TT 2018:119

Opetusvelvollisuuteen lukeminen
Virkaehtosopimuksen tulkinta

Diaarinumero: R 162/17
Antopäivä: 20.12.2018

Kysymys kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) määräyksestä, joka koskee kiertävän opettajan työn lukemista opetusvelvollisuuteen. Tuomiossa katsottiin, että määräystä tuli tulkita sen sanamuodon mukaisesti, jolloin se tuli sovellettavaksi myös kanteessa tarkoitetussa tilanteessa, jossa opettaja siirtyi välitunnin aikana yhdessä oppilaiden kanssa opetustunnin ajaksi toisen koulun tiloihin ja opetustunnin jälkeen takaisin omaan kouluunsa.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Turun kaupunki

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta, kiertävän opettajan työn lukeminen opetusvelvollisuuteen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.11.2018

Pääkäsittely 10.12.2018

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OVTES) 1.2.2017-31.1.2018 on seuraava määräys:

OSIO B

III LUKU

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 § Kiertävän opettajan työn lukeminen opetusvelvollisuuteen

Jos opettajanviranhaltija opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken päivän, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi viikkotunti. Jos opettaja työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän viikossa vähintään keskimäärin kolme kertaa, opetusvelvollisuuteen luetaan puolitoista viikkotuntia, mikäli vaihtoja on viikossa keskimäärin vähintään viisi, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi vuosiviikkotuntia, ja jos vaihtoja on vähintään keskimäärin kahdeksan, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi ja puoli vuosiviikkotuntia.

Vaihtoehtoisesti jos hän asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin matkustaessaan joutuu oppituntien pitämistä varten matkustamaan lyhintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 30 kilometriä viikossa, opetusvelvollisuuteen luetaan yksi viikkotunti, ja sen lisäksi puoli vuosiviikkotuntia jokaista seuraavaa edellä mainituin tavoin laskettua täyttä 50 kilometriä kohti.

Soveltamisohje

Työtä ei lueta opettajanviranhaltijan opetusvelvollisuuteen, jos toimipaikkojen välinen matka on alle kilometrin. Jos molemmat perusteet tulevat saman opettajan kohdalla kysymykseen, lasketaan tuntimäärä kummastakin erikseen ja vahvistetaan sen vaihtoehdon mukaan, joka on opettajalle edullisempi. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta tuntiopettajiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuosien 2007–2009, 2010–2011, 2012–2013 ja 2014–2016 aikana kyseinen OVTES:n määräys on pysynyt muuttumattomana.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Turun kaupungin Hannunniitun koulun teknisen ja tekstiilityön opetustilat eivät tilanpuutteen vuoksi riittäneet kaikille oppilasryhmille, joten yhden teknisen työn ja yhden tekstiilityön ryhmän opetus määrättiin annettavaksi Pääskyvuoren koulun tiloissa lukuvuosien 2013–2014 ja 2014–2015 aikana. Järjestely koski molempina lukuvuosina yhtä teknisen työn ja yhtä tekstiilityön opettajaa. Opettaja aloitti työpäivänsä Hannunniitun koululla, josta hän siirtyi oppilaidensa kanssa Pääskyvuoren koululle yhteisellä linja-autokuljetuksella välitunnin aikana, piti oppilaille käsityötunnit ja palasi yhdessä oppilaiden kanssa yhteiskuljetuksella välitunnin aikana Hannunniitun koululle, jossa hän jatkoi työpäiväänsä. Hannunniitun ja Pääskyvuoren koulujen etäisyys on 2,2 kilometriä. Edestakaisin siirtymisiä työpäivän aikana Hannunniitun koululta Pääskyvuoren koululle tuli molempina lukuvuosina molemmille opettajille yhtenä päivänä viikossa. Opettajille ei luettu kiertämistä opetusvelvollisuuteen kumpanakaan lukuvuotena.

Turun kaupungin Kähärin koulu joutui luopumaan teknisen työn opetustiloista vuonna 2010, koska työsuojeluvaltuutettu ja koulutuksen järjestäjä totesivat ne opetukseen soveltumattomiksi. Teknisen työn opetus on järjestetty siten, että opettajat oppilaineen siirtyvät välitunnin aikana työnantajan järjestämällä linja-autokuljetuksella viereiselle (2,2 km) Suikkilan koululle pitämään oppitunnit ja palaavat yhdessä samalla kuljetuksella takaisin Kähärin koululle jatkamaan koulupäivää. Teknisen työn tuntien järjestäminen jatkuu edelleen samalla tavalla Suikkilan koululla. Järjestely on koskenut yhteensä kolmea teknisen työn opettajaa. Kähärin koulun opettajille lukuvuosina 2011–2012 ja 2012–2013 luettiin kiertämisestä tunteja opetusvelvollisuuteen, lukuvuosina 2010–2011, 2013–2014, 2014–2015 ja 2015–2016 niitä ei luettu.

