TT 2019:93

Järjestöfuusio
Työehtosopimukseen osallinen

Diaarinumero: R 18/19
Antopäivä: 23.9.2019

Kysymys siitä, oliko Ammattiliitto Pro ry tullut Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sijaan osalliseksi X Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen Ammattiliitto Pro ry:n jatkettua puretun Palkansaajajärjestö Pardia ry:n toimintaa 1.1.2019 lukien.

KANTAJA

Ilmailualan Unioni IAU ry

VASTAAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

KUULTAVAT

Ammattiliitto Pro ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

ASIA

Työehtosopimukseen osallisia koskeva erimielisyys

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.6.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

X Oy:tä koskeva työehtosopimus ajalle 1.2.2017–31.1.2018 on muodostunut vanhasta työehtosopimuksesta (1.4.2014–31.1.2017) sekä sen uudistamista koskevasta allekirjoituspöytäkirjasta, valtakunnansovittelijan antamasta, 28.2.2017 hyväksytystä sovintoehdotuksesta Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä sekä valtakunnansovittelijan antamasta, 20.3.2017 hyväksytystä sovintoehdotuksesta PALTA ry:n ja IAU ry:n välillä.

Valtakunnansovittelijan 20.3.2017 tekemällä sovintoehdotuksella IAU ry:n ja X Oy:n välisen työriidan ratkaisemiseksi on määritelty X Oy:ssä noudatettavat työehdot IAU ry:n ja PALTA ry:n välillä 20.3.2017–20.3.2020. Sovintoehdotuksen hyväksymisellä IAU ry on yhtynyt PALTA ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n väliseen, 31.1.2018 saakka voimassaolevaan, X Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen. Hyväksyttyyn sovintoehdotukseen sisältyvät muun ohella seuraavat määräykset:

1. Tällä sovintoehdotuksella määritellään X Oy:ssä noudatettavat työehdot Ilmailualan Unioni IAU ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välillä 20.3.2017–20.3.2020.

2. Työehdot ajalla 20.3.2017–31.1.2018

2.1. Ilmailualan Unioni IAU ry yhtyy 20.3.2017 lukien Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n väliseen, 31.1.2018 saakka voi-massaolevaan, X Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen. Yhtyminen edellyttää työehtosopimuksen muiden osapuolten hyväksyntää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Työehdot ajalla 1.2.2018–20.3.2020

3.1. Työehdot määräytyvät X Oy:tä koskevalla työehtosopimuksella, joka solmitaan Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n, Ilmailualan Unioni IAU ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä.

3.2. Hyväksytty sovintoehdotus sitoo 1.2.2018–20.3.2020 voimassaolevana työehtosopimuksena osapuolia eli Ilmailualan Unioni IAU ry:tä ja Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:tä siinäkin tapauksessa, että joku tai jotkut edellä mainituista osapuolista eivät tulisi mukaan sopimukseen.

3.3. Työehtosopimus uudistaa kohdan 2. mukaisen 31.1.2018 saakka voimassaolevan työehtosopimuksen sovintoehdotuksen kohdassa 2.2. mainituin ja jäljempänä kohdissa 3.4.–3.9. todetuin muutoksin:

[---]

3.7. Palkantarkistukset

Vuonna 2018

Palkkoja ei koroteta vuonna 2018.

Vuonna 2019

Palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, joka määritellään 31.1.2019 mennessä seuraavalla laskentamallilla.

[---]

Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 15.2.2019 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.3.2019 mennessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy:n työehtosopimus on tehty vuodesta 1996 lähtien Palkansaajajärjestö Pardia ry:n (jäljempänä Pardia) ja Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n (jäljempänä Palta, entinen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY) välillä. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (jäljempänä JHL) on tullut osalliseksi X:n työehtosopimukseen vuonna 2013. Ilmailualan Unioni IAU ry (jäljempänä IAU) taas on yhtynyt X:n työehtosopimukseen (2014–2017) työriidan jälkeen vuonna 2015. Ammattiliitto Pro ry (jäljempänä Pro) on tullut osalliseksi X:n työehtosopimukseen samana vuonna.

