TT 2019:1

Työtehtävän hakuun laittaminen
Työehtosopimuksen rikkominen
Työehtosopimuksen tulkinta

Diaarinumero: R 43/17
Antopäivä: 2.1.2019

Kysymys lennonjohtajia koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 ja 4 kohdan tulkinnasta tehtävien hakuun laittamisen osalta. Kysymys myös siitä, olisiko kanteessa tarkoitettu tehtävä tullut laittaa haettavaksi sekä tähän liittyvästä hyvityssakkovaatimuksesta.

KANTAJA

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry

VASTAAJAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

X Oyj

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ym.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.10.2017 ja 16.5.2018

Pääkäsittely 26.-27.9.2018 ja 6.11.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry:n välillä on solmittu lennonjohtajia koskeva työehtosopimus ajalle 30.10.2013-30.11.2016. Sopimuksen voimassaoloa on jatkettu 30.11.2017 saakka. Sopimusta sovelletaan X Oyj:n lennonjohtajiin. Työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisala

Sopimus koskee X Oyj:n lennonjohtajia lukuun ottamatta lennonjohtajia, joiden kanssa on tehty työnantajasopimus tai jotka työskentelevät päällikkötehtävissä.

Päällikkötehtävillä tarkoitetaan niitä lennonjohtotehtäviä, jotka olivat valtion virkaehtosopimusasetuksen (23.12.1987/1203) 10 §:ssä määrätty työnantajavirkamiestehtäviksi.

Tämän työehtosopimuksen muita kuin 2 (Palkkaus ja palkanmaksu) ja 3 (Työaika) luvun määräyksiä sovelletaan niihin X Oyj:n palveluksessa oleviin voimassa olevan lupakirjan omaaviin lennonjohtajiin, jotka toimivat pääasiallisesti koulutus-, asiantuntija- tai suunnittelutehtävissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lisäksi työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Rekrytointi, urakierto ja urasuunnitelma

Lennonjohtajatehtävät laitetaan aina hakuun sekä X:n sisäisille nettisivuille että X:n kotisivuille. Tehtävää ei kuitenkaan tarvitse laittaa hakuun, jos kyseessä on enintään vuoden mittainen sijaisuuden jatko samalla tai samasta perussyystä johtuvalla perusteella. Tällöin sama sijainen saa jatkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaikkia rekrytointeja koskevat asiat

Poikkeuksen kaikkiin rekrytointi- ja urakiertoperiaatteisiin muodostavat yllätykselliset pikaisesti täytettävät, lyhyet (maksimissaan 4 kk) määräaikaisuudet, joissa lennonjohtaja pitää saada nopeasti operatiiviseen työhön tuotannon takaamiseksi. Näissä tilanteissa voidaan tehtävään valita sellainen lennonjohtaja, jonka koulutus tehtävään on mahdollisimman lyhyt. Mikäli tämän jälkeen kyseinen tehtävä vapautuu pysyvästi tai tulee uudelleen hakuun pitkänä määräaikaisuutena, suoritetaan kokonaan uusi haku ja toimitaan pääperiaatteiden mukaisesti.

Soveltamisohje: Rekrytointitilanteessa pienten kenttien sopimus on voimassa ja sitä noudatetaan, kun haettavana on siinä tarkoitettu tehtävä ja hakijoiden joukossa on lennonjohtajia sen tarkoittamilta lentoasemilta, mistä poiketessaan työnantajan tulee pienten kenttien sopimuksen urakiertoa koskevan soveltamisohjeen mukaisesti perustella päätöksensä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oyj (X) on tehnyt A nimisen lennonjohtajan kanssa 15.11.2016 päivätyn sopimuksen, joka on otsikoitu "Sopimus keikkatyössä noudatettavista ehdoista". Sopimukseen on kirjattu A:n työtehtäväksi "Specialist ATS-Training" ja työnsuorituspaikoiksi Pirkkala ja Vantaa. Sopimus on tehty ajaksi 1.1.2017 – 31.12.2018. Koulutukseen ja pätevyyden arviointiin liittyvien työnantajatehtävien lisäksi A on hoitanut vuonna 2017 lennonjohtotehtäviä ainakin Pirkkalassa.

X ei ole laittanut tehtävää haettavaksi ennen sopimuksen tekemistä.

Asiasta on neuvoteltu Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry:n (SLJY) ja X:n välillä 16.2. ja 23.3.2017. Asiassa on jääty erimielisiksi. Työehtosopimus ei ole sisältänyt oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin tarkoittamaa neuvotteluvelvoitetta.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa, että allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kappaleen määräystä tulee soveltaa sellaiseenkin lennonjohtajatehtävään, joka sisältää koulutukseen ja pätevyyden arviointiin liittyviä työnantajatehtäviä,

2) vahvistaa, että allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 4 kappaleen määräystä, jonka mukaan poikkeuksen kaikkiin rekrytointi- ja urakiertoperiaatteisiin muodostavat yllätykselliset pikaisesti täytettävät, lyhyet (maksimissaan 4 kk) määräaikaisuudet, ei sovelleta siten, ettei tehtävää tulisi laittaa haettavaksi allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kappaleen määräyksen mukaisesti,

3) vahvistaa, että X Oyj on joka tapauksessa rikkonut allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kappaleen määräystä jättäessään laittamatta haettavaksi A:n tehtävän,

4) velvoittaa X Oyj:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

5) velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry:n arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut asiassa 18 668,86 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen ratkaisun antamisesta.

Perusteet

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kappaleessa on määrätty, että kaikki lennonjohtajatehtävät tulee aina laittaa haettavaksi määräyksessä mainittua enintään yhden vuoden sijaisuutta lukuun ottamatta. Vaikka tehtävään kuuluu koulutukseen ja pätevyyden arviointiin liittyviä työnantajatehtäviä, kysymys on työehtosopimuksessa tarkoitetusta lennonjohtajatehtävästä. Merkitystä ei ole sillä, kuinka paljon näitä työnantajatehtäviä on. Tehtävän hoitamiseksi henkilöllä täytyy olla lennonjohtajan lupakirja. Lisäksi sanotut työnantajatehtävät edellyttävät ilmailuviranomaisen hyväksyntää ja merkintää tasotarkastajan valtuutuksesta henkilön lennonjohtajan lupakirjassa. Allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kappaleen määräystä lennonjohtajatehtävien haettavaksi laittamisesta sovelletaan näin ollen myös sellaiseen tehtävään, joka sisältää sanottuja työnantajatehtäviä.

Allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kappaleen määräystä lennonjohtajatehtävän haettavaksi laittamisesta sovelletaan sellaiseenkin lennonjohtajatehtävään, joka ei kuulu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Työehtosopimuksen 1 §:n 3 kappaleen mukaan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvat myös sellaiset lennonjohtajatehtävät, joissa lennonjohtaja toimii pääasiallisesti koulutus-, asiantuntija- tai suunnittelutehtävissä. Työehtosopimuksen soveltamisala ei ole muuttunut X:n väittämin tavoin päällikkö- ja työnantajatehtävien osalta eikä työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävien piiri ole laajentunut. Lennonjohtajatehtäviä ei ole myöskään SLJY:n tieten jätetty laittamatta haettavaksi siten, ettei SLJY olisi siihen puuttunut.

A:n tehtäviin on kuulunut työehtosopimuksen tarkoittamia koulutus-, asiantuntija- ja suunnittelutehtäviä ja joka tapauksessa lennonjohtotehtäviä ainakin Pirkkalassa. Näin ollen kysymys on ollut sellaisesta lennonjohtajatehtävästä, joka on allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kappaleen määräyksen mukaan tullut laittaa haettavaksi.

Allekirjoituspöytäkirjassa ei ole sovittu siitä, ettei tehtävää tarvitse laittaa haettavaksi, jos kyseessä ovat allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 4 kappaleessa tarkoitetut määräaikaiset tehtävät. Tehtävä tulee näissäkin tilanteissa laittaa haettavaksi allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kappaleen mukaisesti. Näin ollen tuo poikkeusmääräys ei koske X:n väittämin tavoin A:kaan rekrytointia tehtävään. Tarvittaessa töihin kutsuttavien työpaikat onkin säännönmukaisesti laitettu haettaviksi A:n tehtävää lukuun ottamatta.

X on tietensä rikkonut työehtosopimusta. X on tiennyt tai sen olisi ainakin pitänyt tietää, että vaikka henkilön tehtäviin kuuluu koulutukseen ja pätevyyden arviointiin liittyviä työnantajatehtäviä, kysymys on tältäkin osin työehtosopimuksessa tarkoitetusta lennonjohtajatehtävästä, joka olisi tullut laittaa haettavaksi. X on joka tapauksessa tiennyt A:n tehtävän sisältävän lennonjohtajan tehtäviä, joten X on ainakin tältä osin tietensä rikkonut työehtosopimusta, kun se ei ole laittanut A:n tehtävää haettavaksi.

VASTAUS

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oyj ovat vaatineet, että:

1) kanne hylätään, ja

2) Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oyj:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa 14 887,19 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen ratkaisun antamisesta.

Perusteet

Lennonjohtajien työehtosopimusta ei sovelleta miltään osin työnantajatehtäviin. Työehtosopimusta ei myöskään sovelleta yksittäisiin työtehtäviin vaan tehtäväkuviin. Työnantajatehtäviä sisältävät tehtäväkuvat eivät ole työehtosopimuksen piirissä eikä niitä niin ollen tarvitse laittaa haettaviksi työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n kaikkia määräyksiä sovelletaan vain työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleviin, operatiivista lennonjohtotyötä päätoimenaan tekeviin lennonjohtajiin. Tämä käy ilmi 4 §:n koko sisällöstä. Allekirjoituspöytäkirjan soveltamisala on 4 §:n osalta suppeampi kuin työehtosopimuksen soveltamisala.

Työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalaa koskevat 1 ja 2 kappaleen määräykset ovat olleet työehtosopimuksessa ensimmäisestä sopimuskaudesta 2011 lukien. Ensimmäisen työehtosopimuksen tekemisen jälkeen X on palkannut työnantaja- ja päällikkötehtäviin useita lennonjohtajataustaisia henkilöitä, joilla on ollut voimassa oleva lennonjohtajan lupakirja ja lääketieteellisen kelpoisuustodistus. Tämä on tapahtunut SLJY:n tieten ilman, että asiassa olisi syntynyt erimielisyyttä tehtävien haettavaksi laittamisesta. Päällikkötehtävät ovat lisääntyneet ja muuttuneet soveltamisalarajauksen tarkoittamasta työnantajavirkamieslistauksesta eikä soveltamisalan tulkinta ole koskaan rajautunut päällikkötehtävien osalta vain virkaehtosopimusmiesasetuksen mukaisiin nimikkeisiin. Työnantaja on vakiintuneesti määritellyt työnantaja- ja päällikkötehtävät. Muun muassa johtoryhmän jäsenten välittömät alaiset ovat olleet työnantajan edustajia eikä heihin ole sovellettu työehtosopimusta. SLJY on hyväksynyt näiden työnantajan edustajien ja päälliköiden palkkaamisen ilman, että se olisi vaatinut tehtävien laittamista haettavaksi.

A:n kanssa 15.11.2016 tehty sopimus on koskenut keikkatyötä ja sen ehtoja. Mitään sellaista tehtävää, joka olisi tullut laittaa haettavaksi, ei ole ollut. Sopimusta ei ole tehty operatiivisia lennonjohtotehtäviä varten. A:lla on ollut oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä. A:n kanssa sovitut työtehtävät ovat muodostaneet kukin oman määräaikaisen työsuhteensa. A:n tekemät työt ovat olleet johtoryhmään kuuluneen operatiivisen johtajan alaisuudessa tehtävää työtä ja siten edellä tarkoitettuja työnantajatehtäviä. Ne ovat olleet samanlaisia kuin A:n aikaisemminkin työnantajan edustajana hoitamat tehtävät. Tehtävät eivät ole olleet allekirjoituspöytäkirjan 4 §:ssä tarkoitettuja lennonjohtajatehtäviä. A:n tehtävät eivät ole kuuluneet lennonjohtajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

A:n tammi–maaliskuussa 2017 Pirkkalassa hoitamat erikseen sovitut lennonjohtotehtävät ovat liittyneet hänen kelpoisuuksiensa ylläpitämiseen muiden työnantajaedustajien tapaan, jotta A olisi ollut kelpoinen suorittamaan sovitut työnantajatehtävät.

