TT 2019:82

Hyvityssakko
Osoittaminen eri oikeudenkäyntiin
Paikallinen sopiminen
Palkkausjärjestelmä
Työehtosopimuksen muoto

Diaarinumero: R 4/18
Antopäivä: 28.6.2019

Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantajan ja työntekijäjärjestön välille syntynyt pätevä paikallinen sopimus, joka oikeutti työnantajan poikkeamaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkamääräyksistä. Lisäksi oli kysymys siitä, oliko työnantaja tieten rikkonut KVTES:n määräyksiä sekä siitä, oliko työnantaja velvollinen suorittamaan palkkasaatavia kanteessa mainituille henkilöille.

Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että työnantajan ja työntekijäjärjestön välillä vuosina 2010 ja 2011 käydyistä neuvotteluista laaditut pöytäkirjat ja lokakuussa 2011 päivätty palkkausjärjestelmää koskeva ohje eivät yhdessäkään olleet KVTES:n edellyttämällä tavalla solmittu paikallinen sopimus.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli toistuvasti vaatinut työnantajaa noudattamaan keskusjärjestöjen neuvottelutulosta, jonka mukaan keskusjärjestöille ei ollut esitetty, että paikallinen sopimus olisi tehty pääsopimuksen edellyttämällä tavalla. Työtuomioistuin katsoi, että työnantaja oli viimeistään keskusneuvottelupöytäkirjan päiväyksestä lukien tieten rikkonut KVTES:n määräyksiä, kun se oli soveltanut KVTES:n määräyksistä työntekijöiden vahingoksi poikkeavia palkkausjärjestelmän määräyksiä. Työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon. Työtuomioistuin kuitenkin katsoi, että paikallisen sopimuksen pätevyyteen liittynyt epäselvyys vähensi työnantajan syyllisyyden määrää asiassa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kantajana oleva työntekijäjärjestö olivat keskusneuvotteluissa päätyneet ratkaisuun, jonka mukaan kanteessa mainittujen henkilöiden eräitä palkanosia korjattaisiin keskusneuvottelupöytäkirjasta ilmenevällä tavalla. Työnantaja kiisti pöytäkirjassa ja kanteessa yksilöidyt palkanosien määrät vedoten muun ohella siihen, että kantajan väittämää palkkojen osittaista takaisinperintää ei ollut tapahtunut. Vaadittujen palkkasaatavien määrän jäätyä riitaiseksi asianosaiset osoitettiin ajamaan niistä eri kannetta toimivaltaisessa käräjäoikeudessa.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

ASIA

Paikallisen palkkausjärjestelmän soveltaminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 11.3.2019

Pääkäsittely 14.5.2019

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (2014-2016) on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU

-----

6 § Palkkausjärjestelmä

-----

Soveltamisohje

-----

Jos vanha tehtäväkohtainen palkka ylittää uuden palkkausjärjestelmän mukaisen vastaavan palkan, eivätkä tehtävät ole olennaisesti muuttuneet, säilyy tehtäväkohtainen palkka ennallaan, jollei paikallisesti toisin sovita.

Yhdistymistilanteissa henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai henkilöstä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen, ellei paikallisesti muuta sovita.

Edellä mainituista asioista ja niiden toteuttamisesta neuvotellaan paikallistasolla uuden työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajien kesken. Neuvottelujen toteuttamistavasta ja menettelytavoista sovitaan tarkemmin paikallisesti.

-----

9 § Tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

-----

Soveltamisohje

-----

6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen

Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 10 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

-----

10 § Olennainen muutos tehtävissä

1 mom.

Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

-----

11 § Henkilökohtainen lisä

1 mom.

Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää. Toimivaltainen viranomainen päättää henkilökohtaisesta lisästä.

-----

5 mom.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen.

6 mom.

Viranhaltijoiden/työntekijöiden työsuorituksen arvioinnin ja henkilökohtaisen

lisän maksamisen perusteista neuvotellaan paikallisesti pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa.

Soveltamisohje

Neuvottelu tapahtuu pääsopimuksen 14 §:n 2 momentin määräyksen mukaisesti, jollei pääsopimuksen 13 §:n määräyksen mukaisesti toisin sovita. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän perusteista on mahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken.

-----

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisessa pääsopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

IV luku Paikallinen sopiminen ja eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut

-----

13 § Paikallinen sopiminen

1 mom.

Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta. Mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksiä.

2 mom.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tai jos virka- tai työehtosopimuksessa on edellytetty paikallista sopimista tai se on virka- tai työehtosopimuksessa tehty mahdolliseksi, asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti kunnan tai kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen ja niiden pääsopijajärjestöjen tai niiden alayhdistysten kanssa, joiden jäseniä asia koskee. Jos syntyy epäselvyyttä alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneuvotteluja, siltä voidaan edellyttää pääsopijajärjestön nimenomaista valtuutusta.

3 mom.

Paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksiantamisesta, minkä jälkeen noudatetaan asianomaisen valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

4 mom.

Paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin virka- tai työehtosopimuksella, jollei 3 momentista muuta aiheudu.

Soveltamisohje

Paikallinen sopimus voi koskea koko kunnan/kuntayhtymän henkilöstöä, joitakin yksiköitä tai henkilöstöryhmiä taikka vain yksittäistä viranhaltijaa/työntekijää.

Myös määräajaksi tehty paikallinen sopimus on irtisanottavissa. Jos paikallinen sopimus on irtisanottu, sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät irtisanomisajan kuluttua virka- tai työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaan, jollei paikallisesti toisin sovita. Jos tällöin on sovellettavana harkinnanvaraiset sopimusmääräykset, palvelussuhteen ehdot on irtisanomisajan kuluttua määrättävä sellaisiksi kuin ne olivat ennen paikallisen sopimuksen voimaantuloa, jollei toisin sovita tai asianomaisen valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen velvoittavista määräyksistä muuta aiheudu.

Tarkoituksena on, että paikallista sopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa. Jollei ongelmaa saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, ei ole estettä käsitellä asiaa myös 9-11 §:ssä mainitussa järjestyksessä, vaikka sitä asian luonteen vuoksi pitäisi pyrkiä välttämään.

14 § Eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut

-----

2 mom.

