TT 2019:67

Työehtosopimuksen yleissitovuus
Valitusasia

Diaarinumero: V 4/17
Antopäivä: 6.6.2019

Yleissitovuuden vahvistamislautakunnan yleissitovaksi vahvistamaa Hiusalan työehtosopimusta ei voitu enää pitää soveltamisalallaan edustavana eikä siten yleissitovana työehtosopimuksena.

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJAT

X Oy ja sen myötäpuolet yhteensä 19 yritystä

KUULTAVAT

Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry

Suomen Hiusyrittäjät ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.4.2019

Suullinen käsittely 20.5.2019

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös 18.9.2017 nro 21/2017 Hiusalaa koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudesta

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Sopimuksen soveltamisala

Hiusalan työehtosopimuksella määrätään sen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenliikkeiden palveluksessa olevien parturien, kampaajien sekä parturi-kampaajien työ- ja palkkaehdot. Sopimuksella määrätään myös oppilaiden työehdot sekä 3. vuoden oppilaiden työ- ja palkkaehdot.

Osallisten ilmoitukset jäsenten ja työntekijöiden määrästä

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittaneet jäsenmääränsä seuraavasti.

Suomen Hiusyrittäjät ry on ilmoittanut, että sen 320 jäsenyrityksen palveluksessa on 1.172 tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaa työntekijää.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on ilmoittanut, että 2.213 sen jäsentä työskentelee työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Vahvistamislautakunnalle toimitettu kirjelmä

A Oy on toimittanut vahvistamislautakunnalle kirjelmän 28 hiusalan yrityksen nimissä. Kirjelmässä yritykset pyytävät vahvistamislautakuntaa kiinnittämään huomiota siihen, että ne ovat eronneet Suomen Hiusyrittäjät ry:stä tai eivät ole sen jäseniä olleetkaan. Allekirjoittaneiden yritysten palveluksessa on 1.030 työsuhteista työntekijää, mikä niiden käsityksen mukaan vastaa yli puolta koko alan työsuhteisten henkilöstömäärästä. Niiden käsitys on myös, että edellistä työehtosopimuskautta koskeva vahvistamislautakunnan päätös on perustunut virheellisiin tietoihin sopimuksen piirissä olevien jäsenyritysten henkilöstön määrästä, koska määrässä olisi huomioitu myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön 2012 tekemän selvityksen mukaan vain 930 parturi-kampaamoa työllisti ulkopuolisia henkilöitä. Tuolloin parturi-kampaamojen ja kauneushoitoalan yritysten palveluksessa oli noin 1.800 palkansaajaa. Tämän jälkeen moni aiemmin työllistänyt hiusalan yritys on siirtynyt sopimusyrittäjyyteen eikä näin ollen enää työllistä työsuhteessa olevia parturi-kampaajia. Yritysten arvio koko hiusalan työsuhteisten työntekijöiden määrästä on tällä hetkellä noin 1.400 työntekijää.

Vahvistamislautakunta on tulkinnut kirjelmässä esitettyjen vaatimusten perusteella, että kirjelmä on tarkoitettu työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n mukaiseksi vaatimukseksi yleissitovuuden vahvistamisasian uudelleenkäsittelyksi.

Työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien kokonaismäärä

Tilastokeskuksen vuoden 2014 työssäkäyntitilastossa toimialaluokkaan 96021 parturit ja kampaamot on tilastoitu yhteensä 2.672 työntekijäasemassa olevaa henkilöä.

Vahvistamislautakunnan käytännössä on tukeuduttu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoihin, elleivät muut selvitykset osoita, että työssäkäyntitilaston tieto ei ole luotettava tai antaa vääristyneen kuvan alan tilanteesta.

Johtopäätös

Kirjelmän toimittaneet eivät ole esittäneet väitteidensä tueksi sellaisia täsmällisiä tietoja, joista voisi päätellä tilastotietojen antavan virheellisen kuvan.

