TT 2019:116

Työehtosopimuksen tulkinta
Vahvuuslaskenta
Alihankinta

Diaarinumero: R 52/18
Antopäivä: 27.11.2019

Ahtausalan yrityksen tuli ottaa käyttämänsä alihankkijan työntekijät huomioon tilapäisinä työntekijöinä tehdessään ahtausalan työehtosopimuksessa tarkoitetun vahvuuslaskennan. Asiassa oli kysymys siitä, miten vahvuuslaskenta tuli tehdä alihankkijan työntekijöiden osalta. Kanteessa vaadittiin vahvistettavaksi, että ahtausalan yritys oli toiminut työehtosopimuksen vastaisesti vahvuuslaskentaa tehdessään, kun se oli laskenut yhteen alihankkijan työntekijöiden tekemät työt tunteina ja jakanut yhteenlasketun työtuntimäärän kahdeksalla muodostaen tällä tavoin saadusta osamäärästä laskennallisia työvuoroja.

Asiassa jäi näyttämättä, että työehtosopimukseen osallisilla olisi ollut yhteinen tarkoitus siitä, miten vahvuuslaskenta tuli suorittaa alihankkijan työntekijöiden osalta. Asiassa ei myöskään osoitettu noudatetun mitään yhteisesti hyväksyttyä ja vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Työtuomioistuin katsoi työehtosopimuksen sanamuodon tukevan kannetta. Kanne hyväksyttiin.

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

Satamaoperaattorit ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Tilapäisten työntekijöiden vakinaistamista koskeva vahvuuslaskenta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.6.2019

Pääkäsittely 8.10.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisessä ahtausalan työehtosopimuksessa 1.2.2017–31.1.2019 (31.1.2021) on muun ohella seuraavat määräykset.

1. YLEISET TYÖEHDOT

1 § Soveltamisala; vakinaiset työntekijät

---

3. Yrityksen vakinaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 90 % ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärästä. Vakinaisten työntekijöiden määrä lasketaan seuraavasti:

Ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärä on toistaiseksi voimassa

olevissa työsuhteissa olevien vakinaisten työntekijöiden kirjavahvuus tarkastelujakson lopussa lisättynä keskimääräisellä päivittäisellä tilapäisten ahtaajien määrällä. Tästä kokonaismäärästä voi tilapäisiä työntekijöitä olla korkeintaan 10 %.

Keskimääräinen päivittäinen tilapäisten työntekijöiden määrä saadaan jakamalla tarkastelujakson aikana säännöllisen kaksivuorotyön työvuoroissa työssä olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärä arkipäivien lukumäärällä. Arkipäivien lukumäärässä otetaan huomioon ainoastaan ¼ lauantaipäivistä. Työvuorossa olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät. Tilapäiseksi työntekijäksi ei lasketa samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä. Lastinkäsittelytyötä tekevä tilapäinen työntekijä katsotaan vahvuuslaskennassa aina käyttäjäyrityksen tilapäiseksi työntekijäksi.

Laskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Työnantajan on esitettävä tarkastelujakson päättymisen jälkeen luottamusmiehelle 15.1 ja 15.7 mennessä laskennan perusteet ja tulos. AKT:lle laskennan perusteet ja tulos esitetään 1.2. ja 1.8. mennessä. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä. Ammattiosasto kuulee kyseisen yrityksen luottamusmiestä ennen asian käsittelyä ja ottaa luottamusmiehen näkökannan huomioon.

---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Ahtausalan työehtosopimus edellyttää puolivuosittain tehtävää vahvuuslaskentaa. Laskennassa on tarkoitus määrittää, kuinka suuren osan yhtiössä tehdystä työstä ovat tehneet yhtäältä ahtausalan työehtosopimuksen tarkoittamat vakituiset työntekijät ja toisaalta tilapäiset työntekijät. Laskenta tehdään, koska työehtosopimuksen mukaan tilapäisten työntekijöiden osuus saa olla enintään kymmenen prosenttia työntekijöiden kokonaismäärästä. Jos osuus on ollut laskennan kohteena olevan puolivuotiskauden aikana enemmän kuin kymmenen prosenttia, yhtiön tulee vakinaistaa niin monta tilapäistä työntekijää, että tilapäisten työntekijöiden osuus alenee korkeintaan kymmeneksi prosentiksi.