X:n työehtosopimus on uusittu ajalle 1.2.2017–31.1.2018. Sekä IAU että Pro ovat jättäytyneet pois X:n työehtosopimuksesta edellä mainitulle kaudelle (ks. myös TT 2017:20). Molemmat ovat kuitenkin helmi-maaliskuussa 2017 yhtyneet mainittuun sopimukseen sovitteluprosessin kautta.

Valtakunnansovittelijan 20.3.2017 tekemällä sovintoehdotuksella IAU ja Palta ovat uudistaneet edellä mainitun työehtosopimuksen sovintoehdotuksessa mainituin muutoksin. Hyväksytty sovintoehdotus on sitonut 1.2.2018–20.3.2020 voimassaolevana työehtosopimuksena osapuolia eli IAU:ta ja Paltaa. Riidatonta on, että JHL ja Pardia ovat yhtyneet sopimukseen ja ovat olleet mainittuun työehtosopimukseen osallisia.

X:n matkustamohenkilökunnalle on tehty oma työehtosopimus Paltan ja Pron välillä 1.2.2018 lukien. Matkustamohenkilökuntaa edustanut Pro ei ole enää yhtynyt X Oy:n työehtosopimukseen ajalle 1.2.2018–20.3.2020. Tämän jälkeen osallisia ovat olleet edellä todetusti Palta, Pardia, JHL ja IAU.

Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Ammattiliitto Pro ry ovat sopineet järjestöfuusiosta, jonka mukaan Pardia puretaan siten, että sen toimintaa jatkaa Ammattiliitto Pro 1.1.2019 lukien. X:ssä työskennelleet Pardian edustettavat ovat kuuluneet Ilmailun Henkilöstöyhdistys IHY ry:hyn. IHY ry henkilöjäsenineen on liittynyt Prohon Pardian lakkauttamisen myötä. X:n työntekijät, joiden edustajana Pardia työehtosopimuksessa aiemmin on ollut, ovat tulleet siis Pron jäseniksi. Palta on antanut suostumuksensa sopimuksen siirrolle status quo -periaatteella. Paltan käsityksen mukaan muiden sopijaosapuolten (IAU ja JHL) suostumusta sille, että Pro on tullut Pardian sijaan X:n työehtosopimukseen osalliseksi, ei ole tarvittu. IAU:n käsityksen mukaan tällainen suostumus sen sijaan olisi tarvittu.

Erimielisyys työehtosopimukseen osallisista liitoista on syntynyt 20.3.2017 hyväksytyn sovintoehdotuksen 3.7 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa, jossa IAU on palkkojen yleiskorotuksen määrää koskevan riidan ratkaisemiseksi esittänyt välityslautakunnan asettamista.

KANNE

Vaatimukset

Ilmailualan Unioni IAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen ajalla 1.2.2018–20.3.2020 ovat olleet osallisina yhdistyksinä vain Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Ilmailualan Unioni IAU ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Palkansaajajärjestö Pardia ry, ja että Ammattiliitto Pro ry ei ole tullut Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sijaan osalliseksi työehtosopimukseen 1.1.2019 alkaen ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n suorittamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkoineen.

Perusteet

IAU ei ole antanut suostumustaan siihen, että Pro tulee Pardian sijaan X Oy:tä koskevan työehtosopimuksen sopimusosapuoleksi.

Pardian vastaava lakimies A on lähettänyt IAU:n puheenjohtaja B:lle sopimusluonnoksen työehtosopimusosapuolten vaihtumisesta 23.11.2018. Sopimuksella on ollut tarkoitus saada työehtosopimukseen osallisten yhdistysten suostumus siihen, että Pro tulee Pardian sijaan X Oy:tä koskevan työehtosopimuksen sopimusosapuoleksi. IAU ei antanut tähän suostumustaan ennen Pardian purkautumista.

