TT 2019:74

Edullisemmuussääntö
Kilpailukykysopimus
Lausuntoasia
Työaika
Työajan pidentäminen

Diaarinumero: L 6/18
Antopäivä: 17.6.2019

Työtuomioistuin lausuntonaan katsoi, että teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen työajan pidentämistä koskevalla määräyksellä oli sovittu edullisemmuussäännön poissulkemisesta kaikkien työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa riippumatta siitä, oliko työajasta sovittu ennen kyseisen työehtosopimusmääräyksen voimaantuloa työsopimuksella vai ei.

KUULTAVAT

Teknologiateollisuus ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

ASIA

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden lausuntopyyntö työehtosopimuksen pätevyyttä koskevassa asiassa

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.3.2019

Pääkäsittely 10.5.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välisessä teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa ovat muun ohessa seuraavat määräykset:

4 §

Työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työajan pidentäminen

Ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö tai ylemmät toimihenkilöt yhdessä sopivat marraskuun loppuun mennessä siitä, millä tavoin ylempien toimihenkilöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopijaosapuoli viimeistään syyskuun loppuun mennessä kirjallisesti irtisano sopimusta päättymään kuluvan vuoden loppuessa.

Työaikaa voidaan sopimalla pidentää esimerkiksi huomioimalla työajan lisääminen liukuvan työajan järjestelmässä tai työaikapankissa, pidentämällä vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään kahdella tunnilla vuorokaudessa, pidentämällä viikoittaista säännöllistä työaikaa ottamalla yksittäisiä vapaapäiviä työpäiviksi taikka muilla konkreettisilla tavoilla.

Mikäli paikallisesti sovitaan siitä, että arkipyhä otetaan säännölliseksi työajaksi, kyseisenä arkipyhänä työskennellään ilman eri suostumusta ja kyseisen arkipyhän aikana tehdystä työstä ei makseta työaikalain 33 §:n 2 momentin mukaista sunnuntaityökorotusta.

Osa-aikaisilla tai vain osan kalenterivuotta työskentelevillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa säännöllisen työajan pituuteen. Työajan pidennys ei koske ylempiä toimihenkilöitä, joille ei ole määritelty vähimmäistyöaikaa. Mikäli kollektiivista paikallista ratkaisua ei saavuteta, eikä ylemmän toimihenkilön

kanssa muuta sovita, työnantajalla on mahdollisuus työtuntijärjestelmän muuttamista koskevia määräyksiä noudattaen osoittaa ylemmälle toimihenkilölle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työtä enintään 24 tuntia vuodessa. Työtä osoitetaan enintään 8 tuntia yhdelle vapaana olevalle lauantaipäivälle ja sen lisäksi enintään 2 tuntia normaalin työvuoron lisäksi työpäivänä. Edellä tarkoitettu lauantaipäivä ei kuitenkaan voi olla arkipyhä eikä arkipyhäviikon lauantai. Työajan vuotuinen pidennys toteutetaan kohdentamalla siitä 12 tuntia kummallekin vuosipuoliskolle.

Tämän määräyksen perusteella pidennetty säännöllinen vuorokautinen työaika

pidentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa. Tämän määräyksen perusteella

säännölliseksi työajaksi sovittu tai otettu vapaapäivä pidentää kyseisen viikon

säännöllistä työaikaa. Kuukausittaisen työajan lisäys tehdään kuukausipalkkaa

muuttamatta.

Soveltamisohje:

Siinäkin tapauksessa, että työnantaja tämän määräyksen perusteella osoittaa

säännöllistä työaikaa lauantaipäivälle, ylempi toimihenkilö voi työnantajan

edustajan kanssa sopia työajan tekemisestä muuna ajankohtana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

ASIAN TAUSTA

A (jäljempänä kantaja) on työskennellyt X Oy:n (jäljempänä vastaaja) palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 1.9.2006 lukien ylempänä toimihenkilönä. Yhtiössä noudatetun käytännön mukaan päivittäinen säännöllinen työaika on 7 tuntia 25 minuuttia, joka on ollut myös kantajan työsuhteen ehtona. Kantajan työsopimuksessa viikoittaiseksi työajaksi on kirjattu 37,5 tuntia, mutta työsuhteessa on käytännössä noudatettu sanottua 7 tunnin 25 minuutin säännöllistä päivittäistä työaikaa, joka on rinnastunut työsopimuksen ehtoon ja jota on noudatettu kuin työsopimuksen ehtoa.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29. helmikuuta 2016 sopineet kilpailukykysopimuksesta (jäljempänä myös kiky-sopimus), jonka tarkoituksena on ollut parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja siten luoda uusia työpaikkoja. Kiky-sopimus on koostunut useista osatekijöistä, joista yksi on ollut työntekijöiden vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla. Työntekijöille maksettaviin palkkoihin tai muihin korvauksiin ei sen sijaan ole tehty minkäänlaisia muutoksia.

