TT 2020:77

Hyvityssakko
Tukilakko
Työrauhavelvollisuuden rikkominen
Uhkaus työtaistelutoimenpiteenä

Diaarinumero: R 8/20
Antopäivä: 18.9.2020

Kaksi ammattiosastoa oli ilmoittanut työnantajalle tukilakosta tarkoituksenaan tukea toista ammattiliittoa sen oman alan työtaistelussa, jonka työtuomioistuin myöhemmin katsoi laittomaksi työtaistelutoimenpiteeksi. Kumpikaan tukilakko ei lopulta toteutunut. Työtuomioistuimen tuomiossa katsottiin, että esittäessään työtaistelu-uhan ammattiosastot olivat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa ryhtymällä työehtosopimuslain vastaiseen toimenpiteeseen, joka oli kohdistunut ammattiosastoja sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Työtuomioistuin katsoi, että asian ratkaisuun ei vaikuttanut se, olivatko aiotut tukityötaistelut sen työnantajan tiedossa, jonka toimintaan tuettavalla työtaistelulla pyrittiin vaikuttamaan. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla ammattiosastot tuomittiin maksamaan määrältään tavanomaista alhaisemmat hyvityssakot.

KANTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

VASTAAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

KUULTAVAT

Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry

Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry

ASIA

Työrauha

ASIAN KÄSITTELY

Valmisteluistunto 13.5.2020

Pääkäsittely 18.8.2020

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

VR-Yhtymä Oy, johon logistiikkaliiketoimintaa harjoittava VR Transpoint kuului, oli kantajayhdistyksen jäsen. Sen työssä noudatettiin kantajayhdistyksen ja vastaajayhdistyksen välillä ajalle 1.2.2018 — 31.1.2021 solmittua rautatiealan työehtosopimusta. Työehtosopimus oli tässä asiassa tarkoitettujen sähköpostiviestien lähettämisen hetkellä sitonut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä, Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:tä ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:tä. Osastot olivat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n alaisia yhdistyksiä.

Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n puheenjohtaja oli 2.9.2019 kello 14.42 lähettänyt VR Transpointin Kaakkois-Suomen aluepäällikölle sähköpostiviestin otsikolla "Myötätuntotyötaistelu". Viestissä luki muun muassa: "Tiedoksi, että Raideammattilaisten osasto Kaakon Satamat JHL ry toimeenpanee työvuoron kestoisen tukilakon, keskiviikkona 4.9.2019. Tukitoimenpide on osoitettu PAU ry työtaistelulle." Sähköpostiviestissä oli liitteenä asiakirja, jonka otsikko oli "Tukilakko". Asiakirjassa, joka oli päivätty 2.9.2019, todettiin muun muassa, että

"[a]mmattiosasto pitää yllä valmiuden myös jatkotoimiin".

VR Transpointin Kaakkois-Suomen aluepäällikkö oli 2.9.2019 kello 15.37 lähettänyt VR:n operaatiokeskuksen kuljetusten ohjauksen päällikölle sähköpostiviestin, jossa todettiin, että "[v]armaan parasta peruuttaa aamuvuorossa lähtevät ja tulevat junat eli klo 6-14."

Tieto Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n suunnittelemasta lakosta oli ollut 2.9.2019 raidepuolue.fi- ja yle.fi-nettisivuilla sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n Facebook-sivuilla.

Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:n puheenjohtaja oli lähettänyt 3.9.2019 kello 13.45 VR Transpointin Itä-Suomen aluepäällikölle sähköpostiviestin otsikolla "Tukitoimet". Viestissä luki muun muassa: "Raideammattilaiset JHL Ry osasto 1069 (Imatra) jäsenet osallistuvat tukilakkoon Postin työehtomuutosten vuoksi. Ke 4.9.2019 Klo 9.00-14.00 Imatran ja Joutsenon työpisteissä."

Kumpikaan mainituista osastopuheenjohtajien ilmoittamista toimenpiteistä ei ollut lopulta toteutunut. Osastot olivat ilmoittaneet työnantajalle illalla 3.9.2019 peruvansa aikomansa työtaistelut.

Tukilakkojen uhalla ei ollut pyritty osaksikaan vaikuttamaan rautatiealan työehtosopimukseen.

Tukilakoista annettujen ilmoitusten piirissä oli ollut yhteensä 64 henkilöä, joista 41 oli ollut Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n jäseniä ja 23 Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:n jäseniä.

Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:ssä on 130 ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:ssä 49 maksavaa jäsentä.

KANTEEN OSITTAINEN PERUUTUS

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on 13.5.2020 pidetyssä valmisteluistunnossa peruuttanut kanteensa siltä osin kuin siinä oli esitetty vaatimuksia Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä kohtaan.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja

- velvoittaa Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 3.607,69 eurolla korkoineen.