Pardian purkauduttua Pron puheenjohtaja C on pyytänyt tapaamista IAU:n puheenjohtaja B:n kanssa keskustellakseen Pron yhtymisestä X Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen. C ja B tapasivat asiaan liittyen 31.1.2019, mutta tapaaminen ei johtanut yhteisymmärrykseen Pron yhtymisestä X:n työehtosopimukseen.

Pardian/Pron edellä selostettu menettely osoittaa, että niidenkin tulkinnan mukaan kirjallinen suostumus olisi tarvittu siihen, että Pro tulee osalliseksi Pardian solmimiin sopimuksiin. Pardia/Pro ovat esittäneet kaikille työnantaja- ja työntekijäliitoille, joiden kanssa Pardialla on ollut työehtosopimuksia, vastaavaa kirjallista menettelyä työehtosopimusosapuolten vaihtamiseksi. Tämä on myös vallitseva yleisen työmarkkinaoikeuden mukainen käytäntö, eikä tässä asiassa ole perusteita poiketa siitä.

Paltan esittämä näkemys niin sanotusta status quo -periaatteesta, jonka mukaan toisen työntekijäjärjestön tuleminen alun perin sopimukseen osallisen työntekijäjärjestön sijaan työehtosopimukseen osalliseksi ei tarvitsisi muiden sopimukseen osallisten kuin työnantajaliiton hyväksymisen, ei saa tukea työehtosopimusoikeudesta tai yleisestä työmarkkinaoikeudesta. Paltan näkemyksen hyväksyminen johtaisi siihen, että työehtosopimukseen osallisten joukko olisi avoin pooli, johon voidaan liittyä ja josta voidaan erota noin vain pelkästään työnantajaliiton suostumuksella. Työnantajaliitolla olisi näin ollen monopoliasema määritellä, ketä missäkin sopimuksessa on osallisena.

Työehtosopimuslaki säätelee yksiselitteisesti sen, miten työehtosopimukseen tullaan osalliseksi. Työehtosopimuslaki ei sisällä sopijapuolen vaihdoksesta erityisiä säännöksiä muuta kuin työnantajan vaihtumisen osalta. Työehtosopimuslaki ei tunnista sitä mahdollisuutta, että sopimukseen osallisena olevan työntekijäin yhdistyksen oikeusasema voisi siirtyä kokonaisuudessaan toiselle oikeussubjektille yleisseuraannon nojalla.

Asia on joka tapauksessa ollut oikeudellisesti siinä määrin epäselvä, että IAU:ta ei tule velvoittaa korvaamaan osaksikaan Paltan oikeudenkäyntikuluja.

PALTA RY:N VASTAUS

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Ilmailualan Unioni IAU ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.040 eurolla korkoineen.

Perusteet

Pro on tullut osalliseksi X Oy:n työehtosopimukseen Pardian sijaan Paltan suostumuksella. Palta on antanut suostumuksensa sopimuksen siirrolle status quo -periaatteella. Paltan käsityksen mukaan Pro on tullut Pardian sijaan osalliseksi X:n työehtosopimukseen samoin oikeusvaikutuksin, mitä Pardialla osallisena on ollut. Paltan käsityksen mukaan IAU:n tai JHL:n suostumusta sille, että Pro on tullut Pardian sijaan X:n työehtosopimuksen osalliseksi, ei ole tarvittu, koska edellä mainittujen ammattiliittojen välille ei ole syntynyt mitään oikeuksia tai velvollisuuksia, vaan työehtosopimuksen toinen sopimusosapuoli on ollut Palta. Pardia ei ole ollut JHL:n tai IAU:n sopimusosapuoli. Työehtosopimus on tässä tapauksessa kaksipuolisesti velvoittava sopimus ja toinen sopimuskumppani voi yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan asettaa tilallensa toisen sopimuskumppanin toisen suostumuksella. Näin ollen IAU:n tai JHL:n suostumusta ei asiassa ole tarvittu.

