella voinut perustellusti jäädä siihen käsitykseen, että se voisi yksipuolisesti alentaa takuupalkkoja kanteessa tarkoitetuilla reiteillä.

Yhtiö on edellä selostetuilla perusteilla toiminut työehtosopimuksen vastaisesti muuttaessaan yksipuolisesti Velkuan, Kasnäs-Hiittisen ja Kustavi-Iniön reiteillä maksettuja takuupalkkoja 1.6.2017 ja alkaessaan noudattaa niillä takuupalkkataulukkoa, joka perustuu kahteen ylityötuntiin päivässä, jolloin takuupalkat mainituilla reiteillä ovat laskeneet. Asiassa ei ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että tulkinta olisi tältä osin vastaajan väittämin tavoin tasapuolisen kohtelun vastainen. Kaikki todistajat ovat kertoneet siitä, että eri taulukot on luotu reittien aikataulut ja aluksilla tehtävä työ huomioon ottaen, mikä osaltaan vähentää takuupalkkajärjestelmälle ominaista mahdollista epätasapuolisuutta. Selvitystä aikataulujen muutoksista ei ole tältä osin esitetty.

Ensimmäisen ja toisen vahvistusvaatimuksen takuupalkkojen määrät ovat riidattomat. Kolmannen vahvistusvaatimuksen osalta on niinikään riidatonta, että työehtosopimuksen mukaan palkkoja on tullut korottaa 1.3.2018 lukien 1,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Kanne on edellä lausutuilla perusteilla hyväksyttävä.

Oikeudenkäyntikulut

X Oy on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n, Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry yhteiset oikeudenkäyntikulut korkoineen oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla. Oikeudenkäyntikulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin:

1. vahvistaa, että X Oy:n on tullut maksaa 1.6.2017 – 28.2.2018 Kasnäs-Hiittinen ja Kustavi-Iniö -reiteillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle miehistölle ja päällystölle kuukausittaista takuupalkkaa X Oy:n yhteysaluksia koskevan työehtosopimuksen perusteella tehtäväkohtaisesti seuraavasti:

- päällikölle ilman määrävuosilisiä 3.736 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 4.296 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.726 euroa;

- perämiehelle ilman määrävuosilisiä 3.399 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.909 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.299 euroa:

- konepäällikölle ilman määrävuosilisiä 3.550 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 4.083 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.491 euroa;

- konemestarille ilman määrävuosilisiä 3.349 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.852 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.237 euroa;

- matruusille ilman määrävuosilisiä 2.970 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.416 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3.758 euroa; ja

- kansimiehelle ilman määrävuosilisiä 2.803 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.224 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3.546 euroa,

2. vahvistaa, että X Oy:n on tullut maksaa 1.6.2017 – 28.2.2018 Velkuan reitillä liikennöivillä aluksilla työskentelevälle miehistölle ja päällystölle kuukausittaista takuupalkkaa X Oy:n yhteysaluksia koskevan työehtosopimuksen perusteella tehtäväkohtaisesti seuraavasti:

- päällikölle ilman määrävuosilisiä 3.404 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.914 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.306 euroa;

- perämiehelle ilman määrävuosilisiä 3.097 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.562 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3.918 euroa;

- konepäällikölle ilman määrävuosilisiä 3.234 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.719 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 4.091 euroa;

- konemestarille ilman määrävuosilisiä 2.921 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.359 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3.695 euroa,

- matruusille ilman määrävuosilisiä 2.724 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 3.133 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3446 euroa; ja

- kansimiehelle ilman määrävuosilisiä 2.571 euroa, määrävuosilisillä kolme, kuusi ja yhdeksän vuotta 2.957 euroa ja määrävuosilisillä kolme, kuusi, yhdeksän ja viisitoista vuotta 3.252 euroa,

3. vahvistaa, että X Oy:n on tullut korottaa edellä kohdissa 1 ja 2 todettuja palkkoja 1.3.2018 lukien 1,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella ja

4. velvoittaa X Oy:n korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n, Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 15.798,16 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Lavikkala, Lehto ja Helenius jäseninä. Valmistelija on ollut Willstedt.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Lavikkala, jonka lausuntoon jäsen Nyyssölä yhtyi, lausui:

Asiassa on kysymys siitä, minkä sisältöinen työehtosopimus osapuolten välille on syntynyt 27.4.2017 siltä osin, kuin kyse on käytettävän takuupalkkataulukon määräytymisestä.

