TT 2019:11

Hyvityssakon määrä
Lakko
Myötätuntolakko
Työrauha

Diaarinumero: R 85/18
Antopäivä: 16.1.2019

Työtaistelun syynä oli samaan konserniin ja saman työehtosopimuksen piiriin kuuluvassa toisessa yhtiössä yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen annettu ilmoitus tulevista irtisanomisista ja lomautuksista. Yhtiöiden työntekijät olivat kuuluneet samaan ammattiosastoon. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Vastaaja myönsi ammattiosaston rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan. Hyvityssakkoa määrättäessä otettiin huomioon se, että asiassa oli samat asiaan osalliset kuin toisessa samaan konserniin kuuluvaa yhtiöitä koskevassa työtaistelussa ja että työtaistelutoimenpiteet olivat molemmissa asioissa perustuneet samaan ammattiosaston päätökseen.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Teollisuusliitto ry

KUULTAVA

Kuoreveden työpajojen ammattiosasto ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

X Oy:n (jäljempänä yhtiö) Hallin toimipaikassa on järjestetty työtaistelu 20.4.2018 kello 06.00 - 24.00, jolloin yhtiössä työskennelleet työntekijöiden henkilöstöryhmään kuuluneet työntekijät ovat olleet poissa työstä.

Yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluva Y Oy oli 17.4.2018 ilmoittanut yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen toteutettavista toimenpiteistä, joilla oli tarkoitettu useisiin työntekijöihin ja toimihenkilöihin kohdistuvia irtisanomisia ja lomautuksia. Y Oy:n työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon 19.4.2018. Seuraavana päivänä 20.4.2018 X Oy:n työntekijöitä edustanut pääluottamusmies oli kello 08.45 ilmoittanut myös tämän yhtiön samaan ammattiosastoon kuuluneiden työntekijöiden olevan myötätuntolakossa. Työnantaja oli todennut lakon laittomaksi työtaistelutoimenpiteeksi ja oli vaatinut pääluottamusmiestä olemaan rikkomatta työrauhavelvollisuutta.

Yhtiössä oli ollut sanottuna aikana 250 työntekijöiden henkilöstöryhmään kuulunutta työntekijää ja heistä 59 oli osallistunut työtaisteluun. Kaikki työtaisteluun osallistuneet työntekijät olivat kuuluneet Teollisuusliitto ry:hyn ja Kuoreveden työpajojen ammattiosasto ry -nimiseen ammattiosastoon.

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että Kuoreveden työpajojen ammattiosasto ry

- tuomitaan ensisijaisesti työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon,

- tuomitaan toissijaisesti työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja

- velvoitetaan suorittamaan Teknologiateollisuus ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 2.720 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen ratkaisun antopäivästä lukien.

Perusteet

Kuoreveden työpajojen ammattiosasto ry (jäljempänä ammattiosasto) oli rikkonut sille työehtosopimuslain nojalla kuuluvaa työrauhavelvollisuutta järjestämällä edellä mainitun laittoman työtaistelun.

Työtaistelun syynä oli ollut toisen samaan konserniin ja saman työehtosopimuksen piiriin kuuluvan yhtiön päätös vähentää henkilöstöään. Tuon yhtiön työntekijät olivat kuuluneet samaan ammattiosastoon kuin X Oy:ssä työtaisteluun osallistuneet työntekijät. Näin ollen työtaistelu oli kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Lakon vuoksi yhtiö oli menettänyt yhteensä 440 työtuntia ja siitä on aiheutunut arviolta yhteensä 28 000 euron suuruinen vahinko.

Ammattiosasto tai sen edustajat eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Ammattiosastoa edustanut pääluottamusmies oli ollut aktiivisesti mukana järjestämässä suunniteltua lakkoa. Mikäli joihinkin työantajalle tuntemattomiksi jääneisiin toimenpiteisiin olisikin ryhdytty, ne olivat joka tapauksessa olleet riittämättömiä työrauhan säilyttämiseksi työpaikalla.

VASTAUS

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on myöntänyt, että ammattiosasto oli rikkonut työrauhavelvollisuutta järjestämällä kanteessa mainitun työnseisauksen.

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään ja että Teknologiateollisuus ry velvoitetaan suorittamaan Teollisuusliitto ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 810,84 euroa.

Perusteet

Ammattiosasto oli päätöksellään järjestänyt kysymyksessä olevan työnseisauksen 20.4.2018. Ammattiosastossa on 381 jäsentä.

