TT 2020:60

Työaikalain 39 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen lupa työaikalain 5 §:stä ja 2 §:stä poikkeamiseen
Valitusasia

Diaarinumero: V 1/20
Antopäivä: 25.6.2020

Kehitysvammaisten henkilöiden ryhmäkodissa tehtävän työn ei päätöksestä tarkemmin ilmenevin perustein katsottu olevan työaikalain 39 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua aika ajoin tehtävää työtä. Valitus työneuvoston kielteisestä poikkeuslupapäätöksestä hylättiin.

ASIA

Työaikalain 39 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen lupa työaikalain 5 ja 25 §:n säännöksistä poikkeamiseen

VALITTAJA

X Oy

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työneuvoston päätös 27.2.2020 oikaisuvaatimusasiassa Dnro 2/2020

KÄSITTELY TYÖNEUVOSTOSSA

Asian tausta ja aluehallintoviraston päätös

X Oy on hakenut Lounais-Suomen aluehallintovirastolta työaikalain (605/1996) 14 §:n 1 momentin mukaista lupaa poiketa työaikalain 6 §:n säännöksistä. Uusi työaikalaki (872/2019) on tullut voimaan 1.1.2020. Lain 39 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan aluehallintovirasto voi määräämillään ehdoilla myöntää luvan poiketa 5 §:n mukaista säännöllistä työaikaa ja 25 §:n mukaista vuorokausilepoa koskevista säännöksistä työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön siten, että työntekijälle 25 §:n mukaisten korvaavien lepoaikojen toteutuminen välittömästi työvuoron päättymisen jälkeen turvataan.

X Oy on vuonna 2000 perustettu yksityinen ympärivuorokautista hoitoa tarjoava kehitysvammaisten henkilöiden ryhmäkoti Kirkkonummella. Asukkaita on yhdeksän, ja he ovat kaikki aikuisia. Henkilökuntaan kuuluu seitsemän vakituista asumispalvelun ja päivätoiminnan työntekijää. Lisäksi ryhmäkodissa työskentelee yksi yrittäjäperheeseen kuuluva henkilö, joka ei osallistu hoidolliseen työhön.

X:n ryhmäkodissa on yhteisten tilojen lisäksi jokaisella asukkaalla oma huone. Ohjaajien kansliatilassa ohjaaja tekee tarvittavat paperityöt ja nukkuu öisin. Yöaikaan hoitaja on tarvittaessa saatavilla ja asukkaiden helposti lähestyttävissä. Kanslian ovi on auki yhteisiin tiloihin, ja ohjaaja herää, jos asuntolassa tapahtuu jotakin yöaikaan. Asukkaat vaativat ohjausta ja "perään katsomista" samalla tavalla kuin kouluikäiset lapset. Toistuvia hoidollisia toimenpiteitä heille ei tarvitse suorittaa. He tarvitsevat kuitenkin lähes jatkuvaa läsnäoloa ja valvontaa ympäri vuorokauden. Suuri osa asukkaista on tullut ryhmäkotiin "haastava" -luokituksella.

X:ssä on tehty työtä pääosin kahdessa vuorossa. Kello 8–16 työssä on ollut kaksi ohjaajaa ja kello 16–8 yksi ohjaaja. Kello 16–8 vuoron tehnyt ohjaaja on saattanut jäädä myös päivävuoroon. Kunta ja asiakkaiden omaiset ovat olleet tietoisia mainituista työajoista, ja myös siitä, että vuorossa oleva ohjaaja lepää öisin asiakkaiden nukkuessa. Työaikajärjestelmää on toteutettu paikallisen sopimuksen perusteella. Pitkät työvuorot ovat perustuneet työntekijöiden toiveisiin, ja työaikajärjestelmä on todettu toimivaksi kodinomaisen arjen hoitamisessa. Työntekijöiden mukaan pitkät työvuorot lisäävät työhyvinvointia, ja niistä

