TT 2020:38

Työrauha
Työrauhavelvollisuuden rikkominen
Ulosmarssi
Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Diaarinumero: R 4/20
Antopäivä: 15.4.2020

Paikallisyhdistyksen järjestämän ulosmarssin syynä oli muun ohella yhdistyksen tyytymättömyys työnantajan päätökseen aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Ulosmarssi oli siten tältä osin kohdistunut voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Paikallisyhdistys myönsi tältä osin rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa ja ammattiliitto laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa, ja ne tuomittiin hyvityssakkoon. Neuvottelujärjestöä ei ollut kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi. Kanne hylättiin neuvottelujärjestöä koskevilta osin.

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

Julkisen alan unioni JAU ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

KUULTAVA

Riihimäen kunnalliset JHL ry

ASIA

Työrauha

Vireille 13.1.2020

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Riihimäen kunnalliset JHL ry on 9.12.2019 järjestänyt ulosmarssin Riihimäen kaupungissa kello 12 ja 16 välisenä aikana. Ulosmarssiin on osallistunut 124 työntekijää. He ovat olleet Riihimäen kunnalliset JHL ry:n jäseniä. Riihimäen kunnalliset JHL ry:n puheenjohtaja ja pääluottamusmies ovat osallistuneet ulosmarssiin.

Riihimäen kaupunginjohtaja ja eräät muut työnantajan edustajat ovat saaneet tiedon ulosmarssista 4.12.2019 klo 19.47 Riihimäen kunnalliset JHL ry:n puheenjohtajan lähettämällä sähköpostitiedotteella. Riihimäen kunnalliset JHL ry:n pääluottamusmies on todennut työnantajalle lähettämässään sähköpostiviestissä, että kyseessä on laiton työtaistelutoimenpide sen tapahtuessa työrauhavelvoitteen voimassa ollessa. Kunnallinen työmarkkinalaitos on työtaistelusta tiedon saatuaan pyytänyt kirjallisesti JHL ry:tä ja Riihimäen kunnalliset JHL ry:tä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun keskeyttämiseksi. Ulosmarssi on kuitenkin tapahtunut ennakkoilmoituksen mukaisesti.

Riihimäen kunnalliset JHL ry:n jäsenmäärä on 31.12.2019 ollut 731.

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Riihimäen kunnalliset JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta

tuomitsee Julkisen alan unioni JAU ry maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä sekä

tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä sekä

velvoittaa Riihimäen kunnalliset JHL ry:n, Julkisen alan unioni JAU ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.750 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ulosmarssi on ollut laiton. Ulosmarssilla Riihimäen kunnalliset JHL ry on osoittanut mieltään työnantajan työnjohto-oikeuteen ja liikkeenjohtovaltaan kuuluvia päätöksiä vastaan. Ulosmarssin syyksi on ilmoitettu kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätökset. Tällaisena päätöksenä yksilöidään kaupunginhallituksen päätös aloittaa yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Osasyyksi ulosmarssille on kerrottu myös "kaupunginjohtajan asenne kaupungin työntekijöitä kohtaan". Ulosmarssin syynä on ollut ainakin yhdistyksen tyytymättömyys työnantajan päätökseen aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Ulosmarssi on siten kohdistunut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2018–2019) I luvun 5 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen ja liikkeenjohtovaltaan.

Työnantajalta saadun tiedon mukaan työtaistelutoimenpiteeseen osallistuneet työntekijät ovat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES 2019–2019) tai kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä (TS 2018–2019). Niiden työntekijöiden osalta, joihin sovelletaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta, vastaava työnantajan työnjohto-oikeutta koskeva määräys on TTES:n 3 §:n 1 momentissa. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen I luvun 4 §:ssä on viittaus edellä mainittuun kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräykseen.

Kyse ei ole ollut poliittisesta mielenilmauksesta. Lailliselta poliittiselta työtaistelulta on oikeuskäytännössä edellytetty muun muassa, että se ei osaksikaan kohdistu sovellettavaan työehtosopimukseen. Riihimäen kunnalliset JHL ry on työtaistelua koskeneessa ilmoituksessaan todennut, että ulosmarssin syynä on ollut vastustaa kaupungin hallituksen päätöksiä yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen aloittamisesta. Painostustoimet ovat liittyneet liikelaitoksen työntekijöiden työehtoihin. Ulosmarssi on siten kohdistunut yksiselitteisesti työnantajan työn johto- ja valvontaoikeutta koskevaan kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräykseen.

