TT 2019:68

Eläke
Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksen tulkinta

Diaarinumero: R 23/18
Antopäivä: 7.6.2019

Asiassa oli kysymys paikallisesta sopimuksesta, jolla oli sovittu lentäjien ryhmäeläkevakuutuksesta aiheutuvien vakuutusmaksujen alentamisesta. Kantajan mukaan sopimukseen kirjatun 35 prosentin säästötavoitteen toteutumista tarkasteltaessa tuli ottaa huomioon myös ne vähennykset, jotka vakuutusmaksuihin aiheutuivat työehtosopimukseen tehdyistä palkkatason muutoksista. Vastaaja katsoi, että eläkevakuutusmaksuihin kohdistunut 35 prosentin säästötavoite oli ollut erillinen, itsenäinen säästötoimenpide, joka oli sovittu toteutettavaksi palkkatason muutosten lisäksi.

Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että asiassa esitetystä henkilötodistelusta ei voitu päätellä sopimusosapuolten yhteistä tarkoitusta koskien sovittua eläkevakuutusmaksujen alentamista tai sen laskemistapaa. Paikallisen sopimuksen sanamuoto ei tukenut kannetta. Työtuomioistuin piti sopimuksen loogisimpana sisältönä sitä, että sopimuksella oli tarkoitettu sopia lentäjien eläkejärjestelmään tehtävistä muutoksista siten, että tavoiteltujen kustannussäästöjen toteutumista tarkasteltaisiin itsenäisesti eli erillään esimerkiksi työehtosopimuksella lentäjien palkkatasoon tehtyjen muutosten kustannusvaikutuksista. Työtuomioistuin otti harkinnassaan erityisesti huomioon ne työnantajan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuneet olosuhteet, joissa paikallinen sopimus oli syntynyt. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Blue1 Pilots Association ry

VASTAAJA

X Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

Vapaaehtoinen eläkejärjestelmä

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.2.2019

Pääkäsittely 25.4.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Blue1 Pilots Association ry:n (jäljempänä Lentäjäyhdistys) tekemä A Oy:n (nykyään X Oy) liikennelentäjiä koskeva työehtosopimus (1.3.2015-28.2.2018) sisältää muun ohella seuraavat määräykset.

---

25. Paikalliset neuvottelut ja paikallinen sopiminen

Yhtiö [A Oy] ja yhdistys [Blue1 Pilots Association ry] ovat tässä sopimuksessa tarkoitetut paikallisen sopimisen osapuolet.

---

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A Oy ja Lentäjäyhdistys ovat 31.10.2007 solmineet pysyvän sopimuksen ryhmäeläkevakuutuksesta.

A Oy:n ja Lentäjäyhdistyksen välisessä 3.12.2014 allekirjoitetussa paikallisessa sopimuksessa (Yhtiön erillissitoumus liittyen uuteen lentäjien työehtosopimukseen 1.3.2015) on muun ohella seuraavat määräykset.

1. Sopimuskausi on 1.3.2015-28.2.2018. Sopimus astuu voimaan, mikäli kaikki osapuolet hyväksyvät 1.12.2014 saavutetun neuvottelutuloksen. Mikäli neuvottelutulosta ei hyväksytä edellä kerrotusti, tämä sopimus raukeaa tulematta voimaan. Tällä sopimuksella on työehtosopimuksen voima ja velvoittavuus.

---

4. Osapuolet sitoutuvat sopimaan 35 % kustannussäästön lentäjien ryhmäeläkevakuutuksesta 1.3.2015 mennessä. Säästöt realisoituvat 2016 alusta. (Referenssinä kustannustaso 846.500 € vuonna 2015). Mikäli sovittu säästö ei ole todettavissa niin osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan mahdollisista lisäsäästöistä eläkesopimuksessa 1.1.2017.

---

7. Yhtiö ja yhdistys sitoutuvat tekemään muutoksen lentäjien vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään niin, että muutos tuo kohdan 8. tarkoittaman tyyppikurssin hinnan säästön kaikkien irtisanottujen/koulutettavien osalta vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi muutoksen on tuotava eläkemaksuihin 35 % säästö vuosimaksuihin vuoden 2016 alusta lukien nykytasoon verrattuna (kohta 4.). Sopimus muutetaan koskemaan vain nyt sopimuksen piirissä olevia ja 2014 YT-menettelyn perusteella irtisanottuja, takaisinottovelvollisuuden piirissä vakinaiseen työsuhteeseen takaisinotettavia lentäjiä.

