TT 2019:69

Tiedonantovelvollisuus
Tieten rikkominen
Työehtosopimuksen tulkinta
Vuokratyö

Diaarinumero: R 37/18
Antopäivä: 7.6.2019

Vuokratyövoiman käyttö yhtiössä ei ollut ollut työehtosopimusmääräyksen sanamuodon edellyttämällä tavalla ajallisesti rajoitettua, kun yhtiö oli kolmen peräkkäisen vuoden aikana käyttänyt vuokratyövoimaa säännöllisesti omien työntekijöidensä rinnalla. Työtuomioistuin katsoi kuitenkin näytetyksi, että yhtiö oli jatkuvasti yrittänyt rekrytoida lisää omia työntekijöitä kyetäkseen vastaamaan tuotantomääriensä voimakkaaseen kasvuun eikä yhtiö olisi saanut tarpeeksi työntekijöitä vuokratyövoimaa käyttämättä. Työehtosopimusmääräyksen keskeisenä tarkoituksena oli turvata yrityksen omien työntekijöiden asema, jonka ei katsottu tilanteessa vaarantuneen. Kysymyksessä olleissa erityisissä olosuhteissa yhtiön ei katsottu rikkoneen vuokratyövoiman käytön rajoittamista koskevaa työehtosopimuksen määräystä. Kanne hylättiin tältä osin.

Yhtiön katsottiin kuitenkin myöntämisensä perusteella rikkoneen työehtosopimuksen selvitys- ja tiedottamisvelvollisuutta koskevia määräyksiä, ja se tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

VASTAAJAT

Elintarviketeollisuusliitto ry

X Oy

ASIA

Vuokratyö

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.2.2019

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että X Oy velvoitetaan esittämään asiakirjat, joista ilmenevät yhtiön tuotannon työntekijöiden kuukausittaiset lukumäärät vuosina 2016-2018. X Oy on vastustanut vaatimusta. Työtuomioistuin on 30.4.2019 antamallaan päätöksellä hylännyt mainitun vaatimuksen.

Pääkäsittely 21.5.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välinen liha-alan työehtosopimus (1.4.2014-31.1.2017 ja 1.2.2017-31.1.2021) sisältää muun ohessa seuraavan määräyksen:

---

3 § Ulkopuolinen työvoima

Työnantaja tiedottaa joka kerta hyvissä ajoin pääluottamusmiehelle suunnitelluista tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Tällöin ilmoitetaan ulkopuolisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.

Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun senkaltaisen syyn vuoksi mahdollista, tulee tiedottaminen kuitenkin tehdä viivytyksettä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettava Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välinen yleissopimus (2003) sisältää muun ohessa seuraavan määräyksen:

---

8 LUKU

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

---

8.3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy:n päätoimialana on kanatuotteiden valmistaminen ja markkinointi. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2018 yhteensä noin 210 työntekijää, joista tuotannon työntekijöinä työskenteli yli 100 työntekijää joko vakituisissa tai määräaikaisissa työsuhteissa. Yhtiöön on valittu pääluottamusmies marraskuussa 2016.

Yhtiö on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, mihin ovat osaltaan vaikuttaneet kilpailevan yrityksen toimintavaikeudet uuden tuotantolaitoksen käynnistämisessä ja siitä aiheutuneet toimitusvaikeudet. Yhtiön toimintaa ovat erityisesti vuoden 2016 aikana leimanneet nopeasti kasvaneet tuotantomäärät. Yhtiö on investoinut kolmanteen pakkauslinjaan ja siirtynyt määräajaksi kolmivuorotyöhön huhtikuusta heinäkuuhun 2017. Yhtiö on vuodesta 2016 vuoden 2018 loppuun asti käyttänyt vuokratyövoimaa omien tuotantotehtävissä työskentelevien työntekijöidensä rinnalla samoissa työtehtävissä ja saman työnjohdon alaisena.

