TT 2020:15

Palkka
Työehtosopimuksen tulkinta
Ylityökorvaus

Diaarinumero: R 114/18
Antopäivä: 11.2.2020

Kanteessa vaadittiin vahvistettavaksi, että keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle toimihenkilölle tuli korvata yhtenä vapaapäivänä tehdyn ylityön yhdeksäs ja kymmenes tunti 100 prosentilla korotetulla palkalla 50 prosentilla korotetun palkan asemesta. Osapuolten välillä oli riidatonta, että viikonloppuna ja juhlapäivän aattona tehty vuorokautinen ylityö korvattiin 100 prosentilla korotetulla palkalla. Kysymys oli siten muille viikonpäiville osuvina vapaapäivinä tehdystä työstä.

Erityisesti työehtosopimuksen sanamuoto ja kyseessä olevien työehtosopimusmääräysten taustasta ja tarkoituksesta esitetty henkilötodistelu huomioon ottaen asiassa katsottiin jääneen näyttämättä, että työehtosopimuksen riidanalaista kohtaa tulisi tulkita kantajan esittämällä tavalla. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Suomen Konepäällystöliitto ry

VASTAAJA

Energiateollisuus ry

KUULTAVA

Ammattiliitto Pro ry

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.9.2019

Pääkäsittely 7.1.2020

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Konepäällystöliitto ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Energiateollisuus ry:n välisessä energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa (1.2.2017-31.1.2018) on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:

---

TYÖAIKA

13 § Ylityö

1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. Keskimääräisessä työaikamuodossa ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, edellyttäen, että säännöllinen viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Lauantaipäivänä, juhlapäivän aattona sekä sunnuntaipäivänä tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kuitenkin kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia, että ylityön ajalta maksettava palkka korotusosineen korvataan kiinteänä kuukausikorvauksena.

---

KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ

22 § Keskeytymätön kolmivuorotyö

1. Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 33,4 (4 viikon vuosilomalla 33,9) tuntia viikossa. Niiden toimihenkilöiden, joilla on oikeus 30 vuosilomapäivään, vuosityöaika on 1576 tuntia ja niiden toimihenkilöiden, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, vuosityöaika on 1600 tuntia.

---

7. Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työvuoroluettelon mukaisen työajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa ylityöstä on sovittu. Milloin tarpeellisesta aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava ylityökorvaus tai kiinteä kuukausikorvaus. Paikallisesti voidaan sopia myös muusta korvaustavasta.

---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Työehtosopimuksen 13 §:n 2. kohdan määräys on sisältynyt lähes nykymuotoisena energia-alan teknisten toimihenkilöiden työehtosopimukseen vuonna 1995. Toimihenkilöiden kolmivuorotyötä koskevat määräykset uudistettiin kokonaan 1.1.1998 alkaen, josta lukien työehtosopimuksen 22 §:n 7. kohdan määräys on sisältynyt työehtosopimukseen nykyisin voimassa olevassa muodossaan.

Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 13 §:n 2. kohdan mukaan on selvää, että viikonloppuna ja juhlapäivän aattona tehty vuorokautinen ylityö korvataan 100 prosentilla korotetulla palkalla. Erimielisyys koskee vuorokautisen ylityön korvaamista ainoastaan tilanteessa, jossa kolmivuorotyötä tekevä toimihenkilö on muulle viikonpäivälle kuin lauantaille, sunnuntaille tai juhlapäivän aatolle sijoittuvana vapaapäivänään tehnyt ylityötä yli kahdeksan tuntia. Kysymys on yhdeksännen ja kymmenennen ylityötunnin korvaamisesta.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Konepäällystöliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen (1.2.2017-31.1.2018) 22 §:n 7. kohdan oikeaksi tulkinnaksi, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä, joka ei ole lauantai, sunnuntai tai juhlapäivän aatto, tehdyltä kahdeksan tuntia vuorokaudessa ylittävältä työajalta maksetaan ylityökorvauksena 100 prosentilla korotettu palkka, ellei toimihenkilön ja työnantajan välillä ole sovittu ylityön korotusosien korvaamisesta kiinteänä kuukausikorvauksena, ja

- velvoittaa Energiateollisuus ry:n korvaamaan Suomen Konepäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 15.857 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevan ylityön korvaamisesta määrätään työehtosopimuksen 22 §:n 7. kohdassa. Kyseisen kohdan ja sitä edeltäneen vastaavan määräyksen tarkoituksena on ollut, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä tehty ylityö on korvattava 100 prosenttia korotetulla palkalla yhdeksännestä työtunnista lukien.