8. Yhtiö järjestää kustannuksellaan syksyn 2014 YT-menettelyssä irtisanotuille B737(NG)-tyyppikurssin, kun voidaan todeta, että kohdassa 7. tarkoitetut säästöt toteutuvat. Tyyppikurssi pyritään järjestämään mahdollisimman pian sopimuksen voimaantulon jälkeen. Yhtiö päättää, missä ja milloin tyyppikurssi irtisanotuille järjestetään. Yhtiö ostaa ainoastaan tyyppikurssin. Yhtiö ei osallistu kurssin palkka-, vakuutus-, matkustus-, majoitus- tai muihin kuluihin. Tyyppikoulutukseen oikeutettujen nimilista on liitteenä.

---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Blue1 Pilots Association ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) on laiminlyönyt Lentäjäyhdistyksen ja yhtiön liikennelentäjiä koskevaan työehtosopimukseen liittyvän erillissopimuksen määräysten noudattamisen vähentämällä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja vuosilta 2016 ja 2017 enemmän kuin oli sovittu ja ilman Lentäjäyhdistyksen kanssa käytyjä neuvotteluja,

- velvoittaa yhtiön maksamaan lentäjien Pro Fundia Ryhmäeläkevakuutukseen vuodelle 2016 lisäsuoritusta 173.807,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien ja vuodelle 2017 lisäsuoritusta 201.040,94 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2017 lukien ja

- velvoittaa yhtiön korvaamaan Lentäjäyhdistyksen oikeudenkäyntikulut 13.265,40 eurolla korkoineen.

Perusteet

Eläkevakuutusmaksujen vähentämisen mekanismi ja määrä olisi tullut sopia Lentäjäyhdistyksen kanssa. Periaate maksujen muuttamisesta vasta neuvottelujen jälkeen oli selkeästi esillä kysymyksessä olevasta erillissopimuksesta neuvoteltaessa, ja siitä vallitsi osapuolten välillä yhteisymmärrys. Erillisestä neuvotteluvelvoitteesta sovittiin, koska yhtiöllä oli huoli siitä, että tavoitellut säästöt eivät tulisi toteutumaan pelkästään työehtosopimuksessa sovittujen palkkoja koskevien muutosten avulla. Koska työehtosopimusmuutosten tosiasiallinen lopputulos näkyisi vasta seuraavan vuoden eläkemaksuissa, yhtiö edellytti neuvotteluvelvoitteen kirjaamista erillissopimukseen.

Yhtiö oli tehnyt vuoden 2016 säästövähennykset vähentämällä kaikkien vapaaehtoisen eläkevakuutusjärjestelmän piirissä olevien eläkemaksuja 35 prosenttia huomioimatta mitenkään työehtosopimuksen muutoksilla jo saavutettuja säästöjä. Erillissopimuksessa ei ollut sovittu eikä muutoinkaan tarkoitettu, että jokaisen vakuutetun maksuosuuden tulisi pudota 35 prosenttia, vaan sopimukseen kirjattiin vertailukelpoiseksi kustannustasoksi vuoden 2015 eläkevakuutusmaksun määrä, josta 35 prosentin kokonaiskustannussäästö tuli laskea. Yhtiölle oli ollut oleellista, että kokonaisvuosikustannukset alenisivat. Lentäjäyhdistyksen kanssa ei ollut myöskään sopimusneuvottelujen jälkeen erikseen neuvoteltu tai sovittu, että eläkevakuutusmaksuja alennettaisiin 35 prosenttia tai että alennus kohdennettaisiin yhtäläisesti kaikkiin lentäjiin.