Asianosaisten Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n sekä Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja X Oy:n välinen erimielisyys koskee sitä, onko yhtiö noudattanut työehtosopimuksen määräyksiä käyttäessään vuokratyövoimaa vuosina 2016 - 2018. Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut paikallisesti 31.3.2017 ja liittojen välillä 5.6.2017.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa X Oy:n menetelleen Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisen liha-alan työehtosopimuksen osana noudatettavan ETL/SEL yleissopimuksen 8 luvun 8.3 kohdan vastaisesti, kun se on käyttänyt säännöllisesti vuodesta 2016 alkaen vuokratyöntekijöitä yrityksen normaalissa työssä omien

vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena vuoden 2018 loppuun asti sekä pyynnöistä huolimatta jättänyt antamatta pääluottamusmiehelle selvityksen vuokratyövoimana työskentelevien työntekijöiden työskentelyyn liittyvistä kysymyksistä vuosina 2016 ja 2017,

- vahvistaa X Oy:n rikkoneen Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisen Liha-alan työehtosopimuksen 3 §:n määräystä laiminlyödessään tiedottaa pääluottamusmiehelle ulkopuolisen työvoiman käytöstä vuonna 2017,

-tuomitsee X Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Elintarviketeollisuusliitto ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ien nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa X Oy:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 13.517,60 eurolla korkoineen.

Perusteet

Vuokratyövoiman käyttö ja sen selvitysvelvollisuus

Yhtiö oli laiminlyönyt ETL/SEL yleissopimuksen 8 luvun 8.3 kohdan mukaisen selvitysvelvollisuutensa. Pääluottamusmies ei ollut useista pyynnöistään huolimatta saanut yhtiöltä kattavaa selvitystä siitä, millä tavalla ja missä määrin yhtiö käytti vuokratyövoimaa. Yhtiön 5.6.2017 antama ilmoitus työvoiman vuokrauksesta oli ollut virheellinen, ja pääluottamusmies oli joutunut itse selvittämään vuokratyöntekijöiden määriä.

Työvoiman vuokraus oli yleissopimuksen 8 luvun 8.3 kohdassa tarkoitetulla tavalla epätervettä, sillä vuokratyöntekijät olivat työskennelleet työnantajan vakinaisten, tuotannon puolella työskentelevien työntekijöiden rinnalla saman työnjohdon alaisena jo pitkään. Vuokratyövoiman käyttö oli ollut hyvin pitkäkestoista, järjestelmällistä ja keskeytyksetöntä, eikä se siten ollut yleissopimuksen tarkoittamalla tavalla rajoitettua. Yhtiö oli työehtosopimuksen määräyksistä huolimatta edelleen jatkanut vuokratyövoiman käyttämistä vähintään entisessä laajuudessa ja myös ilmoittanut jatkavansa työvoiman vuokrausta. Yhtiö piti vuokratyövoimaa eräänlaisena rekrytointikanavana.

Tiedottamisvelvollisuus

Yhtiö ei ollut tiedottanut pääluottamusmiehelle ulkopuolisen työvoiman käytöstä työehtosopimuksen 3 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Hyvityssakko

Yhtiö oli velvoitettava maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti. Hyvityssakon määrää korottavana tekijänä oli otettava huomioon rikkomusten lukuisa määrä ja se, ettei yhtiö ollut korjannut työehtosopimuksen vastaista tilaa, joka jatkui edelleen.

Valvontavelvollisuus

Elintarviketeollisuusliitto ry oli laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa, kun se ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin epäasianmukaisen asiaintilan korjaamiseksi jäsenyrityksensä toiminnassa. Työnantajaliitto oli tukenut yhtiön näkemystä siitä, että työehtosopimusta ei ollut rikottu, kun vuokratyövoimaa oli käytetty. Näin ollen työnantajaliitto oli velvoitettava maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 9 §:n mukaisesti.

VASTAUS

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry ja X Oy ovat myöntäen kanteen oikeaksi tiedotus- ja selvitysvelvollisuuden laiminlyömisen osalta vuosina 2016 ja 2017 vaatineet, että kanne muilta osin hylätään ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.576 eurolla korkoineen.

Perusteet

Vuokratyövoiman käyttö

Yhtiön vuokratyövoiman käyttö oli vastannut työehtosopimuksen määräyksiä. Vuokratyövoimaa oli käytetty tuotannon nopean kasvun aikana ajallisesti rajoitettuihin työtehtäviin, joita ei ollut voitu työn kiireellisyyden ja yhtiön tilanteen vuoksi teettää omilla työntekijöillä.