Ennen kuin kunnan tai kuntayhtymän asianomainen viranomainen päättää viranhaltijoiden/työntekijöiden kannalta merkittävistä virka- tai työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskevista yleisistä periaatteista tai perusteista, pitää asiasta pyydettäessä käydä neuvottelut asianomaisten pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Näissä neuvotteluissa pitää pyrkiä

mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen edellä mainittujen sopimusmääräysten täytäntöönpanoa koskevista yleisistä periaatteista ja perusteista. Neuvotteluista tulee, jos jokin neuvotteluosapuoli sitä vaatii, laatia pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (jäljempänä Eksote) on aloittanut toimintansa 1.1.2010, jolloin Eksoten palvelukseen on siirtynyt henkilöstöä silloisesta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiristä ja kahdeksasta jäsenkunnasta. Työllisyyskoordinaattori A, työllisyyskoordinaattori B ja ohjaaja C ovat työskennelleet Eksoten palveluksessa.

Eksotessa noudatetaan kunnallista virka- ja työehtosopimusta (jäljempänä KVTES), jonka mukaan palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja työkokemuslisästä. KVTES:n mukaista tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää voidaan alentaa, mikäli asiasta on paikallisella sopimuksella sovittu KVTES:n edellyttämällä tavalla.

Eksote alensi A:n palkan tehtäväkohtaisen palkanosan 2.522,46 eurosta 2.471,01 euroksi ja työkokemuslisän 201,80 eurosta 197,68 euroksi. Samalla Eksote alkoi maksaa hänelle takuuosan nimikkeellä 32,40 euron suuruista kuukausittaista palkanosaa. Muutos tehtiin A:lle 31.12.2015 maksetun palkan yhteydessä, ja se vaikutti 1.1.2016 lukien maksettuun palkkaan. Lisäksi muutos vaikutti siten, että A:n palkkaa muutettiin takautuvasti 1.1.2015 lukien.

Eksote alensi B:n palkan tehtäväkohtaisen palkanosan 2.542,46 eurosta 2.471,01 euroksi ja työkokemuslisän 203,40 eurosta 197,68 euroksi. Samalla Eksote alkoi maksaa hänelle takuuosan nimikkeellä 60,96 euron suuruista kuukausittaista palkanosaa. Muutos tehtiin B:lle 31.12.2015 maksetun palkan yhteydessä, ja se vaikutti 1.1.2016 lukien maksettuun palkkaan. Lisäksi muutos vaikutti siten, että B:n palkkaa muutettiin takautuvasti 1.3.2014 lukien.

Eksote alensi C:n henkilökohtaisen lisän 136,02 eurosta 69,32 euroksi. Samalla Eksote korotti C:n tehtäväkohtaisen palkanosan 2.220,09 eurosta 2.310,71 euroksi ja tehtäväkohtaisesta palkasta laskettavan työkokemuslisän 177,61 eurosta 184,86 euroksi. Muutos tehtiin C:lle 31.12.2015 maksetun palkan yhteydessä, ja se vaikutti 1.1.2016 lukien maksettuun palkkaan. Lisäksi muutos vaikutti siten, että C:n palkkaa muutettiin takautuvasti 1.1.2015 lukien.

A:n, B:n ja C:n palkanosien ja kokonaispalkkojen määrät ennen muutosta käyvät ilmi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n (jäljempänä JUKO ry) ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen 19.4.2017 allekirjoittaman keskusneuvottelupöytäkirjan sivulla 3 olevan taulukon sarakkeesta "15.12.2015". Taulukon sarakkeesta "15.1.2016" puolestaan käyvät ilmi vastaavat määrät muutoksen jälkeen. Muutos ei vaikuttanut A:lle, B:lle ja C:lle säännönmukaisesti kuukausittain maksetun palkan kokonaismäärään.

Keskusneuvottelupöytäkirjan 19.4.2017 mukaan sekä JUKO ry että Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat katsoneet, että A:n ja B:n tehtäväkohtaista palkkaa sekä C:n henkilökohtaista lisää on alennettu KVTES:n määräyksistä poikkeavalla tavalla.

JUKO ry ja Eksote ovat erimielisiä siitä, onko syntynyt pätevä paikallinen sopimus, jonka nojalla Eksotella on ollut peruste alentaa A:n ja B:n tehtäväkohtaista palkanosaa ja C:n henkilökohtaista lisää.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- velvoittaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen luvun II 6 §:n, luvun II 9 §:n 1 momentin 6 kohdan ja luvun II 11 §:n 5 momentin tieten rikkomisesta ja sille korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa haasteen tiedoksiantopäivästä 23.3.2018 lukien,

- velvoittaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin maksamaan A:lle palkkasaatavaa ajalta 1.1.2015-15.10.2017 yhteensä 605,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna

302,76.....eurolle.......31.12.2015......lukien

25,23.......eurolle.......15.1.2016.......lukien

25,23.......eurolle.......15.2.2016.......lukien

25,23....... eurolle.......15.3.2016.......lukien

25,23....... eurolle.......15.4.2016.......lukien

25,23....... eurolle.......15.5.2016.......lukien

25,23....... eurolle.......15.6.2016.......lukien

25,23.......eurolle.......15.7.2016.......lukien

25,23.......eurolle.......15.8.2016 .......lukien

25,23.......eurolle.......15.9.2016........lukien

25,23.......eurolle.......15.10.2016......lukien

25,23.......eurolle.......15.11.2016......lukien

25,23.......eurolle.......15.6.2017........lukien,

- velvoittaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin maksamaan B:lle palkkasaatavaa ajalta 1.3.2014-31.12.2017 yhteensä 648,38 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna

419,54..... eurolle.......31.12.2015 lukien

19,07....... eurolle.......15.1.2016.......lukien

19,07....... eurolle.......15.2.2017.......lukien

19,07....... eurolle.......15.3.2017.......lukien

19,07....... eurolle.......15.4.2017.......lukien

19,07....... eurolle.......15.5.2017 .......lukien

19,07....... eurolle.......15.6.2017.......lukien

19,07....... eurolle.......15.7.2017.......lukien

19,07....... eurolle.......15.8.2017.......lukien

19,07....... eurolle.......15.9.2017.......lukien

19,07....... eurolle.......15.10.2017.....lukien

19,07....... eurolle.......15.11.2017.....lukien

19,07....... eurolle.......15.12.2017.....lukien,

- velvoittaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin maksamaan C:lle palkkasaatavaa ajalta 1.1.2015-31.12.2017 yhteensä 2.401,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna

800,40.....eurolle.......31.12.2015.....lukien

66,70.......eurolle.......15.1.2016.......lukien

66,70.......eurolle.......15.2.2016.......lukien

66,70.......eurolle.......15.3.2016.......lukien

66,70.......eurolle.......15.4.2016.......lukien

66,70.......eurolle.......15.5.2016.......lukien

66,70.......eurolle.......15.6.2016.......lukien

66,70.......eurolle.......15.7.2016.......lukien

66,70.......eurolle.......15.8.2016.......lukien

66,70.......eurolle.......15.9.2016.......lukien

66,70.......eurolle.......15.10.2016.....lukien

66,70.......eurolle.......15.11.2016.....lukien

66,70.......eurolle.......15.12.2016.....lukien

66,70.......eurolle.......15.1.2017.......lukien

66,70.......eurolle.......15.2.2017.......lukien

66,70.......eurolle.......15.3.2017.......lukien

66,70.......eurolle.......15.4.2017.......lukien

66,70.......eurolle.......15.5.2017.......lukien

66,70.......eurolle.......15.6.2017.......lukien

66,70.......eurolle.......15.7.2017.......lukien

66,70.......eurolle.......15.8.2017.......lukien

66,70.......eurolle.......15.9.2017.......lukien

66,70.......eurolle.......15.10.2017.....lukien

66,70.......eurolle.......15.11.2017.....lukien

66,70.......eurolle.......15.12.2017.....lukien, sekä

- velvoittaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 12.905,80 eurolla korkoineen.

JUKO ry on lisäksi vaatinut, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin esittämä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus joka tapauksessa hylätään.

Perusteet

Keskusjärjestöneuvottelut

Käsillä olevasta asiasta oli neuvoteltu JUKO ry:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä. Mainitut osapuolet olivat yhteisesti katsoneet, että Eksote oli alentanut A:n ja B:n tehtäväkohtaista palkkaa sekä C:n henkilökohtaista lisää KVTES:n määräysten vastaisesti. Osapuolet olivat todenneet, että KVTES:n määräyksistä poikkeaminen edellytti pääsopimuksen edellyttämällä tavalla tehtyä paikallista sopimusta, jota ei ollut olemassa. Osapuolet olivat laatineet neuvottelupöytäkirjan, josta kävi ilmi, minkä suuruisena kukin palkanosa tuli maksaa edellä mainituille henkilöille.

KVTES:n rikkominen ja hyvityssakkovaatimus

Eksote oli alentanut henkilöiden palkkoja vedoten paikalliseen sopimukseen. Tällaista paikallista sopimusta ei kuitenkaan ollut tehty KVTES:n pääsopimuksen 13 ja 14 §:ien edellyttämin tavoin. Joka tapauksessa 13 §:ssä tarkoitettua paikallista sopimusta ei ollut pätevästi syntynyt, koska pääluottamusmiehellä ei ollut ollut valtuutta sopia 13 §:ssä tarkoitetuista asioista. Eksote oli itsekin käsittänyt, ettei paikallista sopimusta ollut tehty. Tehtävänkuvaus ei ollut työsopimus, eikä Eksoten ja työntekijöiden välillä ollut vastauksessa väitettyä sopimusta. Tällainen sopimus olisi joka tapauksessa ollut mitätön. Alentaessaan A:n ja B:n tehtäväkohtaisia palkkoja Eksote oli rikkonut KVTES:n II luvun 6 §:n ja 9 §:n 1 momentin määräyksiä. Alentaessaan C:n henkilökohtaista lisää Eksote oli rikkonut KVTES:n II luvun 6 §:n ja 11 §:n 5 momentin määräyksiä.

Eksote oli tietoisesti jättänyt noudattamatta sopijapuolten yhteistä pöytäkirjaan kirjattua kantaa KVTES:n tulkinnasta, eikä se ollut suostunut maksamaan palkanosia sen mukaisesti. Eksote oli tuomittava hyvityssakkoon. Hyvityssakon määrässä tuli ottaa huomioon, että Eksote oli suuri työnantaja, eikä KVTES:n tulkinnasta ollut ollut epäselvyyttä sopijapuolten yhteisen kannan muodostamisen jälkeen. Eksote ei ollut muuttanut toimintaansa, vaikka Kunnallinen työmarkkinalaitos oli valvontavelvollisuuttaan noudattaen yrittänyt monin tavoin saada Eksoten toimimaan keskusjärjestöjen neuvottelupöytäkirjan mukaisesti. Eksoten menettely oli siten ollut tahallista.

Palkkavaatimukset

Osapuolten neuvottelutuloksesta kävi ilmi, minkä suuruisena palkanosat tuli maksaa kullekin henkilölle.

A:lle vaadittavien palkkasaatavien määrä

Tehtäväkohtaista palkkaa tuli maksaa 1.1.2015 lukien kuukausittain 2522,46 euroa ja työkokemuslisää 201,80 euroa. Lisäksi 4 prosentin suuruinen henkilökohtainen lisä tuli laskea oikeansuuruisesta (2.522,46 euroa) tehtäväkohtaisesta palkasta (TKP), ja täten henkilökohtaista lisää (HKL) tuli maksaa 100,90 euroa. Näiden palkanosien erotusten yhteenlaskettu määrä oli 57,63 euroa.

A:............ Uusi määrä....... Vaadittava määrä........Erotus

TKP...............2471,01...................2522,46.........51,45

Työkokemus....197,68.....................201,80...........4,12

HKL..................98,84......................100,90...........2,06

............................................................................57,63

Palkkavaatimuksen määrään vaikutti takuuosan nimikkeellä A:lle maksettu 32,40 euroa kuukautta kohden. Täten Eksoten tuli maksaa A:lle 1.1.2015 lukien 25,23 euroa (57,63-32,40) kuukautta kohden. Saatavan määrä oli yhteensä 605,52 euroa.

A oli ollut palkattomilla vapailla 21.11.2016-31.5.2017, 1.7.2017-5.9.2017 ja 18.9.2017-15.10.2017. Näiltä ajoilta palkkaa ei vaadittu. A:n työsuhde oli päättynyt 15.10.2017.