Lentäjäyhdistys oli jo sopimusneuvotteluissa tuonut esiin, että koska palkkataulukoiden muutos vaikuttaisi olennaisesti myös eläkejärjestelmään ja samalla tapahtuisi poistumaa, eläkejärjestelmän kustannukset tulisivat todennäköisesti alenemaan vaaditut 35 prosenttia ilman, että itse eläkesopimukseen tarvitsisi koskea. Lisäksi Lentäjäyhdistys oli edellyttänyt, että vertailukelpoinen kustannustaso kirjattiin nimenomaisesti sopimukseen, jotta jatkossakin puhuttaisiin samasta absoluuttisesta kustannussäästöstä eikä jostakin tulevaisuudessa laskettavasta suhteellisesta säästöstä. Tämän vuoksi neuvotteluissa oli sovittu, että 35 prosentin kustannussäästö laskettaisiin nimenomaan vuoden 2015 eläkevakuutusmaksun määrästä eli 846.500 eurosta. Erillissopimusta koskevissa neuvotteluissa ei ollut ollut aikaa eikä osaamista tehdä eläkevakuutusteknisiä laskelmia. Sen johdosta oli sovittu absoluuttinen summa, johon toteutumaa tultaisiin vertaamaan.

Erillissopimuksen mukaisesti ryhmäeläkevakuutuksen vakuutusmaksuja olisi tullut maksaa 846.500 euroa vähennettynä 35 prosentilla eli vähintään 550.225 euroa vuodessa. Yhtiö oli kuitenkin maksanut vakuutusmaksuja vuonna 2016 vain 376.417,92 euroa ja vuonna 2017 vain 349.184,06 euroa. Näin ollen yhtiön tuli maksaa vuodelle 2016 lisäsuoritusta 173.807,08 euroa ja vuodelle 2017 lisäsuoritusta 201.040,94 euroa.

VASTAUS

Vaatimukset

X Oy on vaatinut, että

- kanne hylätään ja

- Lentäjäyhdistys velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 10.380 eurolla korkoineen.

Perusteet

Lentäjäyhdistyksen vaatimukset olivat perusteettomia. Yhtiö oli alentanut lentäjien lisäeläkejärjestelmän perusteella maksettavia eläkemaksuja osapuolten solmiman erillissopimuksen mukaisesti. Sopimuksen kohdissa 4 ja 7 todettiin selkeästi, että lentäjien vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään tehtävien muutosten olisi tuotava eläkemaksuihin 35 prosentin säästö. Yhtiö oli yhdessä Lentäjäyhdistyksen kanssa päättänyt, että eläkemaksuja alennettiin 35 prosenttia ja alennus kohdennettiin yhtäläisesti kaikkiin lentäjiin. Tästä oli käyty Lentäjäyhdistyksen edustajan kanssa keskusteluja sopimusneuvotteluiden jälkeen, kun sopimuksen konkreettinen toimeenpano oli aloitettu.

Erillissopimuksesta oli neuvoteltu vasta työehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen saavuttamisen jälkeen, ja erillissopimus oli astunut voimaan työehtosopimuksen tultua hyväksytyksi. Näin ollen erillissopimuksen osapuolet olivat tienneet, miten työehtosopimukseen tehdyt muutokset tulisivat vaikuttamaan työntekijöiden työsuhteiden ehtoihin. Työehtosopimukseen tehtyjen muutosten vaikutuksia työnantajan kustannuksiin oli käyty läpi erillissopimusta neuvoteltaessa. Erillissopimus ei sisältänyt määräyksiä siitä, että siinä sovittuja säästötoimenpiteitä toteutettaessa tulisi jotenkin huomioida työehtosopimuksessa sovitut muutokset. Sen sijaan erillissopimuksessa oli sovittu aiemmin toteutettujen järjestelyjen sekä työehtosopimuksessa sovittujen toimenpiteiden lisäksi toteutettavista säästötoimenpiteistä. Erillissopimuksessa sovittu 35 prosentin kustannussäästö eläkemaksuihin oli kokonaan työehtosopimuksessa sovituista säästötoimista erillinen säästötoimenpide.

