TT 2020:42

Myötätuntotyötaistelu
Tukilakko

Diaarinumero: R 79/19
Antopäivä: 29.4.2020

Tuomiossa katsottiin, että työehtosopimuslain 8 §:ää ei voida tulkita laajentavasti siten, että työtuomioistuin voisi säännöksen nojalla kieltää myös sellaiset myötätuntotyötaistelutoimet, joilla tuetaan työehtosopimuslain mukaan sallittuja, mutta työehtosopimuksen velvoitemääräyksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. Ään.

KANTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

VASTAAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

ASIA

Työrauha

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmisteluistunto 25.11.2019

Pääkäsittely 15.1.2020

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Työtuomioistuin on 14.11.2019 asiassa R 74/19 antamassaan tuomiossa numero 108 vahvistanut Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja X Oy:n välillä 12.10.2017 solmitun työehtosopimuksen työrauhalausekkeen oikeaksi sisällöksi, että PAU ry on velvollinen välttämään kaikkia jakelun työehtosopimuksessa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä kaikissa tehtävissä X Oy:ssä nykyisen jakelun työehtosopimuksen voimassa ollessa enintään 31.1.2021 saakka. Edelleen tuomiossa on vahvistettu, että PAU ry oli rikkonut velvollisuuttaan välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä X Oy:ssä ilmoittamalla 22.10.2019 työnseisauksesta X Oy:ssä 11.11.2019 klo 6 ja 24.11.2019 klo 24 välisenä aikana koskien pakettilajittelun tehtäviä koko maassa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on 7.11.2019 ilmoittanut tukevansa PAU ry:n 11.11.2019 alkaneita laajoja lakkotoimia. JHL ry on 12., 14. ja 19.11.2019 ilmoittanut tukityötaistelutoimista, joilla tuetaan PAU ry:n työtaistelutoimia. JHL ry on pannut toimeen ilmoittamiensa työtaistelutoimenpiteiden mukaisia lakkoja seuraavasti.

JHL ry on 14.11.2019 ilmoittanut panevansa Y:n eli Z Oy:n losseilla toimeen työtaistelun alkaen maanantaina 18.11.2019 kello 6. JHL ry on ilmoittanut päättävänsä työtaistelutoimet, kunnes Postin työehtosopimusneuvottelussa saavutetaan ratkaisu, ellei myöhemmin toisin ilmoita. Työtaistelu on alkanut ilmoituksen mukaisesti ja päättynyt 27.11.2019. JHL ry:n ilmoituksen mukaisesti lossikuljettajat eivät ole kuljettaneet Y:n losseilla Postin kuljetuksia eivätkä Postin alihankkijoiltaan tilaamia kuljetuksia, joissa on ollut Postin kuljetuksia. Kaikkiaan JHL ry:llä on ollut myötätuntotyötaistelun kohteena olevassa toiminnoissa 85 jäsentä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on 12.11.2019 ilmoittanut panevansa Ä Oy:ssä junien tavaraliikenteen ratapihoilla toimeen työnseisauksen tiistaina 19.11.2019 kello 6–22 ja panemalla Ö Oy:ssä junien huoltotoiminnoissa toimeen työnseisauksen keskiviikkona 20.11.2019 klo 7–23. Lakko on pantu ilmoituksen mukaisesti toimeen tavaraliikenteen ratapihoilla ja kaluston huoltotoiminnoissa. Lakko on koskenut kaikkia Ä Oy:n rautatielogistiikan toimintoja. Käytännössä lakko on pysäyttänyt tavaraliikenteen käsittelyn Suomen ratapihoilla. Lakkoon on osallistunut arviolta noin 600 JHL ry:n jäsentä, joista ensimmäisenä päivänä on osallistunut 400 ja toisena päivänä 200 jäsentä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on 19.11.2019 ilmoittanut panevansa V Oy:ssä toimeen työnseisauksen maanantaina 25.11.2019 kello 6 alkaen ja tiistaina 26.11.2019 alkaviin työvuoroihin päättyen. JHL ry:n ilmoituksen mukaisesti lakko on koskenut V Oy:ssä työskenteleviä JHL ry:n jäseniä, jotka toimivat lentokentillä. Lakko on vaikuttanut koko maassa ainakin lentojen turvatarkastuksiin. Lakkoon on osallistunut arviolta noin 100 JHL ry:n jäsentä.

Osapuolet ovat eri mieltä ensinnäkin siitä, onko JHL ry tukenut myötätuntotyötaisteluilla PAU ry:n työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi järjestämiä ja työehtosopimuslain sallimia työtaisteluja U Oy:ssä, T Oy:ssä ja S Oy:ssä (JHL ry:n väite) vai onko se tukenut näiden lisäksi PAU ry:n lakkoa X Oy:ssä (Paltan väite).

Toiseksi osapuolet ovat eri mieltä siitä, voiko myötätuntotyötaistelu olla työehtosopimuslain 8 §:n nojalla kielletty tilanteessa, jossa tuettavaa työtaistelua ei ole vahvistettu työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseksi vaan sen sijaan työehtosopimuksen työrauhalausekkeen vastaiseksi.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuuttaan panemalla toimeen Z Oy:n losseilla työtaistelun maanantaista 18.11.2019 klo 06:00 alkaen 27.11.2019 kello 10.40 asti, siltä osin kuin työtaistelun tarkoituksena on ollut tukea Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n X Oy:ssä toimeenpanemia, PAU ry:n ja X Oy:n 12.10.2017 solmiman työehtosopimuksen työrauhalausekkeen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä,

2. velvoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle 1. kohdassa sanotusta työtaistelusta johtuen työehtosopimuslain 9 §:ssä säädettyä hyvityssakkoa,

3. vahvistaa, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuuttaan panemalla toimeen Ä Oy:ssä junien tavaraliikenteen ratapihoilla lakon tiistaina 19.11.2019 klo 06:00–22.00 ja Ö Oy:ssä junien huoltotoiminnoissa keskiviikkona 20.11.2019 klo 07:00–23.00, siltä osin kuin työtaistelun tarkoituksena on ollut tukea Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n X Oy:ssä toimeenpanemia, PAU ry:n ja X Oy:n 12.10.2017 solmiman työehtosopimuksen työrauhalausekkeen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä,

4. velvoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle 3. kohdassa sanotusta työtaistelusta johtuen työehtosopimuslain 9 §:ssä säädettyä hyvityssakkoa,

5. vahvistaa, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuuttaan ilmoittamalla 19.11.2019 panevansa ja panemalla V Oy:ssä toimeen työnseisauksen maanantaina 25.11.2019 klo 06:00 alkaen ja tiistaina 26.11.2019 alkaviin työvuoroihin päättyen, siltä osin kuin työtaistelun tarkoituksena on ollut tukea Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n X Oy:ssä toimeenpanemia, PAU ry:n ja X Oy:n 12.10.2017 solmiman työehtosopimuksen työrauhalausekkeen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä,

6. velvoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle 5. kohdassa sanotusta työtaistelusta johtuen työehtosopimuslain 9 §:ssä säädettyä hyvityssakkoa, ja

7. velvoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 10.670,20 eurolla korkoineen.

