TT 2018:105

Työehtosopimuksen tulkinta

Diaarinumero: R 153/17
Antopäivä: 10.12.2018

Kysymys siitä, olisiko osakeyhtiön tullut soveltaa sen palvelukseen kunnallisesta liikelaitoksesta liikkeen luovutuksella siirtyneisiin toimihenkilöihin energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevan pöytäkirjan määräyksiä. Työtuomioistuin katsoi, että pöytäkirjan sanamuoto, osapuolten tarkoitus ja pöytäkirjan soveltamiskäytäntö eivät osoittaneet tällaista tulkintaa. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Energiateollisuus ry

X Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.6.2018

Jatkettu valmistelu 2.10.2018

Pääkäsittely 23.10.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Energiateollisuus ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.2.2017–31.1.2018 osana noudatettavassa yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevassa pöytäkirjassa 12.9.2016 on muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YHTIÖITETTYJEN LIIKELAITOSTEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

1 Pöytäkirjan soveltamisala

Pöytäkirja koskee yrityksiä, jotka 1.2.2017 siirtyvät kunnallisesta työehtosopimuksesta tämän sopimuksen piiriin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Työaikajärjestelyt

2.1 Uudet määräykset mahdollistavat myös nykyisten työaikajärjestelmien käytön, ellei paikallisesti toisin sovita.

3 Kuntasopimuksesta paikallisesti sovitut poikkeamat

Viimeistään sopimuksen tultua voimaan käydään yrityskohtaisesti läpi paikalliset sopimukset ja menettelyt sekä sovitaan tarvittavista järjestelyistä, joilla kokonaisuutena taataan yksittäisten toimihenkilöiden ansiotason säilyminen sopimusmuutostilanteessa.

4 Vuosilomat

4.1 Kunnalliseen työehtosopimukseen sidotun Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksen palveluksessa tämän sopimusratkaisun voimaan tullessa olevan toimihenkilön, jonka työsuhde on alkanut ennen 1.4.2017, vuosiloma kertyy

lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2016 – 31.3.2017 kunnallisen työehtosopimuksen mukaan. Näin kertynyt loma pidetään ja sen ajalta maksettava palkka määräytyy kyseisen sopimuksen mukaisesti.

4.2 Niiden toimihenkilöiden, joiden työsuhde alkaa 1.4.2017 tai sen jälkeen, vuosiloma määräytyy työsuhteen alusta saakka vuosilomalain mukaisesti. Muiden osalta vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuodesta

1.4.2017 – 31.3.2018 lähtien vuosilomalain mukaisesti.

4.3 Toimihenkilöille, joiden työsuhde on jatkunut 31.3.2017 mennessä vähintään vuoden ajan, annetaan työsuhteen yritykseen jatkuessa vuosilomalain mukaisen loman lisäksi vapaata lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2017 – 31.3.2018 lähtien seuraavasti:

Lomaan oikeuttava palvelusaika Lisävapaa

31.3.2017 mennessä (työpäivää)

(vuotta)

1 – 5 5

6 – 9 6

10 – 12 10

13 – 13

4.4 Yritysjärjestelyissä oikeus lisävapaaseen säilyy, mikäli myös uusi työnantaja on edellä tarkoitettu, tämän siirtymäsäännöksen piirissä oleva yritys. Muissa tapauksissa oikeus lisävapaaseen säilyy 1.2.2017 jälkeen kulumassa olevan sopimuskauden loppuun saakka. Vapaan toteuttamisessa noudatetaan tällöin yrityksessä käytössä olevia menettelytapoja.

4.5 Vapaan osalta sovelletaan vuosilomaa koskevia määräyksiä ja sen ajalta maksetaan vuosilomapalkkaa vastaava korvaus lomarahoineen.

4.6 Työsopimusosapuolet tai paikalliset sopijaosapuolet voivat sopia vapaasta pysyvästi tai tilapäisesti toisin.

5 Lomautusilmoitusaika

Siirtymäsääntöjen tarkoittamassa kentässä sovelletaan edelleen työsopimuslain mukaista lomautusilmoitusaikaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ERIMIELISYYS JA ASIAN TAUSTA

Erimielisyys asiassa koskee sitä, olisiko X Oy:n tullut soveltaa sen palvelukseen 31.12.2014 Liikelaitos Z:sta liikkeen luovutuksella siirtyneisiin toimihenkilöihin energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.2.2017–31.1.2018 yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevan 12.9.2016 päivätyn pöytäkirjan määräyksiä.

Kantaja katsoo, että pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvat tilanteet, joissa liikelaitoksen työntekijöitä siirtyy yhtiöittämisen perusteella osakeyhtiöön.

Sillä, onko osakeyhtiö ollut toiminnassa jo aikaisemmin taikka onko yhtiö koskaan ollut sidottu kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) taikka energiayhteisöjen työehtosopimukseen, ei ole merkitystä asian arvioinnissa.

Vastaajan näkemyksen mukaan pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan sellaiset työntekijät, jotka tulevat energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin sellaisen järjestelyn perusteella, jossa liikelaitos lakkautetaan ja sen toimintaa jatketaan tätä varten perustetussa uudessa osakeyhtiössä.

Seuraavat asian arviointiin liittyvät tosiseikat ovat riidattomia.

A Oy perustettiin ja se rekisteröitiin kaupparekisteriin 24.7.2009 siinä tarkoituksessa, että Kokkolan kaupungin B Oyj:ltä ostaman Kokkolan voimalaitoksen toiminta ja koko voimalaitoksen henkilökunta siirtyivät liikkeen luovutuksella perustettavaan yhtiöön. B Oyj ja sen konserniyritykset eivät ole koskaan harjoittaneet toimintaansa kunnallisen liikelaitoksen muodossa. A Oy:n omisti Kokkolan kaupunki. Yhtiö liittyi Energiateollisuus ry:n jäseneksi 19.8.2009.

Liikelaitos Z kävi yhteistoimintaneuvotteluita 25.11.-3.12.2014 luovuttaakseen koko omaisuutensa henkilöstöineen A Oy:lle. Liikkeenluovutuksen syynä oli laissa edellytetty liikelaitostoiminnan päättäminen. Liikelaitos Z toimi Kokkolan kaupungin liikelaitoksena lakkauttamiseensa 31.12.2014 saakka.

Liikkeen luovutus Liikelaitos Z:sta A Oy:lle tapahtui 31.12.2014. Kysymys oli työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetusta liikkeen luovutuksesta, jonka yhteydessä A Oy:stä muodostettiin energian hankintaan, tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja myyntiin keskittyvä energia-alan yhtiö. A Oy:n toiminimeksi muutettiin 3.2.2015 X Oy. Toiminimi- ja toimialamuutokset rekisteröitiin kaupparekisteriin 3.2.2015. X Oy oli Kokkolan kaupungin tytäryhtiö.