X Oy käyttää satamassaan alihankkijana nostoalan yritystä nimeltä A Oy. Alihankkijan työntekijät on X Oy:n vahvuuslaskennassa otettava huomioon tilapäisinä työntekijöinä.

X Oy on tehnyt työehtosopimuksessa tarkoitetun vahvuuslaskennan alihankkijansa työntekijöiden osalta tunnin tarkkuudella siten, että alihankkijan työntekijöiden tekemät työtunnit on laskettu yhteen vahvuuslaskentakaudelta ja saatu tuntimäärä jaettu kahdeksalla. X Oy on käyttänyt jakolaskun tulosta vahvuuslaskennassa alihankkijan työntekijöiden tekemien työvuorojen määränä.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy on menetellyt Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n 3 kohdan kolmannen kappaleen vastaisesti vahvuuslaskentaa tehdessään, kun se on laskenut yhteen käyttämänsä alihankkijan työntekijöiden tekemät työt tunteina ja jakanut yhteenlasketun työtuntimäärän kahdeksalla muodostaen tällä tavoin saadusta osamäärästä laskennallisia työvuoroja, ja

- velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n arvonlisäveron osuuden sisältävät oikeudenkäyntikulut 10.556,40 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n 3 kohdan kolmannessa kappaleessa on määrätty, että vahvuuslaskennassa tilapäisten työntekijöiden päivittäinen määrä lasketaan työvuorokohtaisesti. Työehtosopimuksen osapuolet eivät ole sopineet, että alihankkijoiden työntekijöiden osalta poikettaisiin mainitusta laskentasäännöstä. X Oy on ollut velvollinen noudattamaan mainittua työehtosopimuksen työvuorokohtaista laskentasääntöä. Myös Suomen suurimpiin ahtausyhtiöihin kuuluva B Oy toteuttaa alihankkijoiden vahvuuslaskennan mainitun työehtosopimuksen laskentasäännön mukaisesti työvuoroittain.

Työtuomioistuimen tuomion TT 2017:35 mukaan ahtaustoimintaa harjoittavan yhtiön käyttämän alihankkijan työntekijöiden tekemiin työvuoroihin tulee soveltaa samaa laskentasääntöä ja samoja laskentaperusteita kuin muihin tilapäisiin työntekijöihin.

Työehtosopimuksen mukaisessa vahvuuslaskennassa merkitystä ei ole työntekijän työvuoron pituudella vaan ainoastaan työehtosopimuksen mukaisen työvuoron aikana työskennelleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärällä. Esimerkiksi tilapäisen ahtaajan tehtyä kahteen työvuoroon sijoittuvan työrupeaman työntekijä on otettava vahvuuslaskennassa huomioon kahden työvuoron osalta.

X Oy on soveltanut työehtosopimusmääräyksen mukaista laskentasääntöä väärin. Alihankkija on ollut sidottu ahtausalan työehtosopimuksen työvuoro- ja työaikajärjestelmään työskennellessään satama-alueella ahtaustöissä. Alihankkija on noudattanut X Oy:n työvuoroja ja työaikoja.

VASTAUS

Vaatimukset

Satamaoperaattorit ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut ilman arvonlisäveron osuutta 27.240 eurolla korkoineen.

Perusteet

Asiassa on kysymys siitä, miten alihankkijan satamaoperaattorille tekemä työ otetaan huomioon ahtausalan työehtosopimuksen mukaisessa vahvuuslaskennassa. Alihankinta on määritelty ahtausalan työehtosopimuksen osana noudatettavan, 4.6.1997 solmitun TT-SAK yleissopimuksen 8 kohdassa.