B:lle vaadittavien palkkasaatavien määrä

Tehtäväkohtaista palkkaa tuli maksaa 1.3.2014 lukien kuukausittain 2.542,46 euroa ja työkokemuslisää 203,40 euroa. Lisäksi 4 prosentin suuruinen henkilökohtainen lisä tuli laskea oikeansuuruisesta (2.542,46 euroa) tehtäväkohtaisesta palkasta, ja täten henkilökohtaista lisää tuli maksaa 101,70 euroa. Näiden palkanosien erotusten yhteenlaskettu määrä oli 80,03 euroa.

B:............ Uusi määrä........Vaadittava määrä.......Erotus

TKP..............2471,01...................2542,46..........71,45

Työkokemus...197,68.....................203,4..............5,72

HKL..................98,84.....................101,7...............2,86

.............................................................................80,03

Palkkavaatimukseen määrään vaikutti takuuosan nimikkeellä B:lle maksettu 60,96 euroa kuukautta kohden. Täten Eksoten tuli maksaa B:lle 1.3.2014 lukien kuukautta kohden 19,07 euroa (80,03-60,96). Saatavan määrä oli yhteensä 648,38 euroa.

B oli ollut palkattomalla vapaalla 1.2.2016-25.1.2017, miltä ajalta palkkaa ei vaadittu.

C:lle vaadittavien palkkasaatavien määrä

Henkilökohtaista lisää tuli maksaa 136,02 euroa kuukaudessa. Tehtäväkohtaista palkanosaa tuli maksaa 2.310,71 euroa kuukaudessa ja työkokemuslisää 184,86 euroa.

C:............ Uusi määrä........Vaadittava määrä..... Erotus

TKP..............2310,71..................2310,71...............0

Työkokemus...184,86....................184,86...............0

HKL..................69,32....................136,02..........66,70

Täten Eksoten tuli maksaa C:lle 1.1.2015 lukien kuukautta kohden 66,70 euroa. Saatavan määrä oli yhteensä 2.401,20 euroa.

Viivästyskorko

Kullekin A:n, B:n ja C:n palkkasaatavaerälle tuli maksaa viivästyskorkoa kustakin palkanmaksupäivästä lukien. Palkanmaksupäivä oli kunkin kuukauden 15. päivä. Kuitenkin takautuvasti muutetuille palkoille tuli maksaa korkoa 31.12.2015 lukien, koska tuolloin oli tapahtunut osittainen palkkojen takaisinperintä ja palkkavelka näiden saatavien osalta oli syntynyt.

Oikeudenkäyntikulut

Eksote oli joka tapauksessa aiheuttanut sekä itselleen että vastapuolelle turhia kuluja, koska se olisi voinut esittää väittämänsä paikallisen sopimuksen kantajalle jo ennen oikeudenkäyntiä.

VASTAUS

Vaatimukset

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 22.740 eurolla korkoineen.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on lisäksi vaatinut, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset joka tapauksessa hylätään.

Perusteet

Paikallinen sopimus palkkausjärjestelmästä

Eksote ja henkilöstöjärjestöt JHL ry, JUKO ry, Jyty ry, KTN ry, Tehy ry ja TNJ ry (jäljempänä yhdessä "henkilöstöjärjestöt") olivat vuonna 2011 paikallisesti neuvotelleet ja sopineet tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työstä suoriutumiseen perustuvasta palkkausjärjestelmästä KVTES:n 13 ja 14 §:ien edellyttämällä tavalla. Paikallisella sopimuksella oli poikettu KVTES:n tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää koskevista säännöksistä. Sopimus oli tehty kirjallisesti ja nimenomaisesti. Paikallinen sopimus oli syntynyt 27.10.2011. Se oli muodostunut henkilöstöryhmän 9.8. ja 15.12.2010 sekä 13.4., 16.5., ja 27.10.2011 allekirjoitettujen pöytäkirjojen sarjasta sekä 27.10.2011 hyväksytystä paikallista palkkausjärjestelmää koskevasta ohjeesta.

Eksote oli voinut paikallisen sopimuksen perusteella alentaa A:n ja B:n tehtäväkohtaista palkanosaa sekä C:n henkilökohtaista lisää. Eksote ei ollut rikkonut KVTES:n määräyksiä. Vaatimukset hyvityssakon ja palkkasaatavien suorittamisesta olivat siten perusteettomia.

Paikallisesti sovittua palkkausjärjestelmää oli noudatettu useiden vuosien ajan, joten palkkausjärjestelmästä oli muodostunut osapuolten välille vakiintunut käytäntö. Palkkausjärjestelmää ei ollut riitautettu ennen nyt kysymyksessä olevaa erimielisyyttä.

Osapuolet olivat sitoutuneet noudattamaan palkkausjärjestelmää. Lisäksi palkkausjärjestelmää oli sen käyttöönoton jälkeen käydyissä osapuolten välisissä neuvotteluissa kehitetty ja päivitetty.

Paikalliset neuvottelut palkkausjärjestelmästä

Eksoten aloittaessa toimintansa käytössä oli ollut useita erilaisia paikallisesti sovittuja tapoja henkilöstön palkan määrittelemiseksi. Palkkaharmonisoinnin toteuttamiseksi ja palkkauksen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi Eksote oli vuonna 2010 aloittanut paikalliset sopimusneuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa. Neuvotteluja käytiin useiden kuukausien ajan henkilöstöryhmässä ja arviointiryhmässä, jotka muodostuivat työnantajan edustajista ja henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehistä. Henkilöstöryhmän neuvotteluista oli laadittu kirjalliset, pöytäkirjantarkastajien allekirjoittamat pöytäkirjat.

Paikallisesta palkkausjärjestelmästä oli laadittu 27.10.2011 päivätty yksityiskohtainen kirjallinen ohje (Ohje TVA-tasojen määrittämiseen ja työstä suoriutumisen arviointiin perustuvasta palkkausjärjestelmästä). Henkilöstöryhmä oli käsitellyt ohjetta 27.10.2011.

Paikallisesti sovitulla palkkausjärjestelmällä oli nimenomaisesti tarkoitettu poiketa KVTES:n tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää koskevista säännöksistä. Tätä osoitti se, että palkkausjärjestelmästä laaditun ohjeen mukaan tehtäväkohtaisen palkan määrittelyä varten oli laadittu hinnoitteluryhmäkohtaiset sanalliset TVA-tasokuvaukset. Tehtäväkohtainen palkka määräytyi siten, että tehtävän vaativuus arvioitiin sijoittamalla se sille kyseisen hinnoitteluryhmän TVA-tasolle, jonka kuvaus parhaiten vastasi tehtäväkuvausta.