X Oy on soveltanut Liikelaitos Z:sta sen palvelukseen 31.12.2014 siirtyneisiin toimihenkilöihin KVTES:sta sopimuskauden loppuun 31.1.2017 saakka ja sen jälkeen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta sopimuskauden 1.2.2017–31.1.2018 alusta lukien.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

- vahvistaa, että X Oy on energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.2.2017–31.1.2018 osana noudatettavan yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevan 12.9.2016 päivätyn pöytäkirjan 1 §:n vastaisesti jättänyt 1.2.2017 lukien noudattamatta mainittua pöytäkirjaa sen palvelukseen Liikelaitos Z:sta 31.12.2014 siirtyneisiin toimihenkilöihin,

- tuomitsee X Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Energiateollisuus ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Energiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa yhteensä 6 950 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Yhtiön olisi tullut noudattaa yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsäännöt -pöytäkirjan määräyksiä

X Oy:n olisi tullut soveltaa yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevan 12.9.2016 päivätyn pöytäkirjan määräyksiä, koska edellisen sopimuskauden aikana toteutetussa yritysjärjestelyssä X Oy:öön 31.12.2014 siirtyneisiin toimihenkilöihin on 1.2.2017 lukien ryhdytty soveltamaan KVTES:n sijaan energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta.

Soveltamisalasäännöksen tulkinnassa ei ole merkitystä sillä, millä tavoin yritysjärjestely on tehty. Soveltamisen kannalta olennaista on toimihenkilöiden siirtyminen KVTES:sta energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin, kuten tässä tapauksessa on tapahtunut.

Pöytäkirjaa on tähän oikeudenkäyntiin saakka sovellettu vuonna 2010 sovitun mukaisesti ja pöytäkirjan tarkoitusta vastaavalla tavalla. Vuonna 2010 on ollut tiedossa, että tuossa vaiheessa vielä KVTES:n piirissä ja yhtiöittämättä olleita kunnallisia liikelaitoksia tai niiden osatoimintoja on jossain vaiheessa pakko yhtiöittää. Suurimmat tällaiset liikelaitokset sijaitsivat Helsingissä, Oulussa, Kuopiossa ja Kokkolassa. Helsingin Energia -liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2015 lukien Helen Oy:ksi. Oulun Energia -liikelaitoksen tuotantotoiminnot yhtiöitettiin 1.1.2015 jo olemassa olleeseen Oulun Energia Oy:öön. Kuopion Energia -liikelaitos yhtiöitti sähkön- ja lämmönjakelunsa 1.1.2015 jo olemassa olleeseen Kuopion Energia Oy:öön. Kantajan tiedossa ei ole Kokkolaa lukuun ottamatta tapauksia, joissa kysymyksessä olevaa pöytäkirjaa ei olisi sovellettu liikelaitoksesta osakeyhtiöön siirtyneeseen henkilöstöön.

Yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjen tausta ja tarkoitus

Se, että henkilökunta on siirretty liikelaitoksesta kaupungin sataprosenttisesti omistamaan osakeyhtiöön, osoittaa kyseisen yrityksen olevan yhtiöittämis-käsitteen alla. Toiminta on edelleen pysynyt täysin saman intressitahon eli kaupungin määräysvallassa.

Kanteen kannalta keskeinen merkitys on vuoden 2010 pöytäkirjaa koskevilla neuvotteluilla. Vuonna 2010 pöytäkirjan sisällöstä käytiin yksityiskohtaiset neuvottelut toimihenkilöpöydässä. Pöytäkirja on sovittu sanamuodoltaan nykyiseen muotoonsa 19.5.2010. Pöytäkirja sovittiin koskemaan Enertan entisten jäsenyritysten lisäksi myös jäljellä olevia yhtiöitettäviä liikelaitoksia, mihin pöytäkirjan otsikkokin viittaa. Pöytäkirjalla turvattiin edellisen siirtymäsopimuksen aikana siirtyneiden toimihenkilöiden oikeus lisävapaapäiviin myös uuden työehtosopimuksen voimassaoloaikana sekä jäljellä olleissa liikelaitoksissa työskentelevien toimihenkilöiden oikeudet tilanteissa, joissa liikelaitosten henkilöstöä siirrettiin yhtiöihin. Pöytäkirjalla on nimenomaisesti sovittu tilanteista, joissa liikelaitosten toiminta yhtiöitettiin. Pöytäkirjassa ei ole millään tavalla määritelty sitä, miten yhtiöittäminen käytännössä järjestettiin. Tarkoituksena on ollut säilyttää kaikille KVTES:in piiristä energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin siirtyville siirtymäsääntöjen mukaiset oikeudet silloin, kun liikelaitos tavalla tai toisella jatkoi toimintaansa aiemmassa kuntaomistuksessa.

Ensimmäinen siirtymäsääntöjä koskeva pöytäkirja on otettu osaksi työehtosopimusta vuonna 2007. Tämä pöytäkirja koski Energia-alan työnantajayhdistys ry:n (Enerta) jäseniä. Vuonna 2007 oli kysymys niistä Enertan jäsenyrityksistä, jotka siirtyivät 30.9.2007 lakkautetun energiayhteisöjen työehtosopimuksen päättyessä soveltamaan energiateollisuuden työehtosopimuksia. Toimihenkilöiden työehtosopimukseen pöytäkirja sovittiin otettavaksi, kun asia oli sovittu energia-alan työntekijöiden osalta. Enertan edunvalvontatoiminta päättyi, kun energia-alan yritykset perustivat nykyisen Energiateollisuus ry:n vuonna 2005. Enertan työehtosopimus päättyi järjestöfuusion seurauksena 30.9.2007. Vuoden 2010 siirtymäpöytäkirjan jälkeen tehdyissä pöytäkirjoissa on tehty pelkästään teknisluonteisia päivityksiä.

Myös kuntalain säännökset osoittavat osaltaan kantajan esittämän tulkinnan oikeellisuutta. Kuntalain muuttamisesta annetun lain 626/2013 mukaan kuntien tuli lähtökohtaisesti yhtiöittää liikelaitoksensa vuoden 2014 loppuun mennessä. Lain siirtymäsäännöksen mukaan yhtiöittämällä siirretty toiminta katsotaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 §:ssä ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 25 §:ssä tarkoitetuksi liikkeen luovutukseksi. Pöytäkirja on tarkoitettu sovellettavaksi kuntalain muuttamisesta annetun lain 2 a §:ssä (626/2013) tarkoitetun yhtiöittämisvelvoitteen johdosta tehdyissä yritysjärjestelyissä.

X Oy on myös itse ilmoittanut yhtiön kuulumisesta pöytäkirjan soveltamisalan piiriin. Kun toiminta on pysynyt kaupungin täysin omistamassa yhtiössä, kaupunki ja vastaanottava yhtiö eli X Oy ovat katsoneet järjestelyn kuuluvan pöytäkirjan soveltamisalan piiriin. Myös tämä seikka osaltaan osoittaa kanteessa tarkoitetun soveltamisalaa koskevan tulkinnan oikeaksi.