Kolmivuorotyöhön ei sellaisenaan sovelleta työehtosopimuksen 13 §:n ylityötä koskevia määräyksiä, joissa ei sanamuodon perusteella ole otettu huomioon keskeytymättömän kolmivuorotyön erityispiirteitä tai ylityön määräytymistä. Työehtosopimuksen 13 §:n sisältämät määräykset ylityön korvaamisesta on sovittu ennen keskeytymättömän kolmivuorotyön erityissäännöksiä.

Ylityö korvataan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vastaavasti kuin se korvataan maanantaista perjantaihin -työaikamuodoissa työehtosopimuksen 13 §:n perusteella. Työaikamuodoissa, joita 13 §:n säännökset sanamuotonsa mukaan koskevat, viikoittaiset vapaapäivät ovat säännönmukaisesti lauantai ja sunnuntai. Noina päivinä tehty vuorokautinen työaika korvataan 13 §:n 2. kohdan mukaan maksamalla kaikilta vuorokautisen ylityön tunneilta 100 prosenttia korotettu palkka.

Työehtosopimuksen osapuolet eivät ole tarkoittaneet 22 §:n 7. kohdasta sopiessaan asettaa keskeytymättömän kolmivuorotyön tekijöitä eri asemaan kuin muita työaikamuotoja noudattavia työntekijöitä. Alalla on joka tapauksessa noudatettu sääntöä, jonka mukaan viikkoylityön rajan ollessa jo täynnä tulee vuorokautinen ylityö aina korvata 100 prosenttia korotetulla palkalla (energia-alan toimihenkilöiden työehtosopimus 1.2.2001 – 31.1.2003, 13 §:n 2. kohta). Viikkoylityön raja on keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmään merkittyjen työtuntien määrä. Siten vaikka vapaapäivänä tehty työ muuttuisi kahdeksan tunnin jälkeen viikkoylityöstä vuorokautiseksi ylityöksi, se tulee korvata 100 prosenttia korotetulla palkalla.

Työehtosopimusta on alan yrityksissä vakiintuneesti sovellettu siten, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä maksetaan ajanjaksolle maanantaista perjantaihin osuvana vapaapäivänä tehdystä työstä yhdeksänneltä ja kymmenenneltä tunnilta palkka korottaen sitä 100 prosentin suuruisella ylityökorvauksella.

Sopimushistoriaa

Työehtosopimuksen keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevat määräykset on uudistettu 1.1.1998, josta lukien nykyisen työehtosopimuksen 22 §:n 7. kohdan määräys on ollut voimassa muuttumattomana. Määräyksestä sovittaessa ei ole ollut tarkoitus muuttaa viikko- tai vuorokautisen ylityön määrittämistä tai korvaamistasoa vapaapäivänä tehtävässä työssä.

Vuoden 1998 työehtosopimusta edeltävissä keskeytymättömän kolmivuorotyön määräyksissä oli sovittu, että vapaapäivänä tehty työ on aina viikkoylityötä, joka tulee korvatuksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 100 prosenttia korotetulla palkalla (energia-alan toimihenkilöiden työehtosopimus 1995, 34 §:n 1. kohta ja 13 §:n 7. kohta).

VASTAUS

Vaatimukset

Energiateollisuus ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Työehtosopimuksen osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet, että myös kolmivuorotyössä tehty ylityö korvataan työehtosopimuksen ylityön korvaamista koskevien yleisten 13 §:n määräysten perusteella, joita sovelletaan kaikissa työehtosopimuksen mukaisissa työaikamuodoissa. Kohdassa on erikseen mainittu keskimääräinen työaikamuoto, jollaisesta myös kolmivuorotyössä on kysymys.