Suomen Työnantajien Keskusliitto ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja

Suomen Ammattijärjestö ry tekivät vuonna 1969 sopimuksen ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Keskusjärjestösopimuksessa olevan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan rajoituksen ei ollut tarkoitus estää työnantajan liiketoimintaa ja sen kasvua vaan turvata työnantajan omien työntekijöiden asema sekä toisaalta taata vuokratyöntekijöiden työsuhteessa noudatettavat ehdot. Sopimusmääräyksen tarkoitus oli turvata työsuhteisten työntekijöiden etusija suhteessa vuokratyöntekijöihin ja varmistaa, että työsuhteisia työntekijöitä ei sivuutettaisi vuokratyövoimaa käyttämällä. Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry siirsivät sopimuksen sellaisenaan osaksi elintarviketeollisuuden työehtosopimuksia ilman keskinäisiä neuvotteluja sopimusmääräysten tulkinnasta.

Maaliskuusta 2016 lukien X Oy:n tuotantomäärät kaksinkertaistuivat toukokuuhun 2016 ja nelinkertaistuivat marraskuuhun 2016 mennessä. Tuotantomäärien kasvaessa yhtiö haki uusia työntekijöitä työpaikkailmoituksella. Tuolloin yhtiö oli kuitenkin tuntematon niin asiakas- kuin työnhakijakunnassakin. Myös Varsinais-Suomen hyvä työllisyystilanne erityisesti teollisuudessa selitti osaltaan, miksi yhtiöllä oli vaikeuksia saada lisää työntekijöitä palvelukseensa. Näiden seikkojen johdosta yhtiö joutui turvautumaan vuokratyövoiman käyttöön saadakseen tilatut tuotantomäärät toimitettua asiakkaille.

Yhtiöllä ei ollut mahdollisuutta teettää vuokratyöntekijöiden tekemää työtä omalla henkilöstöllä lisä- ja ylityönä, koska vuokratyöntekijät työskentelivät samanaikaisesti yhtiön oman henkilöstön kanssa. Lisäksi yhtiön siirtyminen kolmivuorotyöhön huhtikuusta heinäkuuhun 2017 tarkoitti noin 40 henkilön määräaikaista lisätyövoiman tarvetta.

Yhtiö palkkasi yhteensä 22 vuokratyöntekijää palvelussuhteeseen työvoimatarpeen jatkuttua vielä vuokraussopimuksen jälkeen. Tämä osoitti yhtiön halua vähentää vuokratyöntekijöiden käyttöä ja asettaa mahdollisuuksien mukaan työsuhteiset työntekijät etusijalle. Vuoden 2017 aikana yhtiö sai tuotantomäärät tasaantumaan ja vuoden loppuun mennessä vuokratyöntekijöiden käytön loppumaan.

X Oy on tehnyt 1.2.2018 paikallisen sopimuksen yrityksen vuokratyövoiman käytöstä. Yritys on työehtosopimuksen ja paikallisen sopimuksen mukaisesti käyttänyt vuokratyövoimaa työhuippujen tasaamiseen sekä muutoin ajallisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita ei työn kiireellisyyden ja rajoitetun kestoajan vuoksi ole voitu teettää omilla työntekijöillä. Vuokratyövoimaa on siten käytetty työhuippujen tasaamisessa sesonkikautena sekä vuosilomien aikana. Yritys on tiedottanut vuokratyövoiman käytöstä pääluottamusmiehelle työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Selvitys- ja tiedottamisvelvollisuus

X Oy oli laiminlyönyt tiedottamis- ja selvitysvelvollisuutensa vuosina 2016 ja 2017. Yhtiössä oli tuolloin ollut henkilöstövaihdoksia johtotasolla. Vaihdoksista johtuen yhtiön toimintatavat vuokratyövoimasta tiedottamisessa pääluottamusmiehelle eivät olleet vielä vakiintuneet.

Hyvityssakko

X Oy:n oli ollut käytännössä pakko käyttää vuokratyövoimaa. Elintarviketeollisuusliitto ry oli pitänyt menettelyä asianmukaisena.