Yhtiön velvollisuus siirtymäsääntöjen soveltamiseen ei ole päättynyt 31.1.2018

Yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevan pöytäkirjan 4.4 kohta koskee kunnallisen liiketoiminnan yhtiöittämisvelvoitteen (katso kuntalain muuttamisesta annetun lain 2 a §) jälkeen mahdollisesti tapahtuvia sekundaarisia yritysjärjestelyjä, ei sen sijaan nyt kysymyksessä olevan kaltaisia tilanteita, joissa kunnallinen liikelaitos yritysjärjestelyin yksityistetään.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Yhtiö on kanteessa tarkoitetulla menettelyllään rikkonut tieten työehtosopimusta. X Oy ei ole noudattanut Liikelaitos Z:sta liikkeen luovutuksella sen palvelukseen siirtyneisiin toimihenkilöihin energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.2.2017–31.8.2018 osana noudatettavan yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevan 12.9.2016 päivätyn pöytäkirjan määräyksiä. Yhtiön toimitusjohtaja ilmoitti yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä, että pöytäkirja tulee sovellettavaksi yhtiöön siirtyneen henkilöstön osalta. Tämä osoittaa osaltaan soveltamiskysymyksen selkeyttä ja yhtiön tietoista menettelyä.

Energiateollisuus ry on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden. Energiateollisuus ry on aktiivisesti ohjeistanut yhtiötä olemaan noudattamatta kysymyksessä olevaa pöytäkirjaa. Energiateollisuus ry:n olisi tullut viimeistään 28.4.2017 huolehtia siitä, että X Oy sen jäsenyrityksenä noudattaa kysymyksessä olevan pöytäkirjan määräyksiä. Valvontavelvollisuudesta on tuolloin riidattomasti ilmoitettu vastaajalle.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Energiateollisuus ry ja X Oy ovat vaatineet, että työtuomioistuin:

- hylkää kanteen, ja

- velvoittaa Ammattiliitto Pro ry:n korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteiset arvolisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa 4 500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

X Oy ei ole sidottu yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsäännöt -pöytäkirjaan

Yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevaa pöytäkirjaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi niissä yhtiöissä, jotka ovat aina toimineet osakeyhtiömuodossa eivätkä ole olleet aikaisemmin kunnallisia liikelaitoksia (eli vuoteen 2007 saakka niin kutsuttu Finergyn kenttä erotuksena kanteessa mainitusta Enertan kentästä, joka käsitti yhtiöitettyjen liikelaitosten edunvalvonnan).

X Oy ei ole ollut velvollinen soveltamaan yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevaa pöytäkirjaa, koska 31.12.2014 tehty liiketoimintajärjestely jäi liikkeen luovutuksena yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevan pöytäkirjan soveltamisalan ulkopuolelle.

X Oy ei ole ollut velvollinen soveltamaan yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevaa pöytäkirjaa, koska yhtiö ei ole ollut kunnallinen liikelaitos, eikä yhtiö ole siten milloinkaan ollut oman sidonnaisuutensa perusteella sidottu KVTES:iin pitkine lomaoikeuksineen.

X Oy on perustamisestaan alkaen ollut Energiateollisuus ry:n jäsenyritys ja sen henkilöstöön on sovellettu yksinomaan Energiateollisuus ry:n työehtosopimuksia ilman velvollisuutta vuosilomalain ylittävien vuosilomien antamiseen. X Oy ei ole koskaan toiminut liikelaitoksen muodossa, vaan se on harjoittanut liiketoimintaa osakeyhtiömuodossa yhtiön perustamisesta vuodesta 2009 alkaen. Myöskään X Oy:lle siirtyneiden toimintojen entinen omistaja B Oyj ei ole ollut kunnallinen liikelaitos, eikä se ole siten ollut velvollinen soveltamaan yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevia pöytäkirjoja. X Oy ei siten ole tullut sidotuksi yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevaan pöytäkirjaan myöskään mainitun taustansa perusteella.

Pöytäkirjan nimellä "yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsäännöt" on tulkinnallista merkitystä arvioitaessa pöytäkirjan soveltamisalaa. Työehtosopimuksen osapuolet ovat tarkoittaneet pöytäkirjan sen nimen mukaisesti sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa kunnallisen liikelaitoksen muodossa harjoitettu toiminta yhtiöitetään osakeyhtiöksi tai muuksi yhtiöksi. Yleiskielessä yhtiöittämisellä tarkoitetaan kunnan tai valtion puitteissa ja sen osana harjoitettua toimintaa, joka sittemmin eriytetään muodostamalla toiminto omaksi osakeyhtiökseen tai muuksi yhtiöksi. Pöytäkirjassa yhtiöittämisen merkityssisältö on sama, joskin rajatumpi. Pöytäkirjassa yhtiöittämisellä tarkoitetaan kunnallisen liikelaitoksen eli kunnan osana harjoitetun energialiiketoiminnan yhtiöittämistä osakeyhtiöksi.

Liikelaitos Z:n kunnallisen liikelaitoksen muodossa harjoitettua liiketoimintaa ei ole yhtiöitetty eli muutettu osakeyhtiön tai muunlaisen yhtiön muodossa harjoitettavaksi. Sen sijaan Liikelaitos Z on lakkautettu ja tämän liikelaitoksen liiketoiminta ja henkilökunta on siirretty työsopimuslain mukaisella liikkeen luovutuksella jo pitkään olemassa olleeseen osakeyhtiöön, A Oy:hyn.

X Oy on ollut velvollinen soveltamaan ja myös soveltanut kysymyksessä oleviin 31.12.2014 yhtiöön siirtyneisiin työntekijöihin KVTES:n säännöksiä 31.1.2017 saakka, koska heihin on työehtosopimuslain liikkeen luovutusta koskevien säännösten perusteella tullut soveltaa näitä ehtoja tuon sopimuksen voimassaolon päättymiseen saakka. Tällä seikalla ei kuitenkaan riidattomasti ole merkitystä asian arvioinnissa.

Työehtosopimuksen oikea tulkinta tulee ratkaista työehtosopimuksen osapuolten tarkoituksen perusteella. X Oy tai sen edustajat eivät ole ilmoittaneet yhtiön olevan sidottu siirtymäsääntöihin. Joka tapauksessa sillä, mikä käsitys X Oy:n edustajilla on ollut pöytäkirjan soveltamisalasta tai sen velvoittavuudesta, ei ole merkitystä asiassa eivätkä nämä käsitykset sido yhtiötä. Myöskään Kokkolan kaupungin ja X Oy:n edustajien käsityksillä yritysjärjestelyn luonteesta taikka sillä, mitä he ovat tarkoittaneet käyttämillään käsitteillä kuten yhtiöittäminen tai liikkeen luovutus ei ole asiassa merkitystä. Merkitystä ei ole myöskään sillä, mikä taho omistaa X Oy:n.

Yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjen tausta ja tarkoitus

Yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsäännöt -pöytäkirja sovittiin Energiateollisuus ry:n työehtosopimusten osaksi ensimmäisen kerran syksyn 2007 työehtosopimusneuvotteluissa Energiateollisuus ry:n sekä Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä. Pöytäkirja on ensimmäisen kerran sisältynyt energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen sopimuskaudella 21.10.2007–30.4.2010. Pöytäkirjan nimi on tuolloin ollut "energiayhteisöjen siirtymäsäännöt". Vastaava pöytäkirja on sisältynyt myös lokakuussa 2007 voimaan tulleisiin energiateollisuuden työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksiin. Pöytäkirjan sisältämä pidempiä vuosilomaetuuksia korvaamaan tarkoitettu lisävapaajärjestelmä oli täysin saman sisältöinen kaikissa kolmessa työehtosopimuksessa.

Energiayhteisöjen siirtymäsäännöt oli alun perin tarkoitettu kertaluonteiseksi järjestelyksi koskemaan 30.9.2007 lakkautettua energiayhteisöjen työehtosopimusta soveltaneita yhtiöitettyjä kunnallisia energialiikelaitoksia, jotka olivat kyseisen työehtosopimuksen mukaan velvollisia antamaan henkilöstölleen vuosilomalain mukaisen vuosiloman ylittäviä lisälomapäiviä. Tarkoituksena oli säilyttää näiden yhtiöiden palveluksessa tuolloin olleen henkilöstön oikeus lisälomapäiviin yhtiöiden siirtyessä soveltamaan Energiateollisuus ry:n työehtosopimuksia. Yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskevassa pöytäkirjassa näistä lisälomapäivistä käytettiin ja käytetään nykyisinkin nimitystä lisävapaat.

Vuoden 2010 keväällä toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluissa kuitenkin sovittiin, että toimihenkilöiden työehtosopimukseen sisällytetään uudellakin sopimuskaudella vastaava pöytäkirja, joka koski vuonna 2010 alkavan sopimuskauden aikana tapahtuvia yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymisiä KVTES:sta energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin. Tuohon aikaan moni kunnallinen energialiikelaitos oli vielä yhtiöittämättä ja yhtiöittämisiä tapahtui jatkuvasti. Tarkoituksena oli, että myös uusissa yhtiöittämistapauksissa liikelaitoksista osakeyhtiöiksi muuttuneiden yhtiöiden palveluksessa olevat toimihenkilöt pääsisivät lisävapaiden piiriin. Koska energiayhteisöjen työehtosopimus oli tuolloin jo lakkautettu ja sen piirissä olleet entiset liikelaitokset olivat jo vuonna 2007 siirtyneet energiateollisuuden työehtosopimusten piiriin, pöytäkirjan nimi muutettiin vuodesta 2010 käytössä olleeseen muotoonsa "yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsäännöt".

Pöytäkirjan soveltamisala ja sen keskeinen sisältö sovittiin vuonna 2007. Vaikka pöytäkirjan nimi muutettiin vuonna 2010 kuvaamaan paremmin tulevia pöytäkirjan soveltamistilanteita, pöytäkirjan soveltamisalaan tai sen olennaiseen sisältöön ei tehty muutoksia. Sittemmin yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä koskeva pöytäkirja on sisällytetty energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen jokaisella sopimuskaudella tekemättä sen soveltamisalaan tai muuhunkaan sisältöön muutoksia. Vuoden 2007 jälkeen pöytäkirjaan on tehty vain teknisluonteisia päivityksiä pöytäkirjan päivämääriin.

Pöytäkirjan soveltamisalaa koskeva perusratkaisu on pysynyt vuodesta 2007 alkaen samana; pöytäkirjaan voivat tulla pysyvästi sidotuiksi vain sellaiset yhtiöt, jotka ovat ennen yhtiöittämistään olleet kunnallisia liikelaitoksia ja tämän taustansa vuoksi aiemmin sidottuja KVTES:een siinä sovittuine pitkine lomineen. Sopimusosapuolet ovat halunneet estää tilanteen, jossa pöytäkirjaa ja sen mukaisia pitkiä lomia joutuisi muuten kuin tilapäisesti soveltamaan sellainen yhtiö, joka ei ole liikelaitostaustan puuttumisen vuoksi koskaan ollut sidottu energiayhteisöjen työehtosopimukseen tai kunnalliseen työ- ja virkaehtosopimukseen. Tällainen yhtiö voi joutua soveltamaan pöytäkirjan lisävapaita koskevaa kohtaa 4 vain tilapäisesti, mikäli yhtiö ottaisi liikkeen luovutuksessa vastaan henkilöstöä pöytäkirjaan sidotulta entiseltä liikelaitokselta.

Kantajan mainitsemissa tapauksissa yhtiöittäminen on toteutettu eri tavalla kuin nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa. Kantajan yleistä soveltamiskäytäntöä koskevilla väitteillä ei ole oikeudellista merkitystä tässä asiassa, koska kantajan mainitsemissa tapauksissa yhtiöittäminen on riidattomasti toteutettu tavalla, jossa siirtymäsääntöjä sovellettaisiin. Osakeyhtiöt Oulun Energia Oy, Kuopion Energia Oy ja Helen Oy ovat alun perin muodostettu liikelaitostoimintojen yhtiöittämiseksi toisin kuin X Oy, joka ei ole koskaan toiminut liikelaitoksena eikä yhtiötä ole perustettu liikelaitostoiminnan yhtiöittämisen tarkoituksessa.

X Oy:n tilannetta vastaavaa yleistä soveltamiskäytäntöä ei ole olemassa, koska tilanteita, joissa liikelaitoksen henkilöstö on siirretty liikelaitostaustaa vailla olevaan yhtiöön on ollut paljon vähemmän kuin yhtiöittämisiä, joihin siirtymäsääntöjä riidattomasti sovelletaan. Liikelaitos Z:n lisäksi myös Pietarsaaren Energialaitos -liikelaitoksen toiminnot ja henkilöstö siirrettiin vuosikymmeniä olemassa olleeseen osakeyhtiöön C Oy:hyn 31.12.2014. C Oy ei ole sidottu siirtymäsääntöihin samoilla perusteilla kuin X Oy eikä yhtiö ole soveltanut siirtymäsääntöjä lisävapaineen liikelaitoksesta siirtyneeseen henkilöstöön. Vastaajan tiedossa ei ole tapauksia, joissa liikelaitostoiminnan siirto olisi toteutettu vastaavalla tavalla kuin Kokkolassa ja Pietarsaaressa ja joissa vastaanottava yhtiö olisi siitä huolimatta soveltanut siirtymäsääntöjä.

Kantajan väitteet yleisestä soveltamiskäytännöstä ovat vailla oikeudellista merkitystä myös siksi, että työnantaja voi joka tapauksessa halutessaan soveltaa toimihenkilöiden kannalta työehtosopimuksen vähimmäistasoa parempia ehtoja. Tällainen yksittäisen yhtiön tekemä päätös ei muuta millään tavoin työehtosopimuksen kysymyksessä olevan määräyksen sisältöä tai soveltamisalaa eikä velvoita muita yhtiöitä toimimaan työehtosopimuksen vähimmäistasosta poikkeavalla tavalla.