X ei ole toiminut työehtosopimuksen vastaisesti eikä ole tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Hyvityssakkoa ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta koskevat vaatimukset tulee hylätä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ei ole edes väitetty laiminlyöneen työehtosopimuslaissa säädettyä valvontavelvollisuuttaan. Työehtosopimuksen sisällön vahvistamista koskeva vaatimus on esitetty vasta tässä oikeudenkäynnissä. Tämän vuoksi siihen kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä perusteettomana.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1. Erimielisyyspöytäkirja 23.3.2017

K2. X:n lennonjohtajien virkaehtosopimus 1.10.2008–28.2.2011 (1 §)

K3. X:n lennonjohtajien työehtosopimus 1.8.2011–15.5.2013 (1 luku 1 §) ja allekirjoituspöytäkirja

K4. X:n lennonjohtajien työehtosopimus 30.10.2013–30.11.2016 (1 luku 1 §) ja allekirjoituspöytäkirja

K5 a–f. Työpaikkailmoitukset

K6. Listaus A:n toteutuneista työvuoroista 2017

K7. Työpaikkailmoitus koskien ATS-kouluttajaa/lennonjohtajaa

Vastaajien kirjalliset todisteet

V1. A:n ja X:n sopimus keikkatyössä noudatettavista ehdoista 15.11.2016

V2. SLJY:n esitys muutoksista työehtosopimukseen 9.7.2013

V3. SLJY:n esitys työehtosopimuksen uudistamiseksi 28.9.2017

V4. Pienten kenttien sopimus 28.2.2013

V5. Hyväksytty sovintoehdotus 30.10.2013

V6. Tapaamisen 4.9.2013 jälkeinen non-paper

V7. Paltan ja SLJY:n välillä yhteisymmärrys 9.7.2013 versio SLJY

V8. PALTAn asiantuntija B:n muistiinpanot SLJY:n ja PALTAn välisestä sovittelusta 9.8.2013

V9. PALTAn esitys SLJY:lle sovittelussa 9.8.2013 Rekrytointi

V10. PALTAn asiantuntija B:n muistiinpanot SLJY:n ja PALTAn välisestä sovittelusta 11.8.2013

V11. SLJY:n esitys PALTAlle sovittelussa 12.8.2013

V12. X:n HR-lakimies C:n muistiinpanot SLJY:n ja PALTAn välisestä sovittelusta 25.7.2013

V13. A:n ja X Oyj:n välinen työnantajasopimus 24.2.2011

V14. Hyväksytty sovintoehdotus 1.8.2011

V15. Nk. yleissitovuustyöryhmän raportti 15.12.2012 PALTA–SLJY

V16. Nk. KOVA-työryhmäraportti 23.11.2012

V17. SLJY:n esitys 21.1.2013 lennonjohtajien työehtosopimuksen uudistamiseksi

V18. Sopimus keikkatyössä noudatettavista ehdoista 7.9.2016

V19. X:n rekrytointipolitiikkaa koskeva asiakirja

V20. X:n lennonjohtajien työehtosopimuksen 30.10.2013-30.11.2016 allekirjoituspöytäkirja

Kantajan henkilötodistelu

1. D

2. E

Vastaajien henkilötodistelu

1. A

2. F

3. G

4. C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kantajan vaatimus 1

Arvioinnin lähtökohta

Arvioinnin kohteena on tämän vaatimuksen osalta allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan soveltamisala. Vaatimuksen muotoilu on kantajan ilmoituksen mukaan laadittu kirjallisena todisteena K1 esitetyn A:n tehtävää koskevan erimielisyyspöytäkirjan työnantajapuolen näkemystä koskevan kirjauksen pohjalta: "Työnantajan näkemyksen mukaan kyseessä ei ole lennonjohtajatehtävä. Sopimuksen mukaan toimihenkilö suorittaa koulutukseen ja pätevyyden arviointiin liittyviä työnantajatehtäviä erikseen tehtävien tilausten mukaisesti." Kantajan ilmoituksen mukaan tämän vaatimuskohdan osalta olennaista on sen vahvistaminen, että allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kappaleen määräys tehtävien haettavaksi laittamisesta soveltuu kaikkiin lennonjohtajan koulutusta edellyttäviin tehtäviin siitä riippumatta, onko kysymyksessä operatiivinen lennonjohtotehtävä vai muu vaatimuksessa mainittu tehtävä.

Vastaaja on katsonut, että mainittua sopimusmääräystä sovelletaan vain operatiivista lennonjohtotyötä päätoimenaan tekeviin lennonjohtajiin. Vastaajan mukaan määräystä ei myöskään sovelleta yksittäisiin tehtäviin vaan tehtävänkuviin, ja työnantajatehtäviä sisältävät tehtävänkuvat eivät kuulu sopimusmääräyksen soveltamisalan piiriin.

Työtuomioistuin hyväksyy vastaajan esittämän näkemyksen siitä, että allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan määräyksen soveltamisalaa ei arvioida yksittäisten työtehtävien osalta vaan arvioinnin kohteena on tehtävänkuva kokonaisuutena.

Seuraavassa soveltamisalakysymystä tarkastellaan allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan sanamuodon ja työehtosopimuksen systematiikan osalta. Lisäksi tarkastellaan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n merkitystä asian arviointiin, osapuolten tarkoitusta allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan soveltamisalan osalta sekä mainitun määräyksen soveltamiskäytännön merkitystä asian arvioinnissa. Koska kysymys on sopimusmääräyksen tulkinnasta, kantajalla on lähtökohtaisesti todistustaakka siitä, että määräyksen sisältö on kantajan esittämän tulkinnan mukainen.

Sopimusmääräyksen sanamuoto ja sopimuksen systematiikka

Allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan tulkinnan kohteena olevan sanamuodon mukaan lennonjohtajatehtävät laitetaan aina hakuun.

Työtuomioistuin katsoo, että ilmauksen lennonjohtajatehtävä yleiskielen mukainen merkitys käsittää lähinnä operatiivisen lennonjohtotyön. Ilmaukselle voitaneen kuitenkin antaa myös kantajan vetoama merkitys käsittäen kaikenlaiset tehtävät, joihin edellytetään lennonjohtajan koulutusta. Kun kysymys on lennonjohtajia koskevan työehtosopimuksen tulkinnasta, yleiskielen mukaiselle merkitykselle ei voida antaa merkittävää painoarvoa asian arvioinnissa.