Valvontavelvollisuus

Elintarviketeollisuusliitto ry ei ollut laiminlyönyt työehtosopimuksen mukaista valvontavelvollisuuttaan. Yhtiön vuokratyövoiman käyttö oli vastannut työehtosopimuksen määräyksiä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Erimielisyysmuistio 31.3.2017

2. Sähköpostikirjeenvaihto 6.6.2017, A - Y

3. Sähköpostikirjeenvaihto 6.6.2017, A - Z Oy

4. Sähköposti 30.5.2017 B/Y - A

5. Ote elintarviketeollisuuden toimialaraportista 7/2016

6. Kolme otetta tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta joulukuussa 2017

7. Ilmoitukset vuokratyöntekijöiden määristä; Å Oy (2 kpl), Y (3 kpl)

8. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n sähköpostiviestit 11.2.2019

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. STK:n ja SAK:n Keskusjärjestösopimus vuodelta 1969

2. Työpaikkailmoitus

3. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä TE-palveluiden selvitys Varsinais-

Suomen työllisyystilanteesta kesäkuussa 2016 ja tammikuussa 2017

4. Paikallinen sopimus vuokratyövoiman käytöstä

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. C

Vastaajien henkilötodistelu

1. D, todistelutarkoituksessa

2. E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaista, onko X Oy vuosina 2016-2018 käyttänyt vuokratyövoimaa liha-alan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 8 luvun 8.3 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin, jotka eivät ole olleet ajallisesti rajoitettuja. Mikäli yhtiön katsotaan käyttäneen vuokratyövoimaa mainitulla tavalla, ratkaistavaksi tulee, onko vuokratyöntekijöiden käyttämiseen kuitenkin ollut yleissopimuksen hyväksymä peruste.

Vuokratyövoiman käyttö

Liha-alan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 8 luvun 8.3 kohdan mukaan yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä. Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Asiassa on riidatonta, että mainittu yleissopimuksen määräys perustuu vuonna 1969 solmittuun ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan keskusjärjestösopimukseen, josta määräys on siirretty sellaisenaan osaksi liha-alan työehtosopimusta ilman siihen osallisten liittojen keskinäistä neuvottelua määräyksen tulkinnasta. Vastaajien kirjallisena todisteena esittämästä keskusjärjestösopimuksesta ilmenee, että sopimuksella oli pyritty rajoittamaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä erityisesti kunkin yrityksen omien työntekijöiden aseman turvaamiseksi. Sopimuksessa on todettu, että esimerkiksi kiristyvä kilpailu ja siitä johtuva erikoistuminen lisäsivät jatkuvasti yrityksen tarvetta käyttää ulkopuolisten palveluksia. Se vaati yritystä sopeutumaan kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen ja riittävän joustavasti muuttamaan entisiä toimintojaan. Tällaista kehitystä ei ollut syytä estää, sillä se heikentäisi yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä ja siten vaikeuttaisi sen palveluksessa olevien asemaa.

Riidatonta on, että X Oy oli vuosina 2016-2018 säännöllisesti käyttänyt vuokratyövoimaa omien tuotantotehtävissä työskentelevien työntekijöidensä rinnalla samoissa työtehtävissä ja saman työnjohdon alaisena. Asiassa riidatonta on myös se, että yhtiö oli kasvanut voimakkaasti kyseessä olevien vuosien aikana. Erityisesti vuoden 2016 aikana yhtiön toimintaa olivat leimanneet nopeasti kasvaneet tuotantomäärät. Yhtiö oli investoinut kolmanteen pakkauslinjaan ja siirtynyt määräajaksi kaksivuorotyöstä kolmivuorotyöhön huhtikuusta heinäkuuhun 2017. Yhtiön kasvuun olivat osaltaan vaikuttaneet erään merkittävän kilpailevan yrityksen toimintavaikeudet.

X Oy:n talouspäällikkö D on kertonut, että yhtiö oli vuonna 2016 ollut kasvua tavoitteleva nuori yritys. Alkuvuonna 2016 yhtiö oli tehnyt sopimuksen uuden asiakkaan kanssa, jonka tilausmäärät olivat osoittautuneet yllättävän suuriksi. Tilaukset olivat osin edellyttäneet hyvin lyhyttä toimitusaikaa, mikä oli tehnyt työvoiman tarpeesta ennakoimatonta. Yrityksen työvoiman tarvetta olivat vuosina 2016 ja 2017 lisänneet eräät tekniset ongelmat, joiden vuoksi tuotantoa ja tuotteiden pakkaamista ei ollut kyetty tekemään riittävässä määrin koneellisesti. Lisätyövoiman tarve oli jatkunut vuoden 2018 lopulle saakka edelleen kasvavien tuotantomäärien vuoksi.