Kuntalain muuttamisesta annetulla lailla 626/2013 taikka kuntalailla ei ole merkitystä arvioitaessa työehtosopimuksen oikeaa tulkintaa tässä asiassa, koska vaikka tämä lainsäädäntö on osaltaan vaikuttanut siihen, että pöytäkirjaa on jatkettu myös vuoden 2007 jälkeen, sen ei ole tarkoitettu vaikuttavan soveltamisalaa koskevan sopimusehdon tulkintaan. Tulkinta ratkeaa osapuolten tarkoituksen perusteella.

Yhtiön velvollisuus siirtymäsääntöjen soveltamiseen on joka tapauksessa päättynyt 31.1.2018

Kanne on hylättävä joka tapauksessa sillä perusteella, että X Oy:n velvollisuus soveltaa yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä Liikelaitos Z:sta siirtyneisiin toimihenkilöihin on joka tapauksessa päättynyt pöytäkirjan 4.4 kohdan määräyksen perusteella työehtosopimuskauden päättyessä 31.1.2018.

Pöytäkirjan kohdassa 4.4 on otettu huomioon tilanne, jossa pöytäkirjaan sidottu yhtiöitetty liikelaitos luovuttaa henkilöstöään eteenpäin toiselle yhtiölle. Luovutuksensaaja on silloin velvollinen soveltamaan pöytäkirjaa luovutuksen kohteena olevaan henkilöstöön edellyttäen, että myös uusi työnantaja on pöytäkirjaan jo entuudestaan sidottu entinen liikelaitos. Mikäli luovutuksensaajalla ei ole liikelaitostaustaa, luovutuksensaaja on velvollinen soveltamaan pöytäkirjan lisävapaita koskevaa kohtaa 4 kulumassa olevan työehtosopimuskauden loppuun saakka, jolloin tämä velvoite päättyy lopullisesti.

X Oy ei ole pöytäkirjaan sidottu yhtiöitetty liikelaitos eikä siten velvollinen soveltamaan pöytäkirjaa miltään osin. Joka tapauksessa kysymys voisi olla enintään pöytäkirjan 4.4. kohdassa tarkoitetusta väliaikaisesta sidonnaisuudesta, joka on päättynyt työehtosopimuskauden päättyessä 31.1.2018. Pöytäkirjan 4.4. kohta ilmentää myös vuoden 2007 työehtosopimusneuvotteluissa sovittua tarkoitusta, jonka mukaan lisävapaiden ei ole tarkoitettu leviävän yrityksiin, jotka eivät liikelaitostaustan puuttumisen vuoksi ole koskaan olleet velvollisia antamaan KVTES:n mukaisia vuosilomalakia pidempiä lomia henkilöstölleen.

Pöytäkirjan 4.4 kohdan soveltamisalaa ei ole rajattu pelkästään kantajan tarkoittamiin yhtiöittämisen jälkeen tapahtuviin luovutuksiin. Kyseistä kohtaa voidaan sen sanamuodonkin mukaan soveltaa tilanteisiin, joissa uusi työnantaja ei ole siirtymäsääntöjen piirissä oleva yritys.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Edellä lausutuin perustein X Oy ei ole rikkonut työehtosopimusta eikä Energiateollisuus ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Mikäli hyvityssakkoa kuitenkin määrättäisiin, se tulisi kohdistaa ainoastaan Energiateollisuus ry:een, koska yhtiö on toiminut Energiateollisuus ry:n antamien tietojen mukaisesti asiassa. Yhtiöllä oli aluksi virheellinen käsitys soveltamisalasta. Yhtiö tuli tietoiseksi soveltamisalan oikeasta tulkinnasta oltuaan yhteydessä Energiateollisuus ry:een.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1. Ote Kokkolan kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 1.2.2014

K2. Ote Paikallisvoima-lehdestä, artikkeli 31.3.2017, "Kokkolan Energia meni mankelin läpi"

K3. Pöytäkirjat yhteistoimintaneuvottelusta 25.11.2014 ja 3.12.2014

K4. Energiateollisuus ry:n muutosesitykset 23.3.2010 energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen

K5. Energiateollisuus ry:n muutosesitykset energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen, huhtikuu 2010

K6. D:n sähköpostiviesti 19.4.2010 koskien sen hetkistä neuvottelutilannetta

K7. Energiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluiden avoimet asiat 23.4.2010

K8. Sähköpostiviestiketju D:n ja E:n välillä 12.5.2010

K9. Ammattiliitto Pro ry:n F:n sähköposti 28.4.2017 Energiateollisuus ry:n työmarkkinajohdolle

K10. Liiketoimintouutinen, julkaistu 24.8.2017 Helen Oy:n internetsivuilla; "Infra -ja loppukäyttäjäpalveluiden palvelu- ja liikkeenluovutussopimus"

K11. Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.2.2017–31.1.2018 liitepöytäkirja "yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsäännöt"

K12. Energiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen 17.10.2007–31.1.2010 sekä toimihenkilöiden työehtosopimuksen 21.10.2007–30.4.2010 liitepöytäkirjat "energiayhteisöjen siirtymäsäännöt"

K13. Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.5.2010–31.1.2013 liitepöytäkirja "yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsäännöt"

Vastaajien kirjalliset todisteet

V1. Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.2.2017–31.1.2018 liitepöytäkirja "yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsäännöt"

V2. Energiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen 17.10.2007–31.1.2010 sekä toimihenkilöiden työehtosopimuksen 21.10.2007–30.4.2010 liitepöytäkirjat "energiayhteisöjen siirtymäsäännöt"

V3. Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.5.2010–31.1.2013 liitepöytäkirja "yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsäännöt"

V4. Energiateollisuus ry:n, Toimihenkilöunioni ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välinen neuvottelutulos 23.4.2010 energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseksi sopimuskaudelle 1.5.2010–31.1.2013

V5. Energiateollisuus ry:n muutosesitykset 23.3.2010 energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen

V6. Energiateollisuus ry:n muutosesitykset energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen, huhtikuu 2010

V7. D:n sähköpostiviesti 19.4.2010 koskien sen hetkistä neuvottelutilannetta

V8. Energiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluiden avoimet asiat 23.4.2010

V9. Sähköpostiviestiketju D:n ja E:n välillä 12.5.2010

Kantajan henkilötodistelu

1. G

2. D

3. F

Vastaajien henkilötodistelu

1. H

2. I

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sopimuksen sanamuodon tulkinta

Työehtosopimuksen tulkinnan lähtökohdaksi tulee ottaa sopimusmääräyksen sanamuoto.

Kysymyksessä olevan pöytäkirjan 12.9.2016 otsikko kuuluu seuraavasti: Yhtiöitettyjen liikelaitosten siirtymäsäännöt. Pöytäkirjan 1 kohdassa määrätty soveltamisala kuuluu seuraavasti: Pöytäkirja koskee yrityksiä, jotka 1.2.2017 siirtyvät kunnallisesta työehtosopimuksesta tämän sopimuksen piiriin.

Työtuomioistuin katsoo, että pöytäkirjan otsikossa käytetylle yhtiöittämis-ilmaukselle ei ole löydettävissä sellaista vakiintunutta sanamuodon mukaista merkitystä, että tälle seikalle voitaisiin antaa merkitystä asian arvioinnissa.

