TT 2019:110

Työrauhavelvollisuuden rikkominen
Työtaistelutoimenpide
Uhkaus työtaistelutoimenpiteenä

Diaarinumero: R 67/19
Antopäivä: 25.11.2019

Työnantajan tehtyä yhteistoimintaneuvotteluja koskevan esityksen pääluottamusmies oli seuraavana päivänä lähettänyt työnantajalle ilmoituksen lakon alkamisesta. Mainittujen esityksen ja ilmoituksen ajallinen yhteys tuki vahvasti sitä, että ilmoituksella oli ollut painostustarkoitus työnantajaa kohtaan. Työtuomioistuin katsoi, että ilmoittamalla lakosta noin viikko ennen sen alkamista ammattiosasto oli antanut työnantajalle aikaa mahdollisesti muuttaa yhteistoimintaneuvotteluja koskevia suunnitelmiaan. Myös tämä seikka viittasi siihen, että ilmoituksella lakosta oli ollut painostustarkoitus. Ilmoituksessa lakon alkamisesta ei ollut esitetty nimenomaisia vaatimuksia tai ilmoitettu lakolle mitään tiettyä syytä. Tällä ei kuitenkaan ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoi, että pääluottamusmiehen ammattiosaston nimissä tekemällä ilmoituksella lakon alkamisesta oli ollut painostustarkoitus. Kysymys oli siten ollut työtaistelutoimenpiteestä. Ammattiosasto oli työtaistelu-uhan esittämällä rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja tuomittiin sen johdosta hyvityssakkoon.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Teollisuusliitto ry

KUULTAVA

Rauman Isometsän metallityöväen ammattiosasto ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välillä ajalla 8.11.2017–31.10.2020 voimassa olevan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräyksen mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritys X Oy oli yhtiön Rauman toimipaikassa 1.10.2019 kello 9 järjestetyn tiedotustilaisuuden jälkeen antanut yhteistoimintalain 8 luvun mukaisen neuvotteluesityksen henkilöstön edustajille. Neuvotteluesityksen mukaan työnantajan suunnitelmissa oli mahdollinen konsernin toimintojen kehittäminen, jolla saattoi olla henkilöstövaikutuksia Rauman tehtaan messinkivalmistuksen osalta.

Seuraavana päivänä eli 2.10.2019 Rauman Isometsän metallityöväen ammattiosasto ry:tä (jäljempänä ammattiosasto) edustava pääluottamusmies ja ammattiosaston sihteeri A toimitti työnantajalle ilmoituksen lakon alkamisesta pian työntekijöiden päätettyä asiasta. Ilmoituksen mukaan lakko alkaisi torstaina 10.10.2019 kello 22 ja päättyisi perjantaina 11.10.2019 kello 22. Lakko koskisi toteutuessaan yhteensä noin 350 Rauman toimipaikan tuotannon työntekijää.

Ammattiosastossa oli noin 450 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Rauman Isometsän metallityöväen ammattiosasto ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- velvoittaa Rauman Isometsän metallityöväen ammattiosasto ry:n korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla korkoineen.

Perusteet

Lakkoa koskevan ilmoituksen antamisajankohta huomioon ottaen työtaistelun uhka ja painostustarkoitus kohdistuivat työehtosopimuksen 6 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Lakko olisi mielenilmaus sitä vastaan, että työnantaja oli ilmoittanut yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta.

Ammattiosasto rikkoi sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa työrauhavelvollisuutta uhkaamalla työnantajaa työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaisella työtaistelulla. Ammattiosastoa edustava pääluottamusmies toimitti itse ja omissa nimissään työnantajalle ilmoituksen työtaistelusta. Työnantaja oli vaatinut pääluottamusmieheltä tehokkaita toimia työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto vastasi edustajansa menettelystä.

Teknologiateollisuus ry on hyväksynyt Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen määrän osalta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teollisuusliitto ry ja Rauman Isometsän metallityöväen ammattiosasto ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että työtuomioistuin

- hylkää kanteen ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 960 eurolla korkoineen.

Perusteet

Mielenilmausta ei ollut päätetty järjestää yhteistoimintaneuvotteluesitystä vastaan, vaan sen puolesta, että työnantaja yleisesti ottaen pitäisi työntekijät tietoisina ja mukana yhtiön tulevaisuuden suunnittelussa. Pääluottamusmies oli koko ajan tehnyt selväksi, että hän osallistuisi yhteistoimintamenettelyihin täysipainoisesti ja aktiivisesti, vaikka työt keskeytyisivätkin ilmoitetun henkilöstön osalta mielenilmauksen ajaksi.