Perusteet

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on työehtosopimuslain 8 §:n vastaisin työtaistelutoimenpitein tukenut Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n X Oy:ssä toimeenpanemia työtaisteluja. Kanteella vaaditaan tämän seikan vahvistamista ja JHL ry:n velvoittamista maksamaan työehtosopimuslain 9 §:ssä säädettyä hyvityssakkoa.

Asian tausta

U Oy luovutti liikkeen luovutuksella paketti- ja verkkokauppayksikön lajittelutoimintonsa X Oy:lle 1.9.2019. X Oy:lle siirtyi tuolloin noin 700 pakettilajittelun tehtävissä työskentelevää työntekijää ja toimihenkilöä. Liikkeen luovutuksen jälkeen 1.11.2019 alkaen työntekijätyössä olleiden työntekijöiden työssä noudatettava työehtosopimus vaihtui Paltan ja PAU ry:n välisestä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksesta Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välillä sovituksi jakelun työehtosopimukseksi. X Oy on Medialiitto ry:n jäsen ja osa Posti-konsernia.

Paltan ja PAU ry:n välisissä työehtosopimusneuvotteluissa viestinvälitys- ja logistiikka-alan uudeksi työehtosopimukseksi 30.10.2019 jälkeen PAU ry on vaatinut, että X Oy:lle siirtyneet pakettilajittelijat tulisi palauttaa takaisin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piiriin.

PAU ry on järjestänyt viestinvälitys- ja logistiikka-alalla työtaistelutoimenpiteitä 11.11.2019 alkaen. PAU ry:n työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet myös X Oy:ön siten, että yhtiölle siirtyneet noin 700 pakettilajittelun työntekijää ja toimihenkilöä ovat olleet sanotun päivän jälkeen lakossa.

Neuvottelut uudesta viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksesta ovat JHL ry:n tukityötaisteluita toimeenpantaessa olleet kesken ja valtakunnansovittelijan johdolla neuvoteltavina. Kysymys siitä, että pakettilajittelijoita koskevassa asiassa ei ole saavutettu PAU ry:tä tyydyttävää ratkaisua, on keskeisesti vaikuttanut siihen, että PAU ry on 19.11.2019 ja 24.11.2019 hylännyt valtakunnansovittelijan työriidassa antaman sovintoehdotuksen. Uudesta työehtosopimuksesta on saatu ratkaisu 27.11.2019 kello 10. Ratkaisun mukaan pakettilajittelijat tulevat Paltan ja PAU ry:n sopiman työehtosopimuksen piiriin.

Sen lisäksi, että X Oy:ssä noudatetaan jakelun työehtosopimusta, yhtiön ja PAU ry:n välillä on 12.10.2017 allekirjoitettu varhaisjakelua koskeva työehtosopimus. Tässä työehtosopimuksessa on muun ohella sovittu työrauhavelvollisuudesta siten, että "Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ja siihen järjestäytyneet työntekijät sitoutuvat noudattamaan

X Oy:ssä nykyisen ja sitä seuraavan TEAM:n jakelualan työehtosopimuksen sopimuskauden loppuun asti työehtosopimuksessa sovittua työrauhaa".

PAU ry on työtaistelutoimenpiteillään X Oy:ssä rikkonut edellä sanottua työrauhavelvollisuuttaan. Kysymys tässä asiassa on siitä, onko JHL ry PAU ry:n työtaisteluja tukevilla työtaistelutoimenpiteillään myös rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Tuettavat työtaistelut

PAU ry on pannut toimeen työtaisteluja Posti-konsernissa muun ohella X Oy:ssä.

Työtuomioistuin on 14.11.2019 asiassa R 74/19 antamassaan tuomiossa nro 108 vahvistanut 12.10.2017 allekirjoitetussa varhaisjakelua koskevassa työehtosopimuksessa sovitun työrauhamääräyksen oikeaksi sisällöksi, että PAU ry on velvollinen välttämään kaikkia jakelun työehtosopimuksessa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä kaikissa tehtävissä X Oy:ssä nykyisen jakelun työehtosopimuksen voimassa ollessa enintään 31.1.2021 saakka, ja että PAU ry on rikkonut velvollisuuttaan välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä X Oy:ssä ilmoittamalla työnseisauksesta X Oy:ssä koskien pakettilajittelun tehtäviä koko maassa ajalla 11.11.2019 klo 6.00 – 24.11.2019 klo 24.00.

PAU ry on edelleen rikkonut edellä sanottuun työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuuttaan välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä X Oy:ssä panemalla X Oy:ssä toimeen pakettilajittelun tehtävissä koko maassa lakon, joka on alkanut 11.11.2019 klo 6.00 ja jonka PAU ry on ilmoittanut jatkuvan 24.11.2019 klo 24.00 saakka. PAU ry on edelleen rikkonut edellä sanottuun työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuuttaan välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä X Oy:ssä ilmoittamalla 10.11.2019 työnseisauksesta X Oy:ssä koskien pakettilajittelun tehtäviä koko maassa ajalla 25.11.2019 klo 00.00 – 8.12.2019 klo 24.00. Työtuomioistuin on näitä työtaisteluja koskevassa asiassa R 78/19 antamallaan tuomiolla nro 114 vahvistanut PAU ry:n rikkoneen työehtosopimukseen perustunutta työrauhavelvollisuuttaan.

JHL ry:n toimet PAU ry:n työtaistelun tukemiseksi X Oy:ssä

JHL ry on 7.11.2019 ilmoittanut tukevansa PAU ry:n 11.11.2019 alkaneita laajoja lakkotoimia. Se on 12., 14. ja 19.11.2019 ilmoittanut tukityötaistelutoimista, joilla tuetaan PAU ry:n

työtaistelutoimia. JHL ry on pannut toimeen ilmoittamiensa työtaistelutoimenpiteiden mukaisia lakkoja.

JHL ry:n antamissa tukilakkoilmoituksissa on niiden sanamuodosta huolimatta tosiasiallisesti tarkoitettu tukea PAU ry:n työtaistelua myös muissa Posti-konsernin yhtiöissä kuin U Oy:ssä. Tukityötaisteluilla tuetaan PAU ry:n lakkoja myös niissä konsernin yhtiöissä, jotka eivät ole Paltan jäseniä ja joissa noudatetaan muuta työehtosopimusta kuin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta, kuten T Oy:ssä, jossa noudatetaan kuorma-autoalan työehtosopimusta, ja X Oy:ssä, jossa noudatetaan jakelun työehtosopimusta.

JHL ry on tukilakoilla halunnut tukea PAU ry:n tavoitteita viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusneuvottelussa. PAU ry:n keskeinen tavoite työehtosopimusneuvottelussa on ollut palauttaa X Oy:lle siirtyneiden pakettilajittelijoiden työehdot viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piiriin. PAU ry on esittänyt vaatimuksensa työehtosopimusneuvotteluissa siitä huolimatta, että X Oy ei ole neuvoteltavaan työehtosopimukseen sidottu. JHL ry on tukenut tukityötaistelullaan erityisesti tätä PAU ry:n tavoitetta työehtosopimusneuvottelussa. Se ei ole rajannut riittävällä tavalla X Oy:ssä työskentelevät 700 pakettilajittelijan työehtoja koskevaa kysymystä tukitoimiensa ulkopuolelle.