Työehtosopimuksen 13 §:n 2. kohdan sanamuodon mukaan ainoastaan lauantaipäivänä, juhlapäivän aattona sekä sunnuntaipäivänä tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa. Tämä koskee yhtäläisesti kaikkia työaikamuotoja, eikä se aseta kolmivuorotyötä tekeviä eri asemaan muita työaikamuotoja noudattaviin työntekijöihin nähden. Muissa tilanteissa noudatetaan 13 §:n 2. kohdan pääsääntöä, jonka mukaan vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja vasta sitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa.

Mikäli 13 §:ssä ei olisi lainkaan otettu huomioon kolmivuorotyön erityispiirteitä, tarkoittaisi tämä työehtosopimuksen osapuolten jättäneen kolmivuorotyön kokonaan työehtosopimuksen mukaisen ylityön korvaamisen ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, että työehtosopimuksen 22 §:n 7. kohtaan ei sisälly kolmivuorotyössä tehtyä ylityötä koskevia omia aineellisia määräyksiä. Ylityön sulkeminen pois tällä tavoin ei ole ollut sopimusosapuolten tarkoitus. Mikäli tarkoituksena olisi ollut määritellä ylityön korvaaminen kolmivuorotyössä muista työaikamuodoista poikkeavalla tavalla, olisi tästä sovittu erikseen 22 §:n 7. kohdan tai 13 §:n yhteydessä.

On sinänsä mahdollista, että joissakin vastaajaliiton jäsenyrityksissä kolmivuorotyössä työskentelevän toimihenkilön tekemä vuorokautinen ylityö on korvattu kantajan väittämällä tavalla. Työehtosopimus asettaa ylityön korvaamiselle vähimmäistason, jonka työnantaja voi omalla päätöksellään ylittää. Työehtosopimuksen sisältö ja työehtosopimuksen yksittäisen määräyksen tulkinta ratkaistaan ensisijaisesti työehtosopimuksen osapuolten tarkoituksen ja sitä ilmentävän sopimusmääräyksen sanamuodon perusteella, eivätkä yksittäisten työnantajien päätökset työehtosopimuksen vähimmäistasoa paremmasta ylityön korvaamisesta muuta työehtosopimuksen ylityön korvaamista koskevien määräysten sisältöä tai tulkintaa. Vastaaja tai sen edeltäjäliitot eivät ole koskaan ohjeistaneet jäsenyrityksiään korvaamaan kolmivuorotyössä työskentelevän toimihenkilön tekemää vuorokautista ylityötä siten, että toimihenkilön vapaapäivänään maanantaista perjantaihin tekemä vuorokautinen ylityö korvattaisiin yhdeksännen ja kymmenennen työtunnin osalta 100 prosentilla korotettuna, kuten kantaja on vaatinut. Mikäli jotkut yksittäiset vastaajaliiton jäsenyritykset ovat näin toimineet, on kyse ollut kunkin yrityksen omasta päätöksestä, joka on saattanut perustua esimerkiksi ylityön yhdenmukaiseen korvaamiseen eri henkilöstöryhmien välillä tai palkkalaskennan työn helpottamiseen. Lisäksi joidenkin yritysten kohdalla kyse on voinut olla työnantajan virheellisestä työehtosopimuksen tulkinnasta ilman, että työnantaja olisi tietoisesti sitoutunut korvaamaan ylityötä työehtosopimuksesta poikkeavalla tavalla.

Sopimushistoriaa

Toimihenkilöiden kolmivuoromääräykset uudistettiin täydellisesti 1.1.1998 alkaen. Tuolloin päättyi aikaisempien kolmivuorotyötä koskevien määräysten voimassaolo kokonaisuudessaan, mukaan lukien energia-alan teknisten toimihenkilöiden vuoden 1995 työehtosopimuksen 34 §:n 1. kohdan määräys, joka liittyi vuorovapaajärjestelmään. Kohdan nimenomaan vuorovapaajärjestelmään liittyvä tarkoitus ilmenee kohdan toisesta ja kolmannesta lauseesta, joissa on tarkemmin määritelty se, millaisia päiviä pidetään vuorovapaina ja millaisia vapaavuorokausina.