X Oy on tehnyt alihankkijansa työntekijöitä koskevan vahvuuslaskennan työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n 3 kohdan kolmannen kappaleen mukaisesti. Ahtausalalla ei ole vahvuuslaskennalle yhdessä sovittua laskentasääntöä ja laskentaperusteita, jotka edellyttäisivät kanteessa tarkoitettua vuorokohtaista laskentaa. Vahvuuslaskennan tarkoituksena on varmistaa, että vähintään 90 prosenttia satamaoperaattorin teettämästä työstä pysyy yhtiön vakinaisten työntekijöiden tehtävänä. Kun satamaoperaattorin alihankkijalla teettämä työ otetaan huomioon tunnin tarkkuudella, tämä tarkoitus saavutetaan parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Alihankkijoiden työntekijät ovat monella tavoin eri asemassa kuin satamaoperaattorin suoraan käyttämät vuokratyöntekijät. X Oy:n alihankkija ei noudata X Oy:n työvuoroja, ja alihankkijan työntekijät työskentelevät eri työehtosopimuksen alla. He tekevät työtä työnantajayhtiölleen ja sen eri asiakkaille työnantajansa osoittamina aikoina eripituisissa työrupeamissa. Alihankkijalla ei ole velvollisuutta pitää työntekijöidensä työstä sataman työvuorojen kellonaikoihin kytkettyä työaikakirjanpitoa. X Oy saa alihankkijaltaan jälkikäteen tiedon alihankkijan työntekijöiden X Oy:n hyväksi tekemän työn määrästä tarkastelujakson aikana tunnin tarkkuudella. Tämän jälkeen X Oy muuntaa tuntimäärän ahtausalan työvuorojen määräksi jakamalla sen kahdeksalla.

Satamaoperaattori tilaa alihankkijalta tietyn työn. Alihankkija päättää, kenellä tai keillä omilla työntekijöillään ja kuinka monella työntekijällä se suorittaa tilatun työn. Työtä saatetaan tehdä alihankkijan useamman työntekijän voimin samaan aikaan tai niin, että yksi henkilö tekee ensin työtä jonkin aikaa, jonka jälkeen seuraava työntekijä jatkaa sitä ennen kuin kolmas tulee ja tekee työn loppuun. Tämä alihankkijan usean työntekijän työrupeama saattaa alkaa ja päättyä satamaoperaattorin yhden työvuoron aikana tai se saattaa kestää useamman päivän. Alihankkijan työntekijöiden vaihtuminen työrupeaman aikana saattaa osua tai olla osumatta satamaoperaattorin soveltamien työvuorojen vaihtumisiin. Alihankkijan työntekijä, joka tekee työtä satamaoperaattorin hyväksi, saattaa vaihtelevan pituisen työvuoronsa aikana tehdä välillä työtä myös oman työnantajansa hyväksi tai työnantajansa toisen asiakkaan hyväksi. Tilaaja ei pysty vaikuttamaan siihen, miten alihankkija hoitaa siltä tilatun työn, kunhan työ hoidetaan.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2017:35 ei ole vahvistettu, että satamaoperaattorin muuta työehtosopimusta soveltavien alihankkijoiden työntekijöiden työ otettaisiin huomioon samoilla laskentasäännöillä ja -kaavoilla kuin satamaoperaattorin omien, ahtausalan työehtosopimuksen alaisten tilapäisten työntekijöiden tekemä työ. Useissa tapauksissa tähän ei ole aihetta eikä se olisi mahdollistakaan. Alihankkijoiden osalta on lisäksi epäselvää, miten satamaoperaattori voisi vakinaistaa toisen työnantajan palveluksessa olevan työntekijän.

Satamaoperaattorit ry on ohjeistanut jäsenyrityksiään työtuntikohtaiseen vahvuuslaskentaan juuri niistä syistä, joita edellä on esitetty. Satamaoperaattorit ry:n käsityksen mukaan joissain sen jäsenyrityksissä, joissa alihankkijoiden työntekijät tekevät työtään ahtaajien työvuorojen mukaisesti, saatetaan kuitenkin käyttää työvuorokohtaista laskentaa. Se on yrityksille näissä tilanteissa helpompaa ja johtaa käytännössä samaan lopputulokseen kuin tuntikohtainen laskenta. Satamaoperaattorit ry:llä ei ole tarkempaa tietoa kanteessa mainitun B Oy:n noudattamasta käytännöstä.