Vastaavasti palkan henkilökohtaisen lisän harkinnanvarainen osa määräytyi henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arvioinnin perusteella, joka toteutettiin kuudella eri kriteerillä, joista jokainen arvioitiin asteikolla 1-5. Henkilökohtaisen lisän harkinnanvaraisen osan suuruus oli yhteispistemäärän osoittama prosenttiosuus tehtäväkohtaisesta palkasta.

Mahdollinen palkan aleneminen oli paikallisessa palkkausjärjestelmässä kompensoitu takuupalkalla.

Sopiminen palkanosia koskevista muutoksista

A, B ja C olivat joka tapauksessa vuonna 2015 sopineet työnantajan kanssa omia palkanosiaan koskevista muutoksista. Työntekijät olivat itse laatineet ja hyväksyneet yhdessä esimiestensä kanssa uuden kirjallisen tehtäväkuvauksen, tehtävän vaativuuden arvioinnin ja henkilökohtaista työstä suoriutumista koskevan arvioinnin. Työntekijät olivat yhdessä työnantajan kanssa sopineet siitä, että heidän palkanosansa muuttuivat hyväksyttyjen arviointien perusteella.

Vaatimusten määrät

Eksote on joka tapauksessa kiistänyt kanteessa vaadittujen palkkasaatavien määrät kokonaisuudessaan.

Mikäli paikallista sopimusta ei ollut syntynyt, tuli työntekijöiden palkanosat palauttaa vastaamaan muutosta edeltänyttä tilannetta. Koska KVTES:n tarkoittaman varsinaisen palkan eli kuukausittain säännöllisesti maksettavan palkan kokonaismäärä ennen muutosta ja muutoksen jälkeen oli pysynyt samana, ei Eksote ollut velvollinen suorittamaan mitään palkkasaatavia A:lle, B:lle tai C:lle. Eksote ei myöskään ollut perinyt palkkoja takaisin A:lta, B:ltä tai C:ltä.

VÄLITOIMI

Työtuomioistuin on varannut Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle tilaisuuden antaa asiassa kirjallinen lausuma. Kunnallinen työmarkkinalaitos on toimittanut työtuomioistuimelle lausuman 26.3.2019. Lausuma on toimitettu tiedoksi asiaan osallisille 5.4.2019.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1. Paikalliset erimielisyysmuistiot 2.3.2016 (2 kpl)

K2. (= V12) Keskusneuvottelupöytäkirja 19.4.2017

K3. Luottamusmiesilmoitus 3.8.2011

K4. Eksoten hallintojohtaja D:n esitys koskien palkkaharmonisointia 2.11.2016 (diat 1-8, erityisesti 3)

K5. Työsopimus 26.11.2014 (A)

K6. Palkkaerittelyjä (A ja B 31.12.2015, C 30.11.2015)

Vastaajan kirjalliset todisteet

V1. Ote henkilöstöryhmän pöytäkirjasta 13.4.2011

V2. Ote henkilöstöryhmän pöytäkirjasta 16.5.2011

V3. Ote henkilöstöryhmän pöytäkirjasta 27.10.2011

V4. Arviointiryhmän kokoonpano 29.8.2011

V5. Ohje TVA-tasojen määrittämiseen ja työstä suoriutumisen arviointiin perustuvasta palkkausjärjestelmästä 27.10.2011

V6. Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointilomake, A

V7. Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointilomake, B

V8. Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointilomake, C

V9. (= K2) Keskusneuvottelupöytäkirja 19.4.2017

V10. Pöytäkirja henkilöstöryhmän kokouksesta 9.8.2010

V11. Pöytäkirja yhteistyöryhmän kokouksesta 10.9.2010

V12. Pöytäkirja henkilöstöryhmän kokouksesta 15.12.2010

V13. Pöytäkirja henkilöstöryhmän kokouksesta 21.3.2014 ja sen liitteenä oleva Paikallisen palkkausjärjestelmän soveltamisohje 10.3.2014

Kantajan henkilötodistelu

1. E

2. F

Vastaajan henkilötodistelu

1. D

2. G

3. H

4. I

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että Eksotessa noudatetaan kunnallista virka- ja työehtosopimusta (KVTES), jonka mukaan palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja työkokemuslisästä. Tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää voidaan KVTES:n määräysten mukaan alentaa, mikäli tästä on paikallisesti sovittu. Asiassa on niin ikään riidatonta, että Eksote on alentanut A:n ja B:n palkan tehtäväkohtaista palkanosaa sekä C:n henkilökohtaista lisää Eksotessa 1.5.2011 käyttöön otetun palkkausjärjestelmän perusteella.

Riidatonta on myös se, että Eksote ja edellä mainitut henkilöstöjärjestöt eivät ole laatineet asiakirjaa, joka olisi otsikoitu paikalliseksi sopimukseksi. JUKO ry on katsonut, että paikallista sopimusta ei ollut syntynyt eivätkä edellä mainittua palkkausjärjestelmää koskevat asiakirjat yhdessäkään olleet kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä edellytetyin tavoin solmittu paikallinen sopimus. Eksoten mukaan sen sijaan paikallinen sopimus oli muodostunut henkilöstöryhmän 9.8. ja 15.12.2010 sekä 13.4., 16.5. ja 27.10.2011 allekirjoitettujen pöytäkirjojen sarjasta sekä 27.10.2011 hyväksytystä paikallista palkkausjärjestelmää koskevasta ohjeesta.

Siitä, onko paikallinen sopimus tehty, on käyty paikallis- ja keskusneuvottelut. Keskusneuvottelupöytäkirjasta 19.4.2017 käy ilmi, että sekä JUKO ry että Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat katsoneet kanteessa mainittujen henkilöiden palkkoja alennetun KVTES:n määräysten vastaisesti. Neuvottelupöytäkirjaan on osapuolten yhteiseksi kannaksi kirjattu, että KVTES:n määräyksistä poikkeaminen edellytti kirjallisessa muodossa olevaa paikallista sopimusta ja että osapuolille ei ollut esitetty, että paikallinen sopimus olisi tehty pääsopimuksen edellyttämällä tavalla.