kertyvät vapaat ovat tärkeitä perhe-elämän ja lastenhoidon kannalta. Myös asukkaille on tärkeää tietää hyvissä ajoin, kuka ohjaajista on vuorossa. Yleistä levottomuutta aiheuttavat vuorovaihdot on saatu minimiin pitkien vuorojen ansiosta.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on 27.1.2020 antamallaan päätöksellä diaarinumero LSAVI/12722/2019 hylännyt työnantajan hakemuksen teettää työntekijöillä 24 tunnin pituisia työvuoroja. Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella, että ryhmäkodin kehitysvammaiset asukkaat (päätöksen perusteluissa todetaan virheellisesti, että kyse olisi kehitysvammaisista lapsista) vaativat ohjausta ja valvontaa ympäri vuorokauden. Työnantaja on nimenomaan todennut hakemuksessaan, että asiakkaat tarvitsevat yöaikaan kansliassa nukkuvan ohjaajan, joka on tarvittaessa saatavissa ja helposti lähestyttävissä. Aluehallintoviraston mukaan kyse ei ole työaikalain 39 §:ssä tarkoitetusta vain aika ajoin tehtävästä työstä, koska asiakkaista ollaan valvontavastuussa myös yöaikaan. Aluehallintovirasto on lisäksi todennut, että lupaharkintaan ei vaikuta työntekijöiden käsitykset työaikajärjestelyn tarpeellisuudesta tai sopivuudesta, vaan asia on ratkaistava objektiivisesti työn laadun perusteella.

Oikaisuvaatimus ja työneuvoston päätös

X Oy on aluehallintoviraston päätöksestä tekemässään oikaisuvaatimuksessa pyytänyt työneuvostoa muuttamaan aluehallintoviraston päätöstä ja myöntämään yhtiölle työaikalain 39 §:n 1 momentin mukaisen poikkeusluvan teettää työntekijöillä 24 tunnin työvuoroja niin halutessaan.

X Oy on liittänyt poikkeuslupahakemukseen työntekijöiden puoltavat lausunnot. Työntekijöiden lausunnot on liitetty myös oikaisuvaatimukseen. Työneuvosto ei ole katsonut tarpeelliseksi kuulla työntekijöitä enää erikseen oikaisuvaatimusvaiheessa.

Työneuvosto on hylännyt oikaisuvaatimuksen. Perusteluinaan se on lausunut seuraavaa.

Työaikalain 5 §:n 1 momentin mukaan säännöllinen työaika tulee järjestää enintään kahdeksaksi tunniksi vuorokaudessa ja keskimäärin enintään 40 tunniksi viikossa. Saman lain 39 §:n 1 momentin 1 kohdassa on kuitenkin säädetty mahdollisuudesta poiketa näistä rajoituksista aluehallintoviraston myöntämällä luvalla. Aluehallintovirasto voi siis määräämillään ehdoilla myöntää luvan poiketa 5 §:n mukaista säännöllistä työaikaa ja sen ohella myös 25 §:n mukaista vuorokausilepoa koskevista säännöksistä työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Jos lupa myönnetään, on lain 25 §:n mukaisten korvaavien lepoaikojen toteutuminen turvattava työntekijälle välittömästi työvuoron päättymisen jälkeen.

Aluehallintovirastolla oli mahdollisuus myös vuoden 1996 työaikalain (605/1996) 14 §:n 1 momentin (1518/2009) perusteella myöntää lupa muun ohessa 24 tunnin pituiseen työvuoroon, mikäli kysymys oli laadultaan sellaisesta työstä, jota tehtiin vain aika ajoin työvuoron aikana. Lainsäädäntö ei näin ollen ole tältä osin muuttunut uuden työaikalain voimaantulon myötä 1.1.2020 lukien. Poikkeuslupa voidaan siis yhä myöntää 24 tunnin pituiseen työvuoroon tilanteissa, joissa työtä tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Aika ajoin -kriteeriä ei kuvata tai avata uuden työaikalain 39 §:n perusteluissa (HE 158/2018 vp s. 121). Vastaavaa ilmaisua käytettiin kuitenkin jo vuoden 1996 työaikalaissa. Näin ollen poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä olevaa aika ajoin -kriteeriä on työneuvoston käsityksen mukaan arvioitava yhä samalla tavoin kuin vuoden 1996 työaikalain aikana.