Kantajan mukaan takuupalkkojen tasosta oli sovittu jo aiemmassa työehtosopimuksessa. Päiväkohtaisten taulukoiden käyttöönotto ei saanut johtaa takuupalkkojen alentumiseen, koska sellaisesta ei ollut sovittu.

Vastaaja on katsonut työehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi sen, että työnantaja saa valita käytettävän taulukon direktio-oikeutensa perusteella. Taulukon valinnalla on pyritty siihen, että takuuylityötuntien määrä vastaa mahdollisimman tarkasti Ely-keskuksen ilmoittamiin lauttojen aikatauluihin perustuvia todellisia ylityötunteja.

Asiassa on riidatonta, että päiväkohtaisiin taulukoihin on siirrytty työntekijäpuolen aloitteesta ja että hyväksytty sovintoesitys on perustunut työntekijäpuolen laatimaan tekstiin. Olennaista on, onko työnantajapuolen neuvottelijoille voinut perustellusti jäädä se käsitys, että työnantaja voi valita sovellettavan takuupalkkataulukon.

Esimerkiksi Otava- ja Viken-aluksista kertoessaan todistaja H on kertonut, että työnantaja on käynyt keskusteluja työntekijäpuolen kanssa, mutta työnantaja on kuitenkin viime kädessä päättänyt valittavan taulukon.

Asiassa on myös näytetty todistajien G ja H kertomusten perusteella, että taulukon valintaa koskeva kysymys on ollut työnantajapuolelle tärkeä ja että asiasta on keskusteltu valtakunnansovittelijan kanssa. Työnantajapuolen kanta on ollut, että työnantajan tuli saada päättää, mitä taulukkoa käytetään, ja sovittelija oli ollut asiasta samaa mieltä. Työntekijäpuolen edustajat eivät olleet läsnä näissä keskusteluissa.

Asiassa ei ole esitetty mitään, mikä horjuttaisi edellä kuvattua näyttöä käydystä keskustelusta.

Valtakunnansovittelijan esittämä kanta ei ratkaise työehtosopimuksen oikeaa tulkintaa, mutta katson, että työnantajapuolen neuvottelijoilla on ollut sen perusteella perusteltu syy uskoa, että työnantaja saa päättää käytettävästä taulukosta direktio-oikeutensa perusteella.

Tätä tukee myös se, että työntekijäpuolen tulkinta olisi johtanut noin neljän prosentin kustannusten nousuun. Ei voida pitää uskottavana, että työnantajapuoli olisi tietoisesti hyväksynyt tämän sisältöisen sopimuksen näissä olosuhteissa.

Työntekijäpuolella ja työnantajapuolella on siis kummallakin ollut perustellusti oma, erilainen käsityksensä työehtosopimuksen sisällöstä. Riitakysymys on siksi ratkaistava tulkintariskin jakoa koskevien periaatteiden mukaan.

Työtuomioistuimen käytännössä ja oikeuskirjallisuudessa (Saloheimo: Työehtosopimusoikeuden perusteet, 2008) on katsottu, että työehtosopimuksen muutosta esittäneeltä taholta voidaan edellyttää asianmukaista selvitystä esityksen sisällöstä. Velvollisuuden laiminlyönti johtaa siihen, että esityksen tekijä kantaa riskin sopimuksen tulkinnanvaraisuudesta.

Arvioidessani selvitysvelvollisuuden sisältöä tässä jutussa kiinnitän huomiota myös siihen, että työntekijäpuolen neuvottelijat ovat olleet ammattiliittojen edustajia, kun taas työnantajapuolen neuvottelijat ovat olleet yksittäisen yrityksen toimihenkilöitä.

Edellä esitetyn perusteella katson, että työntekijäpuoli kantaa riskin siitä, että työehtosopimus on jäänyt tulkinnanvaraiseksi. Sitä on näin ollen tulkittava työnantajapuolen esittämällä tavalla.

Edellä sanotun perusteella hylkään kanteen ja velvoitan kantajaliitot korvaamaan X Oy:n oikeudenkäyntikulut 22.746,25 eurolla.

 
Julkaistu 4.12.2018