JHL ry ja Riihimäen kunnalliset JHL ry eivät ole ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, keskeyttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. JHL ry ja Riihimäen kunnalliset JHL ry ovat siten laiminlyöneet työehtosopimuslain mukaan niille kuuluvan valvontavelvollisuutensa sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun sekä laiminlyöneet ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

JAU ry on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuoli. Se on yksi kolmesta kunta-alan pääsopijajärjestöistä, jotka neuvottelevat ja allekirjoittavat alan työ- ja virkaehtosopimukset Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. JAU ry on neuvottelujärjestö, jonka muodostavat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry. JAU ry:n on käytännössä täytynyt saada tieto sen muodostaman toisen osapuolen eli JHL ry:n työtaistelutoimenpiteestä ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen JHL ry:een kohdistamasta valvonnasta.

JAU ry on aikaisemmassa työtuomioistuimen oikeuskäytännössä tuomittu hyvitysakkoihin vastaavissa olosuhteissa. Siten JAU ry:n esittämälle väitteelle sen muodollisesta asemasta tai siitä, ettei se olisi voinut toteuttaa valvontavelvollisuuttaan, ei voida antaa merkitystä. Myös JAU ry tulee tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. JAU ry on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolena valvontavastuussa sen alaisten järjestöjen järjestämistä työtaistelutoimenpiteistä.

Ulosmarssin 9.12.2019 seurauksena esimerkiksi varhaiskasvatustoiminta on joutunut pyytämään varhaiskasvatustoiminnan piirissä olevien lasten vanhemmilta, että lapset pitäisivät vapaapäivän tai että heidät tultaisiin hakemaan viimeistään kello 12. Kaupungin eri toimipisteissä, joista on ulosmarssittu, on jouduttu ryhtymään monenlaisiin työjärjestelyihin, jotta välttävä toiminta pienemmillä resursseilla on voitu taata. Kouluissa järjestettävä iltapäivätoiminta on jouduttu useassa paikassa perumaan kokonaan. Lisäksi esimerkiksi kirjasto on ollut suljettuna ulosmarssin ajan. Menettelyn moitittavuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon nämä työtaistelutoimenpiteen seuraukset.

Menettelyn moitittavuutta on lisännyt myös se, että paikallisyhdistys ja JHL ry ovat tietoisesti ryhtyneet työtaistelutoimenpiteeseen työrauhan aikana tietäen menettelyn olevan laiton aikaisempi oikeuskäytäntö huomioon ottaen. JAU ry, JHL ry ja Riihimäen kunnalliset JHL ry ovat sallineet työtaistelutoimenpiteen ja siten laiminlyöneet lainmukaisen valvontavelvollisuutensa tietäen tämän lainvastaiseksi aikaisempi oikeuskäytäntö huomioon ottaen. Tämä on lisännyt menettelyn moitittavuutta. Hyvityssakon tulee olla tuntuva ottaen huomioon, että järjestöt ovat toteuttaneet työtaistelun täysin tietoisena sen laittomuudesta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Riihimäen kunnalliset JHL ry on myöntänyt rikkoneensa työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuutta.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on myöntänyt laiminlyöneensä työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä valvontavelvollisuutta.

Julkisen alan unioni JAU ry on kiistänyt kanteen sitä koskevilta osin.

Perusteet

Paikallisyhdistyksen vastuu

Riihimäen kunnalliset JHL ry on myöntänyt, että siltä osin kuin lakon katsotaan kohdistuneen yhteistoimintamenettelyn aloittamista koskeneeseen päätökseen, järjestetty ulosmarssi on rikkonut työrauhavelvollisuutta.

Riihimäen kunnalliset JHL ry kuitenkin katsoo, että lakko on ollut luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen. Sen tavoitteena on ollut kiinnittää poliittisten päättäjien huomio siihen, miten Riihimäen kaupungin johto ja jopa osa poliittisista päättäjistä suhtautuu kaupungin henkilöstöön ja ammattiliiton harjoittamaan edunvalvontaan.