Työvoiman tarvetta oli D:n ja E:n kertomusten mukaan pyritty ensisijaisesti täyttämään siten, että yrityksellä oli jatkuvasti ollut työpaikkailmoitus konsernin verkkosivuilla ja TE-keskuksessa. Omia työntekijöitä oli kehotettu kertomaan tuntemilleen ihmisille vapaana olleista työpaikoista. Yhtiön edustajat olivat myös käyneet lähialueen ammattikouluissa ja maahanmuuttoviraston toimipaikassa kertomassa tarjolla olleesta työstä. Työntekijöiden saantia oli kuitenkin vaikeuttanut se, että yritys oli ollut vielä varsin tuntematon. Myös yhtiön tuotantolaitoksen huono saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä oli mahdollisesti vaikuttanut työnhakijoiden määrään. E on kertonut, että nuorella yrityksellä ei ollut vielä ollut yrityksille ajan mittaan tyypillisesti kertyvää niin sanottua passiivista työntekijärekisteriä, jonka avulla yritys voi yrittää saada määräaikaisesti käyttöönsä lisätyövoimaa erityisesti työhuippujen tasaamiseksi. Yhtiön rekrytointitoimia oli vaikeuttanut myös Varsinais-Suomen hyvä työllisyystilanne. Alalle tyypillinen työntekijöiden suuri vaihtuvuus aiheutti lisäksi sen, että ilman yhtiön kasvuakin uusia työntekijöitä olisi tarvittu jatkuvasti. D:n ja E:n mukaan nämä seikat olivat yhdessä johtaneet siihen, että yritys oli joutunut käyttämään vuokratyöntekijöitä omien työntekijöidensä rinnalla.

Työvoiman saannin ongelmia ilmentää myös vastaajien kirjallisena todisteena esittämä yhtiön edustajan ja pääluottamusmiehen 1.2.2018 allekirjoittama paikallinen sopimus. Siihen on muun ohella kirjattu, että yhtiö käyttää kuluvalla kaudella kahta rekrytointiyritystä omien rekrytointikanavien lisäksi saadakseen riittävästi työntekijöitä tuotantotyöhön, koska työvoiman saatavuus Varsinais-Suomen työtilanne huomioon ottaen on erittäin haastava. Kantaja on esittänyt kirjallisina todisteina otteen elintarviketeollisuuden toimialaraportista 7/2016, kolme otetta tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta joulukuussa 2017 ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n sähköpostiviestin 11.2.2019. Vaikka viimeksi mainitut todisteet ja aluesihteeri C:n kertomus osoittavat, että Varsinais-Suomen alueella on ollut kanteen tarkoittamana ajankohtana työttömiä työnhakijoita myös elintarviketeollisuuden alalla, on asiassa jäänyt epäselväksi, ovatko he soveltuneet X Oy:n tarjoamiin työtehtäviin tai olleet valmiita hakemaan niitä.

Yhtiössä oli D:n ja E:n kertomusten mukaan ollut niin paljon työtä, ettei yhtiöllä ollut ollut mahdollisuutta teettää kaikkea sitä omalla henkilöstöllä lisä- ja ylityöt mukaan lukien. Ylitöitä oli teetetty jatkuvasti siten, että yksittäisellä työntekijällä oli ollut keskimäärin jopa noin 100 vuosittaista ylityötuntia. Työntekijät olivat tehneet ylitöitä lain sallimissa rajoissa niin paljon kuin olivat halunneet ja jaksaneet.

Yhtiön oman tuotantotyössä olevan henkilöstön määrä oli D:n ja E:n kertomusten mukaan vuoden 2019 alkupuolella lähes kaksinkertainen vuoden 2016 lopun tilanteeseen verrattuna. Omien työntekijöiden määrän kasvu oli tapahtunut osaksi siten, että yhtiö oli palkannut halukkaita vuokratyöntekijöitä omiksi työntekijöikseen heti, kun vuokratyösopimukset olivat sen mahdollistaneet. Työtuomioistuin katsoo kertomusten myös näiltä osin viittaavan siihen, että yhtiö on tilaisuuden tullen pyrkinyt palkkaamaan omia työntekijöitä.