Kun verrataan toisiinsa yhtäältä hiusalaa koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää (2.672) ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (1.172), voidaan todeta, että hiusalan työehtosopimus ei ole pelkästään alan työntekijämäärää ja työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvia työntekijämääriä vertaamalla työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös muita tosiseikkoja. Huomioon tulee ottaa alan työntekijöiden järjestäytymisaste. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:hyn kuuluu 2.213 hiusalan työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevää työntekijää eli merkittävä osa alan kokonaistyöntekijämäärästä. Huomioon voidaan lisäksi ottaa hiusalan erittäin pitkään jatkunut työehtosopimuskäytäntö. Työehtosopimuksella on myös tärkeä merkitys alan vähimmäistyöehtojen turvaajana. Esitetyillä perusteilla hiusalan työehtosopimusta voidaan pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana.

Ratkaisu

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että Hiusalaa koskeva työehtosopimus on soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Valittajat ovat vaatineet, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja Hiusalan työehtosopimus vahvistetaan yleissitovuutta vailla olevaksi.

Tausta ja valituksen pääasialliset perusteet

Valittajat ovat joukko hiusalalla työskenteleviä parturi-kampaamoyrittäjiä, jotka ovat aikaisemmin olleet Hiusyrittäjät ry:n jäseniä ja siten työehtosopimuslain nojalla sidottuja Hiusyrittäjät ry:n ("Hiusyrittäjät") ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ("PAM ry") solmimaan Hiusalan työehtosopimukseen. Valittajat ovat sittemmin eronneet Hiusyrittäjistä. Valittajien palveluksessa on yhteensä 937 työntekijää.

Hiusyrittäjien työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnalle ("Vahvistamislautakunta") toimittamat tiedot liioittelevat hiusalalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden lukumäärää. Hiusalan työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrä on merkittävästi pienempi kuin Hiusyrittäjien ilmoittamat 1.172 työntekijää. Tällöin Hiusyrittäjien jäseninä olevien työnantajien tosiasiallinen työntekijämäärä suhteessa Tilastokeskuksen vuoden 2014 työssäkäyntitilastoon perustuvaan alan kokonaistyöntekijämäärään (2.672 työntekijää) on niin alhainen, että Hiusalan työehtosopimus ei enää ole työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalaltaan edustavana pidettävä. Tästä syystä Hiusalan työehtosopimus tulee vahvistaa yleissitovuutta vailla olevaksi.

Valituksen yksityiskohtaiset perusteet

1. Hiusyrittäjien jäsentyönantajien oikea työntekijämäärä

Ilmoituksessaan vahvistamislautakunnalle Hiusyrittäjät ovat todenneet, että sen 320 jäsenyrityksen palveluksessa on yhteensä 1.172 työntekijää, jotka työskentelevät Hiusalan työehtosopimuksen soveltamisalalla. Työntekijöiden lukumäärä on virheellinen.

Lukumäärä sisältää myös muita kuin työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisessa työsuhteessa työskenteleviä työntekijöitä eli käytännössä sopimusyrittäjinä tai niin sanotulla vuokratuolimallilla työskenteleviä henkilöitä.

Esimerkiksi verohallinnon harmaan talouden vuonna 2012 tekemän parturi-kampaamoalaa koskevan selvityksen mukaan kyseessä olevana vuonna Verohallinnon työnantajarekisteriin oli rekisteröitynyt 930 alan yritystä. Tuolloin alan kokonaistyöntekijämäärä oli noin 1.800 työntekijää. Kun otetaan huomioon, että vuoden 2012 jälkeen sopimusyrittäjyys ja vuokratuolimalli ovat entisestään yleistyneet parturi-kampaamoalalla, on todennäköistä, että tällä hetkellä työnantajarekisteriin rekisteröityneiden parturi-kampaamoalan yritysten määrä on laskenut vuodesta 2012.