Luettaessa allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n sopimusmääräyksiä kokonaisuutena, voidaan todeta, että rekrytointiperiaatteita koskevaa soveltamisohjetta lukuun ottamatta kaikissa sopimuskohdissa on käytetty ilmausta lennonjohtaja ja lennonjohtajatehtävä. Ensin mainitussa soveltamisohjeessa on kuitenkin käytetty ilmausta lennonjohtotyö. X:n palveluksessa olevia tai muuta kautta kuin pienten kenttien sopimuksen mukaisesti rekrytoitavia lennonjohtajia koskevassa sopimuskohdassa lennonjohtajat valitaan määräyksestä ilmenevin tavoin, ja kriteereinä on muun ohella aiempi koulutus lennonjohtajan työstä, minkä lisäksi eduksi voidaan laskea esimerkiksi toimiminen esimiehenä, kouluttajana, tasotarkastajana, asiantuntijana tai projektitehtävissä. Urakiertoa koskevan soveltamisohjeen mukaan laajimmalla työkokemuksella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että lennonjohtajalla on työkokemusta lennonjohtajan työstä usealla lentoasemalla, pisin kokemus lennonjohtajana sekä mahdollista muuta osaamista (esimies, koulutusvastaava). Mainittujen sopimuskohtien sanamuoto viittaa siihen, että lennonjohtajan työllä on tarkoitettu operatiivista lennonjohtotyötä. Myös muissa allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n sopimusmääräyksissä lennonjohtajalla tai tätä koskevilla tehtävillä on asiayhteyteen parhaiten soveltuvan tulkinnan mukaan tarkoitettu nimenomaan operatiivista lennonjohtotyötä.

Allekirjoituspöytäkirjan 4 § käsittää kokonaisuutena sellaisia sopimusmääräyksiä, jotka esitetyn todistelun perusteella kohdistuvat niin kutsutun pussinperäongelman ratkaisemiseen eli kysymykseen siitä, kuinka päätehtävänään operatiivista lennonjohtotyötä tekevät lennonjohtajat pääsevät etenemään urallaan pois pieniltä lentokentiltä. Allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n määräyksistä taikka asiassa esitetystä todistelusta muutoinkaan ei ilmene, että 4 §:n 1 kohdalle olisi tarkoitettu antaa kantajan vetoama tätä laajempi tarkoitus.

Yllä lausutun perusteella allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n systematiikka viittaa vastaajan esittämään tulkintaan 4 §:n 1 kohdan soveltamisalasta.

Työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalasäännöksen sanamuotojen osalta voidaan lisäksi todeta, että työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n 3 kohdan sanamuoto viittaa samaan lopputulemaan, koska tässä määräyksessä puhutaan voimassa olevan lupakirjan omaavista lennonjohtajista, jotka toimivat pääasiallisesti koulutus-, asiantuntija- tai suunnittelutehtävissä. Tässä säännöksessä ei puhuta lennonjohtajatehtävistä, jotka sisältävät pääasiallisesti säännöksessä mainittuja tehtäviä. Tämä säännös on myös asiassa esitetyn todistelun perusteella tarkoitettu laajennukseksi säännöksen 1 kohdan määräykseen, jonka mukaan sopimus koskee lennonjohtajia mainitussa määräyksessä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Tähän nähden 3 kohdan määräys olisi tarpeeton, mikäli lennonjohtajalla tarkoitettaisiin kaikkia lennonjohtajan koulutuksen edellyttämiä tehtäviä, eikä pelkästään operatiivista lennonjohtotyötä tekeviä lennonjohtajia. Myös tältä osin sopimuksen systematiikka ja käytetyt sanamuodot tukevat vastaajan esittämää tulkintaa allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan sisällöstä.

Työehtosopimuksen soveltamisalan merkitys sekä osapuolten tarkoitus

Kantajan mukaan allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan määräystä sovelletaan myös sellaiseen lennonjohtajatehtävään, joka ei kuulu työehtosopimuksen piiriin.

Työtuomioistuin katsoo, että allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan määräyksen ei ole näytetty olevan ainakaan laajempi kuin työehtosopimuksen soveltamisala on. Tällainen tulkinta edellyttäisi tuekseen tätä koskevan nimenomaisen kirjauksen työehtosopimukseen taikka allekirjoituspöytäkirjan osapuolten yhteisen tarkoituksen. Työehtosopimuksessa tai allekirjoituspöytäkirjassa ei ole tällaista kirjausta, eikä tällainen ole myöskään jäljempänä selostetuin tavoin näytetty olleen osapuolten tarkoitus.

Työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan mukaan työehtosopimuksen muita kuin 2 (Palkkaus ja palkanmaksu) ja 3 (Työaika) luvun määräyksiä sovelletaan niihin X Oyj:n palveluksessa oleviin voimassa olevan lupakirjan omaaviin lennonjohtajiin, jotka toimivat pääasiallisesti koulutus-, asiantuntija- tai suunnittelutehtävissä. Mainitut tehtävät kuuluvat siten työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Soveltamisalamääräys itsessään ei kuitenkaan anna edellä työehtosopimuksen systematiikan osalta lausuttua enemmälti lisävalaistusta siihen, mikä on allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan oikea tulkinta.

Kantajan kirjallisesta todisteesta K3 ilmenee, että tulkinnan kohteena oleva sopimusmääräys on kirjattu vuonna 2011 voimaan tulleeseen lennonjohtajien työehtosopimuksen 11 §:ään asiallisesti saman sisältöisenä kuin tulkinnan kohteena olevaan allekirjoituspöytäkirjaan. Tältä osin työtuomioistuin kiinnittää huomiota siihen, että 11 § käsittää otsikointinsa mukaisesti rekrytointia ja urakiertoa koskevia kysymyksiä ja on otsikointinsa ja sisältönsä perusteella tulkittavissa operatiivista lennonjohtotyötä koskevaksi sopimusmääräykseksi.