Kantajalla ei kuitenkaan ole ollut perustetta jakaa samaa asiaa koskevia työtaistelutoimenpiteen eri osia useammaksi eri kanteeksi, vaan koko asiakokonaisuus olisi tullut ratkaista yhdellä kertaa. Työtaistelu-uhkaa koskeva asia R 35/18, varsinaista työnseisausta koskeva asia R 83/18 ja vielä saman ammattiosaston järjestämää niin sanottua myötätuntolakkoa koskeva asia R 85/18 olisi voitu tutkia ja ratkaista samalla kertaa. Kantaja pyrkii kiertämään hyvityssakkojen enimmäismäärää pilkkoessaan asian useampaan erilliseen kanteeseen ja esittäessään useita oikeudenkäyntikuluvaatimuksia.

Työtuomioistuin on asiassa R 35/18 19.6.2018 antamassaan tuomiossa TT 2018:62 katsonut ammattiosaston rikkoneen työrauhavelvollisuutta, koska yhtiö oli pääluottamusmiehen 18.4.2018 tekemän ilmoituksen johdosta voinut perustellusti ymmärtää, että kysymys oli ollut todelliseksi tarkoitetusta työtaistelu-uhasta. Työtuomioistuin on tuominnut ammattiosaston 2.500 euron suuruiseen hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä korvaamaan työnantajan oikeudenkäyntikulut 2.720 euroa.

Asia R 35/18 oli pantu vireille 19.4.2018. Vastaajalta oli pyydetty vastausta 19.4.2018 ja samalla oli ilmoitettu, että asian mahdollinen suullinen käsittely toimitettaisiin 25.4.2018. Asian käsittelyä oli kuitenkin vastauksen antamisen jälkeen jatkettu kirjallisessa valmistelussa ja työtuomioistuin oli kehottanut kantajaa esittämään mahdollisen lisälausumansa ja kommentoimaan yhteenvetoa viimeistään 14.5.2018.

Asiassa R 35/18 oli ollut kysymys siitä, oliko pääluottamusmiehen 18.4.2018 antama ennakkoilmoitus ollut uhkaus työtaistelutoimenpiteestä. Työtuomioistuin oli asiaa käsitellessään varannut edellä selostetuin tavoin kantajalle mahdollisuuden lisälausuman toimittamiseen sen jälkeen, kun varsinainen työnseisaus oli jo päättynyt. Kantajalla olisi siten ollut mahdollisuus esittää uusia vaatimuksia ja laajentaa kanneperusteitaan vielä työtaistelun päättymisen jälkeen eli kantaja olisi voinut saattaa työtaistelu-uhkaa (R 35/18) ja varsinaista työnseisausta (R 83/18) koskevat asiat samalla kertaa työtuomioistuimen tutkittavaksi.

Nyt kysymyksessä olevan asian kanssa samaan aikaan vireille tullut asia R 83/18 olisi myös voitu käsitellä yhdessä työtaistelu-uhkaa koskevan asian R 35/18 kanssa. Asiassa R 83/18 oli kysymys X Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvan Y Oy:n Hallin toimipaikalla järjestetystä työtaistelusta 19.4.2018 kello 06.00 ja 21.4.2018 kello 06.00 välisenä aikana, jolloin työntekijöiden henkilöstöryhmään kuuluneet työntekijät olivat olleet poissa työstä. Työnseisauksen syynä oli ollut Y Oy:n päätös henkilöstön vähentämisestä. X Oy:n lakkoon osallistuneet työntekijät olivat kuuluneet samaan ammattiosastoon kuin lakkoon Y Oy:ssä osallistuneet työntekijät. Kaikki kolme asiaa R 35/18, R 83/18 ja R 85/18 olivat johtuneet olennaisesti samasta perusteesta ja lisäksi niissä oli sama kantaja, vastaaja ja kuultava.

Hyvityssakkona ei voida tuomita enempää kuin mitä olisi tuomittu, jos asiat R 35/18, R 83/18 ja R 85/18 olisi käsitelty samalla kertaa. Lisäksi työtaistelutoimenpiteissä oli työntekijöiden puolelta ollut kysymys puhtaasta mielenilmauksesta, jolta oli puuttunut painostustarkoitus. Edelleen huomioon oli otettava se, että pääluottamusmies oli tehnyt ennakkoilmoituksen työnseisauksesta sitä varten, että yhtiö pystyisi varautumaan siihen ja ajamaan tuotantoa alas hallitusti. Varsinaisen työnseisauksen laittomuuden arvioinnissa oli vielä huomioitava se, että työtuomioistuimen tuomiota TT 2018:62 ei ollut vielä annettu, kun työntekijät olivat järjestäneet mielenilmauksensa 20.4.2018.