Valittajien palveluksessa tällä hetkellä on yhteensä 937 työntekijää. Valittajat ovat parturi-kampaamoalan suurimpia työnantajia. Myös tätä taustaa vasten vaikuttaa siltä, että Hiusyrittäjien ilmoittama jäsenyritystensä 1.172 työntekijää on määrällisesti liiallinen, koska Hiusyrittäjien jokaisen 320 työllistävän jäsenyrityksen palveluksessa olisi tällöin oltava hieman yli kolme työsuhteista työntekijää. Tämä on epäuskottavaa parturi-kampaamoiden keskimääräinen koko ja sopimusyrittäjyyden sekä vuokratuolimallin yleisyys alalla huomioon ottaen.

1.1 Hiusyrittäjien kotisivujen jäsenliikeluettelo

Valittajat ovat pyrkineet selvittämään Hiusyrittäjien kotisivuilla olevan jäsenliikeluettelon kautta Hiusyrittäjien sellaisia jäsenyrityksiä, joilla voi olla työsuhteessa olevia työntekijöitä. Hiusyrittäjien jäsenliikeluettelossa on yhteensä 608 toimijaa. Tässä luettelossa on kuitenkin mukana myös selkeästi sellaisia yrityksiä, jotka eivät harjoita liiketoimintaa parturi-kampaamoalalla. Esimerkiksi B Oy on yksi Hiusyrittäjien jäsenliikeluetteloon merkitty jäsenyritys. Kyseisen yhtiön kaupparekisteriin merkitty toimiala on hajuvesien ja kosmetiikan tukkukauppa, joten kyse ei edes ole parturi-kampaamoalan yrityksestä. Toinen vastaava esimerkki Hiusyrittäjien jäsenliikeluettelossa on C Oy. Kyseinen yritys on todellisuudessa D Oy, joka toimii kumipyörälogistiikassa eikä parturi-kampaamo- alalla. Lisäksi luettelossa on mukana muun muassa Hiusyrittäjät itse sekä sellaisia toimijoita kuin Kari, Marjatta ja Toimisto. Jäsenliikeluettelosta ei käy ilmi siinä mainittujen toimijoiden koko rekisteröity toiminimi eikä y-tunnus.

Näistä epäselvyyksistä huolimatta Hiusyrittäjien julkisen jäsenliikeluettelon avulla on pyritty selvittämään, kuinka paljon Hiusyrittäjien jäsenyritykset työllistävät parturi-kampaajia. Selvitystyö on toteutettu vertaamalla Hiusyrittäjien jäsenliikeluettelossa mainittuja yrityksiä Vainu.io Software Oy:n tietokannasta löytyneisiin tietoihin. Vainun yritystietokanta hyödyntää ja yhdistää avointa ja julkista dataa yrityskohtaisesti, kuten esimerkiksi PRH:n ja Suomen Asiakastiedon ylläpitämiä rekistereitä.

Hiusyrittäjien jäsenliikeluettelossa olevien yritysten nimien perusteella jäsenliikeluettelosta pystyttiin yhdistämään 229 yritystä Vainun yritystietokannassa oleviin yrityksiin. Näin ollen 379 Hiusyrittäjien jäsentä ovat sellaisia, että Hiusyrittäjien verkkosivuilla olevan nimen perusteella Vainu joko ei löydä oikeaa yritystä tai sitten yritykset eivät ainakaan tällä hetkellä ole aktiivisia tai yrityksiä lainkaan. Tältä pohjalta voidaan olettaa, että kyseiset yritykset eivät ainakaan merkittävässä määrin ole työnantajayrittäjiä.

Näistä Vainun tietokannasta löydetystä Hiusyrittäjien 229 jäsenyrityksestä 57:lle on tiedossa Verohallinnon työnantajarekisteriin kirjautumispäivämäärä eli tällaisella työnantajarekisteriin kirjatulla yrityksellä on palveluksessaan työsuhteessa työskenteleviä työntekijöitä. Lopuista 172 yrityksestä 152 on sellaisia, että ainakin yhdeksi yrityksen vastuuhenkilöistä on kirjattu henkilö tittelillä "elinkeinonharjoittaja" eli yhtiömuoto on todennäköisesti toiminimi.