JHL ry on julkisesti eri yhteyksissä korostanut, että se pitää Postin työehtoshoppailua moraalittomana työehtojen polkemisena ja että se on valmis laajoihin järjestöllisiin toimiin työehtosopimusten heikennysten ja sopimusshoppailun pysäyttämiseksi.

JHL ry:n puheenjohtaja A on Yleisradiossa Ylen aamu -nimisessä televisio-ohjelmassa 19.11.2019 kello 6.35 alkaen todennut, että "asiassa on kyse isosta periaatteesta eli palkkojen dumppaamisesta ja että se alkaa näkyä jopa kunnissa ja tällä hetkellä Turun Arkeassa, jossa on 15–30 prosentin palkanalennukset", ja että hän ihmettelee Postin toimintaa ja sitä, "missä Suomessa me tällä hetkellä elämme".

JHL ry:n tukityötaistelutoimenpiteillä on merkittävästi pyritty tukemaan PAU ry:n työtaistelutoimenpiteitä X Oy:ssä. Työtuomioistuin on todennut PAU ry:llä olevan työehtosopimukseen perustunut työrauhavelvollisuus X Oy:ssä kaikissa tehtävissä

PAU ry:n nyt ilmoittamien työtaistelutoimien aikana.

JHL ry:n tukityötaistelutoimenpiteiden lainmukaisuutta on arvioitava siitä lähtökohdasta, mitä työtaistelua tukityötaistelutoimilla tosiasiallisesti on tarkoitettu tukea. Sitä, mitä JHL ry on toimeenpanemillaan tukityötaistelutoimenpiteillä tosiasiallisesti tarkoittanut tukea, on arvioitava JHL ry:n ilmoittamien toimenpiteiden tosiasiallisten perusteiden ja JHL ry:n tukitoimiin liittyvän julkisuudessa näkyvän käyttäytymisen perusteella. JHL ry on tosiasiallisesti tukenut PAU ry:n vaatimuksia erityisesti pakettilajittelijoiden työehtosopimuksen vaihtumiseen liittyen. Tämä taas on ollut erityinen peruste PAU ry:n toimeenpanemaan lakkoon X Oy:ssä.

JHL ry on työtaistelutoimenpiteillään tukenut PAU ry:n työehtosopimuksen vastaisia työtaisteluja.

JHL ry ei Paltan näkemyksen mukaan ole pyrkinyt tukityötaistelutoimenpiteillään vaikuttamaan työehtoihin niillä työehtosopimusaloilla, joilla tukityötaistelutoimenpiteet on järjestetty. Merkitystä asiassa ei ole sillä, mitkä tehtävät ovat olleet työtaistelun piirissä niissä työnantajayrityksissä, joissa työtaistelu on järjestetty, tai sillä, onko X Oy toiminut niillä sopimusaloilla taikka niissä työnantajayrityksissä, joilla tukityötaistelutoimia on järjestetty.

JHL ry:llä on kaikilla niillä työehtosopimusaloilla, joilla se nyt on ryhtynyt tässä kanteessa kerrottuihin työtaistelutoimenpiteisiin, voimassa oleva työehtosopimus Paltan kanssa. JHL ry:n työtaistelutoimenpiteet on järjestetty Paltan jäsenyrityksissä.

Koska PAU ry:llä on työehtosopimukseen perustuva työrauhavelvollisuus, jota vastaan se

primaarityötaistelutoimenpiteillään on rikkonut, JHL ry:llä ei voi olla PAU ry:tä parempaa

laillista oikeutta järjestää primaarityötaistelua tukevia tukityötaistelutoimenpiteitä aloilla,

joilla se on velvollinen noudattamaan työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuutta. Tällainen tulkinta ei rajoita työtaisteluoikeutta enemmän kuin tähänkään saakka eikä ole siten ongelmallinen perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.

JHL ry:n seuraavassa selostetut työtaistelutoimenpiteet ovat kukin itsenäisiä ja edellä sanotuin perustein työehtosopimuslain 8 §:n vastaisia. Niistä kustakin voidaan määrätä lain 9 §:ssä säädetty hyvityssakkoseuraamus.

Tukityötaistelutoimenpiteet

Lossit

JHL ry on 14.11.2019 ilmoittanut panevansa Y:n eli Z Oy:n losseilla toimeen työnseisauksen alkaen maanantaina 18.11.2019 klo 06:00. Vastaaja on ilmoittanut päättävänsä työtaistelutoimet, kunnes Postin työehtosopimusneuvottelussa saavutetaan ratkaisu, ellei myöhemmin toisin ilmoita.

Työtaistelu on alkanut ilmoituksen mukaisesti. JHL ry:n ilmoituksen mukaan lossikuljettajat eivät kuljeta Y:n losseilla Postin kuljetuksia eivätkä Postin alihankkijoiltaan tilaamia kuljetuksia, joissa on Postin kuljetuksia.

JHL ry on osapuolena Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL ry:n ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n välisessä losseja koskevassa työehtosopimuksessa, joka on voimassa ajalla 1.2.2018– 31.1.2021. Lakossa olevien työhön noudatetaan tätä työehtosopimusta. Lakko kohdistuu voimassa olevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Lakossa on 85 JHL ry:n jäsentä. JHL ry on 27.11.2019 kello 10.40 kotisivuillaan ilmoittanut päättävänsä tukilakon mahdollisimman pian. Z Oy on Paltan jäsenyritys.

JHL ry on lakosta päättäessään ja siitä julkisesti ilmoittaessaan rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuuttaan. Vastaaja ei ole reagoinut Paltan kehotuksen työrauhan ylläpitämiseksi 20.11.2019.

Rautatieliikenne

JHL ry on 12.11.2019 ilmoittanut panevansa Ä Oy:ssä junien tavaraliikenteen ratapihoilla toimeen työnseisauksen tiistaina 19.11.2019 klo 6–22 ja panemalla Ö Oy:ssä junien huoltotoiminnoissa toimeen työnseisauksen keskiviikkona 20.11.2019 klo 7–23.

Lakko on pantu ilmoituksen mukaisesti toimeen tavaraliikenteen ratapihoilla. Lakko on koskenut kaikkia Ä Oy:n rautatielogistiikan toimintoja. Käytännössä lakko on pysäyttänyt tavaraliikenteen käsittelyn Suomen ratapihoilla.

Tavaraliikenteen kaluston huoltotoimintojen lakko on pantu ilmoituksen mukaisesti toimeen.

JHL ry on osapuolena Paltan kanssa sopimassaan rautatiealan työehtosopimuksessa, joka on voimassa ajalla 1.2.2018–31.1.2021. Lakossa olevien työhön noudatetaan tätä työehtosopimusta. Lakko kohdistuu voimassa olevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Lakossa on ollut yhteensä noin 600 JHL ry:n jäsentä. Ä Oy ja Ö Oy ovat Paltan jäseniä.

JHL ry on lakosta päättäessään ja siitä julkisesti ilmoittaessaan rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuuttaan. JHL ry ei ole reagoinut Paltan kehotuksen työrauhan ylläpitämiseksi 20.11.2019.

