TT 2020:1

Aluksen miehitys
Merimies
Palkka

Diaarinumero: R 110/18
Antopäivä: 2.1.2020

Kysymys siitä, oliko varustamon tullut maksaa aluksella työskennelleelle matruusille palkka aluskohtaisen miehityssopimuksen perusteella matruusi YT -toimesta (yleistoimi) vai ulkomaan kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen ja matruusin toimen luonteen perusteella korjausmies YT -toimesta.

KANTAJA

Suomen Merimies-Unioni SMU ry

VASTAAJAT

Suomen Varustamot ry

X Ab

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.9.2019

Pääkäsittely 5.12.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ms Mirandan työ- ja palkkaehdot, työehtosopimus 16.11.2007

1 § Allekirjoittaneet X Ab ja Suomen Merimies-Unioni ry ovat sopineet että varustamon ms Miranda -nimisessä aluksessa sovelletaan Suomen Merimies-Unioni ry:n ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimusta liitteineen (liite 2).

2 § Osapuolet toteavat että tämän sopimuksen liitteenä olevalla miehityssopimuksella on toteutettu ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittäviä aluksia koskeva työvoimakustannussäästö.

- - -

4 § Aluksissa noudatettavasta miehityksestä ja vuorottelusta on sovittu liitteessä 1.

Liite 1 Ms Mirandan miehitys ja vuorottelu

Miehitys

Aluksen ollessa liikenteessä tulee siinä olla seuraava miehitys:

Pursimies/kansikorjausmies YT

Matruusi YT

Puolimatruusi YT (*

Moottorimies YT

Kokkistuertti YT (**

*) Mikäli työntekijällä on matruusin pätevyys, hänelle maksetaan matruusi YT:n palkka

**) Mikäli kokkistuertille maksetaan YT-lisä, hän on velvollinen hankkimaan mainitun pätevyyden

Mikäli aluksella kuljetetaan vieraita tai tilapäistyövoimaa yli kolme henkilöä (ei koske omaisia tai harjoittelijoita) palkataan kokki/talousapulainen

- - -

Liite 2 Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva työehtosopimus 30.5.2016–28.2.2019 (aikaisemmalta nimeltään Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus)

- - -

3.2. Miehistön lukumäärä

- - -

5. Vähintään 6000 dw-tonnin aluksissa yhdelle matruuseista on maksettava korjausmiehen palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom antaa kaikille suomalaisille aluksille miehitystodistuksen, jolla määrätään aluksen vähimmäismiehitys.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia miehitystodistuksen ylittävästä miehityksestä miehityssopimuksella. Miehityssopimuksella sovitaan tietyn aluksen laivahenkilökunnan määrästä ja pätevyydestä eli aluksen vähimmäismiehityksestä. Miehityssopimuksella työnantaja usein sitoutuu työllistämään enemmän työntekijöitä kuin viranomainen edellyttää. Työnantaja voi miehityssopimuksella myös sitoutua maksamaan korkeampien tehtävien palkkaa riippumatta siitä, onko työntekijällä kyseisen tehtävän pätevyyttä. Miehityssopimus tehdään Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välisen ulkomaanliikenteen kauppa-alussopimuksen kohdan 3.2 mukaisesti varustamon ja ammattiliiton (SMU) välillä.

X Ab on ahvenanmaalainen varustamo, joka harjoittaa rahtiliikennettä Itämeren alueella. Yhtiön aluksille on työehtosopimusosapuolten kesken solmittu erilliset, aluskohtaiset miehityssopimukset. Miehityssopimusten tulkinnasta, sitovuudesta ja sovellettavuudesta ei ole ollut erimielisyyttä ennen tämän asian vireille tuloa.

X Ab:n aluksen Ms Mirandan miehityssopimus on erillinen aluskohtainen työehtosopimus.

Ms Mirandan kantavuus on enemmän kuin 6000 dw-tonnia. Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja X Ab:n välillä 16.11.2007 solmitun aluskohtaisen työehtosopimuksen liitteen 1 mukaan ms Miranda -alukselle on aina palkattava työntekijä "matruusi YT" -toimeen. Aluskohtaisen työehtosopimuksen liitteenä 2 ollut Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus on 1.3.2014 lukien nimeltään Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva työehtosopimus (jäljempänä kauppa-alussopimus), ja se on samalla muuttunut osin sisällöltään. Kauppa-alussopimuksen mukaan vähintään 6000 dw-tonnin aluksissa yhdelle matruuseista on maksettava korjausmiehen palkka.