Tästä 229 yrityksen joukosta ainakin viisi suurinta työllistäjää (E, F Oy, G Oy, H Oy, I Oy) myyvät hius- ja muita kosmetiikkatuotteita eikä parturi- tai kampaamopalveluja. Kun nämä selkeästi parturi-kampaamoihin kuulumattomat yritykset jätetään huomiotta, löytyy tilinpäätöksistä henkilöstömäärätieto 70 yritykselle ja näiden yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 300. Kaikilla suurilla yrityksillä näyttäisi tosin olevan merkittävä osa myynnistä

kosmetologipalveluja, kauneudenhoitotuotteita ynnä muita parturi-kampaamotoiminnan oheispalvelulta.

Siten on todennäköistä, että tosiasiassa Hiusyrittäjillä ei ole ainakaan yli sataa työsuhteista henkilökuntaa työllistävää parturi-kampaamotoimintaa harjoittavaa jäsenyritystä. Todennäköisesti tällaisten jäsenyritysten määrä on lähempänä viittäkymmentä kuin sataa.

2. PAM ry:n parturi-kampaamoalalla työskentelevien jäsenmäärä

PAM ry on ilmoittanut, että sillä on parturi-kampaamoalalla työskenteleviä jäseniä yhteensä 2.213. Vaikka luku jäsenmäärän suhteen lienee oikea, luku pitää sisällään myös PAM ry:n jäsenenä olevat parturi-kampaajiksi opiskelevat henkilöt sekä tällä hetkellä työttömänä olevat parturi-kampaajat. Todellisuudessa PAM ry:n jäsenkuntaan perustuva alan kokonaistyöntekijämäärä on siten PAM ry:n ilmoittamaa määrää jonkin verran pienempi, mikä lisää valittajien palveluksessa olevien työntekijöiden osuutta suhteessa alan kokonaistyöntekijämäärään.

3. Oikeudellinen arviointi

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Käsillä olevassa asiassa kyse on Hiusalan työehtosopimuksen edustavana pidettävyydestä.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n säännöksen hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että lähtökohtana yleissitovuuden arvioinnissa olisi edelleen tilastotiedoilla laskettava edustavuus eli vuoden 1970 työsopimuslaista tuttu niin sanottu 50 prosentin sääntö. Lisäksi perusteluissa on todettu, että edustavana pidettävyyden tilastoihin perustuvan määrittämisen lisäksi merkitystä edustavana pidettävyyden arvioinnissa olisivat myös asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, alan yleinen järjestäytymisaste puolin ja toisin sekä työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana.

Hiusalan työehtosopimuksen ei vahvistamislautakunnassa katsottu olevan edustavana pidettävä 50 prosentin säännön perusteella. Hiusyrittäjien ilmoituksen perusteella sen jäsenyritysten palveluksessa olevan henkilöstön määrä suhteessa PAM ry:n ilmoitukseen perustuvaan alan kokonaistyöntekijämäärään oli vain 43,8 prosenttia. Koska 50 prosentin sääntö ei ollut edes lähellä täyttymistä, vahvistamislautakunnan olisi pitänyt vahvistaa Hiusalan työehtosopimus yleissitovuutta vailla olevaksi jo yksistään tällä perusteella.

Tästä huolimatta vahvistamislautakunta katsoi Hiusalan työehtosopimuksen olevan edelleen edustavana pidettävä edellä mainituilla, niin sanotuilla liitännäisperusteilla. Näistä liitännäisperusteista vahvistamislautakunta kiinnitti ensimmäisenä huomiota alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuuteen, koska Hiusyrittäjien mukaan parturi-kampaamoalalla on ollut työehtosopimustoimintaa jo vuodesta 1922 lähtien.

On sinänsä riidatonta, että kyseisen alan työehtosopimustoiminta on jo pitkään ollut vakiintunutta. Asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuminen perusteena yleissitovuuden vahvistamiselle tulisi kuitenkin suhteuttaa ympäröivään todellisuuteen työehtosopimuksen yleissitovuuden edellytyksiä arvioitaessa. Käsillä olevassa asiassa alan työehtosopimustoimintaa ei voida enää pitää vakiintuneena, koska alan isoimmat työnantajat eivät enää ole Hiusyrittäjien jäseniä. Tämä väistämättä heikentää Hiusyrittäjien neuvotteluvoimaa PAM ry:hyn nähden.