Kantajan työsuhteessa noudatetaan Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n solmimaa teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta. Järjestöt ovat sopineet työehtosopimuksen 4 §:n muuttamisesta kiky-sopimuksen mukaisesti 1.11.2016 lukien.

Vastaajayhtiössä on neuvoteltu paikallisesta sopimuksesta loka-joulukuussa 2016, mutta neuvotteluissa ei ole päästy työajan pidentämisestä sopimukseen. Työpaikalla ei ole siten tehty 4 §:n määräyksessä tarkoitettua paikallista ratkaisua, vaan työnantaja on määrännyt ratkaisusta. Vastaaja on 12.12.2016 ilmoittanut kantajalle, että työajan pidentäminen toteutetaan vuonna 2017 lisäämällä päivittäistä työaikaa kahdella tunnilla 4.1., 12.4., 19.4., 3.5., 24.5., 21.6., 26.10., 7.12. ja 28.12.2017, minkä lisäksi lauantai 9.9.2017 on työpäivä. Palkkaa ei ole muutettu. Kantaja on ilmoittanut vastaajalle, ettei suostu työaikansa pidentämiseen. Kantaja on kuitenkin noudattanut pidennettyä työaikaa, koska vastaajalla on tulkintaetuoikeus.

KANNE

A on muun ohella vaatinut käräjäoikeutta vahvistamaan, ettei vastaajalla ole ollut oikeutta pidentää kantajan työsuhteen ehtona noudatettua 7 tunnin ja 25 minuutin pituista säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukien ja että kantajan työsuhteessa tulee noudattaa säännöllistä työaikaa sen pituisena kuin se oli ennen 1.1.2017.

Vastaajalla ei ole ollut perustetta pidentää kantajan työsuhteen ehtona noudatettua säännöllistä työaikaa 1.1.2017 lukien työehtosopimusmääräykseen vedoten.

Koska kantajan työsuhteessa on noudatettu päivittäistä säännöllistä työaikaa 7 tuntia 25 minuuttia, ei työsopimuksen kirjauksella 37,5 tunnin viikoittaisesta työajasta ole asiassa ensisijaista merkitystä, sillä noudatettu käytäntö on edullisempi. Kantajan työsuhteessa noudatettu

työajan pituus 7 tuntia 25 minuuttia on sopimuksen veroinen käytäntö ja rinnastuu näin ollen työsopimuksen ehtoon.

Työajan pituus on työsuhteen olennainen ehto. Työajan pidentäminen on olennaisesti muuttanut kantajan työsopimuksen mukaista työaikaehtoa ja vähentänyt kantajan suhteellista palkkaa. Työsuhteen olennaisen ehdon muuttaminen tai yksittäisen ehdon olennainen muuttaminen voi tapahtua vain irtisanomisaikaa noudattaen ja sillä edellytyksellä, että muuttamiselle on esitettävissä irtisanomisperuste.

Kantaja tai vastaaja eivät ole olleet sopijapuolena kiky-sopimuksessa tai sen perusteella solmituissa työehtosopimuksissa eikä edes A:n työsuhteessa sovellettavassa työehtosopimuksessa. Sillä, mitä muissa kuin A:n työsopimussuhteessa sovellettavissa työehtosopimuksissa on sovittu, ei ole merkitystä.