Matruusi toimii kansitehtävissä. Matruusi YT -pätevyydellä (yleistoimi) toimitaan kannella ja tietyissä tehtävissä konehuoneessa. Korjausmiehen toimi on konepuolen toimi, joka edellyttää viranomaisen hyväksymää konepuolen pätevyyttä. Korjausmies YT -toimessa korjausmies toimii lisäksi kansitehtävissä.

A on palkattu matruusina yleistoimeen eli "matruusi YT" -toimeen ms Mirandalle. A:n työsopimuksessa tätä kuvaa merkintä "c.d.", joka on lyhennys sanoista common duty eli yleistoimi. A on ollut ainoa matruusi ms Mirandan liikennöidessä. Hänellä ei ole YT-pätevyyttä eikä konepuolen pätevyyttä.

A on saanut kuukausittain palkkaa "matruusi YT" -toimen mukaan. Hänelle on siten maksettu matruusin palkan ohella kauppa-alussopimuksen 21.5 kohdan mukaisesti YT-lisää, joka on 10 prosenttia toimen mukaisesta peruspalkasta.

Suomen Varustamot ry on saanut tiedon varustamon menettelystä 30.1.2018.

Kanteessa tarkoitettujen tehtäväkohtaisten palkkojen määrät ovat riidattomia.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SMU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa X Ab:n ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n välisen 16.11.2007 solmitun ms Mirandan työ- ja palkkaehtoja koskevan työehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi, että ms Miranda -aluksen liikennöidessä sen ainoalle matruusille, joka on palkattu "matruusi YT" -toimeen, tulee maksaa Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen 3.2.5 kohdassa tarkoitettu korjausmiehen palkka "korjausmies YT" -toimen mukaisesti toimen YT-luonteen takia;

- vahvistaa, että X Ab on menetellyt Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta A:lle työehtosopimuksen 3.2.5 kohdassa tarkoitetun korjausmiehen palkan ja sen mukaisen YT-lisän tämän työskennellessä ms Miranda -nimisellä aluksella "matruusi YT" -toimeen palkattuna;

- tuomitsee X Ab:n maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

- tuomitsee Suomen Varustamot ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Suomen Varustamot ry:n ja X Ab:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 11.235,02 eurolla korkoineen. Määrä sisältää 1.787,42 euroa arvonlisäveroa.

Perusteet

Vahvistusvaatimukset

Miehityssopimusta ja kauppa-alussopimusta sovelletaan rinnakkain toisiaan täydentävinä. Aluskohtaisen työehtosopimuksen liitteen 2 mukaan X Ab on ollut velvollinen noudattamaan laajempaa työehtosopimusta, joka sisältää muun ohella miehistön lukumäärää ja palkkaa koskevia määräyksiä. Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksen 3.2 kohdan mukaan, sellaisena kuin se oli voimassa 28.2.2014 saakka, "[k]irvesmies on oltava vähintään 6000 dw-tonnin aluksissa tai yhdelle matruuseista on maksettava kirvesmiehen palkka". 1.3.2014 lukien voimassa olleessa kauppa-alussopimuksessa alakohtiin lisättiin numerointi ja edellä mainittu sopimusteksti muutettiin koskemaan "korjausmiehen palkkaa". Kysymys oli ainoastaan toimen nimityksen modernisoinnista.

Kauppa-alussopimuksessa tarkoitettu "korjausmiehen palkka" määräytyy korjausmiestoimen mukaan, jolla on oma palkkaluokka työehtosopimuksessa. Kyse ei siten ole esimerkiksi johonkin toimeen liittyvästä erillislisästä.