Kohdassa ei ollut tarkoitettu muutenkaan sopia sellaisesta tulkinnasta, jonka mukaan kolmivuorotyössä ei voisi vapaapäivänä ylityötä tehtäessä lainkaan muodostua vuorokautista ylityötä. Määräyksessä oli tarkoitettu, että viikkoylityötä voi muodostua ylipäätään vain vapaavuorokautena (niin kutsuttuna viivapäivänä) eikä vuorovapaapäivänä (niin kutsuttuna V-päivänä) työskenneltäessä. V-päivät olivat palkallisia vapaapäiviä, mutta viivapäiviltä ei maksettu palkkaa. Vapaavuorokautena tehdyn ylityön jakautumisen viikoittaiseen ylityöhön ja vuorokautiseen ylityöhön oli tarkoitettu määräytyvän työaikalain vakiintuneiden tulkintojen mukaisesti. Vuodesta 1998 lukien voimassa olleisiin kolmivuorotyötä koskeviin määräyksiin on sisältynyt vain työpäiviä ja vapaavuorokausia.

Ennen vuotta 1998 voimassa olleita kolmivuoromääräyksiä voidaan käyttää tulkinta-apuna nykyisiä kolmivuoromääräyksiä sovellettaessa vain siltä osin kuin jokin vanhoihin kolmivuoromääräyksiin sisältynyt sopimuskohta sisältyy sellaisenaan myös voimassa oleviin kolmivuoromääräyksiin tai erikseen on sovittu jonkin tulkinnan pysyvän voimassa sitä koskevan sopimusmääräyksen poistamisesta tai muuttamisesta huolimatta.

Vuoden 1995 työehtosopimuksen kolmivuorotyötä koskeviin määräyksiin ei sisältynyt 34 §:n lisäksi itsenäisiä, vain kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä ylityön muodostumisesta ja korvaamisesta. Muilta osin ylityön korvaamiseen kolmivuorotyössä sovellettiin kyseisen työehtosopimuksen 13 §:n yleisiä ylityön korvaamista koskevia määräyksiä, joita ei ollut sidottu mihinkään yksittäisiin työaikamuotoihin vastaavasti kuin nykyisin voimassa olevassa energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa. Vuorokautinen ylityö korvattiin vuoden 1995 työehtosopimuksessa 13 §:n 6. ja 9. kohtien mukaan samalla tavoin.

Ajalla 1.2.2001 – 31.1.2003 voimassa olleen energia-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 12 §:n 1. kohdassa ei ole otettu kantaa siihen, miltä osin säännöllisen työajan ylittävä työ on viikoittaista tai vuorokautista ylityötä tai miten se korvataan. Tehdyn ylityön jakautuminen viikoittaiseen ja vuorokautiseen ylityöhön ja näiden ylityölajien korvaamista koskevat määräykset sisältyivät 12 §:n muihin kohtiin. Työehtosopimuksen 12 §:n 2. kohtaan sisältyi nykyisen työehtosopimuksen 13 §:n 2. kohtaa vastaava määräys, jonka mukaan ainoastaan viikonloppuna ja juhlapäivän aattona tehty vuorokautinen ylityö korvataan heti 100 prosentilla korotettuna. Erityissäännös ei ole koskenut muina viikonpäivinä tehtyä vuorokautista ylityötä.

Olennaista työehtosopimuksen oikean tulkinnan selvittämisen kannalta on se, että nykyisin voimassa olevan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 13 §:n 2. ja 22 §:n 7. kohdat ovat pysyneet olennaisilta sanamuodoiltaan ja tarkoitukseltaan muuttumattomina koko nykymuotoisen toimihenkilöiden työehtosopimuksen 20-vuotisen historian ajan. Kyseisten sopimusmääräysten sanamuodot ovat selvät ja yksiselitteiset.

AMMATTILIITTO PRO RY:N LAUSUMA

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n nojalla työtuomioistuin on varannut Ammattiliitto Pro ry:lle tilaisuuden esittää asiassa lausuma.

Ammattiliitto Pro ry on lausumassaan todennut, että energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen sisältö ja sen sopimushistoria perustuu Ammattiliitto Pro ry:n ja sen edeltäjäliittojen sekä Suomen Konepäällystöliitto ry:n yhteisesti laatimiin sopimusteksteihin ja neuvotteluihin.

Ammattiliitto Pro ry on yhtynyt Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanteessaan esittämiin perusteisiin ja pitänyt kantajan tulkintaa energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 22 §:n 7. kohdasta ja 13 §:stä oikeana.