Aiemmassa vakiintuneessa ja johdonmukaisessa käytännössään työneuvosto on katsonut, että työ perhekodeissa ja vastaavissa ei, työvuoron aikaisista lepo- ja vapaahetkistä huolimatta, ole työaikalaissa tarkoitetuin tavoin laadultaan vain aika ajo suoritettavaa. Sen sijaan kysymyksessä on katsottu olevan keskeytymätön työsuoritus, jossa yöaikana säilyy muun muassa valvontavastuu asiakkaista (ks. mm. työneuvoston päätökset 16/2017 ja 9/2016). Työtuomioistuin on ollut työneuvoston kanssa samalla kannalla eikä ole muuttanut valituksen kohteena olleita työneuvoston päätöksiä (ks. työtuomioistuimen päätökset TT 2016:105 ja 2016:106). Työtä ryhmäkodissa tai vastaavassa työpaikassa ei siis voida säännönmukaisuutensa ja siihen käytettävän ajan pituuden sekä asiakkaisiin kohdistuvan ohjaus- ja valvontavastuun vuoksi pitää vain aika ajoin työvuoron kuluessa suoritettavana. Työ ryhmäkodissa poikkeaa muun muassa palo- ja pelastustoimen tehtävistä, joissa työntekijät eivät ole työpaikallaan valvomassa asiakkaitaan. He eivät myöskään ole työpaikallaan valmiudessa ryhtymään tarvittaessa siellä ilmenevään työhön. Näin ollen oikaisuvaatimuksen kohteena oleva työ kehitysvammaisten henkilöiden ryhmäkodissa ei laatunsa puolesta täytä poikkeusluvan myöntämiselle työaikalain 39 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

Luvan myöntämisen edellytykset on säädetty pakottavalla tavalla työaikalaissa. Lupaharkinnan on perustuttava objektiivisesti arvioitavaan työn laatuun, toisin sanoen, täyttyykö siinä aika ajoin -edellytys. Mainittua vaatimusta ei voida sivuuttaa esimerkiksi henkilöstön käsityksillä haetun työaikajärjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta tai sopivuudesta. Asiakkaiden tarpeet tai heidän omaistensa näkemykset eivät myöskään ole otettavissa huomioon harkinnassa. Niin ikään työaikalain toimimattomuus yksittäistapauksessa on seikka, jota ei voi vaikuttaa aika ajoin -kriteerin täyttymisen tarkastelussa.

Työneuvosto katsoi aluehallintoviraston tavoin, että työ kehitysvammaisten henkilöiden ryhmäkodissa ei ole työaikalain 39 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua aika ajoin suoritettavaa työtä, johon lupa olisi työaikalain mukaan myönnettävissä. Asiassa ei ollut perusteita muuttaa aluehallintoviraston tekemää hylkäävää päätöstä.

Aluehallintoviraston päätöksen perustelujen eräässä kohdassa oli todettu virheellisesti, että ryhmäkodissa olisi asiakkaina kehitysvammaisia lapsia. Työneuvosto arvioi oikaisuvaatimuksen kohteena olevan asian tiedostaen, että asiakkaat eivät ole lapsia.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Vaatimukset

X Oy on vaatinut, että työtuomioistuin kumoaa työneuvoston päätöksen dnro 2/2020 ja myöntää yhtiölle työaikalain 39 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan poiketa omistamassaan kehitysvammaisten ryhmäkodissa työaikalain 5 §:n mukaista säännöllistä työaikaa ja 25 §:n mukaista vuorokausilepoa koskevista säännöksistä siten, että yhtiö saa teettää ryhmäkodin työntekijöillä 24 tai ainakin 16 tunnin työvuoroja.

Perusteet

Työ ryhmäkodissa on aika ajoin tehtävään työhön suoraan rinnastettavissa. Yöaikaan se on enimmäkseen varalla oloa. Ryhmäkodissa ei ole tapahtunut vuosiin mitään sellaista yöaikaan, mihin työntekijän olisi tarvinnut puuttua. Työntekijän läsnäolo yöaikaan on enimmäkseen ennalta ehkäisevää. Kun asukkaat tietävät, että ohjaaja on paikalla ja nukkuu kansliassa, heillä on turvallista olla.