Soveltamisalaa koskevan pöytäkirjan 1 kohdan osalta voidaan todeta, että määräys koskee sanamuotonsa mukaan yrityksiä, jotka siirtyvät kunnallisesta työehtosopimuksesta energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin

Käsillä olevassa tapauksessa Liikelaitos Z sen paremmin kuin X Oy tai mikään sen edeltäjä ei ole siirtynyt työehtosopimuksesta toisen työehtosopimuksen piiriin. Sen sijaan Liikelaitos Z:n työntekijät ovat siirtyneet liikkeen luovutuksen yhteydessä työehtosopimuksen piiristä toiseen.

Kantajan mukaan olennaista soveltamisalassa on se, että toiminta jatkuu kunnan omistuksessa, eikä se, mihin työehtosopimukseen toimintaa jatkava osakeyhtiö on tai on ollut sidottu. Työtuomioistuin toteaa, että tällainen tulkinta ei saa tukea pöytäkirjan 1 kohdan sanamuodosta.

Kantaja on pääkäsittelyssä loppulausunnossaan vedonnut siihen, että mikäli pöytäkirjan 1 kohdan soveltamisalamääräys katsotaan sanamuodoltaan epäselväksi, tätä tulee tulkita tekstin laatineen työnantajatahon vahingoksi. Kantaja ei kuitenkaan ollut ennen pääkäsittelyä esittänyt tällaista väitettä eikä vedonnut siihen, että työnantajataho olisi laatinut sopimustekstin. Kantaja ei ole esittänyt loppulausuntonsa yhteydessä menettelylleen oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettua pätevää syytä. Kantajan väite on siten prekludoitunut, eikä sitä tämän vuoksi voida ottaa huomioon asian arvioinnissa.

Työtuomioistuin katsoo, että pöytäkirjan 1 kohdan määräys ei sanamuodoltaan tue kantajan tulkintaa.

Osapuolten tarkoituksen ja soveltamiskäytännön arviointi

Työehtosopimuksen tulkinnassa osapuolten tarkoitus saa ratkaisevan merkityksen, ja tällä perusteella sovellettavalle sopimusmääräykselle voidaan antaa myös sanamuodon vastainen sisältö.

Todistajat G, D ja H ovat kertoneet yhdensuuntaisesti siitä, että siirtymäsäännöksiä koskeva pöytäkirja laadittiin alun perin vuonna 2007 tarkoituksessa turvata työntekijöiden vuosilomaoikeudet tilanteessa, jossa liikelaitostaustaiset niin kutsutun Enertan kentän yhtiöt siirtyivät soveltamaan energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta. Nämä yhtiöt olivat olleet tätä ennen sidottuja energiayhteisöjen työehtosopimukseen. Pöytäkirja alkuperäisessä muodossaan oli tarkoitettu sovellettavaksi kertaluontoisesti vain sen voimassaolon ajaksi. Pöytäkirjassa tarkoitetut Enertan kentän yhtiöt olivat vuonna 2010 jo kokonaisuudessaan siirtyneet noudattamaan pöytäkirjaa.

Vuonna 2010 pöytäkirjaan tehtiin muuttuneeseen soveltamisalatilanteeseen liittyviä teknisluontoisia muutoksia. Pöytäkirjan sanamuoto ja tarkoitus ovat säilyneet riidattomasti vuoden 2010 jälkeen samana.

Vuoden 2010 sopimusneuvotteluista ja pöytäkirjan soveltamiskäytännöstä on esitetty seuraavaa todistelua.

Ammattiliitto Pro ry:n edeltäjän Toimihenkilöunioni ry:n neuvottelijana vuoden 2010 neuvotteluissa toiminut kantajan todistaja D on kertonut, että palkansaajapuolella oli neuvotteluissa kaksi tavoitetta, turvata jatkossakin Enertan kentästä siirtyneiden vuosilomaoikeudet ja turvata tuolloin liikelaitoksissa KVTES:n piirissä työskennelleiden vuosilomat näköpiirissä olleiden lainsäädännöstä johtuvien yhtiöittämisvelvoitteiden jälkeen. Näistä tavoitteista oli puhuttu I:n ja H:n kanssa epävirallisesti jo vuonna 2009. D:n kertoman mukaan tämä oli yksi monista tekstikysymyksistä tällä neuvottelukierroksella.

D on kertonut Energiateollisuus ry:n tekemistä esityksistä kirjallisesta todistelusta tältä osin ilmenevin tavoin. Työnantajapuoli katsoi keskusteluissa, että soveltamisalaa ei voida laajentaa ja että pöytäkirjaan tulisi tehdä vain teknisluonteisia muutoksia. Tämä olisi merkinnyt vain Enertan kentän työntekijöiden etujen säilymistä, mitä palkansaajapuoli ei voinut hyväksyä.

D tarkoitti kirjallisesta todisteesta K6 (=V7) ilmenevässä viestissään sitä, että 16.4.2010 oli kaikkien neuvottelijoiden läsnä ollessa sovittu, että soveltamisalamääräys kattaa vuonna 2010 tai sen jälkeen sopimuksen piiriin tulevat yritykset, jotka jatkavat kunnallista toimintaa. Tuolloin oli sovittu, että soveltamisalaa laajennetaan. Energiateollisuus ry laati sopimustekstin luonnokset, joita D ja E muokkasivat muun ohella pöytäkirjan otsikon ja 1 kohdan osalta, jotta teksti vastaisi sovittua.

D:n kertoman mukaan kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittämisen määritelmästä ei käyty keskustelua. Tarkoitus oli määrittää työehtoja toiminnan pysyessä kunnan hallussa, ja kunnan asiana oli päättää, miten se toteuttaa liikelaitoksen toiminnan yhtiöittämisen. Soveltamisalan rajauksista ei puhuttu toimintaa jatkavan yhtiön osalta. Pöytäkirjan 4.4 kohta koskee tilanteita, joissa jo yhtiöitetty pöytäkirjan piirissä oleva yhtiö siirtyy muun tahon omistukseen. Säännöksellä ei otettu kantaa pöytäkirjan soveltamisalaan, josta säädettiin pöytäkirjan 1 kohdassa.

D:n näkemyksen mukaan X Oy:n osalta pöytäkirjan soveltamisen osalta on ratkaisevaa se, että toiminta pysyi liikelaitoksen yhtiöittämisen jälkeen kaupungin omistuksessa. Pöytäkirja tuli sovellettavaksi niihin toimihenkilöihin, jotka olivat liikkeen luovutuksen piirissä.

Kantajan todistaja F on kertonut toimineensa Ammattiliitto Pro ry:n energia-alan sopimusalavastaavana vuodesta 2011 alkaen. F ei ollut mukana vuoden 2007 tai 2010 neuvotteluissa. Hänen käsityksensä mukaan Pietarsaaressa pöytäkirja ei tullut sovellettavaksi, koska kunnalla ei ollut määräysvaltaa vastaanottavassa yhtiössä. Pöytäkirjan soveltamisalan piirissä oleva Helen Oy ulkoisti viimeksi tietohallintoa kaupungin omistuksen ulkopuoliseen yhtiöön, jolloin pöytäkirjan 4.4 kohta tuli sovellettavaksi.