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, toteutuiko mainituissa tilanteissa OVTES osio B 18 §:ssä tarkoitettu tilanne, jossa opettajan voidaan katsoa opettavan kahdessa toimipaikassa ja siirtyvän toimipaikkojen välillä niin, että opettaja olisi ollut oikeutettu määräyksen mukaiseen opetusvelvollisuuteen lukemiseen.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Turun kaupungin palveluksessa olevilla Kähärin ja Hannunniitun koulun opettajilla A:lla, B:lla, C:llä, D:llä ja E:llä on oikeus kunnallisen opetusalan työ- ja virkaehtosopimuksen Osio B III luvun 18 §:ssä sovittuun kiertävän opettajan opetusvelvollisuuden huojennukseen,

- velvoittaa Turun kaupungin maksamaan vuosina 2014–2017 saamatta jääneitä palkkoja Kähärin koulun opettajille A:lle 1.766,70 euroa, B:lle 2.931,90 euroa ja E:lle 582,60 euroa, kaikki määrät laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

- velvoittaa Turun kaupungin maksamaan vuosina 2014–2015 saamatta jääneitä palkkoja Hannunniitun koulun opettajille C:lle 547,56 euroa ja D:lle 547,56 euroa, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja

- velvoittaa Kunnallinen työmarkkinalaitoksen ja Turun kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 5.800 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen ratkaisun antamisesta.

Perusteet

Turun kaupunki on OVTES:n osio B III luvun 18 §:n vastaisesti jättänyt kahden koulun osalta huojennuksen antamatta opettajille. Hannunniitun koululta huojennukset ovat jääneet saamatta lukuvuodelta 2013–2014 ja lukuvuodelta 2014–2015. Kähärin koulun osalta huojennuksia ei annettu lukuvuosilta 2010–2011, 2013–2014, 2014–2015 eikä syksystä 2015 alkaen tähän hetkeen saakka.

Kähärin koulu lukuvuosi 2010–2011: huojennusta ei maksettu.

Kähärin koulu lukuvuosi 2011–2012: opettaja A:lla kolme teknisen työn ryhmää, eli kolme edestakaista siirtymistä.

Kähärin koulu lukuvuosi 2012–2013: opettajat saivat huojennuksen. Opettaja B:llä oli kaksi teknisen työn ryhmää, eli kaksi edestakaista siirtymistä. Opettaja A:lla oli kaksi teknisen työn ryhmää, eli kaksi edestakaista siirtymistä.

Kähärin koulu lukuvuosi 2013–2014: huojennusta ei maksettu. Opettaja B:llä oli kaksi teknisen työn ryhmää, eli kaksi edestakaista siirtymistä. Opettaja A:lla oli kaksi teknisen työn ryhmää, eli kaksi edestakaista siirtymistä.

Kähärin koulu lukuvuosi 2014–2015: huojennusta ei maksettu. Opettaja B:llä oli kolme teknisen työn ryhmää, eli kolme edestakaista siirtymistä.

Kähärin koulu lukuvuosi 2015–2016: huojennusta ei maksettu. Opettaja B:llä oli kaksi teknisen työn ryhmää, eli kaksi edestakaista siirtymistä. Opettaja A:lla oli kaksi teknisen työn ryhmää, eli kaksi edestakaista siirtymistä.

Kaikki OVTES osio B III luvun 18 §:n sanamuodon mukaiset huojennuksen edellytykset ovat toteutuneet kanteessa tarkoitetuissa tilanteissa. Vastaajan esittämä tulkinta ei vastaa määräyksen sanamuotoa, ja jos tulkinta olisi tarkoitettu sellaiseksi kuin vastaaja sen esittää, asiasta olisi otettu maininta sopimustekstiin. Tilanne on lisäksi ollut samanlainen kuin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen itse laatimassa palvelussuhdeoppaassa esitetyissä huojennusta koskevissa esimerkeissä.