Työtuomioistuimessa on ratkaistava, ovatko Eksoten ja henkilöstöjärjestöjen JHL ry:n, JUKO ry:n, Jyty ry:n, KTN ry:n, Tehy ry:n ja TNJ ry:n kesken vuosina 2010 ja 2011 neuvoteltua ja hyväksyttyä palkkausjärjestelmää koskevat pöytäkirjat sekä neuvottelujen tuloksena syntynyt 27.10.2011 päivätty ohje "TVA-tasojen määrittämiseen ja työstä suoriutumisen arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä" yhdessä arvioituina kunnallisen pääsopimuksen IV luvun 13 §:n edellyttämällä tavalla pätevästi solmittu paikallinen sopimus. Lisäksi on ratkaistava kysymys siitä, onko Eksote tieten rikkonut KVTES:n määräyksiä ja onko se sillä perusteella velvoitettava maksamaan hyvityssakkoa. Asiassa on edelleen kysymys kanteessa vaadituista palkkasaatavista.

Paikallinen sopimus

Sovellettavat oikeusohjeet

Työehtosopimuslain 2 §:n 2 momentin mukaan työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus syntyy myös siten, että sen sisältö merkitään sopimuspuolten välisessä neuvottelussa laadittavaan pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi.

Silloin kun paikallinen sopiminen on kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla mahdollista, asiasta tulee kunnallisen pääsopimuksen IV luvun 13 §:n 2 momentin mukaan neuvotella ja sopia kirjallisesti kunnan tai kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen ja niiden pääsopijajärjestöjen tai niiden alayhdistysten kanssa, joiden jäseniä asia koskee.

Työehtosopimus ja siten myös paikallinen sopimus voi syntyä sopimuspuolten neuvottelusta laatimalla pöytäkirjalla, joka on yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi todettu. Työtuomioistuin ei näe estettä sille, että sopimus voisi sinänsä muodostua myös useamman pöytäkirjan sarjasta. Asiakirjan otsikointi ei myöskään ole ratkaiseva seikka arvioitaessa sitä, onko kysymyksessä mahdollisesti työehtosopimuksessa tarkoitettu paikallinen sopimus vai jokin muu sopimus tai asiakirja.

Näytön arviointi

Eksote on esittänyt kirjallisina todisteina viisi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstöryhmän kokouksista laadittua pöytäkirjaa (V1-V3, V10 ja V12). Niistä käy ilmi, että Eksotessa on kesällä 2010 aloitettu muun muassa uuden palkkausjärjestelmän valmistelu ja että henkilöstöryhmä on ollut tässä vahvasti mukana. Pöytäkirjoista ilmenee myös, että henkilöstöryhmään on kuulunut edustaja (pääluottamusmies) kustakin edellä mainitusta henkilöstöjärjestöstä sekä työantajan edustajina toimitusjohtaja, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja ja palvelussuhdepäällikkö. Kokouspöytäkirjat on osapuolten sopimalla tavalla allekirjoitettu. Pöytäkirjoista ja palkkausjärjestelmää koskevasta ohjeesta käy edelleen ilmi, että palkkausjärjestelmä on valmisteltu nimenomaan KVTES:n ja kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) sopimusaloille. Henkilöstöryhmä on pöytäkirjojen mukaan keskustellut palkkausjärjestelmästä ja sen toteuttamistavoista ja käyttöönotosta sekä tehnyt näitä koskevia päätöksiä. Pöytäkirjoista käy kuitenkin ilmi myös se, että asioita on kullakin kokouskerralla jäänyt keskeneräisinä myöhemmän valmistelun ja suunnittelun varaan.

Eksote on katsonut, että henkilöstöryhmän neuvottelujen ja päätösten tuloksena syntynyt 27.10.2011 päivätty ohje palkkausjärjestelmästä (V5) on paikallisen sopimuksen kirjalliseen muotoon saatettu lopputulos. Eksoten mukaan paikallinen sopimus on lopullisesti syntynyt ohjeen hyväksymisellä 27.10.2011. Työtuomioistuin katsoo, että ohje sisältää hyvinkin tarkkoja ja yksityiskohtaisia määräyksiä palkan muodostumisesta. Ohjetta ei ole allekirjoitettu. Ohjeeseen on sen sijaan merkitty, että se on hyväksytty 27.10.2011 ja että sitä on päivitetty 7.11.2011. Henkilöstöryhmän kokouspöytäkirjan 27.10.2011 mukaan ryhmä kävi uuden palkkausjärjestelmän kuvausta koskevan ohjeen läpi ja teki muutamia muutosehdotuksia. Ohjetta käsiteltäisiin päivitysten jälkeen seuraavassa palkkausjärjestelmän arviointityöryhmässä 2.11.2011.

Palkkausjärjestelmä voi sisältää paikallisen sopimuksen tai olla osa paikallista sopimusta, mutta tällaisenkin sopimuksen on täytettävä laissa ja pääsopimuksessa asetetut muoto- ja sisältövaatimukset. Työtuomioistuin katsoo, että todisteina esitetyt henkilöstöryhmän kokouspöytäkirjat ilmentävät palkkausjärjestelmää koskeneen neuvotteluprosessin eri vaiheita. Niistä ei yhdessäkään käy yksiselitteisesti ilmi, mitä palkkausjärjestelmästä on sovittu, tai milloin jokin asia mahdollisesti on tullut lopullisesti sovituksi. Pöytäkirjat ovat hieman yli vuoden mittaiselta ajanjaksolta. Henkilöstöryhmän pöytäkirjan 27.10.2011 mukaan samalle päivälle päivättyä palkkausjärjestelmää koskevaa ohjetta ei ole kokouksessa hyväksytty. Mainittu ohje ei vaikuta valmiilta sopimusneuvottelujen lopputulokselta senkään vuoksi, että henkilöstöryhmän pöytäkirjan 27.10.2011 mukaan ryhmä teki ohjeeseen tuolloin muutosehdotuksia, ja että ohjeessa olevan toisen merkinnän mukaan sitä on päivitetty 7.11.2011. Päivityksen sisällöstä ja hyväksymisestä ei ole esitetty selvitystä. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Eksoten vetoamia asiakirjoja ei yhdessäkään voida pitää kirjallisesti tehtynä paikallisena sopimuksena.