Vastaajan todistaja I on toiminut Energiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajana vuodesta 2008 lukien. Hän vastasi vuonna 2010 kaikista sopimusaloista ja niiden neuvotteluista. Mukana oli myös H. Toimihenkilöunioni ry:n pääneuvottelijana oli puheenjohtaja J.

I:n kertoman mukaan pöytäkirja uudistettiin vastaamaan yhtiöitettyjen liikelaitosten tarpeita, koska työnantajapuoli antoi periksi saadakseen sopimuksen aikaiseksi. Neuvottelutuloksen sisältönä oli, että pöytäkirjaa sovelletaan myös yhtiöitettyjen liikelaitosten osalta. Pöytäkirja soveltui tilanteisiin, jossa yritys siirtyy KVTES:n soveltamisesta energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin. Tämä ilmenee myös kirjallisesta todisteesta V4. Pöytäkirja ei neuvottelutuloksen perusteella tule sovellettavaksi, jos henkilöstöä siirtyy KVTES:ta noudattavasta liikelaitoksesta liikkeen luovutuksen perusteella osakeyhtiöön, joka ei ole koskaan ollut KVTES:n piirissä. Pöytäkirja ei koske tilanteita, joissa vain liikelaitoksen henkilöstö siirtyy pöytäkirjassa tarkoitetun työehtosopimuksen piiristä toiseen. I ei ole keskustellut tai sopinut sellaisesta, että pöytäkirjaa tulisi soveltaa mihin tahansa yritykseen, riippumatta siitä, miten liikelaitoksen henkilöstö sinne siirtyy. Pöytäkirjan nimellä ei ole merkitystä asian arvioinnissa, paperilla pitää olla nimi, ja se piti muuttaa, koska kysymys ei ollut enää Enertaan liittyvistä järjestelyistä. Neuvottelutuloksen vahvistuttua 23.4.2010 pöytäkirjaan tehtiin ainoastaan teknisiä muutoksia.

Tarkoituksena ei ollut laajentaa pöytäkirjan soveltamista yrityksiin, jotka olivat olleet aina energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä. Tarkoituksena on ollut välttää tilanne, jossa samassa työpaikassa on kahdenlaisia vuosilomaoikeuksia. Yrityksen omistuspohjalla ei ole merkitystä soveltamisalaa ratkaistaessa.

I:n kertoman mukaan Helsingin Energian yhtiöittäminen Helen Oy:ksi on esimerkki tilanteesta, jossa pöytäkirja tuli sovellettavaksi. Pöytäkirjan 4.4 taas soveltui esimerkiksi tilanteeseen, jossa pöytäkirjaa 1 kohdan nojalla soveltaneen Helen Oy:n palveluja siirrettiin ulkopuoliseen yritykseen.

Vastaajan todistaja H on kertonut osallistuneensa vuoden 2007 sopimusneuvotteluihin pääneuvottelijana ja vuoden 2010 neuvotteluihin työmarkkinaneuvottelukunnan puheenjohtajana ja neuvottelukunnan jäsenenä. H on kertonut muun ohella eri henkilöiden asemasta sopimusneuvotteluissa sekä vuoden 2007 neuvotteluista ja osapuolten tarkoituksesta kysymyksessä olevan pöytäkirjan osalta. H:n kertoman mukaan vuoden 2010 pöytäkirja tuli sovellettavaksi muun ohella, kun Helsingin Energia yhtiöitettiin Helen Oy:ksi.

Kirjallisen todisteen K12 (=V2) perusteella vuoden 2007 pöytäkirjan otsikko kuului seuraavasti: "Energiayhteisöjen siirtymäsäännöt." Soveltamisalaa koskeva 1 kohta kuului seuraavasti: "Työehtosopimusmääräysten käyttöönotto Energiayhteisöjen kentässä. Uudet työehtosopimusmääräykset mukaan lukien palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön Energiayhteisöjen kentässä 1.1.2008 mennessä. Palkkausjärjestelmän osalta noudatetaan sopijapuolten 25.1.2007 sopimaa ja yhteisissä koulutustilaisuuksissa täsmentämää tapaa." Pöytäkirjan 5 kohdassa on todettu liikelaitoksista eriytettyjen energiayhtiöiden osalta, että tämän siirtymäsäännöksen mukaisesti toimitaan myös niissä Energiateollisuus ry:n jäsenenä 30.9.2007 olleissa yrityksissä, joissa vielä tuolloin sovellettiin kunnallista työ- ja virkaehtosopimusta yhtiöittämisen seurauksena.

Kirjallisissa todisteissa K1-K3 on Kokkolan kaupunginhallituksen pöytäkirja, Paikallisvoima-lehden julkaisu sekä yhteistoimintaneuvottelupöytäkirjoja vuosilta 2014 ja 2017.

Kirjallisten todisteiden K4 (=V5) ja K5 (=V6) mukaan Energiateollisuus ry on 23.3.2010 esittänyt otsikolla "siirtyminen kunta-alan työehtosopimuksesta tämän sopimuksen piiriin", että yrityksen siirtyessä noudattamaan tätä työehtosopimusta kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittämisen seurauksena suositetaan noudatettavaksi soveltuvin osin työehtosopimuksen 2007 siirtymäsäännön periaatteita. Huhtikuussa 2010 Energiateollisuus ry on esittänyt teknisiä päivämääriin ja sopimusehtojen numerointiin liittyviä muutoksia.

Kirjallisena todisteena K7 (=V8) on esitetty vuoden 2010 neuvottelujen avoimet asiat 23.4.2010, eikä tässä luettelossa ole kysymyksessä olevaa pöytäkirja-asiaa.

Kirjallisena todisteena V4 on esitetty neuvottelutulos 23.4.2010, josta ilmenee että yrityksen siirtyessä noudattamaan tätä työehtosopimusta kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittämisen seurauksena muutostilanteessa noudatetaan Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 2007 liitteenä olevaa Energiayhteisöjen siirtymäpöytäkirjaa. Pöytäkirjasta poistetaan vanhentuneet kohdat ja muutetaan uudet päivämäärät. Siirtymäpöytäkirjan sisältöä ei muuteta.

Kirjallisen todisteen K6 (=V7) mukaan D on ilmoittanut sähköpostitse 19.4.2010, että osapuolilla on yhteisymmärrys muun ohella Enertan siirtymäsopimuksesta ja tulossa vielä olevista kuntataloista siten, että tekstit säilytetään, päivämäärät muutetaan, mikä suojaa vanhojen ja tulevien lomat seuraavan tessin loppuun saakka sitovasti. D on lisäksi todisteen K8 (=V9) mukaan lähettänyt E:lle 12.5.2010 sähköpostin koskien pöytäkirjan voimassaoloon liittyviä päiväyksiä suhteessa KVTES:n irtisanomismahdollisuuteen.