Vuodenvaihteesta 2020 poikkeusolojen alkuun asti ryhmäkodissa tehtiin työehtosopimuksen mukaista työaikaa (työvuoro enintään 13 tuntia), ja tuolloin havaittiin asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnissa selvä muutos huonompaan. Työntekijöiden pitkät työmatkat ja lisääntyneet yksittäiset työvuorot aiheuttivat uupumista, millä oli suora vaikutus työssä viihtymiseen. Niin ikään asukkaisiin muutoksella oli negatiivisia vaikutuksia, sillä levottomuus ja häiriökäyttäytyminen lisääntyivät.

Keväällä 2020 poikkeusolojen aikaan yhtiössä on siirrytty toistaiseksi entiseen työaikaan (työvuorot 8, 16 tai 24 tuntia). Työvuorojen vaihdot on minimoitu ottaen huomioon covid-19-viruksen tartuntariski. Työntekijät ovat tehneet mielellään pidempiä työvuoroja, joita seuraavat vapaat ovat myös pidempiä. Asukkaat ovat olleet rauhallisempia, kun vuoronvaihtoihin liittyvä levottomuus on ollut poissa. Työntekijöiden, asukkaiden ja yrityksen edun mukaista on, että yhtiö saa jatkossakin teettää 24 tunnin, tai edes 16 tunnin työvuoroja. Koko henkilöstöllä on yhteinen näkemys siitä, että pitkät työvuorot tukevat kaikkien hyvinvointia ja yrityksen toiminnan laatua.

Työneuvoston lausunto

Työneuvosto on lausunut, että sillä ei ole valituksessa esitetyn johdosta muutettavaa asiassa antamansa päätöksen lopputulokseen tai perusteluihin.

X Oy:n vastaselitys

X Oy ei ole antanut vastaselitystä asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on arvioitavana, tulisiko yhtiölle myöntää työaikalain 39 §:n 1 momentissa tarkoitettu lupa poiketa omistamassaan kehitysvammaisten ryhmäkodissa työaikalain 5 §:n mukaista säännöllistä työaikaa ja 25 §:n mukaista vuorokausilepoa koskevista säännöksistä siten, että yhtiö saa teettää ryhmäkodin työntekijöillä 24 tai ainakin 16 tunnin työvuoroja.

Oikeudelliset lähtökohdat

Työaikalain 39 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan aluehallintovirasto voi määräämillään ehdoilla myöntää luvan poiketa 5 §:n mukaista säännöllistä työaikaa ja 25 §:n mukaista vuorokausilepoa koskevista säännöksistä työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön siten, että työntekijälle 25 §:n mukaisten korvaavien lepoaikojen toteutuminen välittömästi työvuoron päättymisen jälkeen turvataan. Työaikalain 5 § on työaikaa koskeva yleissäännös, jonka mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Uusi työaikalaki (872/2019) on tullut voimaan 1.1.2020. Vanhassa työaikalaissa (605/1996) poikkeuksellisesta säännöllisestä työajasta säädettiin lain 14 §:ssä (1518/2009), jonka 1 momentin mukaan jos työ on laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön, aluehallintovirasto voi antaa määräämillään ehdoilla luvan poiketa 6 §:n säännöksistä. Lainsäädäntö ei siten tältä osin ole muuttunut uuden työaikalain säätämisen myötä, vaan poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, kuten aiemminkin, että työtä tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Kuten työneuvosto on päätöksessään todennut, uuden työaikalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 158/2018 vp) ei tarkemmin määritellä sitä, mitä "aika ajoin" tehtävällä työllä tarkoitetaan. Työtuomioistuin katsoo työneuvoston tavoin, että mainittua poikkeusluvan myöntämisen edellytystä on arvioitava samalla tavalla kuin vanhan työaikalain aikana.

Työneuvoston ja työtuomioistuimen käytännössä poikkeuslupia on myönnetty pääasiassa hälytysluonteiseen, esimerkiksi palolaitoksen palohenkilöstön työhön (ks. esim. työneuvoston päätökset dnro 1/1997 ja dnro 1/2016 sekä TT 2017:158) ja ensihoitopalveluiden henkilöstön työhön (ks. esim. työneuvoston päätös dnro 22/2017 ja TT 2015:74-76).

