TT 2019:8

Lakko
Työrauha
Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Diaarinumero: R 98/18
Antopäivä: 15.1.2019

Työtaistelun syynä oli muun ohella se, että työnantaja oli työntekijäliiton asettaman ylityökiellon aikana tarjonnut työntekijöille ylitöitä ja järjestäytymättömät työntekijät olivat tulleet niitä tekemään. Työtaistelu kohdistui voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosasto oli toimeenpannut työtaistelun ja se tuomittiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Hyvityssakkoa korot­tavana tekijänä otettiin huomioon, että työehtosopimuksen osapuolina olevat liitot olivat yhteisesti todenneet työtaistelun laittomaksi.

KANTAJA

Kemianteollisuus KT ry

VASTAAJA

Teollisuusliitto ry

KUULTAVA

Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

X Oy:n työntekijät ovat järjestäneet vuorokauden mittaisen työnseisauksen maanantain 24.9.2018 kello 19 ja tiistain 25.9.2018 kello 19 välisenä aikana. Työnseisaukseen on osallistunut 108 työntekijää.

Työntekijät olivat maanantaina 24.9.2018 kello 12 pitäneet työmaakokouksen, jonka jälkeen Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry:hyn kuuluvia jäseniä edustava luottamusmies oli ilmoittanut tehtaanjohtajalle, että työntekijät olivat päättäneet ajaa tuotannon alas samana päivänä kello 19. Alasajo oli koskenut apatiitin, fosforihapon, lannoitteen ja rikkihapon tuotantoa. Lakon ulkopuolelle oli jäänyt vain typpihappotuotanto ja voimalaitos.

Yhtiön tuotantolaitos toimii keskeytymättömässä vuorotyössä eli vuorokauden mittaisessa työnseisauksessa oli jäänyt tekemättä kaksi 12 tunnin työvuoroa. Lisäksi päivätyössä ja jatkuvassa kaksivuorotyössä olevat työntekijät olivat olleet poissa työstä tiistain 25.9.2018. Edelleen tehtaan toiminnan normalisoituminen oli kestänyt vielä 12 tuntia siitä lukien, kun tuotantoa oli alettu nostaa ylös tiistaina 25.9.2018 kello 19.

Työrauhahäiriön uhkan tultua esille Kemianteollisuus KT ry ja Teollisuusliitto ry olivat käyneet kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen 4 §:n mukaiset työrauhaneuvottelut. Liittojen käsiteltyä asian Teollisuusliitto ry oli ilmoittanut ammattiosastolle, että kysymyksessä on laiton työtaistelu ja kehottanut ammattiosastoa ylläpitämään työrauhaa. Tästä huolimatta ammattiosasto oli toteuttanut edellä selostetun mielenilmauksen.

Ammattiosastoon kuuluu 234 jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Kemianteollisuus KT ry on vaatinut, että

- Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry tuomitaan maksamaan Kemianteollisuus KT ry:lle hyvityssakkoa ensisijaisesti työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

- Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Kemianteollisuus KT ry:n oikeudenkäyntikulut 3.100 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen ratkaisun antamispäivästä lukien.

Perusteet

Ammattiosasto on rikkonut sille työehtosopimuslain nojalla kuuluvaa työrauhavelvollisuutta järjestämällä edellä mainitun laittoman työnseisauksen.

Työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohdan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Työtaistelun syynä on ollut se, että työnantaja on Teollisuusliitto ry:n asettaman ylityökiellon aikana tarjonnut työntekijöille ylitöitä ja järjestäytymättömät työntekijät ovat tulleet niitä tekemään. Ammattiosaston työntekijöitä edustava luottamusmies on ylityökiellon aikana useaan otteeseen sanonut työnantajalle, että kaikki työt ovat ylityökiellon piirissä ja että myöskään järjestäytymättömiä työntekijöitä ei saa pyytää ylitöihin. Luottamusmies on siten toiminnallaan yrittänyt rajoittaa työnantajan oikeutta määrätä työn johtamisesta, ja kun työnantaja ei ole suostunut noudattamaan luottamusmiehen vaatimuksia, ammattiosasto on toimeenpannut kysymyksessä olevan työnseisauksen.