Työehtosopimuksella ei ole voitu heikentää työntekijöiden tai ainakaan kantajan työaikaehtoa perustuipa se sopimuksen veroiseen käytäntöön tai työsopimukseen. Kantajan työsopimuksessakaan ei ole sovittu, että työaika olisi työehtosopimuksen mukainen. Työoikeudessa noudatettavan edullisemmuussäännön vuoksi kantajan työsuhteessa noudatettu työehtosopimusta edullisempi ehto on asetettava työehtosopimuksen määräyksen edelle. Työaikaehto määrittää kuukausipalkkaisesta työstä maksettavan palkan suhteellisen määrän tehtyä työtä kohden ja tämä palkka nauttii omaisuudensuojaa, minkä vuoksi työehtosopimuksella ei voida tällaista työaikaehtoa muuttaa. Sopimussuhteeseen kuuluva luottamuksen suoja ja perusteltujen odotusten suoja puoltavat myös sitä tulkintaa, ettei työehtosopimuksella voida heikentää voimassa olevan työsuhteen ehtoja.

Työehtosopimuksen osapuolet eivät ole tarkoittaneet sopia työehtosopimuksella työsopimustasoisten työaikaehtojen heikennyksistä eli edullisemmuussäännön poissulkemisesta. Mikäli työehtosopimuksella olisi tarkoitettu sopia edullisemmuusäännön sivuuttamisesta (ja sillä olisi näin ollut tarkoitus heikentää työsopimuksen ehtoja), ei työehtosopimuksen määräys kuitenkaan syrjäytä sitä edullisemman työsopimuksen ehtoa työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa.

Koska vastaaja ei ole voinut muuttaa kantajan työsuhteessa noudatettavaa työaikaehtoa, on työsuhteessa edelleen noudatettava aiempaa työaikaa. Tämä tarkoittaa samalla sen vahvistamista, ettei kantajan työaikaa ole voitu pidentää 24 tunnilla.

VASTAUS

X Oy on muun ohella vaatinut, että kanne hylätään.

Vastaajalla on ollut oikeus pidentää kantajan säännöllistä työaikaa vastaajaa velvoittavan ja kantajan työtä sääntelevän teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti.

Työajan pidennyksen taustalla on ollut kiky-sopimus, jolla kaikkien sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työaikoja on sovittu pidennettäväksi 24 tuntia vuodessa. Kiky-sopimuksella ja sen perusteella sovituilla työehtosopimuksilla on sovittu työaikojen pidentämisestä työehtosopimusten alaisessa työssä. Työajan lisääminen on toteutettu käytännössä siten, että kiky-sopimukseen sitoutuneet työmarkkinajärjestöt ovat sopineet työehtosopimuksiinsa kiky-sopimuksen mukaiset muutokset. Työehtosopimuksen kirjauksella kaikkien sen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Kantaja tekee vastaajan palveluksessa vastaajan noudattaman työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa työtä ja kantajan työsuhteen ehdot määräytyvät työehtosopimuksen mukaan. Työehtosopimuksen osapuolet ovat riidattomasti sopineet säännöllisen työajan lisäämisestä 24 tunnilla vuodessa.

Koska työpaikalla ei ole päästy sopimukseen siitä, millä tavoin ylempien toimihenkilöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla, on vastaajalla ollut työehtosopimuksen perusteella oikeus päättää yksipuolisesti kantajan työajan pidentämisestä siten kuin se on toteutettu.

Työsuhteiden ehtojen niin sanotussa etusijajärjestyksessä normaalisitovan työehtosopimuksen määräykset ovat ensisijaisia työsopimuksella sovittuihin ehtoihin nähden. Mikäli työehtosopimuksen ja työsopimuksen ehdot ovat ristiriidassa keskenään, työsuhteen ehtona noudatetaan siten työehtosopimuksen kirjausta.

Työehtosopimusosapuolilla on oikeus työehtosopimuksella puuttua työsopimuksessa sovittuihin työsuhteen ehtoihin myös niitä työntekijän kannalta heikentäen niin sanotun edullisemmuussäännön estämättä. Edullisemmuusperiaate ei perustu pakottavaan lakiin vaan työoikeuden yleisiin oppeihin, ja sen soveltamisesta on mahdollista sopia toisin työehtosopimuksella. Näin ollen, vaikka edullisemmuussääntö on tavanomaisesti työehtosopimusten velvoittavuuden osalta voimassa työsuhteen ehtojen määräytymisessä, voivat työehtosopimusten sopijaosapuolet sopia työehtosopimuksen ehtojen / ehdon sitovan työehtosopimuksen soveltamisalalla sekä työnantajia ja työntekijöitä sitovasti siten, että edullisemmuussääntö suljetaan pois.