IAU on kieltäytynyt keskustelemasta kannastaan koskien Pardian ja Pron liittofuusiota. Vaikka asia sinänsä on ollut oikeudellisesti epäselvä, edellä todetusta johtuen Palta katsoo, että sen oikeudenkäyntikulut tulee oikeudenkäynnin lopputuloksesta riippumatta joko kokonaan tai osaksi määrätä IAU:n maksettavaksi, koska IAU ei ole edes yrittänyt ratkaista asiaa sovinnollisesti Paltan kanssa. Joka tapauksessa kulut, jotka ovat aiheutuneet valmisteluistunnossa riidattomaksi todettujen seikkojen selvittelystä, on määrättävä IAU:n maksettavaksi.

AMMATTILIITTO PRO RY:N LAUSUMA

Pardian oikeudet ja velvollisuudet ovat siirtyneet Ammattiliitto Pro ry:lle, kun Pardia on edustajakokouksessaan 27.11.2018 päättänyt järjestönsä purkamisesta ja yhdistymisestään Ammattiliitto Pro ry:hyn 1.1.2019 lukien. Tässä yhteydessä muun muassa Pardian nimissä olevat virka- ja työehtosopimukset ovat siirtyneet Prolle ja Pardian jäsenyhdistykset ovat hakeneet Pron jäsenyyttä. X:ssä työskennelleet Pardian edustettavat ovat kuuluneet Ilmailun Henkilöstöyhdistys IHY ry:n, joka henkilöjäsenineen on liittynyt Ammattiliitto Prohon. Palta on työehtosopimuksen toisena osapuolena antanut suostumuksensa X Oy:tä koskevan työehtosopimuksen siirrolle Pardialta Prolle status quo-periaatteella eikä IAU:n (tai JHL:n) suostumusta asiaan ole tarvittu.

Pardia/Pro on kohteliaisuus- ja korrektiussyistä ollut yhteydessä työntekijäliittoihin, joiden kanssa Pardialla on ollut työehtosopimuksia. Pardia/Pro ei ole pyytänyt lupaa muilta työtekijäliitoilta, koska nämä eivät ole olleet Pardia/Pron sopimuskumppaneita. Mikäli liittofuusioiden osalta edellytettäisiin sopimuksen siirrolle toisten samassa työehtosopimuksessa mukana olevien työntekijäjärjestöjen nimenomaista suostumusta, johtaisi tämä siihen, ettei fuusiota tulevaisuudessa tehtäisi, koska olisi olemassa riski sille, että yhdistys menettäisi sopijaosapuolen aseman, vaikka mikään muu ei käytännössä muutu kuin yhdistyksen nimi. Käytännössä täysin ulkopuolinen taho voisi estää liittofuusion vain omia tarkoitusperiään edistääkseen.

Nyt riidanalaisesta asiasta ei ole olemassa varsinaisesti oikeuskäytäntöä siitä huolimatta, että liittofuusioita on viimeisenkin noin kymmenen vuoden aikana tapahtunut useita – muun ohella Teollisuusliiton perustaminen vuonna 2018, Rautatiealan Unionin perustaminen vuonna 2018, Paltan perustaminen vuonna 2011 sekä JHL:n perustaminen vuonna 2005. Nyt ratkaistavana oleva tapaus lienee ensimmäinen kerta, kun jokin työntekijä/toimihenkilösopijaosapuoli ilmoittaa, että sopimuksen siirto ei yhdistykselle käy. Vallitsevan käytännön ja status quo -periaatteen mukaan toisen työntekijäjärjestön hyväksyntää ei kuitenkaan tarvita. Työmarkkinajärjestelmän varsinaiset vastaparit ovat palkansaaja- ja työnantajaosapuoli. Työnantajaosapuolen kanssa sovitaan kollektiivisesti ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muutoin noudatetaan työehtosopimuslain 8 §:n mukaisin työrauhavelvoittein. Vaikka työehtosopimuslaki ei sisällä säännöksiä sopijapuolen vaihdoksesta fuusion kautta, ei laki tällaista kiellä eikä työntekijä-/toimihenkilöjärjestöjen fuusioituminen ole työehtosopimuslain hengen ja tarkoituksen vastaista.