Työnseisaus on ollut ammattiosaston toimeenpanema. Työnseisauksesta on päätetty työmaakokouksessa, jossa ammattiosastoa edustava luottamusmies on ollut läsnä päättämässä asiasta. Tämä jälkeen luottamusmies on sekä tiedottanut asiasta että huolehtinut siitä, että työntekijät jäävät lakkoon. Joka tapauksessa ammattiosasto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa työrauhan ylläpitämiseksi, koska luottamusmies ei ole yrittänyt estää lakon toteutumista Teollisuusliitto ry:n kehotuksesta huolimatta.

Melkein koko yhtiön tuotanto on ajettu alas, mistä on jo yhden vuorokauden työnseisauksen aikana aiheuttanut työnantajalle noin 907.000–1.000.000 euron vahingot.

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoa tuomittaessa on otettava huomioon muun muassa vahingon suuruus ja syyllisyyden määrä.

Työehtosopimuksen 4 §:ssä on määräykset koskien työrauhaa ja valvontavelvollisuutta. Pykälän 3–6 kohdat ovat uusia ja niiden tarkoituksena on ollut työrauhahäiriöiden vähentäminen ja ammattiosastojen vastuun korostaminen työrauhan ylläpitämisessä. Määräyksen mukaan liitot selvittävät kaikki asiaan liittyvät seikat työrauhahäiriön uhan ilmentyessä ja antavat arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Työehtosopimuksen mukaan liittojen käsiteltyä asian arvio annetaan paikallisille osapuolille tiedoksi, ja mikäli työtaistelun arvioidaan olevan lain vastainen, liittojen on ohjattava paikalliset osapuolet ylläpitämään työrauhaa.

Tässä asiassa liitot käsittelivät työrauhahäiriön uhkan edellä mainitulla tavalla, minkä jälkeen Teollisuusliitto ry totesi ammattiosastolle kyseessä olevan laiton työtaistelu ja ohjasi ammattiosastoa ylläpitämään työrauhaa. Tästä huolimatta ammattiosasto on toimeenpannut mielenilmauksen ja ajanut tehtaan alas. Ammattiosasto on näin ollen ryhtynyt työtaisteluun Teollisuusliitto ry:n kehotuksen vastaisesti ja siten täysin tietoisena työtaistelun laittomuudesta.

Työehtosopimuksen 4 §:n määräyksen mukaan mikäli ammattiosasto laiminlyö työrauhavelvoitteitaan, vaikka liitot ovat asian käsittelyn jälkeen todenneet työtaistelun lain vastaiseksi, tämä tulisi huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä. Työehtosopimuskirjauksella on tarkoitettu tuntuvasti korottaa hyvityssakkoja laittomaan työtaisteluun ryhtymisestä. Uudella sopimusmääräyksellä on lisätty paikallisten osapuolten taloudellista vastuuta siinä tilanteessa, että paikalliset osapuolet eivät vastoin liittojen yhteistä näkemystä pidättäydy laittomasta työtaistelusta. Osapuolet ovat sinänsä jättäneet hyvityssakon määrän työtuomioistuimen määrättäväksi, sillä työrauha-asioihin ei ole luotu sopimusmääräyksellä välitysmenettelyä tai muutakaan erillistä riidanratkaisumenettelyä. Uusi työehtosopimusmääräys hyvityssakon määrästä ei kuitenkaan ole ainoastaan informatiivinen, vaan sillä on edellä selostettu merkitys osana entistä tehokkaampaa työrauhahäiriöiden ehkäisymekanismia.

VASTAUS

Vastaaja ja kuultava ovat myöntäneet kanteen perusteen oikeaksi.

Vastaajalla ja kuultavalla ei ole ollut huomauttamista kantajan oikeudenkäyntikulujen määrään.

Kanteessa työtaistelun alkamisesta, sen kestosta, työtaisteluun osallistuneiden työntekijöiden lukumäärästä sekä työtaisteluun johtaneista syistä esitetyt tapahtumatiedot pitävät paikkansa. Riidatonta on myös se, että työtaistelu oli kohdistunut voimassa olevaan työehtosopimukseen.

Työtaistelun alkamiseen oli vaikuttanut ennen muuta se, että työntekijöiden mielestä työnantaja oli toiminut röyhkeästi jakamalla työntekijät ylityökiellon aikana "kahteen kastiin" ja ryhtymällä houkuttelemaan liittoon kuulumattomia työntekijöitä olemaan noudattamatta ylityökieltoa. Lisäksi asiaan olivat vaikuttaneet myös muut aiemmat työntekijäpuolen kokemat epäkohdat.