Palvelussuhdeopas opetushenkilöstön esimiehille (perusopetus ja lukio-opetus)

Kunnallinen työmarkkinalaitos on laatinut palvelussuhdeoppaan opetushenkilöstön esimiehille koskien perusopetusta ja lukiokoulutusta. Opas on tehty tueksi ja työvälineeksi kuntien palkka- ja henkilöstöhallinnossa työskenteleville peruskoulun ja lukion rehtorin ja opettajan palvelussuhdekysymyksissä. Palvelussuhdeoppaassa on myös ohjeet kiertävän opettajan opetusvelvollisuuden huojennuksesta. Oppaan käyttötarkoitus ja merkitys on OVTES:n tulkintojen ohjaaminen ja sille tulee antaa merkitystä määräyksen tulkinnassa.

Palvelussuhdeoppaan mukaan vaihtamisen tulee perustua vahvistetun työjärjestyksen mukaisten virkaan kuuluvien oppituntien säännölliseen pitämiseen toisessa toimipaikassa. Huojennukseen laskettava vaihto edellyttää, että toimipaikkojen välinen matka on vähintään yhden kilometrin. Nämä edellytykset toteutuvat sekä Hannunniitun että Kähärin koulun t apauksessa. Edelleen oppaassa todetaan, että sopimusmääräyksen mukaan merkitystä ei ole sillä, millä tavalla opettaja vaihtomatkan kulkee, eikä sillä, vaihtaako opettaja toimipaikkaa välitunnin, hyppytunnin vai ruokatunnin aikana. Tästä johtuen huojennusta ei voida evätä kaupungin järjestämän tilausajon perusteella. Välitunnilla tapahtuneen toimipaikan vaihdon aikana opettajalla on ollut myös yksin vastuullaan oma opetusryhmä. Myös tämä lisää kuntatyönantajan mainitsemaa opettajalle tulevaa ylimääräistä rasitetta.

Oppaan mukaan vaihtoon käytettävää aikaa ei voida katsoa opetukseen kuuluvaksi ajaksi. Oppitunnista on vähintään 45 minuuttia käytettävä opetukseen. Myös tämä edellytys toteutuu sekä Hannunniitun että Kähärin koulun osalta. Edelleen oppaan mukaan huojennusta ei vaihtojen perusteella koskaan kerry opetuksesta, jossa opettaja ei ole vaihtanut koulua oppitunnin pitämistä varten. Molemmissa nyt käsiteltävissä tapauksissa opettaja on joutunut vaihtamaan koulua oppitunnin pitämistä varten. Huojennusta ei makseta, jos siirtymisen syynä on esimerkiksi siirtyminen kokoukseen tai vanhempien tapaamiseen toiselle koululle. Tällaisesta ei Hannunniitun tai Kähärin koulun tapauksessa ole kysymys. Kyseessä on ollut koko lukuvuoden kestänyt opetus toisessa Turun kaupungin koulussa. Rasite ja liikkuminen kahden eri toimipisteen välillä on siis ollut säännöllistä ja jatkuvaa.

Tilapäisiä siirtymisiä koululta toiselle ei oppaan mukaan lasketa mukaan kesken päivää tapahtuvia toimipaikkojen vaihtoja laskettaessa. Esimerkiksi toisen koulun kanssa yhteisesti järjestetty teatteriesitys äidinkielen tunnilla ei oikeuta äidinkielen opettajaa laskemaan toiselle koululle siirtymistä huojennuksiin oikeuttavaksi toimipaikan vaihdoksi. Hannunniitun ja Kähärin koulun tapauksessa kyseessä on ollut koko lukuvuoden tai jopa useamman lukuvuoden kestävä toimipaikkojen vaihto koulupäivän aikana, joka on ollut viikoittaista tai jopa useamman kerran viikossa. Kyseessä ei siis ole ollut tilapäinen siirto.

Liikunnan opetuksessa liikuntapaikkojen vaihdot ja siirtyminen koululta liikuntapaikalle on

poikkeustapauksena rajattu oppaassa huojennuksen ulkopuolelle. Liikunnan opetuksen rajaaminen sopimusmääräyksen ulkopuolelle perustuu liikunnan opetuksen erityisluonteeseen. Liikunnan opetukseen ja liikunnanopettajan työhön liittyy olennaisena osana jopa päivittäiset toimipaikan vaihdot koulun ja liikuntapaikan välillä, kuten liikkuminen luistinradalle, uimahallille, hiihtopaikalle tai yleisurheilukentälle. Kyseessä ei siis ole toimipaikan vaihdos vaan normaalia liikunnanopettajan työhön kuuluvaa liikkumista. Muista rajauksista ei sopimusmääräyksessä ole sovittu. Teknisen työn luonteeseen eivät kuulu säännölliset toimipaikan vaihdot, vaan työ tehdään pääsääntöisesti omassa teknisentyön luokassa. Jos rajauksia olisi tehty enemmän, olisi niistä sovittu erikseen virka- ja työehtosopimuksessa.