A:n palkka on tullut maksaa työehtosopimuksessa sovitun mukaisesti yleistoimilisällä korotettuna, koska A on työskennellyt sekä kansiosastolla että koneosastolla. Hänelle on siten aluksen ainoana matruusina tullut maksaa työehtosopimuksen erillisen määräyksen perusteella kuukausittain 28.2.2014 saakka kirvesmies YT -toimen mukainen palkka ja 1.3.2014 lukien korjausmies YT -toimen mukainen palkka. A on saanut jokaisen palkanmaksun yhteydessä liian vähän palkkaa. Saamatta oleva palkka on määrältään yhteensä 9.522,67 euroa.

Hyvityssakkovaatimukset

X Ab on menetellyt selkeiden työehtosopimusmääräysten vastaisesti, millä perusteella se tulee tuomita hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Suomen Varustamot ry on 30.1.2018 saanut tiedon yllä kuvatusta virheellisestä menettelystä, mutta ei ole ryhtynyt toimiin asiassa, mikä perustaa velvollisuuden maksaa hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTAUS

Vaatimukset

Suomen Varustamot ry ja X Ab ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Varustamot ry:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.425 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kauppa-alussopimuksen ja miehityssopimuksen suhde

Ms Mirandan miehityssopimuksessa on todettu, että sopimuksella sovitaan aluksen miehitys ja että kyseisellä miehityssopimuksella on toteutettu työvoimakustannussäästö. Mikäli kantajan esittämä työehtosopimuksen ja miehityssopimuksen tulkinta olisi oikea, ei miehityssopimuksella sovittaisi miehityksestä eikä sillä saavutettaisi mitään kustannussäästöä. Kantajan tulkinta tarkoittaisi koko sopimuksen tarkoituksen vesittämistä, ja se menettäisi merkityksensä.

Kauppa-alussopimuksella on sovittu joitain seikkoja miehitykseen liittyen, mutta sen liitteenä olevalla ms Mirandan miehityssopimuksella on sovittu nimenomaan yksittäisen aluksen miehitys. Työehtosopimusta yleisenä sopimuksena noudatetaan miehityksen osalta siinä tapauksessa, että tarkempaa miehityssopimusta ei ole sovittu.

Kauppa-alussopimuksen yleinen säännös korjausmiehen positiosta ei ole noudatettavissa ms Mirandan miehityssopimuksen rinnalla. Ajatus on työehtosopimusrakenteen ja käytyjen neuvotteluiden valossa kestämätön. Työnantaja- ja työntekijäliitto ovat vuonna 2007 neuvotelleet pitkään aluksella noudatettavasta miehityksestä. Miehityssopimus on saatu aikaiseksi, ja sillä on yhdessä päätetty poiketa työehtosopimuksessa sovitusta. Miehityssopimuksesta on tarkoituksella jätetty pois korjausmiehen positio.

X Ab:n aluksilla ei ole tarvetta korjausmiehille, ja siksi miehityssopimuksessa on sovittu miehityksestä, jossa korjausmiestä ei ole. Miehityssopimuksessa on sen sijaan sovittu, että aluksen matruusin toimessa maksetaan palkkaa matruusi YT -toimen palkkaluokan mukaan. Tämä YT-toimen mukaan maksettava palkka perustuu vain miehityssopimukseen, eikä siihen, mitä työtä aluksella käytännössä tehdään. A:lle on maksettu YT-palkkaa vain siksi, että miehityssopimuksessa on näin sovittu. YT-lisä on tuonut A:lle 10 prosenttia korkeamman palkan, vaikka hänellä ei ole pätevyyttä YT-toimeen. Työnantaja on noudattanut miehityssopimusta A:n pätevyydestä ja todellisista työtehtävistä huolimatta.

Miehityssopimusta on sovellettu muuttumattomana vuosikausia. Työnantaja ei ole muuttanut sopimuksen tulkintaa tai mitään siihen liittyviä käytäntöjä sen voimassaolon aikana. Työnantaja on pitänyt aluksella miehityssopimuksen mukaista miehitystä, vaikka viranomaiset olisivat hyväksyneet pienemmän ja halvemman miehityksen. Palkkataso on miehityssopimuksen perusteella ollut korkeampi kuin viranomaisten edellyttämän miehityksen palkkataso.