Lentoasemat

JHL ry on 19.11.2019 ilmoittanut panevansa V Oy:ssä ja R Oy:ssä toimeen työnseisauksen maanantaina 25.11.2019 klo 6 alkaen ja tiistaina 26.11.2019 alkaviin työvuoroihin päättyen. Tämä kanne koskee V Oy:tä. JHL ry ilmoitus on merkinnyt lakon uhkaa V Oy:ssä. Lakolla uhkaaminen on itsenäinen työtaistelutoimi. JHL ry:n ilmoituksen mukaan lakko koskee V Oy:ssä työskenteleviä JHL ry:n jäseniä, jotka toimivat lentokentillä. JHL ry on pannut lakon toimeen ilmoituksen mukaisesti. Lakko on alkanut maanantaina 25.11.2019 kello 6 ja päättynyt tiistaina 26.11.2019 alkaneisiin työvuoroihin. PAU ry:n työnseisaukset ovat samana aikana jatkuneet. Lakko on vaikuttanut koko maassa ainakin lentojen turvatarkastuksiin.

JHL ry on osapuolena Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Ilmailualan Unioni IAU ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Ammattiliitto Pro (ent. Palkansaajajärjestö Pardia) ry:n välisessä V Oy:n työehtosopimuksessa, joka on voimassa 1.2.2018–20.3.2020. Ilmoitetun lakon piirissä olevien työhön noudatetaan tätä työehtosopimusta.

Ilmoitettu lakon uhka ja lakko ovat kohdistuneet voimassa olevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Ilmoitetulla lakolla voi V Oy:n töissä olla vaikutuksia vain Helsinki-Vantaan lentoasemalla, jossa lakonaikaisissa työvuoroissa on arvioilta noin sata JHL ry:hyn järjestäytynyttä työntekijää.

JHL ry on lakon uhasta päättäessään ja siitä julkisesti ilmoittaessaan rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuuttaan. Vastaaja ei ole reagoinut Paltan kehotuksen työrauhan ylläpitämiseksi 20.11.2019.

VASTAUS

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.925 eurolla korkoineen.

Perusteet

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ei ole rikkonut työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvoitetta vastaan millään kanteessa mainitulla työtaistelutoimenpiteellään. Ne ovat kaikki olleet laillisia myötätuntotyötaistelutoimenpiteitä, jolla on tuettu Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n laillista työtaistelutoimenpidettä.

Yleistä tukityötaistelutoimenpiteen laillisuudesta

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtosopimukseen osalliset ovat velvollisia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäiseen määräykseen. Myötätuntotyötaistelu on oikeuskirjallisuudessa määritelty työtaistelutoimenpiteeksi, johon ryhdytään muiden työnantajien tai työntekijöiden kuin toimenpiteeseen ryhtyneiden omaksi eduksi (ks. esim. Suviranta, Työrauhavelvollisuuden rajankäyntiä, Työoikeudellisen yhdistyksen vuosikirja 1982, s. 5). Jos myötätuntotyötaistelutoimenpiteen tavoitteet eivät liity omaan työehtosopimukseen, tukitoimenpiteet ovat lähtökohtaisesti sallittuja. Aito myötätuntotyötaistelu ei siis loukkaa toimenpiteisiin ryhtyneiden

liittojen omaa työrauhavelvollisuutta. Tämä kanta ilmenee myös useista työtuomioistuimen ratkaisuista.

Oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä on myötätuntotyötaistelun edellytetty täyttävän kaksi ehtoa ollakseen laillinen. Ensinnäkin tuettavan työtaistelun tulee olla työehtosopimuslain kannalta sallittu ja toisaalta työtaistelutoimenpiteellä ei pyritä osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen.

Vaatimus tuettavan lakon eli niin sanotun primäärilakon laillisuudesta on kehitelty oikeuskirjallisuudessa ja sitä on sittemmin edellytetty myötätuntotyötaistelulta myös työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä. On kuitenkin huomattava, että kyseinen vaatimus ei näyttäisi saavan tukea työehtosopimuslain sanamuodosta. Laittoman lakon tukemista on pidetty kiellettynä nimenomaan siksi, että tällöin myötätuntotyötaistelun on katsottu kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Olemassa oleva oikeuskäytäntö on koskenut vastaajan käsityksen mukaan vain tilanteita, joissa tuettava lakko on todettu työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseksi. Vastaajan käsityksen mukaan sekä oikeuskirjallisuudessa että työtuomioistuimen oikeuskäytännössä tulkintaa on perusteltu nimenomaan sillä, että tällöin sekä myötätuntotyötaistelu että tuettava työtaistelu rikkovat työehtosopimukseen ja työehtosopimuslakiin liittyvää työrauhavelvoitetta. Vastaaja katsoo, että jos primäärilakon työrauhavelvoite perustuu pelkästään osapuolia sitovaan työehtosopimuksen velvoitemääräykseen, puuttuu myötätuntotyötaistelulta ja tuettavalta primäärilakolta tuo edellä kuvattu yhteys samaan normiin perustuvasta työrauhatarkoituksesta. Velvoitemääräyksellä voi olla vain työehtosopimuksen osapuolia sitova vaikutus. On täysin mahdoton ajatus, että myötätuntotyötaisteluun ryhtynyt voisi rikkoa tätä samaa tarkoitusta vastaan, kun kyseisellä työrauhavelvoitteella ei ole ollut, eikä ole voinutkaan olla tarkoitusta velvoittaa ketään muita kuin työehtosopimuksen tehneitä osapuolia.

Myötätuntotyötaistelua ei ole pidetty kiellettynä, jos primäärilakko on rikkonut jotakin muuta normia kuin työehtosopimuslain 8 §:ää. Esimerkiksi työriitalain vastaisen lakon tukemiseksi järjestetty työtaistelu on katsottu mahdolliseksi (TT 1992:120). Kyseisen tapauksen perusteluissa todetaan seuraavasti: "Mitä tulee esitettyyn väitteeseen siitä, että myötätuntotyötaistelut olisivat työehtosopimuslain vastaisia sen vuoksi, että tuettava työtaistelu on toimeenpantu työriitalain säännösten vastaisesti, työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuslain 8 §:n soveltamisen kannalta tuettavan työtaistelutoimenpiteen laillisuus määräytyy yksinomaan mainitun lain säännösten perusteella. Kun tukityötaistelutoimenpiteiden osalta ei ole olemassa erityisiä määräyksiä tai muuta käytäntöä, työtuomioistuin katsoo, että myös tukitoimenpiteiden laillisuus puheena olevassa suhteessa määräytyy työehtosopimuslain määräysten perusteella."

Tuettavan työtaistelun laillisuus tuli siis arvioitavaksi ainoastaan työehtosopimuslain 8 §:n perusteella.

Primäärilakon laillisuusvaatimusta ei JHL ry:n näkemyksen mukaan tulisi tulkita ainakaan laajentavasti. JHL ry katsoo, että jotta myötätuntotyötaistelu olisi tällä perusteella kielletty, tulisi tuettavan työtaistelun olla nimenomaan työehtosopimuslaissa säädetyn työrauhavelvoitteen vastainen. Se, että työtaistelu on pelkästään työehtosopimuksessa sovitun työrauhavelvoitteen vastainen, ei riitä tekemään myötätuntotyötaistelua työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseksi.