Kustannussäästöjen turvaamiseksi erillissopimukseen kirjattiin velvollisuus neuvotella uusista säästötoimista, mikäli jo sovitut säästötoimet eivät alentaisi kustannuksia riittävästi verrattuna vuoden 2015 kustannustasoon. Erillissopimuksen perusteella sen mukainen 35 prosentin kustannussäästö tuli laskea siitä eläkemaksujen määrästä, joka olisi tullut kunakin vuonna maksettavaksi ilman erillissopimusta. Mikäli tarkoituksena olisi ollut eläkemaksujen yhteismäärän alentaminen 550.225 euroksi eli 65 prosentiksi vuoden 2015 eläkemaksujen määrästä, erillissopimukseen olisi kirjattu tämä nimenomainen vastaisuudessa maksettavien eläkemaksujen määrä. Vuoden 2015 kustannustaso 846.500 euroa mainittiin erillissopimuksessa ainoastaan mittarina, jonka mukaan arvioitiin, oliko erillissopimuksessa sovituille säästöille asetetut tavoitteet saavutettu vai joutuisivatko osapuolet neuvottelemaan lisäsäästöistä. Vuoden 2015 kustannustaso määritti siten sen, kuinka paljon kustannusten tulisi vähintään alentua erillissopimuksen mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden johdosta.

Lentäjäyhdistyksen tulkinta oli myös erillissopimuksen tarkoituksen ja päämäärien vastainen. Erillissopimuksen solmimisen tarkoituksena oli ollut työpaikkojen turvaaminen ja yhtiön kustannusrakenteen tervehdyttäminen. Lentäjäyhdistyksen esittämä tulkinta eläkemaksujen määrän lukitsemisesta vähintään 65 prosenttiin vuoden 2015 kustannustasosta johtaisi kuitenkin siihen, että kustakin lentäjästä maksettava eläkemaksu nousisi, mikäli lentäjien vaihtumisen tai eläkkeelle jäämisen seurauksena eläkejärjestelmän piirissä olevien lentäjien määrä vähenisi.

Yhtiö oli maksanut eläkemaksun vuodelta 2016 ja vuodelta 2017 siten, että eläkevakuuttaja oli ensin laskenut eläkejärjestelmän mukaisen eläkemaksun ilman sovittua 35 prosentin säästöä, ja näin laskettua määrää oli alennettu 35 prosenttia. Siten eläkemaksuihin oli saatu erillissopimuksen 7 kohdan mukainen 35 prosentin säästö.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1. A Oy:n ja Lentäjäyhdistyksen välinen sopimus ryhmäeläkevakuutuksesta 31.10.2007 sekä siihen 31.10.2007 ja 6.8.2008 tehdyt lisäykset

K2. B:n sähköpostiviesti D:lle 27.2.2017

K3. A Oy:n 3.12.2014 päivätty erillissitoumus liittyen uuteen lentäjien työehtosopimukseen 1.3.2015

Vastaajan kirjalliset todisteet

V1. A Oy:n 4.12.2014 laatima yhteenveto erillissopimusta koskevasta neuvottelutuloksesta

Kantajan henkilötodistelu

1. C

2. D

Vastaajan henkilötodistelu

1. E

2. F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Pääasiaratkaisu

Asiassa on kysymys siitä, mitä 3.12.2014 päivätyllä paikallisella sopimuksella on sovittu säästöistä, jotka kohdistuivat lentäjien ryhmäeläkevakuutuksesta aiheutuneisiin maksuihin. Kantajan mukaan sopimuksen osapuolet olivat tarkoittaneet, että sopimukseen kirjatun 35 prosentin kustannussäästön toteutumista seurattaessa tuli ottaa huomioon myös ne kustannussäästöt, jotka vakuutusmaksuihin tuli työehtosopimuksen muutosten johdosta. Kantaja on lisäksi katsonut, että sopimukseen kirjattu referenssikustannustaso 846.500 euroa oli se määrä, josta 35 prosentin kustannussäästö tuli laskea. Vastaajan mukaan eläkevakuutusmaksuihin kohdistunut 35 prosentin säästötavoite oli erillinen, itsenäinen säästötoimenpide, joka oli sovittu toteutettavaksi työehtosopimuksen muutosten lisäksi. Työehtosopimuksen muutosten mahdollisia vaikutuksia vakuutusmaksuihin ei siten tullut ottaa kantajan esittämällä tavalla huomioon toteutunutta kokonaissäästöä laskettaessa. Referenssikustannustaso oli vastaajan mukaan kirjattu sopimukseen ainoastaan siksi, että sen avulla oli pystytty jollakin tavalla arvioimaan tavoitellun kustannussäästön määrää lentäjää kohden.