Vahvistamislautakunta kiinnitti myös huomiota siihen, että alan järjestäytymisaste on korkea, ala on suhteellisen matalapalkkainen ja työehtosopimuksella on tärkeä merkitys alan vähimmäisehtojen turvaajana. Valittajien tarkoituksena ei ole jättää hiusalaa työehtosopimustoiminnan ulkopuolelle. Hiusyrittäjien jäsenkunnassa viime vuosina tapahtuneet muutokset kuitenkin osoittavat, että Hiusyrittäjät ei enää ole oikea työnantajapuolen neuvottelukumppani Hiusalan työehtosopimukselle.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut, että vahvistamislautakuntaan tulleiden yhteydenottojen perusteella työntekijämäärästä on toistamiseen kysytty Suomen Hiusyrittäjät ry:ltä. Vahvistamislautakunnalla ei ole ollut perustetta arvioida jäsenmäärää ilmoituksesta poikkeavalla tavalla.

Hiusalan työehtosopimus ei ole pelkästään alan työntekijämäärää ja työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvia työntekijämääriä vertaamalla työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava. Työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi niin sanottujen liitännäisperusteiden vallitessa. Liitännäisperusteina mainitut alan vakiintunut työehtosopimustoiminta, alan työntekijöiden korkea järjestäytymisaste ja työehtosopimuksen merkitys alan vähimmäistyöehtojen turvaajana ovat sellaisia perusteita, joiden vallitessa työehtosopimus voidaan vahvistaa yleissitovaksi.

Työsopimuslain esitöiden mukaan (HE 157/2000 vp s. 73) tarkoituksena on turvata työehtosopimusten yleissitovuus silloinkin, kun edustavuus vaihtelee ja tilanne on vakiintumaton. Lautakunta voi ottaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n 1 momentin nojalla sopimuksen yleissitovuuden käsiteltäväkseen uudelleen jonkun valittajana olevan työnantajan hakemuksesta tai saman lainkohdan 2 momentin nojalla myös viran puolesta.

VALITTAJIEN VASTASELITYS

Suomen Hiusyrittäjät ry:n edustavuus parturi-kampaamoalalla

Huomioiden hallintolain 31 §:n mukainen asian riittävää ja asianmukaista selvittämistä koskeva vaatimus vahvistamislautakunnan olisi tarkemmin tullut selvittää Hiusyrittäjien jäsenten palveluksessa olevien ja työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisessa työsuhteessa työskentelevien parturi- ja kampaamotyöntekijöiden määrää. Näin siksi, että A Oy oli 28 hiusalan yrityksen nimissä jo aikaisemmin toimittanut vahvistamislautakunnalle kirjelmän, jossa oli kiinnitetty huomiota Hiusyrittäjien jäsenyritysten vaatimattomaan järjestäytymiseen. Halutessaan vahvistamislautakunta olisi voinut pyytää yrityskohtaiset tiedot parturi- ja kampaamoalalla toimivien Hiusyrittäjien jäsenyritysten työsopimussuhteisista työntekijämääristä.

Mikäli asiassa olisi tarkemmin selvitetty todellinen työntekijämäärä, vahvistamislautakunnan olisi jo Hiusyrittäjien pienen edustavuuden vuoksi tullut todeta hiusalan työehtosopimus yleissitovuutta vailla olevaksi.

Yleissitovuuden vahvistaminen niin sanottujen liitännäisperusteiden vallitessa

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ("PALTA ry") on palvelualoja laajasti edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. PALTA ry:hyn on järjestäytynyt 1.900 työnantajaa, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. PALTA ry vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta ja on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.

PALTA ry tekee useita työehtosopimuksia hiusalan toisena työehtosopimusosapuolena olevan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n kanssa. PALTA ry:n ja PAM ry:n välisiä työehtosopimuksia solmitaan 14 ja niitä sovelletaan työehtosopimuslain 4 §:n nojalla yli 13.500 työntekijään.