Välitoimi

Työtuomioistuin on 26.6.2019 varannut Ilmailualan Unioni IAU ry:lle, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle ja Ammattiliitto Pro ry:lle mahdollisuuden lausua käsityksensä IAU:n oikeudesta ajaa kannetta asiassa.

IAU RY:N LAUSUMA

Asiavaltuudesta ei ole yleistä säännöstä oikeudenkäymiskaaressa. Työ- ja virkaehtosopimusoikeudellisissa asioissa työtuomioistuimessa asiavaltuus on järjestetty oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 ja 13 §:ssä niin, että kantajina ja pääsääntöisesti myös vastaajina omissa nimissään toimivat työ- ja virkaehtosopimuk­siin osalliset yhdistykset. Se, kenellä on asiavaltuus, riippuu asian laadusta.

Valtakunnansovittelijan 20.3.2017 tekemän ja IAU:n sekä Paltan hyväksymän sovin­toehdotuksen 3.7. kohdan mukaisesti palkantarkistuksesta X Oy:ssä vuonna 2019 neuvotellaan työehtosopimuksen sopijaosapuolten välillä. IAU:n puheenjohtaja on 24.1.2019 ilmoittanut Paltan toimitusjohtaja D:lle, että Paltan toi­mesta palkantarkistusneuvotteluihin on kutsuttu sellaisia tahoja, jotka eivät IAU:n mielestä ole olleet työehtosopimuksen osapuolia. Tästä syystä IAU ja Palta eivät ole päässeet yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä sovintoehdotuksen edellyttä­mässä ajassa 15.2.2019 mennessä. Tämän jälkeen IAU on sovintoehdotuksen 3.7. koh­dan mukaisesti esittänyt riidan ratkaisemiseksi välityslautakunnan asettamista IAU:n ja Paltan välille, johon se on kutsunut valtakunnansovittelijan puheenjohtajaksi.

IAU:n ja Paltan edustajien tapaaminen valtakunnansovittelijan luona järjestettiin 5.3.2019, jonne sovittelija oli kutsunut myös JHL:n ja Pron edustajat. Sovittelija ei kuitenkaan ollut kutsunut viimeksi mainittuja yhdistyksiä paikalle neuvottelemaan palkankorotuksista, vaan todetakseen sen, ettei hänen toimivaltansa piiriin kuulu rat­kaista X:n työehtosopimuksen osapuolia. Välityslautakunnan kokoon kutsumisen edellytyksenä on selvyys työehtosopimusosapuolista. Huolimatta valtakunnansovitte­lijan esille nostamasta ongelmasta Palta, JHL ja Pro sopivat vuoden 2019 palkankoro­tuksesta X Oy:ssä. Sovittu yleiskorotus kohdistuu myös IAU:n jäseniin, jotka eivät hyväksy korotuksen tasoa semminkin, kun sen ovat sopineet tahot, jotka eivät edes edusta heitä.

IAU:lla ja sen jäsenillä on oikeussuojan tarve asiassa. Kyse on järjestäytyneen työmarkkinakentän riidasta. Palta ja Pro voivat sinänsä sopia keskinäisistä velvoitemääräyksistä, mutta eivät myös IAU:n jäseniä koskevista normimääräyksistä kuten palkankorotuksen ta­sosta ilman IAU:n hyväksyntää. Muutoinhan jokainen työehtosopimukseen osallinen järjestö voisi sopia työnantajajärjestön kanssa muutoksia työehtosopimukseen ja nämä muutokset koskisivat kaikkien osallisten järjestöjen jä­seniä huolimatta siitä, hyväksyvätkö muut osalliset nämä muutokset vai eivät. Siksi on IAU:n kannalta välttämätöntä saada työtuo­mioistuimen ratkaisu siitä, onko Pro edes X:n työehtosopimukseen osallisena.