Kantajan esittämää vahingon määrää ei myöskään ole selvitetty.

Vaadittuihin oikeudenkäyntikuluihin sisältyvää oikeudenkäyntimaksua ei voida tuomita kuultavan maksettavaksi asioissa R 83/18 ja R 85/18, koska asiat olisi tullut edellä kerrotuin tavoin käsitellä yhdellä kertaa asian R 35/18 kanssa. Kantaja oli jakamalla samaa asiaa koskevan työtaistelutoimenpiteen eri osat eri kanteiksi aiheuttanut moninkertaisen käsittelymaksun. Muiden oikeudenkäyntikulujen osalta oikeana määränä voitiin pitää 150 euroa.

TODISTELU

Asiassa ei ole esitetty todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

X Oy:n Hallin toimipaikassa on edellä kuvatuin tavoin järjestetty työtaistelu, joka on alkanut 20.4.2018 kello 6.00 ja päättynyt samana päivänä kello 24.00. Työtaisteluun on osallistunut 59 työntekijää.

Työtaistelun syynä on ollut toisen samaan konserniin ja saman työehtosopimuksen piiriin kuuluvan yhtiön päätös vähentää henkilöstöään. Tuon yhtiön työntekijät ovat kuuluneet samaan ammattiosastoon kuin X Oy:ssä työtaisteluun osallistuneet työntekijät. Näin ollen työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Teollisuusliitto ry ja Kuoreveden työpajojen ammattiosasto ry ovat vedonneet siihen, että työtaistelu-uhkaa koskeva asia R 35/18, varsinaista työnseisausta koskeva asia R 83/18 ja vielä nyt kysymyksessä oleva saman ammattiosaston järjestämää niin sanottua myötätuntotyötaistelua koskeva asia R 85/18 olisi voitu tutkia ja ratkaista samalla kertaa. Tällä perusteella hyvityssakkoa ei vastaajan ja kuultavan mukaan voida tuomita enempää kuin mitä olisi tuomittu, jos edellä mainitut asiat olisi käsitelty samalla kertaa. Lisäksi oikeudenkäyntimaksua ei edellä mainitusta syystä voida tuomita kuultavan maksettavaksi.

Työtuomioistuin toteaa, että kysymyksessä on ollut eri yhtiö kuin asioissa R 35/18 ja R 83/18. Asioissa on siten ollut eri vahingonkärsijä, vaikka yhtiöt ovatkin kuuluneet samaan konserniin. Edelleen Y Oy:ssä ja X Oy:ssä järjestetyt työtaistelut eivät ole alkaneet ja päättyneet yhtä aikaa, vaikka ne ovatkin ajallisesti menneet osaksi päällekkäin. Kysymys ei ole ollut samanlaisesta työtaistelutoimenpiteiden kokonaisuudesta kuin asioissa R 35/18 ja R 83/18.

Edellä selostetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Kuoreveden työpajojen ammattiosasto ry on tässä asiassa tuomittava maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Hyvityssakkoa määrättäessä on kuitenkin otettava huomioon se, että asioissa R 35/18, R 83/18 ja R 85/18 on ollut samat asiaan osalliset ja että työtaistelutoimenpiteet ovat kaikissa asioissa perustuneet samaan Kuoreveden työpajojen ammattiosasto ry:n päätökseen.

Oikeudenkäyntikulut

Kuoreveden työpajojen ammattiosasto ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut.

Oikeudenkäyntikuluvaatimusta on oikeudenkäyntimaksun ylittävin osin paljoksuttu siltä osin kuin muut kulut ylittävät 150 euroa.

Työtuomioistuin toteaa, että oikeudenkäyntimaksu on 2.000 euroa. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet sekä se, että asia on ratkaistu kirjallisessa menettelyssä, työtuomioistuin katsoo, että vaadittua 2.720 euroa voidaan pitää kohtuullisena.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kuoreveden työpajojen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa.

Kuoreveden työpajojen ammattiosasto ry velvoitetaan suorittamaan Teknologiateollisuus ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 2.720 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Kröger, Lallo, Lavikkala, Forsén ja Moilanen jäseninä. Esittelijä on ollut Willstedt.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 16.1.2019