Myös kanteessa työtaistelun alettua kuvattu menettely Kemianteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välillä sekä työtaistelun toteaminen liittojen välillä laittomaksi ja tästä ammattiosastolle lähetetty kirje 24.9.2018 ovat sinällään riidattomia.

Työtaistelun johdosta väitetyn vahingon määrän osalta Teollisuusliito ry:llä on eri käsitys vahingon määrästä. Työtaistelun alussa tehtaanjohtaja oli ilmoittanut luottamusmiehelle työtaistelusta aiheutuvan noin 100.000–200.000 euron vahingon. Vahingon määrä on kiistetty 200.000 euroa ylittäviltä osin.

Hyvityssakon määrä tulee arvioida työehtosopimuslain 10 §:ssä säädetyllä tavalla sekä siten, että työtuomioistuimella on tuon säännöksen puitteissa itsenäinen harkintavalta hyvityssakon määrän suhteen. Hyvityssakkoa huomattavasti korottavana tekijänä ei voida pitää sitä, että ammattiosasto on toimeenpannut työtaistelun tietoisena siitä, että työtaistelu on liittojen näkemyksen mukaan lainvastainen. Työehtosopimuksen 4 §:n tarkoituksena on ollut, että tuo seikka voitaisiin huomioida yhtenä hyvityssakon määrään vaikuttavana tekijänä muiden joukossa, mutta sillä ei ole tarkoitettu olevan suurempi painoarvo kuin muilla hyvityssakon määrään vaikuttavilla tekijöillä. Työehtosopimusneuvotteluissa ei ole käyty minkäänlaista keskustelua siitä, missä määrin vastoin liittojen kantaa toimeenpantu työtaistelutoimi huomioitaisiin hyvityssakkoa korottavana tekijänä. Uusilla määräyksillä on ainoastaan pyritty tehostamaan työrauhan säilymistä ja korostettu sitä, että lainvastaiseen työtaisteluun ryhtyminen liittojen yhteisen näkemyksen vastaisesti on omiaan osoittamaan menettelyn moitittavuutta, mikä voi työehtosopimuslain 10 §:ssä säädetyllä tavalla tulla huomioiduksi hyvityssakkoa korottavana tekijänä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Teollisuusliitto ry:n valvontakirje 24.9.2018

2. Savon Sanomien artikkeli 25.9.2018 otsikolla "X:n pääluottamusmies: Alasajo oli työntekijäpuolen yksimielinen päätös"

3. Savon Sanomien artikkeli 25.9.2018 otsikolla "X:n työntekijöillä kovia syytöksiä työnantajasta"

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Neuvottelumuistio 20.9.2018

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

X Oy:ssä on edellä kuvatuin tavoin järjestetty työtaistelu, joka on alkanut maanantaina 24.9.2018 kello 19 ja päättynyt tiistaina 25.9.2018 kello 19. Työnseisaukseen on osallistunut 108 työntekijää.

Työtaistelun syynä on ollut aiemmat työntekijäpuolen kokemat epäkohdat sekä se, että työnantaja on Teollisuusliitto ry:n asettaman ylityökiellon aikana tarjonnut työntekijöille ylitöitä ja järjestäytymättömät työntekijät ovat tulleet niitä tekemään. Työtaistelu on siten kohdistunut voimassa olevan kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 5 §:n 1 kohdan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Kanteessa esitetyt tapahtumatiedot ovat riidattomia. Työtaistelu on ollut ammattiosaston toimeenpanema ja se on näin ollen rikkonut työrauhavelvoitettaan.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat. Hyvityssakkoa korot­tavana tekijänä on otettu huomioon sovellettavan työehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti se, että työehtosopimuksen osapuolina olevat liitot ovat yhteisesti todenneet työtaistelun laittomaksi.

Oikeudenkäyntikulut

Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kemianteollisuus KT ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry:n maksamaan Kemianteollisuus KT ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.400 euroa.

Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Kemianteollisuus KT ry:n oikeudenkäyntikulut 3.100 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kröger, Lallo, Lavikkala, Forsén ja Moilanen jäseninä. Esittelijä on ollut Willstedt.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 15.1.2019