Työehtosopimusta paremmin sopiminen on mahdollista vain, mikäli voimassa oleva työehtosopimus sen mahdollistaa. Eri aikoina voimassa olevat työehtosopimukset voivat säännellä edullisemmuussääntöä eri tavoin, jolloin työsuhteen ehdot voivat muuttua suhteessa työsopimuksen kirjauksiin työehtosopimuskaudesta riippuen. Ajallisesti myöhempi työehtosopimus voi muuttaa aiemmin voimassa olleen työehtosopimuksen aikana työsopimuksella paremmin sovittua työsuhteen ehtoa, jos työehtosopimuksella niin sovitaan. Toisin sanoen

työehtosopimuksella on mahdollista heikentää työsopimuksen ehtoja myös sellaisten työsuhteen ehtojen osalta, jotka on sovittu aiemmin voimassa olleen työehtosopimuksen aikana sitä, ja/tai myöhemmän työehtosopimuksen (kikyn mukainen työehtosopimus) mukaista ehtoa työntekijän kannalta edullisemmiksi.

Sopiessaan kiky-sopimuksen mukaisista muutoksista työehtosopimuksiin työmarkkinajärjestöt ovat sopineet nimenomaisesti ja tietoisesti tuolloin voimassa olevien ja tulevien työsuhteiden työaikojen pidentämisestä, riippumatta siitä, oliko työajasta sovittu yksittäisen

työntekijän kannalta työehtosopimuksen mukaisesti tai sitä edullisemmin. Toisin sanoen kiky-sopimuksella ja sen perusteella sovituilla työehtosopimuksilla on ollut tarkoitus heikentää työntekijöiden työsuhteiden ehtoja.

Koska työehtosopimuksella on ollut mahdollista sopia heikennyksistä työsopimuksen ehtoihin, ei asiassa ole merkitystä sillä seikalla, onko kantajan työajasta sovittu työehtosopimuksella vai "vain" työsopimuksella.

Työehtosopimusmääräys, jolla sovittiin työehtosopimuksen soveltamisalalle tehtävästä säännöllistä työaikaa koskevasta muutoksesta, on johtanut kantajan työsuhteen työaikaehdon muuttumiseen viime kädessä yhtiön ilmoittamalla tavalla.

VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko työehtosopimuksen 4 §:n työajan pidentämistä koskevalla määräyksellä sovittu edullisemmuussäännön poissulkemisesta kaikkien työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa riippumatta siitä, onko työajasta sovittu ennen kyseisen työehtosopimusmääräyksen voimaantuloa koskevalla työsopimuksella vai ei.

LAUSUMAPYYNNÖT

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut Teknologiateollisuus ry:lle ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N LAUSUMA

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 29.2.2016 tekemän kilpailukykysopimuksen perusteella Teknologiateollisuuden ja YTN ry:n sopimat työntekijöiden vuosittaisen työajan pidentämistä koskevat määräykset ovat tulleet järjestöjen väliseen teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen uusina työehtosopimusmääräyksinä voimaan 1.11.2016 lukien.

Osapuolten yhteisen tarkoituksen mukaan työehtosopimuksen työajan pidentämistä koskevat määräykset koskevat kaikkia ylempiä toimihenkilöitä. Poikkeukset tästä on tyhjentävästi mainittu työehtosopimuksessa. Kokonaan työajan pidennysten ulkopuolelle on työehtosopimuksessa sovittu jätettäväksi ainoastaan ne ylemmät toimihenkilöt, joille ei ole määritelty vähimmäistyöaikaa.

Työehtosopimusneuvotteluissa ns. edullisemmuussäännöstä keskusteltiin ja osapuolet päätyivät siihen, ettei työehtosopimukseen sisällytetty edullisemmuussääntöön perustuvia poikkeuksia työajan pidentämistä koskevien määräysten soveltamisalasta. Työehtosopimukseen ei siten sisällytetty mainintaa siitä, että työehtosopimuksen työajan pidentämistä koskevat määräykset eivät syrjäyttäisi työsopimuksen nimenomaista, työntekijälle edullisempaa määräystä.