Koulun remontin tai muun vastaavan syyn vuoksi esimerkiksi koko lukuvuodeksi tai -kaudeksi muuhun tilaan siirretty opetus oikeuttaa huojennukseen.

Määräyksen tarkoitus ja soveltamiskäytäntö

OVTES:n 18 §:n määräyksen tarkoituksena on korvata useamman toimipaikan opettamisesta aiheutuvaa rasitetta opettajalle, joka joutuu opettamaan useammassa toimipisteessä ja huolehtimaan näiden toimipaikkojen tiloista. Teknisen työn opetuksessa tiloista ja laitteista huolehtiminen on erityisen tärkeää. Teknisen työn opettajat joutuvat aina ennen jokaista oppituntia varmistamaan, että opetustila on työvälineineen työturvallisuuslain mukainen, muun muassa koneiden säätöjen osalta. Erityisesti ongelma- ja poikkeustapauksissa opettajalla on velvollisuus tehdä yhteistyötä molempien koulujen toisten teknisten työn opettajien ja koulujen rehtoreiden kanssa.

Kysymyksessä olevaa OVTES:n määräystä on lisäksi kunnissa sovellettu siten, että vastaavanlaisissa tilanteissa opetusvelvollisuuden huojennukset on myönnetty. Määräystä on sovellettu tilanteissa, joissa oppilaat eivät ole vaihtuneet, joissa opettajat ovat vaihtaneet yhdessä oppilaiden kanssa toimipaikkaa remontin tai muun vastaavan syyn vuoksi ja joissa opettajat ovat vaihtaneet toimipaikkaa, mutta oppilaat eivät ole vaihtuneet. Järjestely on ollut pysyväisluontoista ja toimipaikkojen välinen etäisyys on ollut yli yhden kilometrin. Työtä ei lueta opettajanviranhaltijan opetusvelvollisuuteen, jos toimipaikkojen välinen matka on alle kilometrin. Jos molemmat perusteet tulevat saman opettajan kohdalla kysymykseen, lasketaan tuntimäärä kummastakin erikseen ja vahvistetaan sen vaihtoehdon mukaan, joka on opettajalle edullisempi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Turun kaupunki ovat vaatineet, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 5.400 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen ratkaisun antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa mainituissa tilanteissa ei ole toteutunut kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) 2014–2016 osion B 18 §:n määrittämä tilanne niin, että opettajien olisi voitu katsovan työskentelevän kahdessa toimipaikassa ja siirtyvän toimipaikkojen välillä niin, että opettajat näissä tilanteissa olisivat oikeutettuja määräyksen mukaiseen opetusvelvollisuuteen lukemiseen. Määräyksen tarkoituksena on korvata opettajalle sitä rasitetta, joka aiheutuu useammassa toimipaikassa opettamisesta. Tällaisella opettajalla on vähintään kaksi työyhteisöä ja opetettavanaan lähtökohtaisesti oppilaita vähintään kahdessa toimipaikassa sekä huolehdittavanaan näiden toimipaikkojen tilat.

Sopimusmääräyksen soveltamisohjeessa todetaan, että työtä ei lueta opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuuteen, jos toimipaikkojen välinen matka on alle kilometrin. Sopimusmääräyksen tulkintakäytännöstä ei ole sovittu niin, että opettajan opettaminen kahden tai useamman koulun tiloissa oikeuttaisi aina kaikissa tilanteissa opetusvelvollisuuteen lukemisen, jos välimatka koulujen välillä on vähintään yksi kilometri. Sopimusmääräyksen tarkoituksena on, että opettajalle korvataan nimenomaisesti kahdesta tai useammasta työyhteisöstä tulevaa ylimääräistä rasitetta opetusvelvollisuuteen lukemisena. Tämä ei kanteen tilanteissa toteudu.