Asiassa on Eksoten nimeäminä todistajina kuultu henkilöstöryhmässä mukana olleita henkilöitä sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta. Kertomusten perusteella on selvää, että neuvotteluihin osallistuneilla on ollut yhteinen tahtotila uuden palkkausjärjestelmän laatimiseen ja että asiaa on viety eteenpäin yhdessä neuvotellen ja sopien. Palkkausjärjestelmän suunnittelussa mukana olleet Eksoten hallintojohtaja D, JUKO ry:n entinen pääluottamusmies G ja Tehy ry:n entinen pääluottamusmies H ovat kaikki olleet sitä mieltä, että tarkoituksena oli ollut poiketa KVTES:n määräyksistä ja tehdä kunnallisen pääsopimuksen IV luvun 13 §:ssä tarkoitettu paikallinen sopimus. Koska työtuomioistuin on edellä katsonut, että työehtosopimukselle asetetut muoto- ja sisältövaatimukset eivät ole täyttyneet, myöskään neuvottelijoiden yhteisellä tarkoituksella ei kuitenkaan ole asiassa ratkaisevaa merkitystä. Asian lopputulokseen ei näin ollen vaikuta myöskään se, että esitetyn selvityksen perusteella neuvottelujen kohteena ollutta palkkausjärjestelmää on sovellettu useita vuosia ilman erimielisyyksiä. Merkitystä ei myöskään ole Eksoten vetoamilla työntekijöiden kanssa tehdyillä sopimuksilla palkanosien muuttamisesta, koska tällaisilla sopimuksilla ei ole voitu syrjäyttää KVTES:n määräyksiä työntekijöiden vahingoksi.

Johtopäätös

Edellä selostetuin perustein työtuomioistuin katsoo, että Eksoten ja JUKO ry:n välille ei ole vuosina 2010-2011 käytyjen neuvottelujen ja 27.10.2011 päivätyn palkkausjärjestelmää koskevan ohjeen perusteella syntynyt sopimusta, jota voitaisiin pitää kunnallisen pääsopimuksen IV luvun 13 §:n edellyttämällä tavalla solmittuna paikallisena sopimuksena palkkausjärjestelmästä.

Hyvityssakko

Asiassa on riidatonta, että Eksotessa noudatettu palkkausjärjestelmä on osaksi ristiriidassa KVTES:n II luvun 6 §:n, 9 §:n 1 momentin 6 kohdan ja 11 §:n 5 momentin kanssa.

Vaikka paikallisen sopimuksen sisältö- ja muotomääräykset eivät tässä tapauksessa ole täyttyneet, edellä kuvatulla todistelulla on tullut selvitetyksi, että palkkausjärjestelmästä neuvotelleet ja siitä sopineet henkilöt ovat halunneet luoda uuden palkkausjärjestelmän ja että heillä on ollut yhteinen tarkoitus siitä, että palkkausjärjestelmä on osapuolia sitova kunnallisen pääsopimuksen IV luvun 13 §:ssä tarkoitettuna paikallisena sopimuksena.

Keskusneuvottelupöytäkirjaan 19.4.2017 (K2) on edellä todetuin tavoin muun ohella kirjattu osapuolten eli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja JUKO ry:n yhteiseksi kannaksi, että KVTES:n määräyksistä poikkeaminen edellytti kirjallisessa muodossa olevaa paikallista sopimusta ja että osapuolille ei ollut esitetty, että paikallinen sopimus olisi tehty pääsopimuksen edellyttämällä tavalla. Työtuomioistuimessa asiasta on kuultu keskusneuvotteluissa mukana ollutta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö I:tä. Hänen mukaansa keskusneuvotteluissa oli lähinnä pyritty selvittämään, oliko tehty perinteinen, yksiselitteinen asiakirja, jonka otsikkona olisi ollut "paikallinen sopimus". Tällaista ei keskusjärjestöille ollut esitetty. Ohje palkkausjärjestelmästä 27.10.2011 ei ollut ollut esillä keskusneuvotteluissa. Keskusneuvottelujen tarkoituksena ei ylipäätään ollut arvioida sitä, voiko sopimus olla syntynyt erilaisten pöytäkirjojen, keskustelujen ja muun aineiston kautta. I:n mukaan paikallisen sopimuksen pätevyyttä arvioitaessa merkitystä voi olla myös osapuolten tarkoituksella ja sopimuksen pitkällä soveltamisella.

JUKO ry on vedonnut siihen, että pääluottamusmiehenä toimineella G:llä ei ollut ollut toimivaltaa tehdä tällaista paikallista sopimusta ilman JUKO ry:n keskustoimiston lupaa. Tältä osin kirjallisena todisteena on esitetty 3.8.2011 päivätty luottamusmiesilmoitus (K3), jonka mukaan pääluottamusmies edustaa JUKO ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä pääsopimuksen 8 §:n ja 14 §:n mukaisissa paikallisneuvotteluissa, ellei asianomainen jäsenyhdistys muuta ilmoita. Ilmoitus on lähetetty Eksotelle sekä pääluottamusmies G:lle itselleen. Kantajan todistajana kuultu E on kertonut, että pääluottamusmiehen tuli ennen paikallisen sopimuksen tekemistä saada asialle JUKO ry:n keskustoimiston hyväksyntä. G on kertonut omana käsityksenään, että hänellä oli ollut täydet valtuudet tehdä paikallisia sopimuksia. JUKO ry:ltä ei myöskään missään vaiheessa ollut tullut G:lle mitään tietoa siitä, että hän olisi ylittänyt toimivaltuutensa. Koko riita oli tullut G:lle yllätyksenä. I on kertonut olleensa tietoinen, että JUKO ry:llä oli olemassa epävirallisia käytäntöjä, joiden mukaan keskustoimiston tuli siunata paikalliset sopimukset. Työnantajalla oli I:n mukaan kuitenkin lähtökohtaisesti oltava oikeus olettaa, että pääluottamusmiehellä oli oikeus tehdä paikallisia sopimuksia, jos hänellä oli oikeus neuvotella niistä.