Asiassa on otettava huomioon lisäksi se, että työtaisteluoikeus sisältyy Suomen perustuslain 13 §:n 2 momentin ammatillista yhdistymisvapautta koskevaan säännökseen ja se on turvattu myös useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Työtaisteluoikeuteen voidaan asettaa rajoituksia vain lailla. Työehtosopimuslain 8 §:n laajentava tulkinta ei siten ole tälläkään perusteella mahdollinen.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n toimeenpanemat työtaistelut

PAU ry on 22.10.2019 antanut työtaisteluilmoitukset 11.11.2019 alkavista ja 24.11.2019 asti kestävistä työnseisauksista U Oy:ssä ja T Oy:ssä. Edelleen PAU ry on ilmoittanut samoissa yhtiöissä ja lisäksi S Oy:ssä toimeenpantavista laajennetuista lakoista ajalla 25.11.–8.12.2019. Kyseiset yhtiöt ovat Palvelualojen työnantajan PALTA ry:n jäsenyrityksiä ja niissä noudatetaan viestinvälitys ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Kyseisen työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt 31.10.2019 ja sen osalta ollaan sopimuksettomassa tilassa. PAU ry:n lakko yllämainittuihin yrityksiin kohdistettuna on kiistatta työehtosopimuslain sallima työtaistelu eikä PALTA ry ole muuta väittänytkään.

PAU ry on 11.11.2019 aloittanut lakon myös X Oy:n pakettilajittelun työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskien. X Oy:ssä noudatetaan Medialiiton ja Teollisuusliiton välistä jakelua koskevaa työehtosopimusta. X Oy ja PAU ry ovat 12.10.2017 allekirjoittaneet varhaisjakelua koskevan sopimuksen, jossa on sovittu noudatettavan jakelualan työehtosopimuksessa sovittua työrauhaa. PAU ry:n X Oy:ssä toimeenpanemaa työtaistelua on käsitelty työtuomioistuimen tuomiossa 14.11.2019 nro 108 (R 74/19). Työtuomioistuin on katsonut, PAU ry:n kyseisen työtaistelutoimenpiteen rikkovan X Oy:n ja PAU ry:n välisessä sopimuksessa sovittua työrauhavelvoitetta vastaan. Työtaistelu katsottiin tuomiossa siis ainoastaan työehtosopimuksen velvoitemääräyksen vastaiseksi. Työtaistelu ei ole ollut työehtosopimuslain työrauhavelvoitteen vastainen eikä tällaista työtuomioistuimessa ole edes väitetty.

Losseja koskeva työtaistelu

JHL ry on ilmoittanut, etteivät sen jäsenet kuljeta Y:n yhtiön losseilla Postin kuljetuksia eikä Postin alihankkijoilta tilaamia kuljetuksia, joissa on Postin kuljetuksia. Kyseessä ei siis ole työnseisaus eikä lakko, kuten kanteessa väitetään vaan ainoastaan kieltäytyminen käsittelemästä Postin kuljetuksia. Käytännössä siis postikuljetuksia tekeviä ajoneuvoja ei oteta losseille. Työntekijät tekevät losseilla kaikki muut työtehtävänsä aivan normaalisti.

JHL ry:n työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet PAU ry:n toimeenpanemaan lailliseen lakkoon muun ohella U Oy:ssä ja T Oy:ssä. Postin losseilla kulkevia kuljetuksia ei hoida X Oy vaan ainoastaan U Oy tai T Oy, joissa on myös toimeenpantu PAU ry:n toimesta laillinen lakko.

X Oy:hyn kyseiset työtaistelutoimenpiteet eivät kohdistu. Ilmoituksessa yritykselle (Z Oy / Y) ja Paltalle ei millään tavoin viitata siihen, että myötätuntotyötäistelu kohdistuisi PAUn X Oy:ssä toimeenpanemaan työtaisteluun. Ilmoituksessa on käytetty hieman epätarkkaa ilmaisua Posti, mutta asiayhteydestä ilmenee sen tarkoittavan kuljetuksia ja postinjakelua hoitavia yhtiöitä eli UOy:tä ja T Oy:tä. Ilmoituksessa ei ilmoiteta tuettavan kaikkia PAUn mahdollisesti toimeenpanemia työtaisteluja vaan ilmoituksessa on käytetty yksikkömuotoa. Ilmaus on asiayhteydessä tulkittava tarkoittaneen nimenomaan Paltan sopimusalalla käytävää PAUn laillista työtaistelua. Tähän viittaa myös ilmoituksessa tehty tarkennus, jossa mainitaan JHL:n osalta olevan kyse laillisesta tukityötaistelutoimenpiteestä. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että tuettaan laillista työtaistelua.

JHL:n tekemän ilmoituksen jälkeen Paltasta oltiin yhteydessä lossien työehtosopimuksesta vastaavaan neuvottelijaan tiedustellen vielä tarkemmin, mitä tehtäviä työtaistelu koskee. Paltan puolelta ei tuossa yhteydessä millään tavoin tuotu esiin, että se katsoisi JHL:n lakon kohdistuvan laittomaan työtaisteluun. Myöskään Paltan 20.11.2019 JHL:ään toimittamassa kehotuksessa ei ole millään tavalla yksilöity, että Palta katsoisi tukityötaistelutoimenpiteen kohdistuvan X Oy:ssä käynnissä olevaan lakkoon.

Työtaistelulla ei ole pyritty vaikuttamaan JHL:n omaan losseja koskevan työehtosopimuksen yksittäiseen määräykseen tai työehtosopimukseen kokonaisuudessaan eikä tällaista ole kanteessa väitettykään.

JHL:n losseilla tehtäviä työtehtäviä koskeva myötätuntotyötaistelu on laillinen eikä sillä ole rikottu työehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvoitetta eikä sen perusteella voida määrätä työehtosopimuslain 9 §:n mukaista hyvityssakkoseuraamusta.

Rautatieliikennettä koskeva työtaistelu

JHL:n Paltalle ja Ä Oy:lle 12.11.2019 lähettämästä tukilakkoilmoituksesta ilmenee sen koskevan PAU ry:n U Oy:ssä 11.11.2019 alkanutta lakkoa. Tukilakolla on kerrottu tuettavan PAU ry:n tavoitteita työehtosopimusneuvotteluissa. JHL:n käsityksen mukaan työehtosopimusneuvottelut koskevat Paltan ja PAU:n välistä viestinvälitys ja logistiikka-alan työehtosopimusta. X Oy ei ole Paltan jäsenyritys eikä Palta käy sitä koskien työehtosopimusneuvotteluja. Tämä on Paltan puolesta kerrottu useita kertoja julkisuuteen työriidan sovittelun aikana.

Rautatiealalle ilmoitettu tukilakko ei siis koske miltään osin X Oy:ssä käynnissä olevaa PAUn lakkoa vaan täysin työehtosopimuslain sallimaa PAUn lakkoa U Oy:ssä.