TODISTELU

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. X Oy:n 11.1.2018 päivätty vahvuuslaskenta ajalta 1.7.–31.12.2017

2. Työehtosopimusosapuolten neuvottelutulos 27.9.2017 työtuomioistuimen tuomion

TT 2017:35 soveltamisesta

3. Satamaoperaattorit ry:n jäsenistölleen 17.10.2017 antama työsuhdetiedote 7/2017

4. Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen erimielisyysmuistio 20.8.2018 C Oy:n asiassa

5. A Oy:n ja X Oy:n välinen sopimus 20.6.2018

6. D Oy:n ja E Oy:n välinen sopimus 4.7.2017 alusten purkauksen ja lastauksen yhteydessä tehtävästä konetyöstä

Vastaajan ja kuultavan esittämä muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Työtuomioistuimen tuomio TT 2019:47

Kantajan henkilötodistelu

1. F

2. G

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. H, todistelutarkoituksessa

2. I

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen tulkinta

Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 2017:35 katsonut, että ahtausalan yrityksen tuli ottaa omassa vahvuuslaskennassaan tilapäisinä työntekijöinä huomioon käyttämänsä alihankkijan tilapäiset ja vakituiset työntekijät. Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että X Oy:n on otettava käyttämänsä alihankkijan A Oy:n työntekijät huomioon tilapäisinä työntekijöinä ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa vahvuuslaskennassa. Asiassa on kysymys siitä, miten vahvuuslaskenta on tullut tehdä alihankkijan työntekijöiden osalta.

Ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n 3 kohdan kolmas kappale kuuluu seuraavasti: "Keskimääräinen päivittäinen tilapäisten työntekijöiden määrä saadaan jakamalla tarkastelujakson aikana säännöllisen kaksivuorotyön työvuoroissa työssä olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärä arkipäivien lukumäärällä. Arkipäivien lukumäärässä otetaan huomioon ainoastaan ¼ lauantaipäivistä. Työvuorossa olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät. Tilapäiseksi työntekijäksi ei lasketa samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä."

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimussihteeri F on kertonut osallistuneensa ahtausalan työehtosopimusneuvotteluihin vuodesta 2000 lähtien. F:n mukaan vuoden 2008 vaiheilla vahvuuslaskenta oli muuttunut täysin ja oli sovittu vahvuuslaskentakaavasta. F:n mukaan ahtausyrityksen oma tilapäinen työntekijä otettiin vahvuuslaskennassa huomioon työvuorokohtaisesti. Ahtausalan työehtosopimuksen työvuorokohtainen vahvuuslaskenta tarkoitti käytännössä sitä, että työntekijän tehdessä vajaankin työvuoron se laskettiin vahvuuslaskennassa yhdeksi työvuoroksi. Jos työntekijä jäi oman työvuoronsa jälkeen ylityöhön, ylityö katsottiin vahvuuslaskennassa toiseksi työvuoroksi. Yksittäisen työntekijän työvuoron aikana tekemän työrupeaman kestolla ei siten ollut vahvuuslaskennan kannalta merkitystä. F:n mukaan Satamaoperaattorit ry:llä ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:llä ei ollut ollut vahvuuslaskentakaavasta koskaan erimielisyyttä työnantajan omien tilapäisten työntekijöiden osalta.

F on kertonut, että vahvuuslaskennasta ei ollut sovittu mitään erityisesti alihankinnan osalta niissä työehtosopimusneuvotteluissa, joissa hän oli ollut mukana. F oli ollut mukana myös Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisissä neuvotteluissa, jotka olivat koskeneet työtuomioistuimen ratkaisun TT 2017:35 soveltamista, eikä nyt käsiteltävänä oleva riitakysymys ollut ollut myöskään näissä neuvotteluissa esillä.

Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja H on kertonut, että heidän jäsenyrityksissään alihankkijoita ei ollut otettu vahvuuslaskennassa huomioon ennen työtuomioistuimen tuomiota TT 2017:35. H:n mukaan mainitun tuomion jälkeen Satamaoperaattorit ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry olivat laatineet neuvottelutuloksen eli yhteiset linjaukset siitä, missä tilanteissa alihankkijat oli otettava huomioon vahvuuslaskennassa, mutta laskennan teknisestä suorittamisesta ei ollut neuvoteltu. Neuvottelutuloksessa oli todettu, että alihankinta otettaisiin vahvuuslaskennassa ensimmäisen kerran huomioon vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla. H on kertonut, että neuvottelujen jälkeen Satamaoperaattorit ry oli toimittanut jäsenistölleen 17.10.2017 päivätyn työsuhdetiedotteen, jossa oli todettu paitsi mainittu neuvottelutulos, myös se, että vahvuuslaskenta tuli tehdä alihankinnan osalta tuntikohtaisesti.

H on kertonut soittaneensa sittemmin vajaalle 20 suurimmalle Satamaoperaattorit ry:n noin 40 jäsenyrityksestä. Näistä yrityksistä noin kolmasosassa ei ylipäätään esiintynyt sellaisia tilanteita, että alihankinta tulisi huomioida vahvuuslaskennassa. Kolmasosassa yrityksiä alihankkijaa taas käytettiin niin kiinteästi yhdessä ahtaajien kanssa, että käytännössä alihankkija noudatti ahtaajien työvuoroja. Osassa näitä tapauksia alihankkija oli sidottu ahtausalan työehtosopimukseen, jolloin ahtaajien työvuorojen noudattaminen oli pakollista. Osassa tapauksia alihankkija oli tosin sidottu muuhun työehtosopimukseen mutta alihankkijan työ oli niin vahvasti sidoksissa ahtaajien työhön, että sitä tehtiin ahtaajien työvuorojen mukaisesti. Moni näistä yrityksistä, kuten esimerkiksi B Oy, oli yksinkertaisuuden vuoksi päätynyt laskemaan myös alihankkijan työt työvuorokohtaisesti. Noin kolmasosassa yrityksistä laskenta siis tehtiin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n kannan mukaisesti, mikä ei kuitenkaan johtunut tulkintanäkökohdista vaan tarkoituksenmukaisuussyistä. Kolmasosassa yrityksiä työtuntikohtaisuus taas korostui erittäin voimakkaasti ja työvuorokohtainen laskenta johtaisi hankalaan lopputulokseen.

F:n kertomuksesta ilmenee, että ahtausalan työehtosopimuksen mukainen vahvuuslaskenta tehdään omien tilapäisten työntekijöiden osalta työvuorokohtaisesti, eikä työehtosopimukseen osallisilla ole ollut tästä mitään erimielisyyttä.

Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että työehtosopimukseen osallisilla olisi ollut yhteinen tarkoitus siitä, miten vahvuuslaskenta tuli suorittaa alihankkijan työntekijöiden osalta. F:n kertomuksesta päinvastoin ilmenee, että vahvuuslaskennan suorittamisesta alihankkijoiden osalta ei ole sovittu työehtosopimusneuvotteluissa. Lisäksi F:n ja H:n kertomuksista ilmenee, etteivät työehtosopimusosapuolet ole sopineet vahvuuslaskennan teknisestä toteuttamisesta alihankkijoiden osalta myöskään niissä neuvotteluissa, jotka koskivat työtuomioistuimen ratkaisun TT 2017:35 soveltamista. Näiltä osin kertomuksia tukee kirjallisena todisteena esitetty työehtosopimusosapuolten 27.9.2017 päivätty neuvottelutulos, jossa ei ole kirjauksia siitä, perustuuko vahvuuslaskenta työtunti- vai työvuorokohtaiseen tarkasteluun.