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä, joissa työskennellään kolmivuorotyössä, on toimihenkilösopimuksen piirissä vakiintuneesti noudatettu kantajan tulkintaa ylitöiden korvaamisesta kolmivuorotyössä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Energia-alan Keskusliitto Finergy ry:n jäsenkirje 10.3.1998

2. Ote Energia-alan teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksesta 1995 (vastaavat määräykset työehtosopimuksessa 1996-1998)

3. Ote Energia-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksesta 1.2.2001 - 31.1.2003

4. Kantajan voimalaitosneuvottelukunnan kokouksen pöytäkirja 11.9.1997

5. Kantajan kirje työehtosopimusalan yhdysmiehille ja yhteyshenkilöille 1.12.1997

6. Otteet A:n työajan toteutumasta ja palkkalaskelmista ajanjaksolta 1.2.2016-31.12.2017 Q Oy:stä

7. B:n sähköposti C:lle 27.6.2019, ote B:n työaikatoteutumasta Oy R Ab:n palveluksessa ajanjaksolta 12.-30.9.2016 ja palkkalaskelma

8. Otteet D:n lisä- ja ylityömääräyksistä ja palkkalaskelmista ajanjaksolta 7.7.2010-24.10.2014 S Oy:stä

9. Otteet E:n lisä- ja ylityömääräyksistä ja palkkalaskelmista ajanjaksolta 27.11.2013-20.11.2015 S Oy:stä

10. C:n tiedustelu T Oy:n luottamusmiehelle 26.6.2019 ja vastaus tiedusteluun 23.7.2019

11. C:n tiedustelu U Oy:n luottamusmiehelle 26.6.2019 ja vastaus tiedusteluun 26.6.2019

12. C: tiedustelu V -yhtiön luottamusmiehelle 26.6. ja 14.8.2019 sekä vastaukset tiedusteluihin 14. ja 20.8.2019

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Energia-alan teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.1.1998 – 15.1.2000 allekirjoituspöytäkirjan kohta 11. "Muut asiat"

2. Energia-alan Keskusliitto Finergy ry:n jäsenkirje 10.3.1998 (= K1)

3. Energia-alan Keskusliitto Finergy ry:n jäsenkirjeen liite 17.9.1999

4. Energia-alan Keskusliitto Finergy ry:n palkanlaskentaoppaan 26.8.2003 sivut 25 ja 34

5. Energia-alan teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1995 sivut 25 ja 26 (= osa todisteesta K2)

6. Suomen Konepäällystöliitto ry:n kirje työehtosopimusalan yhdysmiehille ja yhteyshenkilöille 1.12.1997 (=K5)

7. S Oy:n paikallinen erimielisyysmuistio 22.1.2018

Kantajan henkilötodistelu

1. F, entinen Suomen Konepäällystöliitto ry:n puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, eläkkeellä

2. C, Suomen Konepäällystöliitto ry

Vastaajan henkilötodistelu

1. G, osastopäällikkö, Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry ja apulaisjohtaja, Energia-alan keskusliitto Finergy ry

2. H, entinen apulaisjohtaja, Energia-alan keskusliitto Finergy ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on riitaa siitä, tuleeko keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle toimihenkilölle korvata yhtenä vapaapäivänä tehdyn ylityön yhdeksäs ja kymmenes tunti 50 vai 100 prosenttia korotetulla palkalla. Riidatonta kuitenkin on, että viikonloppuna ja juhlapäivän aattona tehty vuorokautinen ylityö korvataan 100 prosentilla korotetulla palkalla. Riita koskee siten ainoastaan muille viikonpäiville osuvina vapaapäivinä tehtyä työtä.

Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 22 §:n 7. kohdassa määrätään ylityökorvauksesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Kohdan mukaan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työvuoroluettelon mukaisen työajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa ylityöstä on sovittu.

Työehtosopimuksen 13 §:n 2. kohdan mukaan vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Lauantaipäivänä, juhlapäivän aattona sekä sunnuntaipäivänä tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kuitenkin kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Kantajan mukaan työehtosopimuksen 22 §:n 7. kohdan ja sitä edeltäneen määräyksen tarkoituksena on ollut, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä tehty ylityö korvataan 100 prosenttia korotetulla palkalla yhdeksännestä työtunnista lukien. Sen sijaan vastaajan mukaan ylityö korvataan kyseisessä työaikamuodossa ylityön korvaamista koskevien yleisten 13 §:n määräysten perusteella vastaavasti kuin kaikissa muissakin työaikamuodoissa eli siten, että vuorokautisen ylityön kaksi ensimmäistä tuntia korvataan 50 prosenttia korotetulla palkalla.