Työtuomioistuin toteaa Eksoten palkkausjärjestelmän laatimisen olleen ainakin yli vuoden kestänyt prosessi, johon on osallistunut pääluottamusmiehiä kuudesta työntekijäliitosta. Prosessin jo jatkuttua yli vuoden JUKO ry on toimittanut Eksotelle edellä mainitun luottamusmiesilmoituksen. Pääluottamusmies G:n valtuus edustaa JUKO ry:tä pääsopimuksen 13 §:n mukaisissa asioissa on kuitenkin voinut perustua myös muuhun kuin kyseiseen ilmoitukseen. Ottaen huomioon Eksoten palkkausjärjestelmää koskevien neuvottelujen pitkän keston, asian merkityksen ja neuvotteluihin osallistuneiden työntekijäliittojen määrän työtuomioistuin katsoo, että JUKO ry:n on täytynyt olla tietoinen neuvottelujen käymisestä. Edes 3.8.2011 päivätyn luottamusmiesilmoituksen saatuaan Eksotella ei voida katsoa olleen velvollisuutta erikseen selvittää, oliko neuvotteluissa JUKO ry:tä yli vuoden edustaneella pääluottamusmiehellä valtuus sopia pääsopimuksen 13 §:n mukaisista asioista, vaikka juuri kyseistä pykälää ei luottamusmiesilmoituksessa mainittu, tai oliko pääluottamusmies muutoin tiedottanut JUKO ry:tä neuvottelujen etenemisestä ja hankkinut niissä saavutetuille tuloksille JUKO ry:n hyväksynnän. Eksote on siten voinut luottaa siihen, että palkkausjärjestelmästä syntynyt neuvottelutulos oli myös JUKO ry:n hyväksymä. Tätä käsitystä puoltaa vahvasti myös se, että neuvottelutulosta noudatettiin lähes viisi vuotta ennen kuin JUKO ry riitautti paikallisen sopimuksen pätevyyden.

Keskusneuvotteluihin osallistuneet liitot ovat 19.4.2017 kirjanneet yhteiseksi kannakseen, että paikallista sopimusta ei ollut näytetty tehdyksi pääsopimuksen edellyttämällä tavalla. Työtuomioistuin katsoo, että keskusneuvottelujen jälkeen Eksoten on tullut pitää hyvin todennäköisenä, että palkkausjärjestelmä ei ollutkaan pätevä paikallinen sopimus työntekijöiden palkkauksesta. Eksote ei ole muuttanut menettelyään, vaikka Kunnallinen työmarkkinalaitos on toistuvasti vaatinut sitä noudattamaan keskusjärjestöjen neuvottelutulosta. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Eksote on viimeistään 19.4.2017 lukien tieten rikkonut KVTES:n määräyksiä, kun se on soveltanut KVTES:n määräyksistä työntekijöiden vahingoksi poikkeavia palkkausjärjestelmän määräyksiä. Eksote on siten tuomittava hyvityssakkoon, jonka määrää harkitessaan työtuomioistuin on ottanut huomioon työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat. Työtuomioistuin katsoo, että paikallisen sopimuksen pätevyyteen keskusneuvotteluista huolimatta liittyvä epäselvyys vähentää Eksoten syyllisyyden määrää asiassa.

Vaatimus viivästyskoron maksamisesta hyvityssakolle haasteen tiedoksiantopäivästä lukien on hylättävä lakiin perustumattomana.

Suoritusvaatimus

Työehtosopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaan jos työehtosopimuksen määräyksen rikkominen käsittää sopimukseen perustuvan rahasuorituksen maksamatta jättämisen, voidaan rikkoja myös velvoittaa rahamäärän maksamiseen.

Mainittu lainkohta ei edellytä, että työehtosopimuksen määräyksen rikkominen on tapahtunut tieten tai edes siten, että rikkojan olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa määräystä. Työtuomioistuin on edellä katsonut Eksoten soveltaneen palkkausjärjestelmää, joka on paikallisena sopimuksena pätemätön ja osin ristiriidassa KVTES:n määräysten kanssa.

Keskusneuvottelujen osapuolet Kunnallinen työmarkkinalaitos ja JUKO ry ovat keskusneuvottelupöytäkirjassa 19.4.2017 neuvotelleet ratkaisun, jonka mukaan kanteessa mainittujen henkilöiden palkanosia korjataan pöytäkirjasta ilmenevällä tavalla. Asiassa on riidatonta, että kanteessa vaaditut saatavat vastaavat keskusneuvottelupöytäkirjan mukaista ratkaisua. Työtuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa ainoa vastaaja on kuitenkin Eksote, joka on kiistänyt kanteessa vaaditut saatavat myös määriltään vedoten muun ohella siihen, että se ei ollut perinyt kanteessa mainituilta henkilöiltä palkkoja takaisin. Kantajan vetoamasta palkkojen osittaisesta takaisinperinnästä ja sen mahdollisesta vaikutuksesta vaadittujen saatavien määriin ei ole esitetty selvitystä työtuomioistuimessa. Riitaisten saatavien määrää ei muiltakaan osin voida ratkaista työtuomioistuimessa tämän asian yhteydessä, joten työtuomioistuin jättää suoritusvaatimukset tutkimatta. Mikäli asianosaiset eivät pysty ratkaisemaan saatavien määriä keskenään, ne voivat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 2 momentin nojalla saattaa asian toimivaltaisen käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Mainitun luvun 7 §:n 1 momentin mukaan asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan hävinneen asian.

JUKO ry:n vaatimus Eksoten velvoittamisesta maksamaan hyvityssakkoa KVTES:n määräysten tieten rikkomisesta on hyväksytty. Tätä vaatimusta on pidettävä merkittävimpänä asiassa esitettynä vaatimuksena. Vaadittujen palkkasaatavien osalta JUKO ry:n kanne on jätetty tutkimatta, joten niiden osalta JUKO ry:n on katsottava hävinneen asian. Sillä, minkä JUKO ry on hävinnyt, on asiassa vain vähäinen merkitys eikä sillä ole ollut sanottavaa vaikutusta JUKO ry:n oikeudenkäyntikulujen määrään. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden johdosta JUKO ry tulisi joka tapauksessa velvoittaa pitämään osaakaan oikeudenkäyntikuluistaan vahinkonaan. Eksote on siten velvollinen korvaamaan JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. Eksote on hyväksynyt JUKO ry:n oikeudenkäyntikulujen määrän.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa 2.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 19.4.2017 lukien ja hylkää hyvityssakkoa koskevan vaatimuksen enemmälti.

Vaatimukset Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin velvoittamisesta maksamaan palkkasaatavia A:lle, B:lle ja C:lle jätetään tutkimatta. Työtuomioistuin osoittaa asianosaiset ajamaan niistä tarvittaessa eri kannetta toimivaltaisessa käräjäoikeudessa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri velvoitetaan korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa 12.905,80 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Liukkunen, Äimälä, Wilska, Komulainen ja Koskinen jäseninä. Valmistelija on ollut Willstedt.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 28.6.2019