Sopimusmääräyksen soveltamisohje ei sisällä luetteloa tilanteista, joissa määräystä ei sovellettaisi tai joissa sitä nimenomaisesti sovelletaan. Erimielisyyden kohteena olevissa tilanteissa ei ole myöskään kyseessä toimipaikan vaihto siinä merkityksessä, jota toimipaikkavaihdolla vakiintuneesti sopimusmääräyksen tulkinnassa tarkoitetaan. Erimielisyyden kohteena olevissa tilanteissa opettajilta ei ole edellytetty yhteistyötä koulun muiden opettajien tai rehtoreiden kanssa kuten silloin, kun kyseessä on kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettaminen. Tilanne rinnastuu lähinnä siihen, että opettajalla olisi samassa koulussa kaksi erillistä opetustilaa. Tällaisessa tilanteessa sopimusmääräys ei tule sovellettavaksi.

Erimielisyyden kohteena olevissa tilanteissa toimipaikkojen välisestä kulkemisesta vastaa Turun kaupunki järjestämällä yhteiskuljetuksen koulujen välillä. Opettaja oppilaineen viedään ja tuodaan yhteiskuljetuksella välitunnin aikana toiseen koulurakennukseen, jossa hän opettaa. Siirtymisestä aiheutuva rasite ei vastaa sitä, mitä sopimusmääräyksellä on tarkoitettu korvattavan opetusvelvollisuuteen lukemisena. Opettajasta ei tule toisen koulun työyhteisön jäsentä, eikä hän joudu huolehtimaan toisesta luokkatilasta, tilaamaan materiaaleja tai sopimaan tilan huolehtimisesta enempää kuin jos kyse olisi opettamisesta saman toimipaikan (koulun) kahdessa eri luokkatilassa. Asiassa ei ole merkitsevää se, että kuljetusjärjestelyt kestivät koko lukuvuoden, koska kyseessä ei ole sopimusmääräyksen tarkoittama kiertäminen. Sopimusmääräyksen tarkoituksena on korvata opetusvelvollisuuteen lukemisena nimenomaisesti opettajatyön lisäkuormitusta, joka ei erimielisyyden kohteena olevissa tilanteissa toteudu.

Se, että Kähärin koulun opettajien toimitilajärjestelyt oli huomioitu kiertämisenä opetusvelvollisuudessa lukuvuosina 2011–2012 ja 2012–2013, perustui ainoastaan sopimusmääräyksen virheelliseen soveltamiseen eikä siihen, että toimitilajärjestelyissä olisi näinä lukuvuosina toteutunut opettajien kiertäminen OVTES osio B 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Kanteessa on viitattu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vuonna 2009 julkaiseman oppaan esimerkkeihin (Palvelussuhdeopas opetushenkilöstön esimiehille s. 108, esimerkki 23). Esimerkin tilanteessa opettaja on oikeutettu OVTES osio B 18 §:n määräyksen mukaiseen opetusvelvollisuuteen lukemiseen, vaikka hän opettaa omia oppilaitaan. Hänelle tulee määräyksen edellyttämällä tavalla kaksi toimipaikkaa, joissa hän opettaa. Mainittu palvelussuhdeoppaan esimerkki ei ole verrannollinen erimielisyyden kohteena olevaan tilanteeseen, jossa opettaja oppilaineen siirretään työnantajan järjestämällä kuljetuksella toisen toimipaikan tiloihin ja oppitunnin jälkeen takaisin. Opettajalle ei tule näiden teknisluonteisten luokkatilojen järjestelyjen vuoksi kahta toimipaikkaa niin, että hän olisi oikeutettu sopimusmääräyksen mukaiseen opetusvelvollisuuteen lukemiseen. Oppaassa on muutama esimerkki tilanteista, joissa mainittu sopimusmääräys tulee sovellettavaksi. Opasta ei ole tarkoitettu luettavaksi siten, että se kattaisi kaikki sellaiset tilanteet, joissa kyseessä oleva määräys tulee sovellettavaksi tai joissa määräys ei tule sovellettavaksi. Palvelussuhdeoppaassa mainittu liikunnanopetukseen sisältyvät liikuntapaikkojen vaihdot ja siirtymiset on vain yksi esimerkki siitä, milloin opetusvelvollisuuteen lukemista ei tehdä. Palvelussuhdeopas on valmisteltu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen opetus- ja sivistystoimen yksikössä erilaisiin kuntien henkilöstöhallinnon palvelussuhdekysymyksiin. Se ei ole sopijaosapuolien yhdessä laatima muistio tai soveltamisohje virka- ja työehtosopimuksen määräysten tulkintalinjauksista eikä sitä voi tässä merkityksessä käyttää. Opas on tehty henkilöstöhallinnossa työskenteleville eikä siinä oleville yksittäisille esimerkeille voida antaa sellaista merkitystä kuin kantaja esittää.