Kysymyksessä olevan paikallisen sopimuksen kohta 4 kuuluu seuraavasti: "Osapuolet sitoutuvat sopimaan 35 % kustannussäästön lentäjien ryhmäeläkevakuutuksesta 1.3.2015 mennessä. Säästöt realisoituvat 2016 alusta. (Referenssinä kustannustaso 846.500 € vuonna 2015). Mikäli sovittu säästö ei ole todettavissa niin osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan mahdollisista lisäsäästöistä eläkesopimuksessa 1.1.2017." Paikallisen sopimuksen kohdassa 7 on todettu muun ohella seuraavaa: "Yhtiö ja yhdistys sitoutuvat tekemään muutoksen lentäjien vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään niin, että muutos tuo kohdan 8. tarkoittaman tyyppikurssin hinnan säästön kaikkien irtisanottujen/koulutettavien osalta vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi muutoksen on tuotava eläkemaksuihin 35 % säästö vuosimaksuihin vuoden 2016 alusta lukien nykytasoon verrattuna (kohta 4.)."

Asiassa on riidatonta, että työehtosopimukseen tehdyt muutokset aiheuttivat eläkevakuutusmaksujen alenemisen vuosien 2016 ja 2017 osalta verrattuna vuoden 2015 tasoon.

Työtuomioistuimessa on kuultu kahta kantajan ja kahta vastaajan todistajaa, jotka kaikki ovat osallistuneet työehtosopimusta ja paikallista sopimusta koskeneisiin sopimusneuvotteluihin. Todistajien yhdenmukaisilla kertomuksilla on selvitetty, että neuvottelut työehtosopimuksesta ja ryhmäeläkevakuutusta koskevasta paikallisesta sopimuksesta oli käyty tilanteessa, jossa A Oy oli taloudellisissa vaikeuksissa. Yhtiössä oli lokakuussa 2014 käyty yhteistoimintaneuvottelut, ja henkilökuntaa oli irtisanottu. Yhtiön tulevaisuus oli vaakalaudalla, ja lakkautusuhka oli todellinen.

Entinen yhtiön lentäjä, luottamusmies ja Lentäjäyhdistyksen puheenjohtaja C on kertonut, että yhdistys oli lähtenyt sopimusneuvotteluihin altavastaajana ja että sen päätavoite neuvotteluissa oli ollut työpaikkojen säilyttäminen. Paikallinen sopimus tehtiin työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. C sekä yhtiön lentäjä ja Lentäjäyhdistyksen hallituksen jäsen D ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että heidän käsityksensä mukaan yhtiölle ei ollut ollut tärkeää se, mihin säästöt kohdistuivat, vaan ainoastaan kokonaissäästön euromäärällä oli ollut merkitystä. C:n ja D:n mukaan aluksi oli puhuttu 300.000 euron säästöstä vuotuisiin eläkevakuutusmaksuihin. Jossain vaiheessa tämä summa oli muuttunut 35 prosentiksi. Molemmat ovat edelleen kertoneet, että Lentäjäyhdistyksen käsityksen mukaan 35 prosentin säästö olisi saatu aikaiseksi jo samoihin aikoihin neuvotelluilla työehtosopimuksen muutoksilla, eikä eläkevakuutuksen ehtoja olisi edes tarvinnut muuttaa. Eläkevakuutusmaksut oli sidottu lentäjien palkkataulukoihin, joita oli neuvotellulla työehtosopimuksella muutettu siten, että vakuutusmaksut tulisivat jo näiden muutosten seurauksena alenemaan merkittävästi. Lisäneuvotteluvelvoite oli otettu sopimukseen siitä syystä, että yhtiö ei ollut uskonut, että pelkästään työehtosopimusmuutoksilla saataisiin aikaan 35 prosentin säästö eläkevakuutusmaksuihin. D:n mukaan Lentäjäyhdistyksellä puolestaan oli ollut huoli siitä, että säästöjä tehtäisiin liikaa. Referenssikustannustaso oli C:n ja D:n mukaan kirjattu sopimukseen Lentäjäyhdistyksen pyynnöstä, jotta jatkossakin tiedettäisiin, mihin konkreettiseen summaan syntyneitä säästöjä verrattaisiin.