Kirjallisena todisteena K10 on esitetty pöytäkirjan 4.4 kohdan soveltamiseen liittyvä liiketoimintouutinen 2017 koskien Helen Oy:n palvelu- ja liikkeenluovutussopimusta.

Työtuomioistuin arvioi sopimusosapuolten tarkoitusta ja pöytäkirjan 1 kohdan soveltamiskäytäntöä yllä selostetun todistelun perusteella seuraavasti.

Myös pöytäkirjan soveltamiskäytännöstä esitetty todistelu tukee vastaajan tulkintaa, koska Helsingissä ja muissa todistelusta ilmenevissä vastaavanlaisissa tapauksissa liikelaitoksen toiminta on yhtiöitetty siten, että tätä tarkoitusta varten perustettu osakeyhtiö on jatkanut liikelaitoksen toimintaa ja pöytäkirja on tällöin soveltunut. Pietarsaaressa pöytäkirja ei kuitenkaan tullut sovellettavaksi, kun liikelaitoksen henkilöstö siirtyi jo aikaisemmin olemassa ja toiminnassa olleeseen osakeyhtiöön. Näiltä osin voitaisiin tosin tehdä myös kantajan esittämän mukainen tulkinta, jonka mukaan osakeyhtiön omistuspohja ratkaisisi pöytäkirjan soveltamisen. Työtuomioistuin katsoo tämän kuitenkin heikoksi argumentiksi jo senkin vuoksi, että osakeyhtiön omistuspohjassa voi tapahtua muutoksia milloin tahansa. Lisäksi edellä todetuin tavoin pöytäkirjan sanamuoto ei viittaa tällaiseen tulkintaan.

I on kertonut vuoden 2010 neuvottelujen kulusta tavalla, joka ei ole ristiriidassa pöytäkirjan soveltamiskäytännöstä edellä lausutun taikka kirjallisesta todistelusta ilmenevien seikkojen kanssa. Kirjallisesta todistelusta ilmenevät työnantajapuolen ehdotukset ja niiden muutokset sekä lopullisen sopimustekstin sanamuoto vastaavat I:n kertomaa. D:n kertoma taikka hänen lähettämistään sähköpostiviesteistä K6 ja K8 ilmenevä ei riittävässä määrin horjuta yllä mainituista seikoista ilmenevää osapuolten tarkoitusta. Kirjallisilla todisteilla K1-K3 ei ole ajallisen yhteytensä puolesta eikä asiakirjojen alkuperään nähden neuvotteluosapuolten tarkoitusta osoittavaa näyttöarvoa.

Esitetty todistelu ei kokonaisuutena arvioituna osoita, että osapuolten tarkoituksena olisi ollut sopia jostain muusta kuin pöytäkirjan 1 kohdan sanamuodonkin osoittamasta, tässä asiassa vastaajatahon esittämää tulkintaa vastaavasta soveltamisalasta.

Kuntalain säännösten merkitys asian arvioinnissa

Edellä selostetun todistelun perusteella vuoden 2010 neuvottelujen taustalla oli muun ohella jo tuolloin näköpiirissä ollut liikelaitosten yhtiöittämisvelvoite, joka toteutettiin sittemmin kuntalain muuttamisesta annetun lain 626/2013 säännöksillä.

Vuoden 2010 sopimusneuvotteluissa ei kuitenkaan ole väitetty olleen tietoa mainitun lainsäädännön täsmällisestä sisällöstä ja määritelmistä. Pöytäkirjan otsikossa tai 1 kohdassa ei myöskään viitata tulevan lainsäädännön sisältöön. Neuvotteluosapuolilla oli lisäksi vuonna 2010 todistaja I:n kertomin tavoin myös muita intressejä kuin näköpiirissä ollut liikelaitosten yhtiöittämisvelvoite. Tällainen intressi oli muun ohella I:n kertoma tavoite siitä, että pöytäkirjassa säädetyt vuosilomaoikeudet eivät leviä yrityksiin, jotka eivät ole koskaan olleet KVTES:n tai energiayhteisöjen työehtosopimuksen piirissä, millä vältetään myös eri lomaoikeuksia nauttivien työntekijäryhmien syntyminen samaan yritykseen.

Yllä mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että kantajan vetoamilla kuntalain säännöksillä ei ole merkitystä asian arvioinnissa.

Lopputulos

Edellä todetuin tavoin sen paremmin pöytäkirjan 1 kohdan sanamuoto kuin osapuolten tarkoituskaan eivät osoita kantajan tulkintaa oikeaksi. Myöskään soveltamiskäytännön ei ole uskottavasti osoitettu olevan kantajan tulkinnan mukainen. Kuntalain säännöksillä ei edellä todetulla tavoin ole merkitystä asian arvioinnissa.

Kokonaisarviointina työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että pöytäkirjaa tulisi soveltaa kantajan vetoamin tavoin ja että X Oy olisi jättänyt pöytäkirjan 1 kohdan vastaisesti noudattamatta pöytäkirjaa sen palvelukseen Liikelaitos Z:sta 31.12.2014 siirtyneisiin toimihenkilöihin. Myöskään hyvityssakkojen määräämiselle ei ole tämän vuoksi perustetta. Kanne tulee hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Kantaja häviää asian ja on siten oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut asiassa.

Vastaajien oikeudenkäyntikulujen arvonlisäverottomaksi määräksi on pääkäsittelyssä ilmoitettu 4 500 euroa käsittäen 200 euron tuntilaskutuksen, minkä voidaan todeta käsittävän 22,5 laskutettavaa työtuntia. Vastaajien ilmoituksen mukaan oikeudenkäyntikulujen määrään on vaikuttanut myös se, että kanne perustui ensin väärään työehtosopimukseen, minkä jälkeen kantaja toimitti lisähaastehakemuksen. Kantaja esitti lisäksi toissijaisen vaatimuksen, josta se sittemmin luopui.

Kantaja on myöntänyt vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrällisesti oikeaksi 190 euron tuntilaskutuksen ja 20 tunnin osalta eli yhteensä 3 800 euron osalta.

Työtuomioistuin toteaa, että kantajan laskutus asiassa on käsittänyt 26 tunnin työmäärän. Tähän nähden, ottaen myös huomioon asian laadun ja laajuuden sekä vastaajien esittämät edellä mainitut laskutuksen määrään vaikuttaneet seikat, työtuomioistuin katsoo vastaajien laskutuksen perusteena olevan 22,5 tunnin työmäärän perustuvan kaikilta osin tarpeellisiksi katsottaviin toimenpiteisiin. Työtuomioistuin myös katsoo käsillä olevan kaltaisessa asiassa 200 euron tuntilaskutuksen määrältään kohtuulliseksi.

Yllä lausutuin perustein kantaja tulee velvoittaa korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut asiassa täysimääräisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hylkää Ammattiliitto Pro ry:n asiassa esittämät vaatimukset.

Työtuomioistuin velvoittaa Ammattiliitto Pro ry:n korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa 4 500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ihonen puheenjohtajana sekä Snellman-Valtonen, Äimälä, Ruohoniemi, Koskinen ja Vettainen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 10.12.2018