Sopimusmääräys on työaikamääräys eikä tarkoituksena ole korvata siirtymistä sinänsä. Opetustunti ja siirtymiset mahtuvat ajallisesti opetusvelvollisuustunnin sisään, joka korvataan normaalisti sopimusmääräysten mukaisesti. Opetusvelvollisuustyöaika perustuu opetusvelvollisuustunteihin, joista tunnin 60 minuutista 45 minuuttia on opetusta ja 15 minuuttia voi olla työnantajan määräämää muuta työtä. Opetusvelvollisuuden yli menevät tunnit maksetaan opetusvelvollisuustyöajassa olevalle opettajalle ylituntipalkkioina. Kantajan haastehakemuksessa käyttämällä termillä huojennus tarkoitetaan samaa asiaa kuin opetusvelvollisuuteen lukemisella. OVTES 2012–2013 sopimuksessa on siirrytty huojentumisen asemasta käyttämään termiä opetusvelvollisuuteen lukeminen. Muutos oli kuitenkin stilistinen eikä vaikuta sopimusmääräyksen soveltamiseen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laatima Peruskoulun opetushenkilöstön palvelussuhdeopas 1997, s. 4 ja 58–59

K2. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laatima Peruskoulun opetushenkilöstön palvelussuhdeopas 1999, s. 4 ja 108–109

K3. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laatima Peruskoulun ja lukion opetushenkilöstön palvelussuhdeopas 2001, s. 4 ja 60

K4. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laatima Palvelussuhdeopas opetushenkilöstön esimiehille 2009, s. 3–8 ja 106–111 (erityisesti s. 108)

K5. Opetushallituksen oppaat ja käsikirjat 2011:15, Käsityön työturvallisuusopas, s. 44, 94, 109, 110 ja 111

Vastaajan kirjalliset todisteet

V1. (= K4) Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laatima Palvelussuhdeopas opetushenkilöstön esimiehille 2009, s. 106-109

V2. Ote yleiskirjeestä A 46/1979

Kantajan henkilötodistelu

1. F

2. G

Vastaajan henkilötodistelu

1. H

2. I

3. J

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

OVTES osio B III luvun 18 §:n ensimmäisen kappaleen mukaan jos opettajanviranhaltija opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken päivän, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi viikkotunti. Vastaavasti jos tällaisia toimipaikan vaihtoja on viikossa useampi, opetusvelvollisuuteen luetaan määräyksen mukaisesti useampi viikkotunti. Soveltamisohjeen mukaan työtä ei lueta opettajanviranhaltijan opetusvelvollisuuteen, jos toimipaikkojen välinen matka on alle kilometrin.

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, sovelletaanko määräystä kanteessa tarkoitetussa tilanteessa, jossa opettaja siirtyy välitunnin aikana yhdessä oppilaiden kanssa opetustunnin ajaksi toisen koulun tiloihin ja opetustunnin jälkeen takaisin omaan kouluunsa. Vastaajien näkemyksen mukaan määräys on tarkoitettu sovellettavaksi ensisijaisesti tilanteissa, joissa opettaja kiertää opettamassa useammassa kuin yhdessä koulussa ja useamman kuin yhden koulun oppilaita. Vastaajien mukaan määräyksen tarkoituksena on korvata useammassa toimipaikassa opettamisesta aiheutuvaa rasitetta opettajalle, jolla on vähintään kaksi työyhteisöä ja opetettavanaan lähtökohtaisesti oppilaita vähintään kahdessa toimipaikassa sekä huolehdittavanaan näiden toimipaikkojen tilat.

Määräyksen ensimmäisen kappaleen sanamuodon mukaan niin sanotun huojennuksen tai opetusvelvollisuuteen lukemisen edellytyksenä on ensinnäkin se, että opettajanviranhaltija opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaisesti kesken päivän. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan edellytyksenä on lisäksi, että toimipaikkojen välinen matka on vähintään kilometrin. Työtuomioistuin katsoo, että määräyksen sanamuoto on varsin selvä ja tukee kantajan esittämää tulkintaa. Määräyksessä tai soveltamisohjeessa ei ole mainintaa siitä, että opetusvelvollisuuteen lukemisen edellytyksenä olisi se, että toimipaikkaa vaihtavan opettajan tulisi tulla osaksi kahta tai useampaa työyhteisöä tai että hänen tulisi opettaa useammassa kuin yhdessä toimipaikassa useamman kuin yhden koulun oppilaita.