Välityslautakunnan asettaminen on IAU:lle erittäin tärkeää, sillä ainoastaan sen kautta IAU:lla on aidosti mahdollisuus neuvotella palkankorotuksen tasosta sen jäsenille. Välityslautakunta on perusteltua asettaa, sillä olosuhteet ovat muuttuneet siitä, kun sovintoehdotuksen 3.7. kohta vuonna 2017 hyväksyttiin. Yleiskorotuksen taso määriteltiin niin sanottua yleistä linjaa alhaisemmaksi, koska X:n kustannukset nousivat sovintoeh­dotuksen myötä. X:n siirrettyä liikkeenluovutuksella maapalvelutoimintoja tytär­yhtiölleen vuonna 2018 tätä perustetta ei enää ole olemassa.

Paltan menettely asiassa estää IAU:ta käyttämästä sille sovintoehdotuksen 3.7. koh­dassa kuuluvaa oikeutta saada koolle kutsutuksi välityslautakunta ratkaisemaan yleiskorotuksen taso X Oy:ssä vuonna 2019. IAU:n käsityksen mukaan sovintoeh­dotuksen 3.7. kohdan mukaista välityslautakuntaa ei ole mahdollista saada koolle il­man työtuomioistuimen ratkaisua siitä, ketkä ovat X Oy:n työehtosopimuksen osapuolia. Palta tai Pro eivät tule viemään asiaa työtuo­mioistuimen tutkittavaksi.

Edellä esitetyin perustein IAU katsoo, että asian lopputuloksella on merkitystä sen ase­maan sekä oikeuksiin ja näin ollen sillä on asiavaltuus ajaa vireille laittamaansa kan­netta.

PALTA RY:N LAUSUMA

IAU:lla ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta, koska se on riidattomasti X:n työehtosopimuksen osapuoli ja saa nimetä jäsenen sovintoehdotuksen tarkoittamaan välityslautakuntaan. Paltan käsityksen mukaan IAU:lla ei ole asiassa kannevaltaa.

AMMATTILIITTO PRO RY:N LAUSUMA

IAU:lla ei ole asiassa kannevaltaa. Asian lopputuloksella ei ole merkitystä IAU:n asemaan, ei sen oikeuksiin eikä velvollisuuksiin. IAU:lla ei ole oikeussuojan tarvetta, koska se on riidattomasti työehtosopimuksen yksi osapuoli ja sovintoehdotuksessa on sovittu vuoden 2019 palkkojen korotuksesta ja siitä, että IAU on välityslautakunnan jäsen.

TODISTELU

IAU:n kirjallinen todiste

1. IAU:n puheenjohtaja B:n ja Pardian vastaavan lakimiehen A:n välinen sähköpostikirjeenvaihto 23.11.–21.12.2018 ja sopimusluonnos työehtosopimusosapuolten vaihtumisesta.

Paltan kirjallinen todiste

1. Sähköposti B:tlä (IAU) mm. D:lle (Palta) 24.1.2019 ja

E:n sähköposti mm. B:lle 25.1.2019

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Ilmailualan Unioni IAU ry on kanteessaan vaatinut vahvistettavaksi, että X Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen ajalla 1.2.2018–20.3.2020 ovat olleet osallisina yhdistyksinä vain Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Ilmailualan Unioni IAU ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Palkansaajajärjestö Pardia ry, ja että Ammattiliitto Pro ry ei ole tullut Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sijaan osalliseksi työehtosopimukseen 1.1.2019 alkaen.

Työtuomioistuin toteaa, että IAU:lla on X:n työehtosopimukseen osallisena sinänsä oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n mukainen oikeus panna työehtosopimusta koskevassa asiassa kanne vireille ja ajaa sitä työtuomioistuimessa. Palta ja Pro ovat kuitenkin katsoneet, että IAU:lla ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta. Työtuomioistuin toteaa, että kantajalla on oltava riittävä oikeudellinen intressi saada sellainen tuomio, jollaista hän on kanteessaan vaatinut. Oikeussuojan tarve on prosessinedellytys, jonka puuttuminen johtaa siihen, ettei kannetta voida ottaa tutkittavaksi (ks. esim. Antti Jokela, Oikeudenkäynnin asianosaiset ja valmistelu. Oikeudenkäynti II, 2012, s. 246 ja 253 sekä siellä mainittu kirjallisuus).