Työehtosopimusmäärältään Suomen suurimpana työmarkkinajärjestönä olevan PALTA ry:n tarkoituksena on jatkossa kehittää myös hiusalan työehtoja. Alan vähimmäisehtojen turvaaminen Hiusyrittäjien ja PAM ry:n välisellä työehtosopimuksella ei tälläkään perusteella edellytä yleissitovuuden vahvistamista.

SUOMEN HIUSYRITTÄJÄT RY:N LAUSUMA

Suomen Hiusyrittäjät ry on lausunut, että vahvistamislautakunnalle vuonna 2017 annetut tiedot olivat perustuneet jäsenistölle tehtyyn kyselyyn ja vuosikymmeniä Hiusyrittäjien palveluksessa olleiden toiminnanjohtaja J:n ja järjestöpäällikkö K:n tietoihin. Lisäksi työntekijämääriä koskevia tietoja oli vaihdettu ja vertailtu PAM ry:n kanssa. Hiusyrittäjät ei pysty ilmoittamaan yksittäisten jäsenyritystensä tarkkoja työntekijämääriä tilanteen muuttuessa jatkuvasti. Yleissitovuuden vahvistamista koskeva päätös oli oikea.

Hiusyrittäjät on 30.10.2018 irtisanonut sen ja PAM ry:n välisen Hiusalan työehtosopimuksen siten, että työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt 1.11.2018. Irtisanominen on perustunut työehtosopimuksen ehtoon, jonka mukaan työehtosopimus oli mahdollista irtisanoa päättymään kyseisenä päivänä, mikäli siihen mennessä ei ollut päästy yksimielisyyteen palkankorotuksista. PAM ry:n kanta oli kuitenkin edelleen se, että työehtosopimus on voimassa.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N LAUSUNTO

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on 1.8.2017 ilmoittanut, että sillä on 2.213 työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevää jäsentä. Ilmoitettu jäsenmäärä pitää edelleen paikkansa. Tilastokeskuksen vuoden 2014 työssäkäyntitilastoon on tilastoitu yhteensä 2.672 työntekijäasemassa olevaa hiusalalla toimivaa työntekijää. Näin ollen työntekijäpuolella alan järjestäytymisaste on merkittävä.

PAM ry ei voi ottaa kantaa toisen työehtosopimusosapuolen Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenmääriin, koska PAM ry:llä ei ole mahdollisuutta saada niistä tietoa.

Asiassa on kiinnitettävä huomiota vahvistamislautakunnan päätöksessä mainittuihin yleissitovuuden säilyttämistä tukeviin niin sanottuihin liitännäisperusteisiin. Näitä ovat sopimustoiminnan vakiintuneisuus, työehtosopimuksen merkitys alan vähimmäistyöehtojen turvaajana sekä alan työntekijöiden korkea järjestäytymisaste.

Hiusalalla toimivista 2.672 työntekijästä 2.213 työntekijää on järjestäytynyt PAM ry:hyn. Alan työntekijöiden järjestäytymisaste on niin ollen korkea.

Vahvistamislautakunnan päätöksessä todettu hiusalan erittäin pitkään jatkunut työehtosopimuskäytäntö on myös huomioitava yleissitovuutta arvioitaessa. Hiusalalla on solmittu työehtosopimuksia useita kymmeniä vuosia samojen osapuolten kesken. Hiusalan työehtosopimuksilla on tärkeä merkitys alan vähimmäistyöehtojen turvaajana.

Ilman työsopimuslain mukaisen yleissitovuuden tuomaa suojaa on vaarana, että alalla ei enää noudatettaisi minkäänlaisia kohtuullisia työsuhteen vähimmäisehtoja. Tältä osin voidaan vertailukohteena käyttää kosmetologeja, jotka eivät pääsääntöisesti ole minkään työehtosopimuksen piirissä, minkä vuoksi heidän työmarkkina-asemansa ja työsuhteessa noudatettavat ehdot ovat erittäin heikot.