Pidentämistä koskevat määräykset ovat voimaan tullessaan tulleet koskemaan myös niitä ylempiä toimihenkilöitä, joiden työsopimuksessa on sovittu työajaksi 37,5 tuntia viikossa ja myös tällaisten ylempien toimihenkilöiden työaikaa on pätevästi voitu pidentää. Tämä vastaa paitsi järjestöjen tarkoitusta myös sitä, miten ne ovat käytännössä määräyksiä soveltaneet, miten ne ovat työehtosopimusneuvottelujen jälkeen asiassa toimineet ja mitä ilmoituksia ne ovat toisilleen antaneet tai jättäneet antamatta sekä miten YTN ry:n jäsenistöä on tiedotettu ja koulutettu.

X Oy:n ja A:n välinen tapaus on ainoa Teknologiateollisuuden tietoon tullut asiaa koskeva erimielisyys. Teknologiateollisuus on valvonut asian lähettämällä 13.4.2017 YTN ry:lle valvontakirjeen, jossa on vaadittu työehtosopimuksen noudattamista. YTN ry on varauksetta hyväksynyt Teknologiateollisuuden valvontakirjeessä esittämän näkemyksen ja ilmoittanut Teknologiateollisuudelle, ettei järjestöillä ole erimielisyyttä määräyksen tulkinnasta.

Soveltamiskäytännölle ei ole estettä, koska se ei ole ensinnäkään pakottavan lainsäädännön vastainen. Pakottavassa lainsäädännössä ei ole määräyksiä edullisemmuussäännöstä lukuun ottamatta yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 29 §:ää, jossa tarkoitetusta asiasta ei nyt ole kyse.

Toiseksi työehtosopimuksella voidaan muuttaa ja jopa heikentää työsopimustasolla sovittua ehtoa. Normaalisitovan työehtosopimuksen määräykset syrjäyttävät voimaan tullessaan etusijajärjestyksessä eli ns. normihierarkiassa työsopimusta ylempänä olevina pakottavina normeina tuolloin voimassa olevat työsopimuksen ehdot. Tässä tapauksessa normaalisitovana noudatetun työehtosopimuksen työajan pidentämistä koskevat määräykset ovat voimaan tullessaan tulleet etusijajärjestyksessä työsopimusta ylempänä olevina pakottavina normeina koskemaan myös niitä ylempiä toimihenkilöitä, joiden työsopimuksessa on sovittu työajaksi 37,5 tuntia viikossa.

Työajan pidentämistä koskevassa ns. perälautamääräyksessä on nimenomaisesti mahdollistettu se, että työnantaja ja ylempi toimihenkilö voivat sopia työajan pidentämisestä toisin eli myös ylemmälle toimihenkilölle edullisemmalla tavalla, jos työehtosopimuksessa tarkoitettua kollektiivista paikallista ratkaisua asiassa ei ole työpaikalla saavutettu. Tämä sopimismahdollisuus työnantajalla ja ylemmällä toimihenkilöllä on ollut vasta työehtosopimuksen työajan pidentämistä koskevien määräysten voimaan tulon eli 1.11.2016 jälkeen. Sitä ennen tehdyt työnantajan ja ylemmän toimihenkilön väliset työaikaa koskevat sopimukset eivät ole työehtosopimuksessa tarkoitettua toisin sopimista eikä niillä ole merkitystä kyseisten määräysten soveltamisessa. Tällaisesta sopimuksesta huolimatta työnantajalla on oikeus viime kädessä määrätä työajan pidennyksestä työehtosopimuksen perälautamääräyksen mukaisesti. Jos sitä vastoin ylemmän toimihenkilön kanssa on 1.11.2016 jälkeen sovittu, että hänen kohdallaan työajan pidennystä ei toteuteta, työnantajalla ei ole työehtosopimuksen perälautamääräyksen perusteella oikeutta yksipuolisesti toteuttaa työajan pidennystä ko. ylemmän toimihenkilön kohdalla.

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N LAUSUMA

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ei ole sopinut niin sanotun kiky-sopimusten yhteydessä edullisemmuussäännön sivuuttamisesta. Työehtosopimusneuvotteluissa edullisemmuussäännöstä on keskusteltu, mutta säännön käytännön soveltamiseen ei ole pidennystä koskevissa määräyksissä otettu nimenomaista kantaa.