Sen sijaan ratkaisussa TT 2016:106 työaikalaissa tarkoitettuna aika ajoin tehtävänä työnä ei pidetty psykiatrisesti sairaiden ympärivuorokautisessa hoitokodissa työskentelevien hoitajien työtä, joka työvuoron kuluessa oli hyvin tarkoin aikataulutettu säännöllisesti toistuviin askareisiin ja muihin asukkaiden parissa päivittäin tehtäviin töihin ja jossa aktiivisen työn välilläkin asukkaiden turvallisuus edellytti hoitajien läsnäoloa. Työn laadun katsottiin olevan siten ratkaisevasti erilaista kuin esimerkiksi ensihoitotyössä, jossa aktiivityö perustuu pääasiassa ennakoimattomiin hälytyksiin ja muu aika on lepoa ja työtehtävien odottelua. Samoilla perusteilla hylättiin valitus, joka koski lastensuojelun pienryhmäkodissa työskentelevien perhekasvattajien työtä (TT 2016:105). (Ks. myös eläinsairaalaa koskeva ratkaisu TT 2018:114.)

Työneuvosto on viime vuosina käsitellyt useita vastaavia perhe- ja pienryhmäkoteja koskevia oikaisuvaatimuksia. Ratkaisuissaan se on katsonut, että työvuoron aikaisista lepojaksoista huolimatta kysymyksessä on katsottava olevan keskeytymätön työsuoritus (ks. esim. työneuvoston päätökset dnro 16/2017, 13/2017 ja 9/2016). Merkitystä on annettu muun ohella sille, että työntekijät ovat olleet koko työvuoronsa ajan valvontavastuussa perhe- tai pienryhmäkodin lapsista - myös yöaikaan, jolloin he ovat saaneet levätä lasten nukkuessa.

Työtuomioistuimen johtopäätökset tässä asiassa

X Oy on tässä asiassa vaatinut, että se saisi teettää kehitysvammaisten ryhmäkodin työntekijöillä 24 tai ainakin 16 tunnin työvuoroja. Asukkaat tarvitsevat lähes jatkuvaa läsnäoloa ja valvontaa ympäri vuorokauden. Heille ei kuitenkaan tarvitse suorittaa toistuvia hoidollisia toimenpiteitä. Yöaikaan hoitaja nukkuu ryhmäkodin kansliatiloissa ja on tarvittaessa saatavilla ja asukkaiden helposti lähestyttävissä. Yhtiön mukaan ryhmäkodissa ei ole vuosiin tapahtunut yöaikaan mitään sellaista, mihin työntekijän olisi tarvinnut puuttua. Se, että hoitaja on öisinkin läsnä ja nukkuu kansliassa, on kuitenkin ollut myös asukkaiden turvallisuudentunteen kannalta tärkeää.

Työaikalain 39 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää vain, jos työtä tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Asiassa on selvitetty, että työvuorojen aikana aktiivisen työn välilläkin hoitajien läsnäolo on tarpeen ryhmäkodissa asuvien kehitysvammaisten turvallisuuden takaamiseksi. Työntekijät ovat olleet valvontavastuussa ryhmäkodin asukkaista koko työvuoronsa ajan. Työtuomioistuin viittaa edellä selostettuun vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön ja katsoo, että työn luonne tai työhön käytettävän ajan pituus eivät puhu sen puolesta, että kyse olisi aika ajoin työvuoron aikana suoritettavasta työstä. Työneuvoston toteamin tavoin poikkeuslupaharkinnassa ei voida antaa merkitystä haetun työaikajärjestelyn tarkoituksenmukaisuudelle kyseisellä työpaikalla.

Näillä ja myös muilla työneuvoston päätöksessä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei X Oy:n kehitysvammaisten ryhmäkodissa tehtävä työ ole sellaista,

että sitä voitaisiin pitää työaikalain 39 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna aika ajoin tehtävänä työnä. Valitus on siten hylättävä.

Päätöslauselma

X Oy:n valitus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Saarensola, Saarikoski, Lavikkala ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Korhonen.

Päätös on yksimielinen.

 
Julkaistu 25.6.2020