Hiusalan työehtosopimusta tulee edelleen pitää vahvistamislautakunnan päätöksessä todetulla tavalla yleissitovana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan valituksenalainen ratkaisu perustuu tietoihin, joiden mukaan Hiusalaa koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan

koko työntekijämäärä on 2.672. Kun lautakunta on verrannut tätä työntekijämäärää työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrään 1.172, lautakunta on päätynyt siihen, että työehtosopimus ei yksin edellä mainittujen työntekijämäärien vertailun perusteella ole työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava. Otettuaan huomioon myös työntekijöiden järjestäytymisasteen, pitkään jatkuneen työehtosopimuskäytännön ja työehtosopimuksen merkityksen alan vähimmäisehtojen turvaajana lautakunta on kuitenkin päätynyt pitämään työehtosopimusta yleissitovana.

Keskeinen riitakysymys asiassa on työeh­tosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä.

Työtuomioistuimen Tilastokeskukselta toukokuussa 2019 saamien tietojen perusteella Hiusalaa koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen perusteena oleviin tietoihin verrattuna. Uusin tieto on koskenut vuoden 2016 työssäkäyntitilaston toimialaluokkaan 96021 parturit ja kampaamot tilastoitujen työntekijäasemassa olevien henkilöiden lukumäärää. Tuo lukumäärä on ollut 2.676.

Valittajien X Oy:n ynnä muiden työtuomioistuimelle 10.5.2019 toimittaman selvityksen mukaan niiden palveluksessa on 988 työsuhteista työntekijää.

Suomen Hiusyrittäjät ry:n 241:lle jäsenyritykselleen huhtikuussa 2019 tekemän kyselyn mukaan kyselyyn vastanneiden jäsenyritysten palveluksessa on yhteensä 599 työntekijää. Kyselyn vastausprosentti on ollut 48,5. Suomen Hiusyrittäjät ry:n mukaan jäsenyritysten koko vaihtelee ja erityisesti pienten, enimmillään 10 työntekijää työllistävien jäsenyritysten työntekijämäärät ovat jääneet epäselviksi.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:llä on ollut 2.4.2019 yhteensä 1.867 työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevää jäsentä.

Vaikka Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenyritysten työntekijämäärä ei ole tarkkaan selvitettävissä, työtuomioistuin katsoo, että saatavilla olevan tiedon perusteella työehtosopimuksen työehtosopimuslain sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrä jää joka tapauksessa vahvistamislautakunnan ratkaisun perusteena ollutta lukua merkittävästi pienemmäksi eikä Hiusalan työeh­tosopimuksen sitovuuspiiriin voida katsoa kuuluvan läheskään puolta alan työntekijöistä. Hiusalaa koskevan työehtosopimuksen sitovuuspiirissä olevien työntekijöiden osuus alan koko työntekijämäärästä on siten työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan vuonna 2017 antaman päätöksen jälkeen siinä määrin vähentynyt, ettei työehtosopimusta voida enää pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla alallaan edustavana ja siten yleissitovana työehtosopimuksena edes työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan mainitsemat niin sanotut liitännäisperusteet huomioon ottaen.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 6 §:n mukaan työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva päätös on voimassa siihen asti, kunnes lautakunta 7 §:n tai työtuomioistuin 9 §:n nojalla päättää toisin.

Työtuomioistuin on tänä päivänä asiassa dnro R 118/18 antamassaan ratkaisussa katsonut, että Hiusalan työehtosopimus on työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti irtisanottu päättymään 30.10.2018. Koska työehtosopimuksen voimassaolo on tuona ajankohtana päättynyt, on myös sen yleissitovuus tuolloin päättynyt.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin kumoaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen ja vahvistaa, että Hiusalaa koskeva työehtosopimus ei ole alallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova. Työehtosopimuksen yleissitovuus on päättynyt 30.10.2018.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Niemiluoto, Saarikoski, Lindström ja Stenholm jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Päätös on yksimielinen.

 
Julkaistu 6.6.2019