Yhtiön entinen toimitusjohtaja E on kertonut, että emoyhtiö SAS oli määrännyt hänet kehittämään A Oy:tä, jonka taloudellinen tilanne oli ollut huono. E:n tehtävänä oli ollut yhtiön talouden vakauttaminen ja yhtiön saattaminen myyntikuntoon. E:n mukaan tarvittavat säästöt oli ollut tarkoitus toteuttaa muun muassa muuttamalla työehtosopimusmääräyksiä siten, että yhtiön palkkakustannukset laskisivat 15 prosenttia. Lisäksi eläkevakuutusjärjestelmää oli ollut tarkoitus muuttaa siten, että siitä aiheutuneet kulut laskisivat 35 prosenttia. Nämä olivat olleet toisistaan erillisiä säästökohteita. E on edelleen kertonut, että sopimusneuvotteluissa oli ollut puhetta referenssikustannustasosta. Vertailutasoksi oli otettu vuoden 2014 kustannustaso. Tässä yhteydessä oli keskusteltu siitä, että yhtiölle oli tärkeää saada eläkevakuutusmaksujen kokonaismäärä alenemaan 35 prosenttia. E:n mukaan kysymys ei kuitenkaan ollut ollut siitä, että 35 prosenttia laskettaisiin nimenomaan sopimukseen kirjatusta 846.500 eurosta. Konkreettista säästön määrää olisi ollut mahdotonta tuossa vaiheessa määrittää, koska jokaisen lentäjän palkka oli erisuuruinen. Näin ollen yksittäisen lentäjän säästöosuutta oli ollut mahdoton tuossa vaiheessa laskea. Yhtiön entinen lentotoimenjohtaja F on kertonut säästöjen tarpeellisuudesta sekä aiottujen säästöjen määristä ja toteuttamistavoista pääpiirteissään samalla tavalla kuin E. F on korostanut sitä, että referenssikustannustaso oli kirjattu sopimukseen nimenomaan jonkinlaisen käsityksen saamiseksi siitä, mikä oli lähtötilanteessa eläkevakuutusmaksujen määrä lentäjää kohden. F on lisäksi kertonut, että neuvotteluissa Lentäjäyhdistys oli ehdottanut, että työehtosopimuksen muutoksilla aikaansaadut säästöt otettaisiin huomioon eläkevakuutusmaksujen 35 prosentin kustannussäästöä laskettaessa. Yhtiö oli kuitenkin suhtautunut ehdotukseen jyrkän kielteisesti ja pitänyt kiinni siitä, että palkkakustannuksissa ja eläkevakuutusmaksuissa oli kysymys erillisistä säästökohteista.

Työtuomioistuin katsoo, että henkilötodistelun perusteella ei voida tehdä päätelmiä sopimusosapuolten yhteisestä tarkoituksesta eläkevakuutusmaksuista sovittujen säästöjen ja niiden laskemistavan osalta, koska kantajan todistajien käsitys poikkeaa olennaisesti vastaajan todistajien käsityksestä. Vastaaja on väittänyt, että Lentäjäyhdistyksen edustajan kanssa olisi myös sopimusneuvottelujen jälkeen käyty keskusteluja paikallisen sopimuksen konkreettisesta toimeenpanosta. Näissä keskusteluissa olisi vastaajan mukaan sovittu, että eläkemaksuja alennettiin 35 prosenttia ja alennus kohdennettiin yhtäläisesti kaikkiin lentäjiin. Asiassa kuullut todistajat eivät ole kertoneet tällaisista keskusteluista. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että vastaajan väittämiä keskusteluja olisi käyty.