Työnantaja on omalla julkisuudessa annetuilla lausunnoillaan Riihimäen kaupunginjohtajan ja kaupunginvaltuutetut kaupungin ylimmän päättävän elimen eli kaupunginvaltuuston kokouksessa käyttämillään puheenvuoroilla provosoineet voimakkaasti yhdistystä. Valtuuston julkisessa talousarviokokouksessa 11.11.2019 käytettiin muun ohella seuraavia ilmaisuja:

"Jos meidän henkilöstössä on sellaisia ihmisiä, jotka ei kykene töihin tai siis on täysin sellaisessa kunnossa, että esimiehet ja työkaverit sanoo, että ei ole mitään lisäarvoa sillä työllä ja että se kyetään tekemään pienemmällä henkilöstöllä, niin onhan se veronmaksajien pettämistä, että me korotetaan liikuntapaikkamaksuja, museomaksuja, veroja ja kaikkia maksuja sen takia, että me pidetään sellaista henkilöstöä kaupungilla, jota me ei oikeasti tarvita." (Valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen A.)

"Kyllähän meillä iso ongelma on siinä, että esimiehet eivät kaikilta osin tsempaten yhdessä tuumin ole muutosorientoituneita eivätkä halua olla yhdessä puhumassa esimiehinä samaa kieltä, vaan lähdetään vastaamaan sitten, jos jonkinlaisten ammattijärjestöjen huutoihin tilanteessa, jossa kokonaiskuva ei ole vielä muodostunut tai jossa vasta selvitellään asioita." (Kaupunginjohtaja B, valtuuston kokouksessa 11.11.2019.)

Talousarvioesityksen 2020 kaupunginjohtajan katsaus osiossa on lisäksi käytetty palvelutuotantoon ja siten henkilöstöön viitattaessa muun ohella seuraavia ilmauksia: "virastomainen ei tavoiteorientoitunut ja siiloutunut organisaatiorakenne", organisaatiokulttuurin synnyttämä tehottomuus" ja "vuosien saatossa pöhöttynyt henkilöstöorganisaatio".

Kaikki nämä ilmaisut osoittavat työnantajan edustajien väheksyntää ja jopa halveksuntaa henkilöstöä kohtaan. Kaupungin JHL:läisessä henkilöstössä nämä ilmaisut ovat aiheuttaneet syvää närkästystä. Vuosien saatossa Riihimäen kaupungillakin on säästetty voimakkaasti henkilöstömenoista ja henkilöstön osalta on tehty mitoituksissa ja muutenkin työnteossa kiristyksiä. Henkilöstö on kokenut kyseiset, yllä esitetyt luonnehdinnat hyvin voimakkaasti loukkaavina.

Kun kaupunginhallitus vielä tämän jälkeen päätti taas kerran, ylijäämäisestä talousarviosta huolimatta, aloittaa yhteistoimintaneuvottelut henkilöstösäästöjen hakemiseksi, ei yhdistys voinut enää mieltänsä malttaa. Nämä työnantajan puolelta esitetyt, provosoivat ja jopa ammattiyhdistyksen aseman neuvottelukumppanina kyseenalaistavat lausunnot tulee ottaa hyvityssakkoja vähentävinä seikkoina huomioon.

JHL ry:n vastuu

JHL ry on tulkinnut Riihimäen kunnalliset ry:n lakon luonteeltaan ensisijaisesti poliittiseksi ja siten lailliseksi työtaisteluksi eikä ole siksi ryhtynyt aktiivisiin valvontatoimenpiteisiin asiassa. JHL ry myöntää valvontavelvollisuuden laiminlyömisen siltä osin kuin ulosmarssin katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen. Myös JHL:lle

mahdollisesti tuomittavissa hyvityssakoissa on otettava huomioon samat vastuuta vähentävät seikat kuin yhdistyksen osalta.

JAU ry:n vastuu

JAU ry on kiistänyt rikkoneensa valvontavelvollisuuttaan. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valvontakirjeessä ei ole edes vaadittu toimenpiteitä JAU ry:ltä. KT:n valvontakirje on osoitettu vain JHL ry:lle ja Riihimäen kunnalliset JHL ry:lle ja toimitettu vain JHL ry:n toimihenkilöille. JHL ry:n toimihenkilöille tiedoksi saatettu ja vain JHL ry:lle osoitettu valvontapyynnöllä ei ole voinut syntyä toimintavelvoitetta JAU ry:lle. JAU ry on pelkkä neuvottelujärjestö eikä sillä ole omaa toimistoa tai henkilöstöä. JAU ry:llä ei ole edes käytännön mahdollisuutta itsenäisesti valvoa työrauhaa. Käytännössä nyt kyseessä olevassa tapauksessa ulosmarssin toimeenpanijana on ollut Riihimäen kunnalliset JHL ry ja valvontavastuussa olevana tahona JHL ry.