IAU on katsonut, että sillä on oikeudellinen intressi vaaditusta vahvistamisesta. Perusteenaan se on vedonnut muun ohella seuraaviin seikkoihin. Valtakunnansovittelijan 20.3.2017 tekemän ja IAU:n sekä Paltan hyväksymän sovin­toehdotuksen 3.7. kohdan mukaisesti palkantarkistuksesta X Oy:ssä vuonna 2019 neuvotellaan työehtosopimuksen sopijaosapuolten välillä. Koska palkkaratkaisusta ei ole päästy määräajassa yksimielisyyteen, IAU on sovintoehdotuksen 3.7. kohdan mukaisesti esittänyt asian ratkaisemiseksi välityslautakunnan asettamista. Lautakunnan puheenjohtajaksi kutsuttu valtakunnansovittelija on kuitenkin katsonut, että lautakunnan kokoon kutsumisen edellytyksenä on selvyys työehtosopimuksen osapuolista.

Työtuomioistuin toteaa, että IAU sinänsä on riidattomasti X:ää koskevan työehtosopimuksen osapuoli ja se saa nimetä jäsenen sovintoehdotuksen tarkoittamaan välityslautakuntaan. Lautakunta päättää myös IAU:n jäseniä koskevista palkan yleiskorotuksista. Kun työtuomioistuimessa vireillä oleva riita koskee sitä, onko Pro kyseisen työehtosopimuksen osapuoli eikä lautakuntaa ole mahdollista saada koolle il­man työtuomioistuimen ratkaisua tähän riitakysymykseen, työtuomioistuin katsoo, että IAU:lla on asiassa riittävä oikeussuojan tarve.

Edellä esitetyillä perusteilla asiassa ei ole sellaista ehdottoman prosessinedellytyksen puutetta, jonka vuoksi IAU:n kanne olisi jätettävä tutkimatta.

Pääasia

Pardia on edustajakokouksessaan 27.11.2018 päättänyt järjestönsä purkamisesta ja yhdistymisestään Prohon 1.1.2019 lukien. Tässä yhteydessä Pardian nimissä olevat virka- ja työehtosopimukset ovat siirtyneet Prolle. X:ssä työskennelleet Pardian edustettavat ovat kuuluneet Ilmailun Henkilöstöyhdistys IHY ry:hyn, joka on henkilöjäsenineen liittynyt Prohon. Palta on antanut suostumuksensa sopimuksen siirrolle status quo -periaatteella. Paltan käsityksen mukaan muiden sopijaosapuolten (IAU ja JHL) suostumusta sille, että Pro on tullut Pardian sijaan X:n työehtosopimukseen osalliseksi, ei ole tarvittu. IAU:n käsityksen mukaan tällainen suostumus sen sijaan olisi tarvittu.

Yhdistyslaki ei sisällä säännöksiä fuusiosta eli yhdistysten yhdistämisestä. Käytännössä yhdistyksen sulautuminen toteutetaan siten, että yhdistys puretaan ja sen toiminta siirretään ja jäsenet hyväksytään toisen yhdistyksen jäseniksi (HE 33/2016 vp s. 3). Näin on edellä todetusti toimittu myös Pardian ja Pron järjestöfuusiossa. Työehtosopimuslain 5 §:n mukaan jos jonkin yrityksen haltija on ollut työehtosopimukseen osallinen tai muuten sidottu, siirtyvät hänen seuraajalleen kaikki ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka edeltäjällä työehtosopimuksen mukaan oli. Työehtosopimuslaissa ei ole vastaavaa sopimusseuraantoa koskevaa säännöstä järjestöfuusion tilanteessa.

