TT 2020:75

Lausuntoasia
Palkkaus
Vastaava työnjohtaja

Diaarinumero: L 4/20
Antopäivä: 17.9.2020

Työtuomioistuimella ei ollut perusteita poiketa rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Työtuomioistuin katsoi näin ollen lausuntonaan, ettei työehtosopimuksen mukaista vastaavan työnjohtajan lisää maksettu muille kuin maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:ssä tarkoitetuille vastaaville työnjohtajille. Lisän maksaminen ei voinut perustua muuhun kuin henkilön muodolliseen asemaan vastaavana työnjohtajana. Lisää maksettiin vain siltä ajalta, kun henkilö oli merkittynä rakennusvalvonta-asiakirjoihin lisän maksamista edellyttävään asemaan.

KUULTAVAT

Ammattiliitto Pro ry

Infra ry

Kattoliitto ry

Pintaurakoitsijat ry

Talonrakennusteollisuus ry

ASIA

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden lausuntopyyntö

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa (1.2.2017 - 30.4.2018) on muun ohessa seuraava määräys:

36 § Vaativuus- ja olosuhdelisät

1. Vastaavan työnjohtajan lisä

Vastaavan työnjohtajan lisän suuruus sovitaan yrityskohtaisesti ottaen

huomioon työmaan vaativuus ja taloudellinen vastuu, kuitenkin niin, että

lisä on koko sopimuskauden ajan vähintään 344 €. Mikäli vastaavalla työnjohtajalla on alaisenaan teknisiä toimihenkilöitä keskimäärin vähintään 3, on vastaavan työnjohtajan lisä koko sopimuskauden ajan vähintään 480 €.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

A on toiminut X Oy:n infrastruktuuri-, maanrakennus- sekä vesi- ja viemärirakennushankkeiden KVV-työnjohtajana (kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta vastaava työnjohtaja) ja hoitanut näiden rakennushankkeiden vastaavan työnjohtajan tehtäviä. A:lle ei ole maksettu vastaavan työnjohtajan lisää. A ei ole sidottu työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n nojalla.

KANNE

Vaatimukset

A on muun ohella on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle palkkasaatavia viivästyskorkoineen.

Perusteet

A on toiminut työnjohtotehtävissä sekä suorittanut työnjohtoon kuuluvia hallintotehtäviä. A on siten toiminut vastaavana työnjohtajana ja joka tapauksessa ainakin hoitanut vastaavan työnjohtajan tehtäviä yhteensä yhdeksäntoista kuukauden ajan. Vastaavan työnjohtajan lisä ei ole sidottu henkilön muodolliseen asemaan. A:n ja yhtiön välillä ei ole sovittu vastaavan työnjohtajan lisän määrästä. Näin ollen yhtiön olisi tullut suorittaa A:lle vähintään 344 euroa kuukaudessa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Yhtiö on muun ohella vaatinut, että kanne hylätään.

Perusteet

A on toiminut yhtiössä KVV-työnjohtajana, jolla ei ole oikeutta työehtosopimuksen 36 §:n mukaiseen vastaavan työnjohtajan lisään. Vastaavan työnjohtajan lisää maksetaan maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n tarkoittamalle vastaavalle työnjohtajalle. Lisää ei makseta KVV-työnjohtajalle, joka on maankäyttö- ja rakennuslain 122 a §:ssä määritelty erityisalojen työnjohtaja. Lisän maksaminen on sidoksissa henkilön muodolliseen asemaan 122 §:n mukaisena vastaavana työnjohtajana. Yhtiöllä ei ole ollut sellaisia rakennushankkeita, joihin olisi pitänyt määrätä mainitun lain 122 §:n mukainen vastaava työnjohtaja, eikä A ole myöskään tällaisessa muodollisessa asemassa ollut.

VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on pyytänyt oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Sovelletaanko työehtosopimuksen 36 §:n mukaista lisää myös muihin vastaaviin työnjohtajiin kuin maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n tarkoittamiin vastaaviin työnjohtajiin ja tässä tapauksessa erityisesti mainitun lain 122 a §:n mukaisiin erityisalojen työnjohtajiin?

2. Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kielteinen, pyydetään lausumaan myös siitä, voiko lisän maksaminen perustua myös muuhun kuin henkilön muodolliseen asemaan vastaavana työnjohtajana eli siihen, että henkilö hoitaa vastaavia tehtäviä kuin 122 §:n mukainen vastaava työnjohtaja?

3. Maksetaanko lisää koko työsuhteen ajalta vai siltä ajalta, kun henkilö on merkittynä rakennusvalvonta-asiakirjoihin lisän maksamista edellyttävään asemaan tai jos lisän maksaminen voi perustua muuhunkin kuin henkilön muodolliseen asemaan, maksetaanko lisää siltä ajalta, kun hän tosiasiassa hoitaa kyseisiä työnjohtotehtäviä?

KUULTAVIEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut Ammattiliitto Pro ry:lle, Infra ry:lle, Kattoliitto ry:lle, Pintaurakoitsijat ry:lle ja

Talonrakennusteollisuus ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Liitot ovat toimittaneet työtuomioistuimelle yhteisen lausunnon. Sen mukaan rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 36 §:n 1. kohdan mukainen vastaavan työnjohtajan lisä maksetaan silloin, kun toimihenkilö toimii maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n tarkoittamana vastaavana työnjohtajana. Sitä ei makseta muille työnjohtajille, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 122 a §:n tarkoittamille erityisalojen työnjohtajille tai infratyömaiden vetäjille. Muille kuin 122 §:n tarkoittamille vastaaville työnjohtajille ei ole työehtosopimuksessa määritelty erillistä lisää.

Lisän maksaminen perustuu henkilön muodolliseen asemaan vastaavana työnjohtajana. Sitä maksetaan ainoastaan viranomaisperusteisesta vastaavan työnjohtajan tehtävästä.

Lisä maksetaan vain siltä ajalta, kun toimihenkilö on merkittynä rakennusvalvonta-asiakirjoihin maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n tarkoittamaksi vastaavaksi työnjohtajaksi. Lisän maksaminen ei liittojen mukaan voi perustua muihin seikkoihin.

Liittojen yhteisen kannan mukaan kantaja ei ole toiminut maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n mukaisena vastaavana työnjohtajana, eikä vastaajayhtiö ole ollut asemassa, jossa sen olisi tullut nimetä maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n tarkoittama vastaava työnjohtaja. Kantajalla ei siten ole ollut oikeutta työehtosopimuksen 36 §:n mukaiseen vastaavan työnjohtajan lisään.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen osalliset liitot ovat yhteisessä lausunnossaan katsoneet, ettei työehtosopimuksen 36 §:n mukaista lisää makseta muille kuin maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:ssä tarkoitetuille vastaaville työnjohtajille. Lisää ei siten makseta mainitun lain 122 a §:ssä tarkoitetuille erityisalojen työnjohtajille. Lisän maksaminen ei liittojen mukaan voi perustua muuhun kuin henkilön muodolliseen asemaan vastaavana työnjohtajana. Edelleen liitot ovat katsoneet, että lisää maksetaan vain siltä ajalta, kun henkilö on merkittynä rakennusvalvonta-asiakirjoihin lisän maksamista edellyttävään asemaan.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen (1.2.2017 – 30.4.2018) 36 §:n 1. kohtaa on tulkittava edellä kerrotulla tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Murto, Aarto, Lavikkala, Lehto ja Pohjola jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Lausunto on yksimielinen.

 
Julkaistu 17.9.2020