Hyvityssakot

Ulosmarssi on ollut kestoltaan lyhyt ja mielenosoitustyyppinen. Se ei ole aiheuttanut kaupungille taloudellisia menetyksiä eikä se ole kohtuuttomasti haitannut palvelutoimintoja. Yhdistys on ilmoittanut työnantajalle ulosmarssista hyvissä ajoin, jolloin kaupungilla on ollut aikaa järjestää toiminnot niin, että ulosmarssista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Lisäksi yhdistys on rajannut vastuullisesti kokonaan toimenpiteen ulkopuolelle toiminnot, jotka edellyttävät henkilöstön välitöntä läsnäoloa. Mitään välittömästi elintärkeää toimintoa ei siis ole vaarannettu, vaan on jätetty tuollaiset työpisteet täysin ulosmarssin ulkopuolelle. Ulosjätettyjen työpisteiden osalta ei työnantajan ole tarvinnut ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulut kiistetään perusteeltaan niiltä osin kuin kannekin on kiistetty. JAU ry:lle ei tule tuomita oikeudenkäyntikuluja maksettavaksi.

Määrällisesti ilmoitettuihin oikeudenkäyntikuluihin ei ole huomauttamista.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Riihimäen kunnalliset JHL ry:n ilmoitus työtaistelusta

2. KT:n valvontapyyntö

Vastaajien ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Ote Riihimäen kaupunginjohtajan esityksestä vuoden 2020 talousarvioksi

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Riihimäen kunnalliset JHL ry on 9.12.2019 järjestänyt ulosmarssin Riihimäen kaupungissa kello 12 ja 16 välisenä aikana. Ulosmarssiin on osallistunut 124 työntekijää.

Työtaistelun syynä on ollut muun ohella yhdistyksen tyytymättömyys työnantajan päätökseen aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Ulosmarssi on siten tältä osin kohdistunut voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Riihimäen kunnalliset JHL ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Riihimäen kunnalliset JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa siltä osin kuin ulosmarssin katsotaan kohdistuneen yhteistoimintamenettelyn aloittamista koskeneeseen päätökseen. Yhdistyksen mukaan työtaistelu on kuitenkin ollut luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen.

Vastauksessa on myönnetty, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa siltä osin kuin ulosmarssin katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen.

Työtuomioistuin toteaa, että lailliselta poliittiselta työtaistelulta on oikeuskäytännössä edellytetty muun muassa, että se ei osaksikaan kohdistu sovellettavaan työehtosopimukseen (ks. esim. TT 2008:32). Paikallisyhdistystä ja JHL ry:tä koskevat kannevaatimukset on myöntämisen perusteella hyväksyttävä.

Julkisen alan unioni JAU ry:n vastuu

Oikeuskäytännössä myös neuvottelujärjestö on voitu tuomita hyvityssakkoon työrauhaa koskevissa asioissa (ks. esim. 2016:19, 2014:137, 2013:169, 2012:76). Pääsopijajärjestö Kunta-alan unionin (sittemmin JAU ry) on edellä mainituissa ratkaisuissa katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa tilanteissa, joissa se ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi, vaikka Kunnallinen työmarkkinalaitos on työtaistelusta tiedon saatuaan lähettänyt sille valvontakirjeen ja pyytänyt sitä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun keskeyttämiseksi.

Tässä asiassa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valvontapyynnöstä (K2) ilmenee, että Kunnallinen työmarkkinalaitos on 5.12.2019 pyytänyt JHL ry:tä ja Riihimäen kunnalliset JHL ry:tä ryhtymään valvontavelvollisuutensa perusteella toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi. Valvontakirjettä ei ole osoitettu JAU ry:lle, ja se on toimitettu vain JHL ry:n toimihenkilöille. JAU ry:tä ei mainita myöskään valvontakirjeen tekstissä. Näistä syistä kanne on JAU ry:n osalta hylättävä.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, paikallisyhdistyksen koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vaatimus JAU ry:n tuomitsemisesta hyvityssakkoon on hylätty. Kanne on muutoin hyväksytty. Kunnallinen työmarkkinalaitos on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 2.750 euroa. Työtuomioistuin katsoo, että JHL ry ja Riihimäen kunnalliset JHL ry on syytä velvoittaa korvaamaan yhteisvastuullisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään hyväksytty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Riihimäen kunnalliset JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2.000 euroa.

Riihimäen kunnalliset JHL ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanne hylätään enemmälti.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Saarikoski, Nyyssölä, Lerssi, Koskinen ja Mustonen jäseninä. Asia on ratkaistu puheenjohtajan esittelystä.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 15.4.2020