Ratkaisussa TT 1972:70 Muurarien Liitto ry oli solminut yrityskohtaisen työehtosopimuksen erään yrityksen kanssa. Liitto oli sittemmin yhtynyt Rakennustyöläisten Liittoon, joka oli nostanut kanteen yritystä vastaan. Työtuomioistuin viittasi tuomiossaan työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohtaan, jonka mukaan työehtosopimukseen osallisia ovat ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka jälkeenpäin ovat aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet. Edelleen työtuomioistuin totesi, että vain työehtosopimukseen osallisen työnantajan osalta on lain 5 §:ssä säädetty, että yrityksen siirtyessä uudelle haltijalle myös työehtosopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät. Työtuomioistuin katsoi, että Rakennustyöläisten Liitto ei ollut tullut mainitun työehtosopimuksen osalliseksi, koska se ei ollut työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisella tavalla kirjallisesti yhtynyt työehtosopimukseen eikä kaksipuolisesti velvoittavissa sopimuksissa toinen sopimuskumppani voinut yleistenkään sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan ilman toisen sopimuskumppanin suostumusta asettaa tilallensa sopimuspuolena toista henkilöä. Kanne hylättiin.

Työtuomioistuin toteaa, että nyt käsiteltävässä tapauksessa tilanne on erilainen kuin edellä mainitussa ratkaisussa TT 1972:70. Tässä asiassa työnantajaliitto on antanut suostumuksensa sille, että Pro on tullut Pardian sijaan X:n työehtosopimukseen osalliseksi.

Työehtosopimus on työehtosopimuslain 1 §:n mukaan sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Työehtosopimuksessa voi siten olla useita osapuolia niin työnantaja- kuin työntekijäpuolelta. Työehtosopimus on kuitenkin luonteeltaan kaksipuolinen sitoumus, jolla työnantajapuoli takaa työntekijöille vähimmäistyöehdot ja saa vastikkeena lakisääteisen työrauhan sopimuskaudeksi (ks. esim. Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2012, s. 182).

Pardia on riidattomasti ollut X:n työehtosopimukseen osallinen ja tältä osin sopimuksessa on ollut kyse Paltan ja Pardian välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimukseen osallisten ammattiliittojen välille ei ole syntynyt oikeuksia tai velvollisuuksia. Pardian purkauduttua ja yhdistyttyä Pron kanssa Pardian nimissä olevat virka- ja työehtosopimukset ovat edellä todetusti siirtyneet Prolle. Palta on antanut suostumuksensa sille, että Pro tulee Pardian sijaan X:n työehtosopimuksen osalliseksi. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimuksen osapuoli voi sopimuskumppaninsa suostumuksella asettaa tilallensa toisen. Edellä mainittuihin seikkoihin nähden on työtuomioistuimen näkemyksen mukaan perusteltua katsoa, että nyt käsillä olevassa tilanteessa Pro on tullut Pardian sijaan X:n työehtosopimukseen osalliseksi, kun Palta on antanut siihen suostumuksensa.

Edellä lausutuilla perusteilla kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

IAU on vielä haastehakemuksessaan vaatinut vahvistettavaksi, että X:n työehtosopimukseen 1.2.2018–20.3.2020 ovat osallisina yhdistyksinä vain IAU ja Palta. Valmisteluistunnossa on kuitenkin todettu riidattomaksi, että myös Pardia ja JHL ovat olleet mainittuun sopimukseen osallisia. IAU on velvoitettava korvaamaan Paltan oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet edellä selostetun kysymyksen selvittelystä. Palta on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi yhteensä 3.040 euroa, josta summasta 2.500 euroa on aiheutunut edellä selostetun, valmisteluistunnossa riidattomaksi todetun asian selvittelystä. Kulujen määrä on riidaton.

Koska IAU:lla on asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen tutkittavaksi, asianosaiset saavat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa enemmälti vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ilmailualan Unioni IAU ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n

oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Saarensola, Lavikkala, Tuliara, Pohjola ja Moilanen jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 23.9.2019