Vuonna 2013 on tullut voimaan nyt tulkinnan kohteena oleva allekirjoituspöytäkirja, jonka 4 §:ään on tuossa vaiheessa uutena sopimustekstinä kirjattu pienten kenttien sopimusta koskevat sopimustekstit. Jo aikaisemmin voimassa ollut tehtävien hakuun laittamista koskeva säännös on sijoitettu tämän rekrytointia, urakiertoa ja urasuunnitelmaa koskevan säännöksen ensimmäiseksi kappaleeksi. Asiayhteydeltään tehtävän hakuun laittamisen voidaan todeta luontevasti sisältyvän rekrytoinnin piiriin.

Työtuomioistuin katsoo, että mainittu työsopimusteksteistä ilmenevä sopimushistoria ei tue kantajan näkemystä siitä, että allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohta olisi tarkoitettu pykälän muuhun sisältöön nähden itsenäiseksi ja soveltamisalaltaan muita pykälän määräyksiä laajemmaksi sopimusmääräykseksi.

Kantajan todistaja, kantajayhdistyksen nykyinen puheenjohtaja D on kertonut osallistuneensa vuonna 2011 ensimmäistä työehtosopimusta koskeneisiin sopimusneuvotteluihin. Koska työnantaja kouluttaa ja palkkaa lennonjohtajan lupakirjan omaavat henkilöt, tarkoituksena on ollut, että lennonjohtajatehtävillä tarkoitetaan kaikkia tehtäviä, joissa nämä henkilöt toimivat. Kaikki nämä tehtävät haluttiin julkiseen hakuun, jolloin hakuilmoitus tavoittaisi myös vailla työtä olevat lennonjohtajat. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdassa on tarkoitettu kaikkia tehtäviä, joihin vaaditaan lennonjohtajan koulutus ja mahdollisesti voimassa oleva lupakirja. Sopimusmääräyksen sisältö on täysin selvä. Työnantajapuoli pyrki sopimusneuvotteluissa siirtämään henkilöitä pois työehtosopimuksen soveltamisalan piiristä. Työnantajatehtävällä on tarkoitettu työnantajan edustajaa, joka saa päättää työajastaan, eikä operatiivisen lennonjohdon työlista sovi tähän. Lisäksi tällainen henkilö päättää työehtosopimuksen sisällöstä.

Kantajan todistaja E on kertonut olevansa kantaja yhdistyksen pääluottamusmies ja hallituksen jäsen. Varsinkin virkaehtosopimusaikana lennonjohtajan työnkuva oli laajempi kuin operatiivinen lennonjohtotyö, käsittäen muun ohella koulutustehtäviä. E osallistui työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2011. Työnantajapuoli ilmoitti tuolloin yllättäen, että koulutus- ja suunnittelutehtävät eivät sisältyneet työehtosopimuksen soveltamisalaan. Tämä soveltamisalan kavennus ei sopinut työntekijäpuolelle, mistä johtuen sovittelijan laatima sopimusehto tuli lopulta työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdaksi. Työnantajasopimus on muodostunut epämääräiseksi käsitteeksi ja on vaikea sanoa, mitä sillä tarkoitetaan. Jossain työryhmäkokouksessa todettiin, että sillä tarkoitetaan tehtäviä, joissa on alaisia ja budjetti. E:n kertoman mukaan tähän sisältyy myös oikeus ottaa ja erottaa työntekijöitä. Ilmauksen tarkoituksesta ei vallitse yhteisymmärrystä. E ei ole osallistunut vuoden 2008 neuvotteluihin, mutta hänelle on kerrottu kantajayhdistyksen taholta, että allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan osalta tarkoituksena on ollut, että työttömillä lennonjohtajilla on mahdollisuus saada tieto avoimista viroista. Myös työnantajapuoli on tämän määräyksen aikanaan hyväksynyt, koska sen intressissä on saada hakemuksia avoimiin tehtäviin. Kun vuonna 2013 oli sovittu pienten kenttien työntekijöiden asemasta ja pienten kenttien sopimuksen lisäämisestä allekirjoituspöytäkirjan 4 §:ään, tässä yhteydessä ei ollut keskustelua työpaikkojen hakuun laittamisesta, koska näillä asioilla ei ollut tekemistä toistensa kanssa.

Vastaajan todistaja F on X Oyj:n henkilöstöjohtaja. Hän on kertonut osallistuneensa pääneuvottelijana työehtosopimusneuvotteluihin vuodesta 2009 alkaen. F:n lisäksi työnantajapuolelta neuvotteluihin osallistui C ja työntekijäpuolelta H ja I. F on vastannut työnantajapuolelta työehtosopimuksen tulkinnoista sekä virkaehtosopimus- että työehtosopimusaikana. Kysymyksessä on lennonjohtotyötä koskeva työehtosopimus ja sen soveltamisalaan kuuluvat operatiivista lennonjohtotyötä tekevät henkilöt. Lennonjohtajatehtävällä on tarkoitettu operatiivista lennonjohtotyötä tekevää lennonjohtajaa. Vuoden 2008 virkaehtosopimuksen soveltamisalaan kuului lupakirjalennonjohtajia, jotka työskentelivät lentoasemilla tai operatiivisessa työssä aluelennonjohtajina taikka vuoroesimiehinä. Heidän tehtäviinsä kuuluin myös ajoittaisia projektitehtäviä tai koulutusvastaavan tehtäviä. Virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevien henkilöiden pääasiallinen työ oli operatiivista lennonjohtotyötä. Sen sijaan lennonvarmistusosastolla työ oli pääasiallisesti lennonjohdon ja ilmatilan suunnittelua, mikä edellytti lisäksi operatiivisen lennonjohtotyön tekemistä, jotta kelpoisuudet pysyvät voimassa. Virkaehtosopimuksen aikaan oli muitakin päällikkötehtäviä kuin asetuksessa luetellut tehtävät. Esimiesroolit lisääntyivät vuoden 1991 jälkeen liikelaitokseksi siirtymisen ja yritystyylisen toimintamallin myötä. Vuoden 2011 ensimmäinen työehtosopimus ei muuttanut tätä soveltamisalaa. Työnantajatehtävät ja päällikkötehtävät tarkoittavat samaa asiaa. Tällaisessa tehtävässä ei välttämättä ole alaisia, mutta itsenäinen vastuu lennonvarmistuksen tai ilmatilan suunnittelusta tai kehittämisestä sekä budjettivastuu. Työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdassa taas on tarkoitettu perussuunnittelupuolta, jolla ei ole kokonaisvastuuta. Työnantaja päättää työtehtävien puitteissa, mistä tehtävistä tehdään työnantajasopimus. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi työehtosopimuksen piiriin kuulumattomat päällikkötehtävät ja erityisvastuurooleissa tehtävät asiantuntijatehtävät. Operatiiviseen lennonjohtotehtävään ei ole tarjottu työnantajasopimusta, koska nämä tehtävät ovat työehtosopimuksen piirissä. Tästä ei ole syntynyt aikaisemmin erimielisyyksiä neuvotteluosapuolten kesken. Työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohta oli laajennus aikaisempaan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Sopimusehto koski käytännössä kolmea tai neljää Aviapoliksessa työskentelevää henkilöä. Allekirjoituspöytäkirjan 4 § koski niin kutsuttua pussinperäongelmaa, eli sitä, miten lennonjohtajille taataan mahdollisuus päästä pieneltä kentältä isommalle. Pienillä asemilla ei ole tarjolla muuta kuin operatiivista lennonjohtotyötä. Muilta osin työnhaussa noudatetaan yhtiön yleistä rekrytointipolitiikkaa, ja tehtäviä voidaan laittaa hakuun, vaikka ne eivät olisi allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n soveltamisalan piirissä. F:n käsityksen mukaan ei ole koskaan neuvoteltu siitä, että yleisten työehtojen piirissä olevia tehtäviä sovellettaisiin tähän sopimusmääräykseen. F ei muista tällaista, eikä tällainen ole tullut hänen mieleensäkään.