Asiassa on riidatonta, että työehtosopimuksen 13 §:n 2. kohdan määräys on sisältynyt lähes nykymuotoisena energia-alan teknisten toimihenkilöiden työehtosopimukseen jo vuonna 1995. Viimeksi mainitussa sopimuksessa on ollut myös kolmivuorotyön ylityötä koskenut 34 §, jonka 1. kohdan mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vapaavuorokausina tehty työ oli viikkoylityötä (kantajan kirjallinen todiste 2). Mainitussa määräyksessä vapaavuorokausina pidettiin työvuorojärjestelmän mukaisten työpäivien välisiä sekä työpäivien ja vuorovapaiden välisiä vuorokausia. Asiassa on Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry:n osastopäällikön ja Energia-alan keskusliitto Finergy ry:n apulaisjohtajan G:n sekä Energia-alan keskusliitto Finergy ry:n apulaisjohtajana vuonna 1998 toimineen H:n kertomuksilla selvitetty, että viimeksi mainittu työehtosopimusmääräys liittyi vuorovapaajärjestelmään, jossa työ- ja vapaa-aika oli jaoteltu työpäiviin, vapaavuorokausiin ja vuorovapaisiin. G:n mukaan ennen vuotta 1998 voimassa olleen työehtosopimuksen 34 §:n määräys oli koskenut nimenomaisesti vain vapaavuorokausina tehtyä työtä eikä siis vuorovapaina tehtyä työtä. Määräyksessä ei ollut kuitenkaan sovittu ylityön korvaamisesta työaikalaista poikkeavasti, vaan kahdeksan ensimmäistä vapaavuorokautena tehtyä työtuntia oli katsottu viikkoylityöksi ja sen jälkeiset tunnit työehtosopimuksen 13 §:n mukaisesti vuorokautiseksi ylityöksi.

G:n ja H:n kertoman mukaan vuorovapaajärjestelmästä ja edellä mainitusta päivien jaottelusta luovuttiin 1.1.1998 lukien, kun toimihenkilöiden keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevat määräykset uudistettiin. Tarkoitukseen korvata aikaisemmat kolmivuorotyötä koskeneet määräykset tuolloin kokonaan viittaa energia-alan teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.1.1998 – 15.1.2000 allekirjoituspöytäkirjan kohdan 11 kirjaus (vastaajan kirjallinen todiste 1), jonka mukaan työehtosopimuksen keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevat liitteet ja pykälät korvataan oheisella sopimuksella. Riidatonta on, että työehtosopimuksen 22 §:n 7. kohdan määräys on sisältynyt sopimukseen 1.1.1998 lukien nykyisin voimassa olevassa muodossaan.

Työehtosopimusneuvotteluihin 1990-luvulla osallistuneet G ja H ovat kertoneet sopimusmääräysten taustasta. Heidän mukaansa vuorokautinen ylityö korvattiin jo ennen vuoden 1998 alussa voimaan tullutta uudistusta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä samalla tavalla kuin muissakin työaikamuodoissa, eikä tätä käytäntöä uudistuksen yhteydessä muutettu. Käsitystä aikaisemman käytännön jatkumisesta tukee osaltaan H:n laatima, 10.3.1998 päivätty kirje, joka on osoitettu Energia-alan Keskusliitto Finergy ry:n jäsenille (kantajan kirjallinen todiste 1 ja vastaajan kirjallinen todiste 2). Kirjeessä on todettu muun ohella seuraavaa: "Vuorokautista ylityötä koskevat määräykset ovat entiset."