Ammattiosasto ei ollut rikkonut työrauhavelvollisuutta eikä laiminlyönyt valvontavelvollisuutta. Työnantaja ei ollut vaatinut pääluottamusmieheltä tehokkaita toimia työrauhan palauttamiseksi, eikä siihen ollut edes ollut tarvetta, koska työrauhaa ei ollut rikottu.

A oli ilmoituksessaan todennut jo tapahtuneen kollektiivisen päätöksen mielenilmaukseen ryhtymisestä. Kyse oli tavanmukaisesta ilmoituksesta liittyen tulevaan mielenilmaukseen, ei minkäänlaisesta uhkauksesta tai uhkavaatimuksesta (vertaa TT 2008:32, TT 2007:95 ja TT 2005:108). Tätä käsitystä tuki erityisesti ilmoituksen sisältö ja sanamuoto. Työnantajalle ei esitetty minkäänlaista uhkavaatimusta siitä, että työnantajan toimiessa tai jättämällä toimimatta jollain tavalla työntekijät rikkoisivat työrauhaa tai olisivat sitä rikkomatta, eikä työnantajaa painostettu. Työntekijät eivät jääneet odottamaan työnantajan vastausta mihinkään uhkavaatimukseensa, vaan he toteuttavat mielenilmauksen sopimallaan ja ilmoittamallaan tavalla.

Ammattiosaston edustajat tekivät voitavansa, jotta työnantajalle jäisi runsaasti aikaa varautua töiden keskeytymiseen. Mikäli pääluottamusmies A ei olisi välittömästi ilmoittanut työnantajalle tulevasta mielenilmauksesta, tilanne olisi ollut työnantajan kannalta yllättävä ja voinut aiheuttaa huomattavia vahinkoja verrattuna siihen, että asiasta ilmoitettiin heti. Pääluottamusmies vetosi tehokkaasti työntekijöihin, minkä johdosta töiden keskeytymistä saatiin lykättyä yli viikolla siitä, kun työntekijöiden mielenrauhaa oli järkytetty ilmoituksella mahdollisia henkilöstövähennyksiä pohjustavista yhteistoimintaneuvotteluista. Pääluottamusmiehen lisäksi myös ammattiosaston puheenjohtaja B rauhoitteli tilannetta välittömästi yhteistoimintaneuvotteluja koskevan uutisen jälkeen. Ammattiosaston edustajien toiminnan ansiosta tuotanto voitiin ajaa hallitusti alas kaikki mahdolliset haitat ja vahingot minimoiden.

Mahdollisen hyvityssakon määrää harkittaessa tuli joka tapauksessa ottaa huomioon pääluottamusmiehen vahinkoja estävä toiminta ja ammattiosaston koko.

Teollisuusliitto ry on hyväksynyt Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen määrän osalta.

TODISTELU

Kantajan, vastaajan ja kuultavan kirjallinen todiste

1. Tiedote taukopaikoille 2.10.2019

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteellä uhkaaminen

Rauman Isometsän metallityöväen ammattiosasto ry:tä edustava pääluottamusmies ja ammattiosaston sihteeri A toimitti pian työntekijöiden päätettyä asiasta työnantajalle 2.10.2019 ilmoituksen lakon alkamisesta. Ilmoituksen mukaan lakko alkaisi torstaina 10.10.2019 kello 22 ja päättyisi perjantaina 11.10.2019 kello 22. Lakko koskisi toteutuessaan yhteensä noin 350 Rauman toimipaikan tuotannon työntekijää.

Edellä mainitun ilmoituksen otsikkona on "Tiedote taukopaikoille" ja sisältö on seuraava:

"Rauman Isometsän Metallityöväenliiton ammattiosasto 299 on päättänyt 2.10. julistaa lakon X:n Rauman tehtaalle. Lakko alkaa torstaina 10.10. kello 22 ja päättyy perjantaina 11.10. kello 22, kattaen kolme kahdeksan tunnin työvuoroa. Lakko koskee kaikkia tuotannon töitä. Lakosta on ilmoitettu työnantajalle 2.10.2019.

Lisätietoja:

A, pääluottamusmies, X

Puh. - - "

Työtuomioistuin katsoo, että pääluottamusmiehen ilmoituksen perusteella työnantaja on voinut perustellusti ymmärtää, että lakko todennäköisesti tultaisiin järjestämään eli työtaistelun mahdollisuus oli todellinen. Teknologiateollisuus ry on pitänyt viestiä työtaistelulla uhkaamisena kun taas Teollisuusliitto ry:n ja Rauman Isometsän metallityöväen ammattiosasto ry:n mukaan viesti oli tavanomainen ilmoitus tulevasta työtaistelusta.