Vastaajan todistaja C on kertonut osallistuneensa sopimusneuvotteluihin 2000-luvulta alkaen yhtenä työnantajapuolen edustajana. Hän on myös antanut tulkintaohjeita sopimuksista. Virkaehtosopimuksen piirissä olivat operatiiviset lennonjohtajat ja joitakin näiden päällikkötehtäviä. Soveltamisala ei muuttunut työehtosopimukseen siirryttäessä. Työehtosopimusta sovelletaan operatiivisiin lennonjohtotehtäviin ja sittemmin myös sopimuksen 1 §:n 3 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin. Viimeksi mainittu sopimusmääräys vaikutti noin kolmen Aviapoliksen työntekijän asemaan. Kaikkien tehtävien hakuun laittaminen on hyvää henkilöstöpolitiikkaa, mutta päättäessään tietyn paikan hakuun laittamisesta kyseisen alan johtaja kysyy henkilöstöhallinnosta, onko paikka laitettava työehtosopimuksen perusteella hakuun. Kyseinen työtehtävä linjaa, että jos liittyy esimiesasemaa tai matriisimielessä johtamista, asiantuntijajohtamista tai sellaista, työehtosopimuksessa ei edellytetä hakuun laittamista. Tämä linjaus ei ole muuttunut vuodesta 2011. Tästä ei ole aiheutunut erimielisyysneuvotteluja. Työehtosopimuksessa on muun ohella koulutusvastuuhenkilöiden palkkiota, koska näitä maksetaan niille operatiivisille lennonjohtajille, jotka tekevät oman työnsä ohessa tällaisia tehtäviä. Vuoden 2013 neuvottelut rekrytointi- ja urakiertoperiaatteista koskivat operatiivista lennonjohtotyötä ja pienille kentille jäämisen ehkäisemistä. Asiantuntijatehtäviä ei ole pienillä kentillä. Allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohta koskee samoin operatiivisia lennonjohtotehtäviä kentillä tai lennonjohtoyksiköissä. Tämän sopimusmääräyksen sisällöstä ei käyty keskusteluja neuvotteluissa 2011 eikä 2013. C ei muista varmuudella, milloin tästä sopimusmääräyksestä on neuvoteltu ensimmäisen kerran.

Työtuomioistuin katsoo yllä selostetun kantajan todistelun sekä vastaajan vastatodistelusta ilmenevän huomioon ottaen, että kantaja ei ole osoittanut osapuolten yhteisenä tarkoituksena olleen kantajan mukainen tulkinta allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan osalta. Pelkästään kantajan todistajien kertomukset siitä, mikä työntekijäpuolen tarkoituksena tältä osin on ollut, eivät riittävässä määrin osoita osapuolten yhteistä tarkoitusta. Sopimuksen sanamuodosta ja systematiikasta edellä lausuttu sekä vastaajan yllä selostettu johdonmukainen ja yksityiskohtainen henkilötodistelu horjuttavat kantajan esittämää näyttöä siinä määrin, että kantajan esittämä allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 momentin tulkinta ei tule tältäkään osin uskottavasti toteen näytetyksi. Myöskään muu asiassa tältä osin esitetty todistelu ei osoita kantajan tulkintaa oikeaksi.

Sopimusmääräyksen soveltamiskäytäntö

Työtuomioistuin katsoo, että edellä selostetusta todistelusta ilmenevin tavoin ja myös yleisen elämänkokemuksen mukaan työnantajan intressissä on parhaan mahdollisen henkilön rekrytoiminen kuhunkin tehtävään. Tämän vuoksi hakuilmoituksen julkaiseminen saattaa olla tarkoituksenmukaista silloinkin, kun työehtosopimuksen määräykset eivät työnantajaa tähän velvoita. Sopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä esitetylle näytölle ei voida tämän vuoksi antaa merkittävää painoarvoa asian arvioinnissa.

Johtopäätökset

Sen paremmin allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan sanamuoto, sopimuksen systematiikka kuin työehtosopimuksen soveltamisalasta ja osapuolten tarkoituksesta esitetty näyttö eivät tue kantajan esittämää tulkintaa. Sopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä ei voida edellä todetuin tavoin tehdä luotettavia johtopäätöksiä sopimusmääräyksen oikeasta tulkinnasta. Koska kantajan esittämä tulkinta on jäänyt toteen näyttämättä, kantajan vaatimus 1 tulee hylätä.

Kantajan vaatimus 3

Kantajan asiana on näyttää toteen, että A:n tehtävä olisi tullut laittaa hakuun työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan nojalla.