Vastaajien mukaan kantajan esittämä sopimusmääräyksen tulkinta ei vastaa sen alkuperäistä tarkoitusta. Vastaajat ovat vedonneet siihen, että sopimusmääräys on vanha (V2) ja se on tullut virka- ja työehtosopimukseen suoraan lainsäädännöstä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen entisen työmarkkina-asiamiehen H:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että laissa säädetty opettajan virka velvoitti aikanaan opettajaa opettamaan esimerkiksi kahdessa eri koulussa, jos työnantaja oli näin määrännyt. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä katsottiin, että jos työnantaja velvoitti opettajan opettamaan useammassa kuin yhdessä koulussa, opettaja tarvitsi ylimääräistä työaikaa siihen, että hän joutui osallistumaan kahden eri koulun toimintaan ja kantamaan vastuuta kahdesta eri koulusta. Tämä oli H:n mukaan määräyksen tarkoitus. Määräys oli otettu virka- ja työehtosopimukseen sellaisenaan lainsäädännöstä eikä sen sisällöstä tai tulkinnasta missään vaiheessa neuvoteltu. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö I on kertonut määräyksen historiasta samalla tavoin kuin H. I:n mukaan määräyksen tarkoituksena on korvata sitä lisärasitusta, joka aiheutuu kahteen työyhteisöön kuulumisesta. Määräykseen ei ole tehty sisällöllisiä muutoksia.

OAJ:n neuvottelupäällikkö F on kertonut, että aikaisemmin opettajien työaika- ja palkkausmääräykset sisältyivät kansakoulun viranhaltijoiden palkkauslakiin, jossa oli muun ohella säännös velvollisuudesta opettaa kahdella eri koululla. Vuonna 1972 tuli virkaehtosopimukseen ensimmäistä kertaa kiertävää opettajaa koskeva määräys, joka koski toisen kotimaisen tai vieraan kielen opettajaa. Määräyksen mukaan opettaminen kahdessa tai useammassa toimipisteessä oikeutti tuolloin huojennukseen. Vuonna 1974 määräystä muutettiin siten, että mitä enemmän opettajalle tuli kiertokilometrejä, sitä enemmän hän sai huojennusta. Lisäksi huojennukseen oli oikeus vain, jos opettaja ei kohtuudella voinut vaihtaa toimipistettä välitunnin aikana. Samalla poistui rajaus, jonka mukaan huojennus koski vain tiettyjä opettajia. Kohtuuttomuutta koskeva edellytys osoittautui kuitenkin tulkinnanvaraiseksi, minkä vuoksi tuo edellytys poistettiin vuonna 1979. Määräystä muutettiin samalla siten, että toimipisteiden välisen etäisyyden oli oltava vähintään kilometri. Vuodesta 1979 määräys on ollut miltei samasanainen. Sisällöllisiä muutoksia määräykseen ei ole tehty, ainoastaan stilistisiä muutoksia. Lisäksi kilometrikorvauksiin on tullut muutoksia. Määräyksen tulkinnasta syntyneet erimielisyydet ovat liittyneet lähinnä siihen, miten toimipisteiden välinen etäisyys tulisi mitata. Keskusneuvottelutasolla on yleensä tältä osin päädytty yksimielisyyteen.

F:n mukaan työnantajapuolen ajatus siitä, että useampi työyhteisö tuo opettajalle lisärasitetta, ei ole sinänsä perusteeton. Sopimusmääräykset eivät kuitenkaan tue sellaista tulkintaa, että kyse olisi ehdottomasta huojennuksen edellytyksestä. Esimerkiksi laaja-alaiset erityisopettajat, jotka kiertävät eri kouluissa ja joille kiistatta maksetaan huojennuksia, eivät hekään erityisemmin liity eri koulujen työyhteisöön muutoin kuin sopimalla rehtorin kanssa ajan, milloin he tulevat opettamaan kyseiseen kouluun. He käyvät pitämässä tuntinsa ja poistuvat sen jälkeen koululta. Toisaalta myös ne opettajat, jotka siirtyvät oppilaiden kanssa toisen koulun tiloihin pitämään oppituntia, joutuvat toimimaan yhteistyössä vähintään tuon toisen koulun rehtorin kanssa ja huolehtimaan luokkatilojen asianmukaisesta kunnosta. Tästä kysymyksestä on kertonut samalla tavoin kuin F myös pääluottamusmies G, joka on tuntenut tilanteen nyt käsiteltävissä Turun kouluissa.