Kirjallisena todisteena esitetty Satamaoperaattorit ry:n jäsenistölleen 17.10.2017 laatima työsuhdetiedote 7/2017 on otsikoitu soveltamisohjeeksi alihankinnan huomioonottamisesta vahvuuslaskennan yhteydessä. Soveltamisohjeessa on todettu, että Satamaoperaattorit ry oli keväästä lähtien neuvotellut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n kanssa edellä mainitun tuomion soveltamisesta. Ohjeessa on nimenomaisesti todettu, että osassa asioista ei ollut saatu aikaan neuvotteluratkaisua, joten niiden asioiden osalta soveltamisohjeessa todetaan Satamaoperaattorit ry:n tulkinta. Ohjeen mukaan alihankkijan tekemät työtunnit otetaan vahvuuslaskennassa huomioon henkilötyötunteina, jotka muutetaan laskennallisesti kokonaisiksi työvuoroiksi. Ohjeesta ei ilmene, onko työtuntien muuttaminen laskennallisesti työvuoroiksi asia, josta Satamaoperaattorit ry:n käsityksen mukaan oli syntynyt neuvotteluratkaisu. Työehtosopimusneuvotteluista ja työtuomioistuimen tuomion TT 2017:35 soveltamisesta käydyistä neuvotteluista esitetty selvitys huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että laskentatavan osalta kysymyksessä on Satamaoperaattorit ry:n yksipuolisesti antama ohjeistus, joka ei vastannut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n tulkintaa.

Työtuomioistuimen tuomio TT 2017:35 on annettu 7.3.2017. H:n kertomuksesta ja kirjallisena todisteena esitetystä, 27.9.2017 päivätystä neuvottelutuloksesta ilmenee, että työehtosopimusosapuolet olivat sopineet, että alihankinta otettaisiin huomioon vahvuuslaskennassa ensimmäisen kerran vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla. Pääluottamusmies G on kertonut, että riitaa oli tullut jo tuota ajanjaksoa koskeneesta vahvuuslaskennasta. Työtuomioistuin toteaa, että käsillä oleva asia on tullut työtuomioistuimessa vireille 29.5.2018. Asia on siis riitautunut varsin pian. H:n kertomuksesta ilmenee edelleen, että Satamaoperaattorit ry:n jäsenyrityksistä osa on noudattanut työvuorokohtaista laskentaa, osa taas ei, ja osalla puolestaan ei ole ollut lainkaan alihankintatilanteita, jotka tulisi ottaa huomioon vahvuuslaskennassa. Asiassa ei siten ole osoitettu noudatetun mitään yhteisesti hyväksyttyä ja vakiintunutta soveltamiskäytäntöä.

Työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n 3 kohdan kolmannessa kappaleessa mainitaan "vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät". Työtuomioistuin katsoo, että sanamuoto tukee enemmän Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vetoamaa laskentatapaa eli työvuorokohtaista vahvuuslaskentaa kuin Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n kantaa asiassa. Sanamuoto ei tue käsitystä, jonka mukaan laskenta tulisi suorittaa eri tavalla alihankkijoiden työntekijöiden ja omien tilapäisten työntekijöiden osalta.

Satamaoperaattorit ry ja X Oy ovat pyrkineet todistelulla osoittamaan käytännön ongelmia, joihin kanteen mukainen työvuorokohtainen laskentatapa voi johtaa. H on kertonut, että toisin kuin satamaoperaattorin omat vakituiset ja tilapäiset työntekijät, alihankkijan työntekijät olivat vapaita siirtymään toisiin töihin, kun alihankkijalta tilattu työ oli tehty, vaikka työtä ei olisi tehty kahdeksaa tuntia. F ja G ovat toisaalta kertoneet, että myös satamaoperaattorin omien tilapäisten työntekijöiden osalta tuli tilanteita, joissa työntekijät tekivät töitä vähemmän kuin täyden työvuoron, jos tietty työsuorite oli tehty eikä työnantajalla ollut sillä hetkellä tarjota muuta työtä. Työtuomioistuin katsoo, että alihankkijoiden ja omien tilapäisten työntekijöiden välillä ei tältä osin ole asian ratkaisemisen kannalta merkittävää eroa.