Paikallisen sopimuksen otsikko on "Yhtiön erillissitoumus liittyen uuteen lentäjien työehtosopimukseen 1.3.2015". Sopimuksen kohdassa 4 on mainittu 35 prosentin kustannussäästö lentäjien ryhmäeläkevakuutuksesta. Kohdan 7 ensimmäisessä virkkeessä on mainittu muutos lentäjien vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään. Kohdan toisessa virkkeessä on todettu muun ohella, että "muutoksen on tuotava eläkemaksuihin 35 % säästö vuosimaksuihin". Työtuomioistuin toteaa, että paikallisessa sopimuksessa ei ole minkäänlaista viittausta samaan aikaan neuvoteltuihin työehtosopimuksen muutoksiin, jotka lentäjien palkkoihin vaikuttaessaan mahdollisesti alentaisivat myös yhtiön maksettavia eläkevakuutusmaksuja. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että paikallisen sopimuksen sanamuoto ei viittaa siihen, että 35 prosentin säästötavoitteen toteutumista tarkasteltaessa tulisi ottaa huomioon työehtosopimuksen muutosten eläkevakuutusmaksuja alentava vaikutus. Sopimuksen sanamuodon ei siten voida katsoa tukevan kantajan näkemystä sen tulkinnasta.

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa on ensinnäkin otettava huomioon tilanne, jossa paikallinen sopimus on syntynyt. Yhtiön talous on ollut kriittisessä tilassa ja yhtiön tulevaisuus hyvin epävarma. C:n kertomuksesta on ilmennyt, että E oli Pohjoismaissa tunnettu yrityssaneeraaja. E:n tehtävänä on ollut saattaa yhtiön talous tasapainoon kaikkia mahdollisia keinoja käyttäen. Paikallista sopimusta koskevien neuvottelujen kanssa samaan aikaan käydyt työehtosopimusneuvottelut ovat johtaneet siihen, että lentäjien tulotaso on alentunut. C ja F ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että Lentäjäyhdistyksen päätavoitteena neuvotteluissa oli jäljellä olleiden työpaikkojen säilyttäminen. Paikallisen sopimuksen kohdissa 2 ja 3 yhtiö onkin sitoutunut tekemään Helsingin asemapaikkaa koskevan investointi- ja kehittämispäätöksen sekä muun ohella pidättäytymään lentäjien siirtämisestä toiseen yhtiöön tai heidän töidensä ulkoistamisesta Helsingin asemapaikalla. Lentäjäyhdistyksen neuvottelutavoite ja yhdistyksen vaatimuksesta paikalliseen sopimukseen otetut kohdat puhuvat sen puolesta, että kustannussäästöjen osalta työnantaja on vastaavasti suurelta osin voinut määrittää tavoitellut säästökohteet ja tavoiteltujen säästöjen määrän.

Työtuomioistuin katsoo lisäksi, että eläkevakuutusmaksuihin kohdistuvien säästöjen määrän ilmoittaminen kiinteänä summana eli määrän sitominen tiettyyn referenssikustannustasoon olisi tässä tapauksessa ollut epäloogista. Lentäjien määrän vähentyessä esimerkiksi eläkkeelle jäämisen tai muihin töihin siirtymisen seurauksena työnantaja voisi joutua maksamaan vakuutusmaksua kunkin lentäjän osalta jopa aikaisempaa enemmän, jos tavoitellun kokonaissäästön määrä olisi kiinteä summa. Tämä ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole olosuhteet huomioon ottaen voinut olla sopimuksen tarkoitus. Esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin pitää loogisimpana vaihtoehtona, että paikallisella sopimuksella on tarkoitettu sopia lentäjien eläkejärjestelmään tehtävistä muutoksista siten, että muutoksilla tavoiteltujen kustannusvaikutusten toteutumista tarkastellaan itsenäisesti eli erillään esimerkiksi työehtosopimuksessa sovittujen lentäjien palkkatason muutosten kustannusvaikutuksista.

Edellä selostetuin perustein työtuomioistuin katsoo kantajan jättäneen näyttämättä toteen, että paikallista sopimusta tulisi tulkita kanteessa esitetyllä tavalla. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Blue1 Pilots Association ry häviää asian. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla yhdistys on siten velvollinen korvaamaan X Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Yhdistys on hyväksynyt yhtiön oikeudenkäyntikulujen määrän.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Blue1 Pilots Association ry velvoitetaan korvaamaan X Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.380 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Liukkunen, Nybondas, Teerimäki, Lehto ja Vettainen jäseninä. Valmistelija on ollut Jenny Willstedt.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 7.6.2019