Kirjallisena todisteena V1 esitetyn keikkatyössä noudatettavia ehtoja koskevan sopimuksen mukaan A:n tehtävänimike on ollut Specialist ATS-training. Tästä kohdasta on lisäksi yliviivattu teksti "and ATCO". Tehtävänkuvauksen mukaan siihen on kuulunut työtilausten mukaisten ATS koulutuskokonaisuuksien ohjaus ja työtehtävät, lennonjohtajan työ sovitulla paikkakunnalla, ATS henkilöstön pätevyyden arviointitehtävät tilauksen mukaisesti ja muut tilatut työtehtävät. Työ on luonteeltaan satunnaista keikkatyötä. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä tarjotusta keikasta. Työn suorittamispaikkana on Pirkkala ja Vantaa. Sopimukseen sovelletaan X:n yleisiä työehtoja. Työaika sovitaan kulloisenkin työvoimatarpeen mukaan. Sopimuksessa on lisäksi matkakustannusten korvaamista, sairausajan palkkaa ja huumetestauksia koskevia ehtoja. Sairausloman ajalta maksettava palkka määräytyy sopimuksen mukaan työehtosopimuksen perusteella.

Kirjallisena todisteena K6 on esitetty listaus A:n ajankäytöstä eri työtehtäviin, käsittäen koulutustehtäviä, pätevyyden arviointia ja lennonjohtotyötä. Kun Kittilässä tehtyä lennonjohtotyötä ei oteta huomioon, tehtävien voidaan todeta painottuneen koulutus- ja pätevyydenarviointitehtäviin. Kantaja on luopunut vetoamasta asiassa A:n Kittilässä tekemään lennonjohtotyöhön.

Vastaajan nimeämänä todistelutarkoituksessa asiassa kuultu A on kertonut G:n kanssa tekemänsä sopimuksen ajatuksena olleen, että hän palaisi suurin piirtein aikaisemmin tekemäänsä työhön. Operatiivista työtä oli tarkoitus tehdä sen verran, että kelpoisuudet pätevyyden arviointeihin pysyisivät voimassa. A toimi päätasotarkastajana, joka saa tehdä pätevyyden arviointia kaikilla lentoasemilla. Päätasotarkastajat toimivat yhtä työntekijöiden edustajaa lukuun ottamatta yksiköiden päällikköinä tai apulaispäällikköinä. Pätevyyden arviointi perustuu komission asetukseen. Tehtävässä tulee olla neutraali, eikä siinä saa edustaa työnantajan intressiä. Työnantajan intressissä on kuitenkin tosiasiallisesti se, että työntekijät ovat päteviä. Tehtävään sisältyi lisäksi koulutustarpeen kartoitusta, työmenetelmien laatimista, suunnittelua ja kartoittamista sekä muutosprosessin tekemistä palvelumuotoa muutettaessa. A koki, että lennonjohtajan koulutus ja lupakirja olivat tehtävässä tarpeen, kun suunniteltiin operatiivisen lennonjohdon tehtäviä. Tehtävänimikkeeseen ei sisältynyt lennonjohtajan operatiivista työtä ("and ATCO" on viivattu sopimuskohdassa yli) eikä A:ta sijoitettu mihinkään paikkaan tähän työhön. Tehtävää ei ollut tarkoitettu työehtosopimuksen soveltamisalaan. Kysymyksessä olivat työnantajatehtävät, jolloin A oli vapaammin käytettävissä ja pystyi tekemään asiat parhaaksi katsomallaan tavalla. Myös työvuoroista ja tehtävänkuvista voitiin sopia joustavammin. A:lla ei ollut alaisia eikä yksikön hallinnollista vastuuta. A sopi G:n kanssa puhelimitse tai sähköpostitse yksittäisistä työtilauksista. A on kertonut kokeneensa kysymyksessä olleen työsopimus, mutta ei osaa ottaa tähän kysymykseen oikeudellisesti kantaa.

Vastaajan todistaja G on kertonut käyneensä sopimuksen läpi A:än kanssa. Kysymyksessä ei ollut lennonjohtajan tehtävä eikä myöskään työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdassa tarkoitettu työ vaan työnantajan roolissa tehtävä työ. Tämä johtui siitä, että tehtävä edellytti työnantajalle kuuluvaa päätöksentekoa, kuten kustannusvaikutusta omaavista työmenetelmistä päättämistä. Tällaisia eivät mainitussa sopimuskohdassa tarkoitetut rivityöntekijät tee. Yhtiön on voitava hallita kokonaisriskiä näin merkittävässä muutoksessa. Sopimusta käytettiin koulutuskokonaisuuksiin liittyviin ohjaus- ja työtehtäviin käsittäen pitkäjänteisen suunnitelman muuttaa eri yksiköiden lennonvarmistusmenetelmät tutkakäyttöisiksi. Tämä uusimuotoinen koulutus on laajennettu eri lentoasemille. Tämän kokonaisuuden läpivieminen oli osa A:n tehtävää. Koska A:n tehtävänkuvaan ei kuulunut lennonjohtotyötä, "and ATCO" vedettiin sopimuksesta yli. A:n tuli kuitenkin säilyttää kelpoisuutensa. Tämä oli järkevää tehdä Pirkkalassa, jossa A oli aikaisemminkin työskennellyt ja jossa hän asui. Tarkoituksena oli tehdä tätä työtä vähimmäismäärä kelpoisuuden säilyttämiseksi eli vähän yli 20 prosenttia työajasta. Lisäksi A:n tehtäviin kuului muita tuotannonohjauksellisia tehtäviä eli toimistotyötä. A:n tehtävänä oli varmistaa, että palvelu koulutusyksikössä ei katkea. Paikkaa ei laitettu hakuun, koska vaihtoehtoisia henkilöitä ei ollut olemassa. Jos työnantajalle on hyötyä hakuun laittamisesta, näin toimitaan.

Työtuomioistuin katsoo yllä selostetun todistelun perusteella näytetyksi, että kysymyksessä oleva A:n tehtävänkuva ei ole ollut operatiivinen lennonjohtotyö, eikä se tämän vuoksi ole kuulunut vaatimuskohdan 1 osalta lausutuin perustein allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan soveltamisalaan. Kantajan vaatimus 3 tulee tämän vuoksi hylätä.