Vaikka käsillä olevassa, käräjäoikeudessa nyttemmin vireillä olevassa tilanteessa YTN ry:n asiamies on sähköpostillaan 20.4.2017 kehottanut luottamusmiestä noudattamaan työehtosopimusta samalla todeten työaikamääräykset riidattomiksi, tämä ei ole tarkoittanut kannanottoa edullisemmuussäännön juridiseen sitovuuteen tai soveltamiseen.

TODISTELU

Teknologiateollisuus ry:n kirjalliset todisteet

1. Valvontapyyntö 13.4.2017

2. YTN ry:n vastaus valvontapyyntöön 20.4.2017

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n henkilötodistelu

1. B, YTN ry:n neuvottelupäällikkö / Insinööriliiton neuvottelujohtaja

2. C, Tehy ry:n lakimies

3. D, YTN ry:n / Insinööriliiton asiamies

Teknologiateollisuus ry:n henkilötodistelu

1. E, Teknologiateollisuus ry:n neuvottelujohtaja

2. F, Teknologiateollisuus ry:n entinen työmarkkina-asiantuntija

3. G, Teknologiateollisuus ry:n entinen työmarkkina-asiantuntija

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Kysymyksenasettelu

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 29.2.2016 solmimassa kilpailukykysopimuksessa vuosittaista työaikaa pidennettiin keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovittiin sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.

Ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 1.11.2016 voimaan tulleella 4 §:n määräyksellä on toimeenpantu mainittu kilpailukykysopimuksen määräys. Työehtosopimuksen 4 §:n mukaan siitä, millä tavalla työajan pidentäminen toteutetaan, sovitaan paikallisesti. Jos paikalliseen sopimukseen ei päästä, määräykseen otetun niin sanotun perälautamääräyksen mukaan työnantaja voi määrätä, miten työajan pidennys toteutetaan.

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, ovatko osalliset sopineet niin sanotun edullisemmuussäännön poissulkemisesta kaikkien työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa riippumatta siitä, onko työajasta sovittu ennen kyseisen työehtosopimusmääräyksen voimaantuloa koskevalla työsopimuksella vai ei.

Esitetty selvitys

Teknologiateollisuus ry:n neuvottelujohtaja E on kertonut osallistuneensa pääneuvottelijana toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2016. Neuvottelujen tarkoituksena oli toteuttaa kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidentäminen ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 4 §:n muutoksella. Sopijaosapuolet eli Teknologiateollisuus ry ja YTN ry olivat neuvotteluissa samaa mieltä siitä, että kaikkien työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden vuotuista työaikaa oli tarkoitus pidentää 24 tuntia pois lukien vain sellaiset toimihenkilöt, joille ei ollut määritelty vähimmäistyöaikaa. Pidennys oli sovittu toteutettavaksi ensisijaisesti paikallisesti sopien. Siltä varalta, ettei paikallista sopimusta saataisi aikaiseksi, määräykseen oli kirjattu, että työnantaja voi määrätä työajan pidennyksestä. Lisäksi määräyksen soveltamisohjeessa oli todettu, että yksittäinen henkilö voi tällöinkin työnantajan edustajan kanssa sopia työajan pidentämisestä toisin sen jälkeen, kun määräys oli tullut voimaan. Neuvottelujen aivan viime vaiheessa oli käyty keskustelua myös siitä, miten työehtosopimusmääräys vaikuttaisi niihin, joilla 37,5 tunnin viikkotyöajasta oli sovittu työsopimuksella. Yhteisesti oli kuitenkin sovittu, että kaikkien työaika piteni työehtosopimuksen mukaisesti. YTN ry:n neuvottelijat C ja D olivat hyväksyneet ratkaisun ja neuvottelutulos oli allekirjoitettu 1.6.2016. Asiasta oli pidetty YTN ry:n kanssa sadoille henkilöille koulutustilaisuuksia, joissa oli yhteisesti korostettu sitä, että kaikkien työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työaika pitenee. Koulutustilaisuuksissa oli kysytty myös sitä, koskiko työajan pidennys myös niitä työntekijöitä, joilla työaika oli työsopimuksen mukaan 37,5 tuntia viikossa. Tältäkin osin oli vastattu, että pidennys koski kaikkia. YTN ry ei ollut esittänyt varaumia asian suhteen. Määräyksen soveltamiskäytäntö oli tosiasiassa vastannut työehtosopimuksen 4 §:n kirjausta. E:n tiedossa ei ole ollut muita kuin nyt käräjäoikeudessa käsiteltävä riita-asia. E oli ollut mukana myös vuoden 2017 työehtosopimusneuvotteluissa, joissa YTN ry oli vaatinut pidennyksen poistamista. Määräyksen sisältöä ja tulkintaa ei ollut tuolloinkaan kyseenalaistettu.