G:n laatima Energia-alan Keskusliitto Finergy ry:n jäsenkirjeen liite 17.9.1999 (vastaajan kirjallinen todiste 3) vaikuttaa olevan osittain ristiriidassa G:n ja H:n kertomusten kanssa. Liitteen 6 kohtaan on nimittäin kirjattu: "Vuorokautinen ylityö korvataan normaalisti; 2 tuntia 50 % ja seuraavat 100 %. Työtuntijärjestelmän lisäksi tehty työ korvataan viikoittaisena ylityönä; 8 tuntia 50 % ja seuraavat 100 %." Vaikka jälkimmäisen virkkeen voisi yksinään mahdollisesti tulkita tarkoittavan, että kaikki työtuntijärjestelmän lisäksi tehty työ olisi aina viikoittaista ylityötä, työtuomioistuin katsoo, ettei kirjausta kokonaisuutena ole pidettävä yksiselitteisenä.

Vastaajan kantaa asiassa puoltaa se, ettei riidanalaisen työehtosopimuksen ylityötä koskevassa 13 §:ssä ole määräyksen sanamuodon perusteella nimenomaisesti poissuljettu mitään työaikamuotoa. Määräyksen 1. kohdassa on sen sijaan erikseen määritelty ylityö keskimääräisessä työaikamuodossa, jollainen myös keskeytymätön kolmivuorotyö on. Pelkästään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevassa 22 §:ssä ei puolestaan ole omia vain kyseistä työaikamuotoa koskevia aineellisia määräyksiä, vaan pykälän 7. kohdassa on ylityön korvaamisen osalta viitattu siihen, kuinka asiasta on muualla työehtosopimuksessa sovittu. Nämä seikat tukevat sitä, että ylityö on tarkoitettu korvattavaksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työehtosopimuksen 13 §:n perusteella.

Ylitöiden korvaamista koskevan soveltamiskäytännön osalta Suomen Konepäällystöliitto ry:n asiantuntija C on kertonut, että niistä liiton jäsenistä, joihin sovellettiin kyseessä olevaa työehtosopimusta, noin 90 prosenttia teki keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Tällaista työtä tehtiin lähinnä energialaitoksissa. C oli lähettänyt vuoden 2019 alkusyksyllä 20 energialaitoksen luottamusmiehille kyselyn siitä, miten ylityö korvattiin kussakin yrityksessä (kantajan kirjallinen todiste 10). Kyselyyn oli tullut yhdeksän vastausta, joista ilmeni, että vapaapäivänä tehty ylityö korvattiin yhdeksännen ja kymmenennen tunnin osalta 100 prosentilla korotettuna kuudessa laitoksessa ja 50 prosentilla korotettuna V:ssä, S:ssä ja W Oy:ssä. Myös viimeksi mainitut yritykset olivat tosin aikaisemmin noudattaneet käytäntönään 100 prosentin korotusta, V syksyyn 2019 saakka ja kaksi muuta vuoteen 2017 saakka, jolloin nyt kysymyksessä oleva riita oli tullut vireille.

Selvitystä, joka perustuu luottamusmiesten ilmoituksiin ylityökorvausten maksamisesta, voidaan sinänsä pitää asian ratkaisuun vaikuttavana näyttönä työehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä. C on kuitenkin kertonut, että kolmivuorotyön tekijöitä voi olla kyseessä olevan työehtosopimuksen piirissä useammassakin kuin niissä 20 yrityksessä, joiden luottamusmiehille hän oli osoittanut kyselynsä. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan esitetyn selvityksen ei tässä tapauksessa voida katsoa edustavan niin suurta osaa alalla toimivista yrityksistä, että sen perusteella voitaisiin varmasti päätellä, millaista ylitöiden korvauskäytäntöä työehtosopimuksen soveltamisalalla vakiintuneesti noudatetaan.

Kun asiassa vastaanotettua näyttöä arvioidaan kokonaisuutena, painoarvoa saa tässä tapauksessa erityisesti työehtosopimuksen sanamuoto ja riidanalaisten työehtosopimusmääräysten taustasta ja tarkoituksesta esitetty henkilötodistelu. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 22 §:n 7. kohtaa ylityön korvaamisesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tulisi tulkita kantajan esittämällä tavalla. Kantajan asiassa esittämät vaatimukset on tämän vuoksi hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Suomen Konepäällystöliitto ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Suomen Konepäällystöliitto ry on hyväksynyt vastapuolensa oikeudenkäyntikulujen määrän.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarensola, Tuliara, Lallo, Lehto ja Fremer jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 11.2.2020