H on lisäksi kertonut, että satamaoperaattorilla ei ollut määräysvaltaa alihankkijan työntekijöiden työaikoihin, työvuoroihin tai taukoihin. Satamaoperaattori ei välttämättä edes tiennyt, kuinka montaa työntekijää alihankkija käytti työssä. G:n ja A Oy:n työnjohtajan I:n kertomuksista ilmenee, että A Oy:n nosturinkuljettajien työvuorot ja lepotauot olivat käytännössä lähes samat kuin X Oy:n omilla ahtaajilla silloin, kun laivaa lastattiin tai purettiin yhdessä. G:n mukaan tämä oli välttämätöntä, jotta työ etenisi. I:n mukaan taukojen samanaikaisuus johtui käytännön syistä.

I on edelleen kertonut, että A Oy ilmoitti nosturinkuljettajiensa työt X Oy:lle siten, että nosturinkuljettajat kirjoittivat jokaisesta X Oy:lle tehdystä työstä työmääräyksen, joka meni ensin X Oy:n kuitattavaksi ja tuli sitten I:lle. Työmääräys oli kirjallinen, ja siinä oli laivan nimi ja päivämäärä sekä tieto kunakin päivänä tehdyistä työtunneista ja siitä, mihin kellonaikaan työt oli tehty. I kokosi tuntimäärät työmääräyksistä ja ilmoitti kokonaistuntimäärän X Oy:lle puolen vuoden ajalta. Yhtiöiden välisen sopimuksen mukaan tuntimäärä tuli ilmoittaa 15 minuutin tarkkuudella.

Työtuomioistuin katsoo edellä selostettu näyttö huomioon ottaen, että tässä tapauksessa X Oy:llä on ollut kohtuudella hankittavissa tieto myös siitä, mihin työvuoroihin alihankkijan työntekijöiden työnteko oli ajoittunut. X Oy:n olisi ollut mahdollista tehdä vahvuuslaskenta näiden tietojen perusteella myös alihankkijan työntekijöiden osalta kanteessa tarkoitetulla tavalla työvuorokohtaisesti. Lisäksi H:n kertomuksesta ilmenee, että H:n tavoittamista Satamaoperaattorit ry:n jäsenyrityksistä noin kolmasosa noudattaa työvuorokohtaista laskentatapaa. H:n kertoma tukee tältä osin käsitystä siitä, että kanteen perusteissa kuvatun laskentatavan noudattaminen on myös käytännössä mahdollista ilman kohtuutonta haittaa satamaoperaattorille.

Työtuomioistuin katsoo asiassa tulleen selvitetyksi, että X Oy on menetellyt ahtausalan työehtosopimuksen vastaisesti tekemällä vahvuuslaskennan käyttämänsä alihankkijan työntekijöiden osalta kannevaatimuksissa kuvatulla tavalla. Edellä mainituin perustein kanne on hyväksyttävä.

Oikeudenkäyntikulut

Satamaoperaattorit ry ja X Oy häviävät asian. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Satamaoperaattorit ry on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vaatimuksen johdosta velvollinen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut asiassa. Satamaoperaattorit ry on hyväksynyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy on menetellyt Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n 3 kohdan kolmannen kappaleen vastaisesti vahvuuslaskentaa tehdessään, kun se on laskenut yhteen käyttämänsä alihankkijan työntekijöiden tekemät työt tunteina ja jakanut yhteenlasketun työtuntimäärän kahdeksalla muodostaen tällä tavoin saadusta osamäärästä laskennallisia työvuoroja, ja

- velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n suorittamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle arvonlisäveron osuuden sisältävänä korvauksena oikeudenkäyntikuluista 10.556,40 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Nyyssölä, Pohjola ja Moilanen jäseninä. Valmistelija on ollut Snellman-Valtonen.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 27.11.2019