Asiassa on lisäksi esitetty selvitystä määräyksen soveltamiskäytännöstä. Tältä osin työtuomioistuimessa on kuultu F:n ja G:n lisäksi Hannunniitun koulun rehtori J:tä. Kertomuksista on käynyt ilmi, että sopimusmääräystä on sovellettu epäyhtenäisesti. Tämän vuoksi soveltamiskäytännölle ei voida antaa suurta painoarvoa arvioitaessa sopimusmääräyksen oikeaa tulkintaa.

Johtopäätöksenään yllä selostetusta näytöstä työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Jo edellä on katsottu, että määräyksen sanamuoto on varsin selvä ja tukee kantajan esittämää tulkintaa. Asiassa on tullut selvitetyksi, että sopimusmääräyksen historia ulottuu usean vuosikymmenen taakse. Lisäksi on selvitetty, että määräys on tullut sopimukseen sellaisenaan suoraan lainsäädännöstä eikä sen sisällöstä tai tulkinnasta ole osapuolten kesken erikseen neuvoteltu. Asiassa ei ole esitetty muutakaan näyttöä siitä, että osapuolilla olisi sopimusmääräyksen osalta ollut jokin selvä yhteisesti hyväksytty tarkoitus, jonka perusteella sanamuodon mukainen tulkinta olisi perusteltua ohittaa. Sanamuodon mukaista tulkintaa tukee myös se seikka, että Kunnallinen työmarkkinalaitos on sisällyttänyt laatimiinsa Peruskoulun opetushenkilöstön palvelusuhdeoppaisiin (K1–K4) esimerkkejä huojennukseen oikeuttavista tilanteista, jotka vastaavat pitkälti tilannetta Hannunniitun ja Kähärin koulussa tässä asiassa. Kuntatyönantajien tässä oikeudenkäynnissä esittämä näkemys siitä, että niin sanotun huojennuksen edellytyksenä olisi opettajan liittyminen vähintään kahteen eri työyhteisöön ja että tällä olisi opetettavanaan lähtökohtaisesti oppilaita vähintään kahdessa toimipaikassa sekä huolehdittavanaan näiden toimipaikkojen tilat, ei edellä todetuin tavoin saa tukea määräyksen sanamuodosta. Toisaalta esitetyn selvityksen perusteella ei voida tehdä myöskään sellaista johtopäätöstä, että nyt käsiteltävässä tapauksessa opettajille aiheutunut rasite olisi tältä osin ollut vähäisempi kuin esimerkiksi niillä laaja-alaisilla erityisopettajilla, jotka kiertävät eri kouluissa opettamassa näiden eri koulujen oppilaita.

Edellä selostetuin perustein työtuomioistuin katsoo, että OVTES osio B III luvun 18 §:n määräystä on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti siten, että opettajanviranhaltijan opetusvelvollisuuteen on luettava määräyksestä ilmenevin edellytyksin yksi tai useampi viikkotunti myös sellaisessa tilanteessa, jossa opettaja siirtyy välitunnin aikana yhdessä oppilaiden kanssa opetustunnin ajaksi toisen koulun tiloihin ja opetustunnin jälkeen takaisin omaan kouluunsa. Näin ollen kanteessa mainituilla opettajilla on ollut kanteessa tarkoitettuna aikana oikeus määräyksen mukaiseen opetusvelvollisuuden huojennukseen ja Turun kaupunki on velvollinen maksamaan opettajille tällä perusteella saamatta jääneet palkat kanteessa vaadituin tavoin.

Oikeudenkäyntikulut

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Turun kaupunki ovat asian hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Turun kaupungin palveluksessa olevilla Kähärin ja Hannunniitun koulun opettajilla A:lla, B:llä, C:llä, D:llä ja E:llä on oikeus kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen Osio B III luvun 18 §:ssä sovittuun kiertävän opettajan opetusvelvollisuuden huojennukseen,

- velvoittaa Turun kaupungin maksamaan vuosina 2014–2017 saamatta jääneitä palkkoja Kähärin koulun opettajille A:lle 1.766,70 euroa, B:lle 2.931,90 euroa ja E:lle 582,60 euroa, kaikki määrät laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 2.1.2018 lukien,

- velvoittaa Turun kaupungin maksamaan vuosina 2014–2015 saamatta jääneitä palkkoja Hannunniitun koulun opettajille C:lle 547,56 euroa ja D:lle 547,56 euroa, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 2.1.2018 lukien, ja

- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Turun kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 5.800 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen ratkaisun antamisesta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Wilska, Lehto ja Komulainen jäseninä. Valmistelija on ollut Willstedt.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 20.12.2018