Teknologiateollisuus ry:n entiset työmarkkina-asiantuntijat F ja G ovat kertoneet pääosin samalla tavoin kuin E.

Lisäksi F on kertonut, että X Oy:n henkilöstöpäällikkö oli ottanut Teknologiateollisuus ry:hyn yhteyttä, koska ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö A ei ollut suostunut työajan pidentämiseen. F oli valmistellut valvontakirjeen (Teknologiateollisuuden todiste 1), jonka E oli hyväksynyt. Teknologiateollisuuden YTN:lle lähettämään, 13.4.2017 päivättyyn valvontakirjeeseen on muun ohessa kirjattu: "Teknologiateollisuus ry:n näkemyksen mukaan Teknologiateollisuus ry:llä ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:llä on yhtenäinen käsitys siitä, että ylempien toimihenkilöiden työaikaa voidaan pidentää Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti, vaikka ylemmän toimihenkilön työsopimuksessa olisi sovittu työajaksi 37,5 tuntia viikossa." F on G:n tavoin korostanut sitä, että valtaosalla ylemmistä toimihenkilöistä oli 37,5 tunnin mukainen viikkotyöaika. Kirjelmän teksti oli perustunut YTN ry:n kanssa käytyihin neuvotteluihin. YTN ry:n asiamies D oli vastannut valvontakirjeeseen (Teknologiateollisuuden todiste 2) todeten, ettei YTN ry:llä ja Teknologiateollisuus ry:llä ollut erimielisyyttä työehtosopimuksen 4 §:n tulkinnasta. D:n 20.4.2017 lähettämään sähköpostiin on kirjattu: "Olemme lähettäneet sekä H ry:lle että YTN luottamushenkilö A:lle sähköpostitse kirjeet, joissa kehotetaan noudattamaan työehtosopimusta. Olemme myös molemmille tahoille ilmaisseet, ettei YTN ry:llä ja Teknologiateollisuus ry:llä ole erimielisyyttä Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 4 § tulkinnasta."

Tehy ry:n lakimies C on kertonut osallistuneensa YTN:n neuvottelijana teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2016. Neuvotteluissa ei hänen mukaansa ollut puhuttu edullisemmuussäännöstä eikä sen sivuuttamisesta. Aihetta oli kuitenkin sivuttu eräässä neuvottelussa, jossa joku YTN:n neuvottelijoista oli C:n tekemien muistiinpanojen mukaan todennut, että YTN ei voinut lähteä tekemään sellaista sopimusta, jossa yksittäisen toimihenkilön palkkaa laskettaisiin. Tällä ilmauksella oli C:n käsityksen mukaan viitattu työajan pidennykseen siten, ettei työsopimuksen ehtoa, jossa työajasta oli sovittu työehtosopimusta paremmin, voitu työehtosopimuksella ohittaa. Tämä oli C:n mukaan sinänsä itsestään selvää, mutta asia oli hänen käsityksensä mukaan jäänyt oikeudellisesti ongelmalliseksi neuvottelujen jälkeen. YTN ei kuitenkaan ollut lähtenyt riitauttamaan asiaa järjestönä. Koulutustilaisuudessa asia oli noussut myöhemmin esiin, ja silloin C oli todennut, että yksittäinen työntekijä saattoi sopia asiasta paremmin työnantajan kanssa.

Työehtosopimusneuvotteluissa mukana olleet YTN ry:n neuvottelupäällikkö / Insinööriliiton neuvottelujohtaja B ja YTN ry:n / Insinööriliiton asiamies D eivät ole muistaneet, että edullisemmuussääntö olisi ollut neuvotteluissa esillä. B:n mukaan Teknologiateollisuus ry:n ja YTN ry:n järjestämien yhteisten koulutustilaisuuksien materiaalissa ei ollut asiasta myöskään mainintaa. D on myös kertonut, ettei hän ollut ottanut Teknologiateollisuus ry:n valvontakirjeeseen vastatessaan kantaa edullisemmuussäännön soveltamiseen.