JHL:n rautatiealalla toimeenpanema myötätuntotyötaistelu on laillinen eikä sillä ole rikottu työehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvoitetta eikä sen perusteella voida määrätä työehtosopimuslain 9 §:n mukaista hyvityssakkoseuraamusta.

Lentoasemat

JHL ry on antanut 19.11.2019 ilmoituksen myötätuntotyötaistelusta koskien V Oy:n ja R Oy:n lentokentillä työskenteleviä jäseniään. Myötätuntotyötaistelu koskee PAUn U Oy:tä koskevia työnseisauksia ja sillä tuetaan PAUn tavoitteita sen työriidassa U Oy:ssä.

Kyseisellä työtaistelulla on siis tarkoitus tukea PAUn U Oy:ssä toimeenpanemaa täysin työehtosopimuslain sallimaa työtaistelua.

JHL:n V Oy:ssä ilmoittama myötätuntotyötaistelu on laillinen eikä siitä päätettäessä ja siitä ilmoitettaessa ole rikottu työehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvoitetta eikä sen perusteella voida määrätä työehtosopimuslain 9 §:n mukaista hyvityssakkoseuraamusta.

Lopuksi

JHL:n toimeenpanemilla myötätuntotyötaisteluilla ei ole pyritty millään tavoin vaikuttamaan JHL:n solmimiin losseja koskevaan työehtosopimukseen, rautatiealan työehtosopimukseen tai V Oy:n työehtosopimukseen.

JHL ry katsoo myötätuntotyötaisteluidensa kohdistuneen PAU ry:n työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi U Oy:ssä ja T Oy:ssä ja S Oy:ssä järjestämään ja työehtosopimuslain sallimaan työtaisteluun. JHL on rajannut PAUn X Oy:ssä toimeenpaneman lakon riittävällä tavalla tukitoimiensa ulkopuolelle eikä julkisuudessa esitettyjen kommenttien perusteella voida katsoa, että tukitoimet olisivat laajentuneet siitä mitä JHL on aiemmin ilmoittanut. JHL ei voi vastata siitä, että neuvottelutulokseen pääsemistä on haitannut työriita X Oy:ssä.

Missään Paltalle tehdyssä työtaisteluilmoituksessa ei ole mainittu myötätuntotyötaistelun kohdistuvan X Oy:ssä toteutettavaan työnseisaukseen. Tuollaista päätelmää ei voi tehdä mistään muustakaan Paltan väitteestä tai asiassa esitetystä kirjallisesta todisteesta. Palta ei ole yksilöinyt millä perusteella se väittää JHL:n tukityötaisteluilla tuetun nimenomaan X Oy:ssä käynnissä olevaa työtaistelua.

PAUn X Oy:ssä järjestämän työtaistelun osalta todettakoon, että kyseisen lakon ei ole edes väitetty olleen työehtosopimuslain työrauhavelvoitteen vastainen, vaan ainoastaan työehtosopimukseen otetun työrauhaa koskevan velvoitemääräyksen vastainen. JHL:n järjestämillä myötätuntotyötaisteluilla ei siis joka tapauksessa tueta työehtosopimuslaissa säädetyn työrauhavelvoitteen vastaista työtaistelua. X Oy:ssä järjestetty lakko ei siis ole sillä tavoin lainvastainen, että sen tukeminen myötätuntotyötaistelulla olisi kiellettyä. Työehtosopimuksen velvoitemääräyksillä ei vakiintuneesti ole tulkittu olevan oikeusvaikutuksia kehenkään muuhun nähden kuin kyseisen työehtosopimuksen solmineiden osapuolten välillä. Tällaista kolmanteen osapuoleen ylettyvää vaikutusta ei voi olla myöskään työrauhaa koskevalla velvoitemääräyksellä. Työrauhavelvoitetta ei ole tässä tapauksessa ole ollut edes Pau ry:n ammattiosastoilla tai sen jäsenillä. Työrauhavelvoite on koskenut vain ja ainoastaan Pau ry:tä. Ei ole mahdollista, että vastaaja olisi voinut rikkoa sellaista työrauhavelvoitetta vastaan, jota ei ole edes Pau ry:n jäsenillä.

Vaikka JHL:n tukitoimenpiteiden jostain syystä katsottaisiinkin kohdistuvan myös X Oy:hyn, on kaikki kanteessa tarkoitetut myötätuntotyötaistelut joka tapauksessa katsottava sallituiksi. Tukityötaistelutoimenpiteet ovat joka tapauksessa osittain kohdistuneet PAU ry:n lailliseen lakkoon.

Kantaja on vaatinut asiassa JHL:n tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:n mukaiseen hyvityssakkoon. Vastaajalle on vaadittu seuraamusta, jota ei ole ollut mahdollista lainkaan vaatia primäärilakkoon ryhtyneeltä Pau ry:ltä. Tapauksissa TT 2019:108 ja TT 2019:114 on ollut kyse ainoastaan sopimusperusteisesta hyvityssakosta.

Mikäli kaikesta huolimatta JHL:n katsottaisiin rikkoneen työehtosopimuslain 8 §:ää, on tapauksessa tilanteen poikkeuksellisuus huomioon ottaen erityisiä syitä jättää hyvityssakko kokonaan tuomitsematta. Myötätuntotyötaistelut ovat joka tapauksessa suurelta osin kohdistuneet laillisiin lakkoihin. Lisäksi JHL ei ole ollut tietoinen, että Palta ry pitää työtaistelutoimenpiteitä työehtosopimuslain vastaisina ennen kuin 20.11.2019 eikä perustetta, millä työtaisteluja pidetään lainvastaisena ennen kuin sille toimitettiin kanne eli 21.11.2019. Kyseessä on ollut myös täysin uusi työtaistelun laittomuutta koskeva väite koskien lähtökohtaisesti sallittuja myötätuntotyötaisteluita. Huomioon on otettava sekin, että JHL on joka tapauksessa Paltalle tekemissään ilmoituksissa rajannut työtaistelunsa koskemaan nimenomaan laillisia lakkoja. JHL:n syyllisyys on näistä syistä joka tapauksessa hyvin lievää.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Varhaisjakelua koskeva sopimus 12.10.2017

2. JHL ry:n lakkoilmoitus rautatiealalle 12.11.2019

3. JHL ry:n lakkoilmoitus losseille 14.11.2019

4. JHL ry:n lakkoilmoitus V Oy:ssä 19.11.2019

5. JHL ry:n verkkosivujen tiedote 7.11.2019

6. JHL ry:n verkkosivujen tiedote 12.11.2019

7. Uusi Suomi -verkkolehden artikkeli 19.11.2019

8. Ote JHL ry:n verkkosivuilta 20.11.2019

9. Paltan kehotus työrauhan ylläpitämiseksi 20.11.2019

10. JHL:n verkkosivujen tiedote 5.11.2019, muokattu 7.11.2019

11. JHL:n puheenjohtajan twitter-viesti 10.10.2019

12. PAU ry:n työriitalain mukainen ilmoitus 22.10.2019

13. PAU ry:n työriitalain mukainen ilmoitus 10.11.2019

14. PAU ry:n verkkosivujen tiedote 22.10.2019

15. PAU ry:n verkkosivujen tiedote 18.11.2019

16. PAU ry:n verkkosivujen tiedote 19.11.2019

17. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n verkkosivujen tiedote 22.11.2019