Kauppa-alussopimuksen määräys korjausmiehestä

Kauppa-alussopimuksessa on sovittu, että yhdelle aluksen miehistön jäsenelle on maksettava korjausmiehen palkkaa. Edellä selostetulla tavalla työehtosopimus kuitenkin väistyy yksityiskohtaisen miehityssopimuksen tieltä.

Mikäli noudatettaisiin kauppa-alussopimuksen määräystä korjausmiehen palkan maksamisesta, olisi kyseessä joka tapauksessa nimenomaan korjausmiehen palkka, kuten työehtosopimus määrää, eikä korjausmies YT -palkka. Työehtosopimuksessa ei todeta, että palkan olisi oltava korjausmies YT -palkka.

A on tavallinen matruusi, jolla ei ole korjausmiehen pätevyyttä. Hänelle on tosin matruusin toimessa maksettu palkka matruusi YT -toimen palkkaluokan mukaan, mutta vain siksi, että miehityssopimuksessa on näin sovittu.

A:lla ei siis ole mitään mahdollisuutta toimia korjausmiehen tehtävässä, saatikka korjausmies YT -tehtävässä. Korjausmies YT -pätevyys edellyttää työkokemuksen lisäksi noin vuoden koulutusta. Ei ole mitään perustetta maksaa A:lle YT-lisää työstä, jota hän ei tee ja jota hän ei pätevyydellään voi tehdä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ms Mirandan miehitystodistukset 15.7.2004 ja 27.11.2009

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Ms Mirandan miehitystodistukset 15.7.2004 ja 27.11.2009

2. Työehtosopimuspöytäkirja 17.12.1998

3. Työehtosopimuspöytäkirja 4.2.1999

4. Työehtosopimuspöytäkirja 16.11.2007

Kantajan henkilötodistelu

1. B, Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n puheenjohtaja, todistelutarkoituksessa

Vastaajien henkilötodistelu

1. C, Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa

2. D, X Ab:n hallituksen jäsen, todistelutarkoituksessa

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen tulkinta

Asian lähtökohdat ja keskeinen näyttö

Asiassa on kysymys siitä, onko X Ab:n tullut maksaa ms Miranda -aluksella työskennelleelle A:lle palkka miehityssopimuksen perusteella matruusi YT -toimesta vai kauppa-alussopimuksen ja A:n toimen luonteen perusteella korjausmies YT -toimesta.

Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n puheenjohtajan B:n ja X Ab:n hallituksen jäsenen D:n yhdenmukaisilla kertomuksilla on selvitetty, että ms Miranda on aloittanut liikennöinnin vuonna 1999. Asiassa on riidatonta, että mainittua alusta koskevien miehityssopimusten tulkinnasta, sitovuudesta ja sovellettavuudesta ei ole ollut erimielisyyttä ennen käsillä olevaa asiaa.

Kirjallisina todisteina on esitetty aluskohtaiset työehtosopimuspöytäkirjat vuosilta 1998, 1999 ja 2007. Ne koskevat otsikkonsa mukaan ms Mirandan, joka tosin oli vuoden 1998 sopimuksessa vielä ilman nimeä, työ- ja palkkaehtoja. B on kertonut työehtosopimuspöytäkirjoista, että ensimmäinen miehityssopimus kyseiselle alukselle oli tehty vuonna 1998 aluksen ollessa vielä rakenteilla. Varsinainen miehityssopimus oli tehty vuonna 1999, jolloin aluksen nimi, ms Miranda, oli ollut jo tiedossa. Seuraava miehityssopimus ms Mirandalle oli tehty vuonna 2007. Vuonna 2017 ms Miranda oli myyty, joten se ei ollut enää X Ab:n omistuksessa.

Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja X Ab:n välillä 16.11.2007 solmitun aluskohtaisen työehtosopimuksen liitteen 1 eli miehityssopimuksen mukaan ms Miranda -alukselle on aina palkattava työntekijä muun muassa "matruusi YT" -toimeen. Asiassa on riidatonta, että A on ollut palkattuna mainittuun toimeen ms Mirandalle.

Aluskohtaisen työehtosopimuksen liitteenä 2 olevan, Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välisen kauppa-alussopimuksen kohdan 3.2.5 mukaan vähintään 6000 dw-tonnin aluksissa yhdelle matruuseista on maksettava korjausmiehen palkka. Asiassa on riidatonta, että ms Mirandan kantavuus on enemmän kuin 6000 dw-tonnia.

B, Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja C ja D ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että ms Mirandan miehistön palkkaukseen liittyvät määräykset tulivat kauppa-alussopimuksesta eikä aluksen osalta ollut tehty niin kutsuttua takuupalkkasopimusta sinä aikana, kun alus oli ollut X Ab:n omistuksessa.

B:n mukaan miehityssopimuksella ei ollut tarkoitettu sulkea pois mitään kauppa-alussopimuksen palkkamääräyksiä eikä myöskään kohdan 3.2.5 korjausmiestä koskevaa määräystä. B on kertonut, että ms Mirandan miehityssopimus oli poikkeuksellinen, koska lähes kaikilla suomalaisilla aluksilla oli jo pitkään ollut takuupalkkasopimus, jolla voitiin syrjäyttää kauppa-alussopimuksen määräyksiä. Takuupalkkasopimuksia oli alettu tehdä 1990-luvun alkupuolella.

C on kertonut, että kauppa-alussopimuksen kohta 3.2.5 tuli sovellettavaksi, jos laivalla oli vähintään kaksi matruusin tointa, mitä osoitti myös määräyksessä käytetty monikkomuoto. Tällöin yksi matruusi oli yleensä toisen tai toisten esimies ja teki hieman vaativampaa työtä, kuten korjasi ja huolsi laitteita, kun taas toiset matruusit tekivät tyypillisiä matruusin töitä eli muun muassa toimivat tähystäjänä ja ruorimiehenä. Kaikki matruusit olivat mukana lastin käsittelyssä. C:n mukaan palkoista ja palkkaluokista sovittiin samalla, kun miehityssopimuksella sovittiin miehistön lukumääristä ja pätevyyksistä. Esimerkiksi miehityssopimuksen kohdassa, jossa oli mainittu muiden nimikkeiden ohella matruusi YT, oli kysymys siitä, mitä taulukkopalkkaa kyseiselle henkilölle oli sovittu maksettavan. C on kertonut, että suurimpaan osaan aluksista oli nykyään sovittu takuupalkkajärjestelmä, ja vanhoja taulukkopalkkasopimuksia oli erittäin vähän.

D on kertonut, että korjausmiehen palkkaa voitiin maksaa kauppa-alussopimuksen kohdan 3.2.5 mukaisesti, jos aluksessa oli useampi kuin yksi matruusi. Ms Mirandan miehityssopimuksessa kyseiselle alukselle oli sovittu vain yksi matruusi. Korjausmiehen palkkaa ei siten ollut maksettava kenellekään, eikä sitä ollutkaan maksettu. A:lle oli maksettu matruusi YT -toimen mukainen palkka miehityssopimuksen perusteella.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuin katsoo, että kauppa-alussopimuksen kohdan 3.2.5 monikollinen sanamuoto "yhdelle matruuseista" viittaa siihen, että vähintään 6000 dw-tonnin aluksissa korjausmiehen palkka tulee maksaa yhdelle matruusille ainoastaan silloin, kun matruuseja on kaksi tai useampia. Tätä tulkintaa tukevat C:n ja D:n kertomukset. C on selittänyt matruusin palkkaa korkeamman korjausmiehen palkan maksamisen liittyvän näissä tilanteissa siihen, että yleensä tällaisissa tapauksissa yksi matruuseista toimii toisen matruusin tai toisten matruusien esimiehenä. Työtuomioistuin pitää C:n sopimusmääräyksen sanamuodolle antamaa selitystä uskottavana. Riidatonta on, että A on ollut ainoa matruusi ms Mirandan liikennöidessä.

Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välisen ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksen (1.2.2012-28.2.2014) kohdan 3.2 ensimmäisen kappaleen ja kauppa-alussopimuksen (1.3.2014-28.2.2017) kohdan 3.2.1 mukaan varustamon on sovittava aluksiin otettavan laivahenkilökunnan lukumäärästä ja pätevyydestä sekä lastialuksiin tehtävistä takuupalkkasopimuksista Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n kanssa. Työtuomioistuin toteaa, että kauppa-alussopimuksessa ja ms Mirandan miehityssopimuksessa on osaksi eri osapuolet. Ms Mirandan miehityssopimusta koskevassa työehtosopimuspöytäkirjassa on kuitenkin nimenomaisesti sovittu, että aluksessa sovelletaan kauppa-alussopimusta, joka on pöytäkirjan liitteenä 2 miehityssopimuksen ollessa pöytäkirjan liite 1.