Arviointi ja johtopäätökset

Keskeinen työoikeudellinen periaate on, että etusijajärjestyksessä alempana olevalla normilla voidaan määrätä työsuhteen ehdoista työntekijälle edullisemmin. Tämä niin sanottu edullisemmuussääntö johtaa lähtökohtaisesti siihen, että ylempiasteisen normin muuttuminen ei heikennä alempiasteiseen normiin perustuvia ehtoja. Jos alempiasteinen normi on työntekijälle edullisempi, se jää periaatteessa voimaan, vaikka ylemmän säännöstyslähteen sisältö muuttuisi työntekijän haitaksi. Toisin on siinä tapauksessa, että ylemmällä normilla tarkoituksellisesti puututaan alemman normin sisältöön tai pätevyyteen. Työehtosopimuksella onkin katsottu olevan mahdollista tietyin edellytyksin puuttua myös työsopimuksella sovittuihin ehtoihin, vaikka näistä ehdoista poikettaisiin työntekijän vahingoksi. (Ks. esim. TT 1979:90, TT 2006:31, TT 2013:63 ja TT 2015:56 sekä esim. Äimälä ja Kärkkäinen, Työsopimuslaki, 2017, s. 54–55 ja Sarkko, Työehtosopimuksen määräysten oikeusvaikutukset, 1973, s. 207.)

Työtuomioistuin katsoo Teknologiateollisuus ry:n todistajien yhdenmukaisten kertomusten perusteella, että työehtosopimusneuvotteluissa neuvottelijat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että kaikkien työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden vuotuista työaikaa pidennettäisiin 24 tuntia lukuun ottamatta niitä toimihenkilöitä, joille ei ole määritelty vähimmäistyöaikaa. Näin on yksiselitteisesti kirjattu myös sopimuksen 4 §:n määräykseen. Henkilötodistelun perusteella edullisemmuusperiaatetta ei ole käsitteenä sinänsä nostettu esiin neuvotteluissa. Olennaista kuitenkin on se, mistä tosiasiallisesti on sovittu ja mikä on ollut osapuolten yhteinen tarkoitus. Tässä asiassa osapuolten yhteisenä tarkoituksena on ollut ulottaa työajan pidennys kaikkiin toimihenkilöihin lukuun ottamatta niitä toimihenkilöitä, joille ei ole määritelty vähimmäistyöaikaa.

Teknologiateollisuus ry:n esittämän kannan mukaista liittojen välistä yhteistä tarkoitusta puoltaa myös asiassa esitetty kirjallinen todistelu. YTN ry:n vastauksessa Teknologiateollisuus ry:n valvontakirjeeseen ei ole otettu erikseen kantaa edullisemmuusperiaatteen noudattamiseen, mutta siinä ei toisaalta ole esitetty mitään varaumaa, jonka mukaan työehtosopimuksen 4 §:n määräys ei joiltain osin tulisi noudatettavaksi myös A:n työsuhteessa. YTN ry on vastauksessaan nimenomaisesti todennut, että erimielisyyttä määräyksen tulkinnasta ei ole. Varaumaa ei selvityksen perusteella ole esitetty myöskään Teknologiateollisuus ry:n ja YTN ry:n yhdessä pitämissä koulutustilaisuuksissa, joissa on selvityksen perusteella korostettu sitä, että työaikaa pidennetään kaikilla toimihenkilöillä. Kaiken kaikkiaan esitetyn näytön perusteella ei voida katsoa, että YTN ry olisi perustellusti voinut jäädä siihen käsitykseen, että työajan pidennys ei koskisi kaikkia toimihenkilöitä määräyksestä ilmenevin tavoin.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että työehtosopimuksen 4 §:n työajan pidentämistä koskevalla määräyksellä on sovittu edullisemmuussäännön poissulkemisesta kaikkien työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa riippumatta siitä, onko työajasta sovittu ennen kyseisen työehtosopimusmääräyksen voimaantuloa työsopimuksella vai ei.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kröger, Aarto, Teerimäki, Lehto ja Pohjola jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Lausunto on yksimielinen.

 
Julkaistu 17.6.2019