Kantajan vaatimus 2

Tältä osin kysymys on työehtosopimuksen 4 §:n 4 kohdan tulkintaa koskevasta vahvistusvaatimuksesta.

Allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan tehtävien haettavaksi laittamista koskeva määräys ja 4 kohdan poikkeukset kaikkiin rekrytointi- ja urakiertoperiaatteisiin sijaitsevat samassa pykälässä, jonka otsikkona on rekrytointi, urakierto ja urasuunnitelma. Tehtävän hakuun laittaminen on yleisen merkityksen mukaan osa rekrytointia. Sen paremmin mainittujen säännösten sanamuoto kuin säännösten sijainti samassa muun ohella rekrytointia koskevassa pykälässä eivät puolla kantajan esittämää tulkintaa, jonka mukaan 4 kohdan poikkeus ei soveltuisi 1 kohdan määräykseen tehtävän haettavaksi laittamisesta.

Allekirjoituspöytäkirjan 4§:n 1 kohdassa on säädetty yhdestä poikkeuksesta tehtävän haettavaksi laittamisen osalta. Kantaja katsoo, että mikäli tähän määräykseen olisi tarkoitettu tehdä muitakin poikkeuksia, ne olisi kirjattu samaan sopimuskohtaan. Allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 4 kohtaan kirjattu poikkeus kohdistuu kuitenkin samanaikaisesti suurempaan joukkoon sopimusmääräyksiä. Tähän nähden sopimuksen rakenne ei ole ristiriitainen tai epätavanomainen kantajan vetoamasta syystä johtuen. Tämä kantajan esittämä sopimuksen rakennetta ja systematiikkaa koskeva väite ei siten osoita kantajan tulkintaa oikeaksi.

Kantajan todistaja E on kertonut allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 4 kohtaa sovelletun muun ohella Rovaniemen lentokentällä tänä keväänä, kun lennonjohtaja jäi yllättäen pois työstä, jolloin edelliseltä lennonjohtajakurssilta valittiin työntekijä, joka kyettiin saamaan nopeimmin työhön. Myös nämä tehtävät tulee kuitenkin laittaa hakuun allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 1 kohdan nojalla. Hakuun laittamista koskeva määräys ei ole urakierto- ja rekrytointiperiaate.

Vastaajan todistaja F on kertonut, että allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 4 kohdassa on sovittu poikkeus yllätyksellisiä tilanteita varten lentokentän keskeytyksettömän toiminnan turvaamiseksi ja että määräys koskee myös tehtävän hakuun laittamista, joka on rekrytointia. F ei osaa sanoa, mitä muuta rekrytointi tarkoittaisi. Rekrytointi on käsitelty kokonaisprosessina, ja tässä säännöksessä on annettu mahdollisuudet poiketa siitä. Jos tehtävä laitettaisiin yllättävässä kiiretilanteessa hakuun, kenttä olisi suljettava ennen uuden työntekijän saamista tehtävään. Sopimusmääräyksen tarkoituksena on oikeus menetellä toisin operatiivisen tuotannon takaamiseksi. Perusteksti on syntynyt työntekijäpuolen omasta vaatimuslistasta, eikä tuossa yhteydessä tuotu esiin, että tehtävän haettavaksi laittaminen ei sisältyisi tähän määräykseen.

Vastaajan todistaja C on kertonut allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 4 kohdan tarkoituksena olleen, että työnantajapuoli halusi poikkeusta yllätyksellisiin ja pikaisesti täytettäviin tehtäviin. Aina ei ehditä suorittaa sovittua hakuprosessia ilman, että kenttä jouduttaisiin tämän vuoksi sulkemaan. Ainakin työnantajan tarve on ollut tältä osin nimenomaisesti se, että kiiretilanteessa paikkoja ei laiteta hakuun, koska se vie lennonjohtajalta tarvittavaa koulutusaikaa. Joka lentoasemalle vaaditaan oma, esimerkiksi noin yhden viikon harjoitusjakson edellyttävä kelpoisuus. Jos tähän lisättäisiin kahden viikon hakuaika, se aiheuttaisi suuria ongelmia.

Työtuomioistuin katsoo, että tulkinnan kohteena olevan allekirjoituspöytäkirjan sanamuoto ja sopimuksen systematiikka eivät puolla kantajan esittämää tulkintaa. Kantaja ei ole osoittanut, että kantajan esittämä tulkinta olisi osapuolten yhteinen tarkoitus. Vastaajan todistelusta ilmenee sopimuksen sanamuodon ja systematiikan kanssa yhtenevästi sekä myös todistelusta ilmenevän kiiretilanteen ration kanssa järkevällä tavoin, että työnantajapuolen tarkoituksena on ollut sopia allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 4 kohdan poikkeuksista myös 1 kohdassa tarkoitetun tehtävien hakuun laittamisen osalta. Muutakaan kantajan väitettä tukevaa todistelua ei ole esitetty.

Yllä lausutuin perustein kantajan vaatimusta 2 ei ole näytetty uskottavasti toteen, ja mainittu vaatimus tulee hylätä.

Kantajan vaatimus 4

X Oyj:n ei ole yllä lausutuilla perusteilla näytetty rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä. Kantajan vaatimus 4 tulee tämän vuoksi hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Kantaja häviää asian ja on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut asiassa.

Kantaja on riitauttanut vastaajien laskutuksen siltä osin kuin se tuntimäärältään ylittää kantajan oman laskutuksen määrän. Kantajalla on ollut asiassa todistustaakka, mutta asia on katsottava laadultaan ja laajuudeltaan sellaiseksi, että vastaajilla on ollut oikeus puolustautua verrattain laajalla todistelullaan kantajan vaatimuksia ja väitteitä vastaan. Tähän nähden työtuomioistuin ei pidä vastaajien laskutusta työtuntimääränsä osalta osaksikaan tarpeettomana. Kantaja tulee velvoittaa mainituilla perusteilla korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut asiassa täysimääräisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hylkää Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry:n asiassa esittämät vaatimukset.

Työtuomioistuin velvoittaa Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle ja X Oyj:lle näiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa 14 887,19 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen ratkaisun antamisesta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ihonen puheenjohtajana sekä Willstedt, Nyyssölä, Kari, Vettainen ja Tähkäpää jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 2.1.2019