Työtuomioistuin katsoo, että esimerkiksi vahinkojen minimoimiseksi voi olla työnantajan kannalta toivottavaa, että työntekijäpuoli ilmoittaa tulevasta työtaistelusta ennakolta. Sen johdosta ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia ilmoituksia aiotusta työtaistelutoimenpiteestä pidetään työtaistelulla uhkaamisena, joka voi johtaa velvollisuuteen maksaa hyvityssakkoa. Se, onko kysymys työtaistelulla uhkaamisesta vai aiotusta työtaistelusta tehdystä ilmoituksesta, on ratkaistava tapauskohtaisesti ilmi tulleita seikkoja kokonaisuutena arvioiden.

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa työtaistelutoimenpiteiksi on vakiintuneesti katsottu työntekijä- tai työnantajapuolen kollektiiviset, joukkoluonteiset painostustoimet, jotka suunnataan vastapuoleen tämän tai kolmannen osapuolen taivuttamiseksi hyväksymään esitetyt vaatimukset. Työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkkeihin kuuluu se, että sillä ajetaan yhteistä tavoitetta, jonka saavuttamiseksi vastapuolta painostetaan. Painostaminen voi ilmetä myös vastalauseen esittämisenä (ulosmarssi). Jos painostustarkoitus jää näyttämättä, kysymys ei ole työtaistelutoimenpiteestä (esimerkiksi TT 2005:129). Painostustarkoitus saatetaan todeta silloin, jos toimenpiteellä on riittävä ajallinen ja asiallinen yhteys työpaikalla käytäviin neuvotteluihin tai siellä ilmenneeseen erimielisyyteen. Painostustarkoitus todetaan usein sillä perusteella, että työntekijät ovat toimenpiteen yhteydessä esittäneet vaatimuksia työnantajalle. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, Helsinki 2012, s. 186–188)

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä työtaistelulla uhkaamiseen onkin usein liittynyt työntekijäpuolen esittämiä nimenomaisia vaatimuksia työnantajalle (esimerkiksi TT 2015:99, TT 2014:149, TT 2013:179 ja TT 2013:87). Käsillä olevassa asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että ammattiosasto, sen edustajat tai työntekijät olisivat esittäneet työnantajalle joitain nimenomaisia vaatimuksia, uhkauksia tai toimintavaihtoehtoja, eikä myöskään siitä, että työnantajaa olisi muuten kehotettu toimimaan tai olemaan toimimatta tietyllä tavalla. Pääluottamusmiehen ilmoituksessa ei ole myöskään millään tavalla annettu ymmärtää, että esimerkiksi työnantajan toimiminen tietyllä tavalla voisi johtaa aiotun työtaistelutoimenpiteen peruuttamiseen.

Työtuomioistuin katsoo, että sillä, että ilmoituksessa lakon alkamisesta ei ole esitetty nimenomaisia vaatimuksia tai ilmoitettu lakolle mitään tiettyä syytä, ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä. Pääluottamusmies on lähettänyt ilmoituksen lakon alkamisesta seuraavana päivänä siitä, kun työnantaja oli antanut esityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi. Tämä seikka tukee vahvasti käsitystä, jonka mukaan ilmoituksella on ollut painostustarkoitus työnantajaa kohtaan siten, että sillä on pyritty vaikuttamaan yhteistoimintaneuvottelujen aloittamiseen tai mahdollisiin myöhemmin käytäviin neuvotteluihin. Lisäksi on otettava huomioon, että ilmoitus lakosta, joka alkaisi 10.10.2019, oli annettu 2.10.2019. Työtuomioistuin katsoo, että ilmoittamalla lakosta hyvissä ajoin ammattiosasto on käsillä olevassa asiassa käytännössä antanut työnantajalle aikaa mahdollisesti muuttaa yhteistoimintaneuvotteluja koskevia suunnitelmiaan. Myös tämä seikka viittaa siihen, että ilmoituksella lakosta on ollut yhteistoimintaneuvotteluihin liittyviä tarkoitusperiä eli työnantajaan kohdistunut painostustarkoitus.

Edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo asiassa tulleen näytetyksi, että pääluottamusmiehen ammattiosaston nimissä tekemällä ilmoituksella lakon alkamisesta on ollut painostustarkoitus. Kysymys on siten ollut työtaistelutoimenpiteestä. Työtaistelu-uhan esittämällä ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Tuomittavan hyvityssakon määrässä on otettu huomioon työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa mainitut seikat ja työtuomioistuimen ratkaisukäytäntö.

Oikeudenkäyntikulut

Rauman Isometsän metallityöväen ammattiosasto ry häviää asian. Mainittu yhdistys on siten oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Vastaaja ja kuultava ovat hyväksyneet Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen määrän osalta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rauman Isometsän metallityöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa.

Rauman Isometsän metallityöväen ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarensola, Lindström, Mänttäri, Tähkäpää ja Stenholm jäseninä. Esittelijä on ollut Snellman-Valtonen.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 25.11.2019