B on kertonut, että ms Mirandan miehityssopimuksessa ei ollut sovittu palkkaehdoista, vaan kaikki palkkamääräykset tulivat kauppa-alussopimuksesta. Myös C ja D ovat kertoneet, että laivahenkilöstön palkkojen määrät oli sovittu kauppa-alussopimuksessa.

Heidän kertomustensa mukaan aluskohtaisessa miehityssopimuksessa sovitut tehtävänimikkeet kuitenkin määrittivät sen, mistä toimista kyseisellä aluksella maksettiin palkkaa.

Työtuomioistuin katsoo, että miehityssopimus ja kauppa-alussopimus muodostavat kokonaisuuden, jossa kumpaakin sopimusta on pyrittävä soveltamaan samanaikaisesti siitä huolimatta, että yksittäisten sopimusmääräysten välillä mahdollisesti näyttää olevan ristiriitaa. Tässä kokonaisuudessa on työtuomioistuimen käsityksen mukaan loogista tulkita, että miehityssopimuksesta ilmenevät ne toimet eli tehtävänimikkeet, joiden perusteella ms Miranda -aluksella on maksettava palkkaa, ja kauppa-alussopimuksesta kustakin miehityssopimuksessa mainitusta toimesta maksettavan palkan määrä, joka voi muuttua kauppa-alussopimusta muutettaessa. Tätä käsitystä tukee se riidaton seikka, että A on palkattu ms Mirandalle matruusi YT -toimeen ja hänelle on maksettu sen mukainen palkka, vaikka hänellä ei ole ollut YT-pätevyyttä eikä konepuolen pätevyyttä.

B:n ja C:n kertomuksilla, joita osaltaan tukee myös D:n kertomus, on selvitetty, että toisin kuin ms Mirandalla valtaosassa suomalaisista aluksista on jo vuosia ollut käytössä niin sanottu takuupalkkajärjestelmä. C on tästä huolimatta kertonut selvittäneensä Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoilta, että yhdellekään laivamiehistön jäsenelle ei ollut maksettu korjausmiehen palkkaa kauppa-alussopimuksen kohdan 3.2.5 perusteella silloin, kun laivan miehityssopimuksessa ei ollut mainittu korjausmiestä. Työtuomioistuin katsoo C:n kertomuksen jääneen kuitenkin tältä osin siinä määrin ylimalkaiseksi, ettei kauppa-alussopimuksen kohdan 3.2.5 määräyksen tulkinta ole osaksikaan perustettavissa määräyksen yleisestä soveltamiskäytännöstä esitettyyn selvitykseen.

Sen sijaan D:n kertomuksella, jota tukee myös C:n kertomus, on selvitetty, että ms Mirandalla ei ole koskaan maksettu korjausmiehen palkkaa. On riidatonta, että tätä menettelyä ei ole kyseenalaistettu ennen nyt käsiteltävänä olevaa riita-asiaa. Mainittu ms Mirandaa koskenut pitkäaikainen ja riidaton soveltamiskäytäntö viittaa osaltaan siihen, että miehityssopimuksen sopijapuolten eli X Ab:n ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n yhteinen tarkoitus on ollut, ettei ms Mirandalla makseta korjausmiehen tai korjausmies YT -toimen mukaista palkkaa.

Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä kanteessa esitetyn tulkinnan tueksi. Edellä olevin perustein kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Merimies-Unioni SMU ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Suomen Varustamot ry:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla. Suomen Merimies-Unioni SMU ry on hyväksynyt Suomen Varustamot ry:n oikeudenkäyntikulut määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Merimies-Unioni SMU ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Varustamot ry:n oi-

keudenkäyntikulut 1.425 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarikoski, Nyyssölä, Teerimäki, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Snellman-Valtonen.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 2.1.2020