18. PAU ry:n verkkosivujen tiedote 24.11.2019

19. Yleisradion verkkosivujen uutinen 27.11.2019 kello 10.19, päivitetty kello 12.52

20. JHL ry:n verkkosivujen tiedote 27.11.2019 kello 10.40

21. Valtakunnansovittelijan tiedote 27.11.2019

22. Valtakunnansovittelijan sovintoehdotus 26.11.2019

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n lakkoilmoitus rautatiealalle 12.11.2019 (=K2)

2. JHL ry:n lakkoilmoitus losseille 14.11.2019 (= K3)

3. JHL ry:n lakkoilmoitus V Oy:ssä 19.11.2019 (= K4)

4. Pau ry:n tukipyyntö SAK:n ammattiliitoille liitteineen

5. Palta ry:n mediatiedote 29.10.2019

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtosopimukseen osalliset ovat velvollisia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäiseen määräykseen. Työehtosopimuslaissa ei ole erikseen säännelty tukityötaistelutoimenpiteistä, vaan niitä on oikeuskäytännössä arvioitu työehtosopimuslain 8 §:n yleisten säännösten mukaan. Tukityötaistelua, silloin kun sillä on tuettu työehtosopimuslain mukaan laillista työtaistelua, on pidetty sekä oikeuskirjallisuudessa että työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä sallittuna edellyttäen, että sillä ei ole pyritty osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen tai että tukijan oma työehtosopimus ei tukitoimien johdosta ole olennaisella tavalla menettänyt merkitystään työrauhan turvaajana. Laittoman työtaistelun tukemiseksi järjestetyn toimenpiteen on katsottu kohdistuvan tukijaa sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. (Ks. esim. TT 2018:61, 2015:38, 2012:37, 1995:71.)

JHL ry on edellä selostetuilla tukityötaistelutoimenpiteillään tukenut PAU ry:n 11.11.2019 alkaneita lakkotoimia, joita ei miltään osin ole todettu työehtosopimuslain nojalla laittomiksi. Sen sijaan PAU ry:n on katsottu rikkoneen työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuuttaan välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä X Oy:ssä uhkaamalla panna ja pantuaan toimeen lakon mainitussa yhtiössä edellä selostetuin tavoin (ks. TT 2019:108 ja 2019:114). Kyse on ollut X Oy:n ja PAU ry:n välillä 12.10.2017 allekirjoitetusta varhaisjakelua koskevasta työehtosopimuksesta ja siihen sisältyvän työrauhalausekkeen rikkomisesta. Ratkaisussa TT 2019:108 työtuomioistuin on katsonut, että PAU ry ja X Oy ovat voineet laajentaa lakisääteistä työrauhavelvollisuuttaan niiden keskinäisessä suhteessaan vaikuttavalla velvoitemääräyksellä. (Ks. myös TT 2019:71).

Asiassa on riidatonta, että JHL ry:n toimeenpanemilla myötätuntotyötaisteluilla ei ole pyritty millään tavoin vaikuttamaan JHL ry:n ja PALTA ry:n välillä voimassa oleviin losseja koskevaan työehtosopimukseen, rautatiealan työehtosopimukseen tai V Oy:n työehtosopimukseen. Osapuolten välillä on riitaa siitä, onko JHL ry tukenut myötätuntotyötaistelutoimillaan PAU ry:n lakkoa X Oy:ssä. Tältä osin työtuomioistuin lausuu seuraavaa.

JHL ry:n lakkoilmoituksista (K2–4, V1–3) ilmenee muun ohella, että tukilakoilla JHL ry oli halunnut tukea PAU ry:n tavoitteita työehtosopimusneuvotteluissa ja työriidassa U Oy:ssä. JHL ry:n verkkosivujen tiedotteista (K5–6, K8) ilmenee, että JHL oli vastustanut "Postin suunnittelemia heikennyksiä työehtoihin työehtosopimusta vaihtamalla" ja ilmoitti olevansa valmis jatkossakin laajoihin järjestöllisiin toimiin työehtosopimusten heikennysten ja "sopimusshoppailun" pysäyttämiseksi. Kirjallisesta todistelusta ilmenee lisäksi, että PALTA ry:n ja PAU ry:n välisessä työriidassa keskeiseksi riidan kohteeksi muodostui X Oy:n palveluksessa olevien pakettilajittelijoiden siirtyminen jakelun työehtosopimuksen piiriin (K7, K14, K16, K18, K19).

Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo, että JHL ry ei ole rajannut tukityötaistelutoimenpiteitään sillä tavalla, että sen ei voitaisi toimillaan ainakin osittain tukeneen PAU ry:n toimeenpanemaa lakkoa X Oy:ssä.

Asiassa on arvioitava vielä sitä, voiko tukityötaistelu olla työehtosopimuslain 8 §:n nojalla kielletty tilanteessa, jossa tuettavaa työtaistelua ei ole vahvistettu työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseksi, vaan sen sijaan työehtosopimuksen työrauhalausekkeen vastaiseksi. Kuten edellä on todettu, tukitoimet ovat lähtökohtaisesti sallittuja, jos myös tuettava työtaistelutoimenpide on työehtosopimuslain kannalta sallittu, eikä tukityötaistelulla pyritä osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen. Jälkimmäisestä tässä asiassa ei ole kyse. Kyse ei myöskään ole siitä, että tukilakkojen laajuuden vuoksi JHL ry:n omat työehtosopimukset olisivat menettäneet merkityksensä työrauhan turvaajina. Oikeuskäytännössä ei ole aiemmin otettu kantaa tilanteeseen, jossa tuettava työtaistelu ei ole työehtosopimuslain vastainen, vaan sillä rikotaan työehtosopimuksessa sovittua, yksinomaan osallisten keskinäisessä suhteessa velvoittavaa työrauhalauseketta. Tämän kysymyksen osalta työtuomioistuin lausuu seuraavaa.

PALTA ry on katsonut, että JHL ry:llä ei voi olla PAU ry:tä parempaa laillista oikeutta järjestää työehtosopimuksen vastaista primaarityötaistelua tukevia myötätuntotoimia aloilla, joilla se on velvollinen noudattamaan työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuutta. Tällainen tulkinta ei PALTA ry:n mukaan rajoita työtaisteluoikeutta enemmän kuin tähänkään saakka eikä ole siten ongelmallinen myöskään perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.

JHL ry taas on vedonnut siihen, että työrauhavelvollisuutta laajentavalla velvoitemääräyksellä voi olla vain sopimusosapuolia sitova vaikutus, joka ei voi ulottua kolmansiin osapuoliin. Myötätuntotyötaistelua ei ole myöskään pidetty kiellettynä, jos primäärilakko on rikkonut jotakin muuta normia kuin työehtosopimuslain 8 §:ää. Esimerkiksi työriitalain vastaisen lakon tukemiseksi järjestetty työtaistelu on katsottu mahdolliseksi (TT 1992:120). Lisäksi JHL ry on katsonut, että työehtosopimuslain 8 §:n laajentava tulkinta ei ole perus- ja ihmisoikeusnäkökulmastakaan mahdollinen, vaan työtaisteluoikeuteen voidaan asettaa rajoituksia vain lailla.