Yhtiö on käyttänyt vuokratyövoimaa vuosina 2016-2018 niin jatkuvasti, ettei käytön voida katsoa olleen yleissopimuksen 8.3 kohdan sanamuodon edellyttämällä tavalla ajallisesti rajoitettua. Edellä todetuin tavoin yleissopimuksen määräyksen keskeisenä tarkoituksena on kuitenkin katsottava olevan yrityksen omien työntekijöiden aseman turvaaminen. X Oy:n omille työntekijöille ei ole näytetty aiheutuneen vuokratyövoiman käytöstä haittaa tai vahinkoa, koska vuokratyöntekijöiden ei ole edes väitetty tehneen työtä, jonka yhtiön omat työntekijät olisivat muuten voineet tehdä. Ottaen erityisesti huomioon yhtiön tuotantomäärien voimakas ja pitkäaikainen kasvu sekä vakavat ongelmat työntekijöiden rekrytoinnissa yhtiön jatkuvista, aktiivisista ja monenlaisista rekrytointiyrityksistä huolimatta yhtiöllä on katsottava olleen vuokratyövoiman käyttöön sellaisia yleissopimuksen 8.3 kohdassa tarkoitettuja muita syitä, joiden vuoksi töitä ei ole voitu teettää omilla työntekijöillä. Työtuomioistuin katsoo, että vuokratyövoiman käytön ei voida näissä erityisissä olosuhteissa katsoa olleen yleissopimuksen määräyksen tarkoittamalla tavalla epätervettä siten, että X Oy:n voitaisiin katsoa menettelyllään rikkoneen työehtosopimusta. Kanne on tältä osin hylättävä.

Selvitys- ja tiedottamisvelvollisuus

Elintarviketeollisuusliitto ry ja X Oy ovat myöntäneet kanteen oikeaksi selvitys- ja tiedottamisvelvollisuuden laiminlyömisen osalta vuosina 2016 ja 2017.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

X Oy on tuomittava selvitys- ja tiedottamisvelvollisuuden tieten rikkomisesta hyvityssakkoon. Muilta osin yhtiöön kohdistetut hyvityssakkovaatimukset on edellä mainituilla perusteilla hylättävä.

Hyvityssakon määrää harkittaessa on otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä koskeva vaatimus on koskenut vuokratyövoiman käyttöä. Työtuomioistuin on edellä katsonut, että X Oy ei ole menetellyt tältä osin työehtosopimuksen vastaisesti. Näin ollen myöskään Elintarviketeollisuusliitto ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Yhdistykseen kohdistettu hyvityssakkovaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Keskeinen riitakysymys on koskenut vuokratyövoiman käyttöä. Vastaajat ovat voittaneet asian siltä osin. Kanne on menestynyt selvitys- ja tiedottamisvelvollisuuden laiminlyömisen osalta vastaajien myönnettyä laiminlyömisen työtuomioistuimessa asian valmisteluvaiheessa.

Vaikka osapuolten oikeudenkäyntikulut ovat pääasiassa muodostuneet vuokratyövoiman käyttöä koskevan asian käsittelystä, työtuomioistuin katsoo, että sillä, minkä vastaajat ovat hävinneet, ei ole ollut niin vähäinen merkitys oikeudenkäyntikulujen muodostumisen kannalta, että niiden tulisi saada täysi korvaus kuluistaan.

Elintarviketeollisuusliitto ry ja X Oy ovat ilmoittaneet yhteisten oikeudenkäyntikulujensa määräksi 4.576 euroa. Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi määrätä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikuluista 3.000 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa X Oy:n menetelleen Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisen liha-alan työehtosopimuksen osana noudatettavan ETL/SEL yleissopimuksen 8 luvun 8.3 kohdan vastaisesti, kun se on pyynnöistä huolimatta jättänyt antamatta pääluottamusmiehelle selvityksen vuokratyövoimana työskentelevien työntekijöiden työskentelyyn liittyvistä kysymyksistä vuosina 2016 ja 2017,

- vahvistaa X Oy:n rikkoneen Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisen liha-alan työehtosopimuksen 3 §:n määräystä laiminlyödessään tiedottaa pääluottamusmiehelle ulkopuolisen työvoiman käytöstä vuonna 2017 ja

- tuomitsee X Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle työehtoso­pimuksen tieten rikkomisesta 2.500 euroa.

Muilta osin kanne hylätään.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Kröger, Aarto, Ruohoniemi, Vettainen ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 7.6.2019