Suomen perustuslain 22 §:n nojalla julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Työtaisteluoikeus on Suomen perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden suojan piirissä, ja se on turvattu myös useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklassa. Työtuomioistuin toteaa, että työtaisteluoikeuden rajoitustilanteissa arvioitavaksi tulevat paitsi kansainväliset velvoitteet myös perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset. Perusoikeuksien rajoitusten tulee muun ohella perustua eduskunnan säätämään lakiin, eivätkä ne saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa (PeVM 25/1994 vp s. 4–5).

Ratkaisussaan National Union of Rail, Maritime and Transport Workers (RMT) v. Yhdistynyt kuningaskunta (8.4.2014) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että myös myötätuntotyötaistelut ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan suojan piirissä. Toimenpiteitä rajoitettaessa tuomioistuimen on arvioitava ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisten rajoitusedellytysten täyttyminen. (Ks. erityisesti tuomion 78 kohta.) Mainitun 11 artiklan 2 kohdan mukaan "näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Tämä artikla ei estä laillisten rajoitusten asettamista asevoimiin, poliisiin tai valtionhallintoon kuuluviin nähden heidän käyttäessään näitä oikeuksia".

Nyt käsiteltävässä asiassa tuettava työtaistelu on vahvistettu työehtosopimuksessa sovitun työrauhaa koskevan velvoitemääräyksen vastaiseksi. Sen sijaan se ei ole ollut työehtosopimuslain 8 §:n nojalla kielletty. Työehtosopimuslain 8 §:n vakiintuneen tulkinnan mukaan sellaiset myötätuntotoimet ovat kiellettyjä, joilla tuetaan työehtosopimuslain nojalla kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä. Edellä selostettu lailla säätämisen vaatimus huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuslain 8 §:ää ei voida tulkita laajentavasti siten, että säännöksen nojalla kiellettäisiin myös sellaiset myötätuntotoimet, joilla tuetaan työehtosopimuksen velvoitemääräyksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä.

Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Palvelualojen työnantajat PALTA ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Asia ei ole ollut niin epäselvä, että asianosaisia olisi perusteita velvoittaa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 5.925 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kiiski, Nyyssölä, Kaskiaro, Lehto ja Tiainen jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Kaskiaro, jonka lausuntoon jäsen Nyyssölä yhtyi, lausui:

Työehtosopimuslaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä tukityötaistelutoimenpiteistä eikä niiden sallittavuudesta. Säännösten puuttumisesta huolimatta työtuomioistuimen käytännössä on katsottu, että tukityötaistelu voi rikkoa työehtosopimuslakia. Hyvityssakon tuomitsemista ei ole pidetty työtaisteluoikeuden rajoittamisena.

Tukityötaistelun lainmukaisuutta koskevat periaatteet ovat kehittyneet oikeuskäytännössä ja oikeustieteessä. Niistä ei kuitenkaan löydy ratkaisua nyt käsillä olevaan tapaukseen.

Työtuomioistuin on tulkinnut työehtosopimuslakia niin, että tukityötaistelu on työehtosopimuslain vastainen, mikäli primäärityötaistelu rikkoo työehtosopimuslain työrauhavelvoitetta. Käsiteltävänä olevassa asiassa primäärityötaistelu ei ole rikkonut lakisääteistä työrauhavelvoitetta, mutta se on rikkonut työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta. Tämän rikkomuksen perusteella työtuomioistuimessa on tuomittu hyvityssakko.

Asiassa on kyse siitä, onko tukityötaistelun laillisuutta arvioitava eri tavalla riippuen siitä, rikkooko primäärityötaistelu lakimääräistä työrauhavelvollisuutta vai pelkästään työehtosopimukseen perustuvaa työrauhavelvollisuutta. Erilainen kohtelu voi olla perusteltua, jos primäärityötaistelut poikkeavat näissä tilanteissa jollakin olennaisella tavalla toisistaan.

Tällaista eroa on vaikea nähdä. Työtaistelun tavoitteet, toimeenpano ja vaikutukset voivat olla täsmälleen samanlaiset riippumatta siitä, määräytyykö sen sallittavuus työehtosopimuslain vai työehtosopimuksen perusteella. Työtaistelun kohteeksi joutunut osapuoli voi saada kummassakin tapauksessa oikeussuojaa myös tuomioistuimessa. Työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen vastainen työtaistelukin on siis laiton, vaikkakaan se ei riko työehtosopimuslain määräyksiä.

Lähtökohtaisesti näyttää siis selvältä, että ei ole perusteita arvioida tukityötaistelun sallittavuutta eri tavalla riippuen siitä, määräytyykö primäärityötaistelun laillisuus työehtosopimuslain vai työehtosopimuksen perusteella.

Työtuomioistuimen enemmistö on todennut muun muassa, että työtaisteluoikeus on Suomen perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden suojan piirissä ja että perusoikeuksien rajoitusten tulee perustua lakiin. Tältä osin totean, että perusoikeustarkastelussa on kiinnitettävä huomiota myös muihin perusoikeuksiin, ei yksin yhdistymisvapauteen. Tässä tapauksessa merkityksellisiä perusoikeuksia ovat ainakin perustuslain 15 §:n omaisuuden suoja sekä 18 §:n elinkeinovapaus. Perusoikeuksien kollisio on pyrittävä ratkaisemaan niin, että kaikki perusoikeudet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti. Yksikään perusoikeus, esimerkiksi yhdistymisvapaus, ei mene lähtökohtaisesti yli muiden.

Tukityötaistelutoimenpiteellä on tässä tapauksessa tuettu työehtosopimuksen vastaista eli laitonta toimenpidettä. Tällaisen tukitoimen katsominen työehtosopimuslain vastaiseksi ei rajoittaisi perustuslain mukaista yhdistymisvapautta millään merkittävällä tavalla. Tulkinta antaisi samalla suojaa muille perusoikeuksille.

Kuten edellä on todettu, työtuomioistuimen käytännössä on tuomittu vakiintuneesti hyvityssakkoja tukityötaistelutoimenpiteiden johdosta, vaikka työehtosopimuslaissa ei ole asiasta nimenomaisia säännöksiä. Tämä on ollut mahdollista yksinomaan työehtosopimuslain tulkinnan kautta. En näe estettä tulkita työehtosopimuslakia tässä tapauksessa niin, että JHL:n toimeenpanema työtaistelu katsotaan työehtosopimuslain vastaiseksi.

Edellä lausutuilla perusteilla vahvistan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n rikkoneen työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuuttaan kannevaatimuksista 1, 3 ja 5 ilmenevillä tavoilla ja velvoitan sen maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa 8.000 euroa (kannevaatimus 2), 8.000 euroa (kannevaatimus 4) ja 5.000 euroa (kannevaatimus 6). Lisäksi velvoitan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 10.670,20 eurolla korkoineen.

 
Julkaistu 29.4.2020