Perusteet

Osastopuheenjohtajien ilmoitusten johdosta VR Yhtymä Oy (VR Transpoint) oli perustellusti voinut käsittää työtaistelujen toteutumisen todelliseksi uhaksi. Lisäksi ainakin raidepuolue.fi-sivuilla, yle.fi-sivuilla sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n Facebook-sivuilla oli 2.9.2019 ollut uutinen Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n ryhtymisestä tukityötaisteluun. Viimeksi mainitun yhdistyksen puheenjohtaja oli myös kommentoinut asiaa yle.fi-sivuilla olleessa uutisessa. Julkisuuteen tulleet tiedot suunnitellusta lakosta olivat lähteneet liikkeelle yhdistyksestä. Työtuomioistuimen vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan uskottava työtaistelun uhka on työtaistelutoimenpide.

Työtaisteluksi katsotaan vain toimet, jotka ovat riittävän tehokkaita. Ainakin Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n osalta toimenpidettä tulee pitää tehokkaana ottaen huomioon sen kesto ja sillä saavutettu tavoite solidaarisuuden osoittamisesta, mikä oli toteutettu kertomalla työtaisteluun ryhtymisestä julkisesti. Uhan kesto ei kuitenkaan ole asiassa yksin ratkaiseva. Esimerkiksi Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:n osalta uhkaus työtaistelusta ei olisi voinut kestää kovin paljon pidempään, koska työtaistelu olisi alkanut aamulla 4.9.2019 ja työtaistelun uhka oli päättynyt illalla 3.9.2019.

Lakko, jota kuultavien osastojen aikomilla toimenpiteillä oli tarkoitus tukea, oli todettu laittomaksi työtaistelutoimenpiteeksi työtuomioistuimen tuomiolla TT 2019:105.

Myötätuntotyötaistelujen rajoittaminen ei rajoita perustuslain turvaamaa yhdistymisvapautta ja oikeutta tavoitella kollektiivisia neuvotteluja. Myötätuntotyötaistelut eivät teknisesti ottaen ole laittomia vain siitä syystä, että ne eivät kohdistu tukityötaisteluun ryhtynyttä osapuolta sitovaan työehtosopimukseen.

Kuultavat ammattiosastot on kumpikin erikseen tuomittava hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Osastot olivat rikkoneet työrauhaa tahallaan, mikä lisäsi niiden syyllisyyden määrää. VR-Yhtymä Oy (VR Transpoint) ei ollut millään tavalla antanut osastoille aihetta työrauhan rikkomiseen.

Työtaisteluilmoitusten perusteella Kaakkois-Suomen osalta oli valmisteltu kaikkien aamuvuorossa lähtevien ja tulevien junien peruuttamista. Junavuorojen peruuttamisesta olisi aiheutunut arviolta joitakin kymmeniä tuhansia euroja menetettyä liikevaihtoa ja lisäksi myöhästymisiä junaliikenteessä.

Asiassa ei ollut erityisiä syitä hyvityssakkojen tuomitsematta jättämiselle.

VASTAUS

Vaatimukset

Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry ovat vaatineet, että kanne hylätään.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.387,50 eurolla. Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry ovat vaatineet, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.587,50 eurolla.

Perusteet

Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry eivät olleet tukilakolla uhkaamisella syyllistyneet työrauhavelvoitteen rikkomiseen. Kysymys oli tilanteesta, jossa myötätuntotyötaistelu oli lähtökohtaisesti sallittu lain ja oikeuskäytännön mukaan.

Työtaisteluoikeuden on katsottu sisältyvän perustuslain 13 §:n 2 momentin ammatillista yhdistymisvapautta koskevaan säännökseen, ja se on turvattu myös useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Kyseessä on perusoikeustasoinen oikeus, jonka rajoituksista tulee säätää täsmällisesti ja tarkkarajaisesti lailla. Tätä ei ole Suomessa tehty.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että myös myötätuntotyötaistelut ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklassa turvatun yhdistymisvapauden suojan piirissä, ja että tuomioistuinten tulee harkita myös myötätuntotyötaistelujen osalta rajoitusedellytysten olemassaoloa, vaikka valtion harkintamarginaali on myötätuntotyötaistelujen osalta laajempi kuin muiden työtaistelujen osalta. Työtuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä myötätuntotyötaistelu on katsottu kielletyksi silloin, kun sillä tuetaan työehtosopimuslain vastaista työtaistelua. Koska kysymys kuitenkin on perusoikeuden rajoituksesta, tulee tuota oikeuskäytännöstä ja -kirjallisuudesta johdettua, myötätuntotyötaistelun kieltävää oikeusohjetta tulkita suppeasti. Työtaisteluoikeutta koskevaa rajoitusta ei voida perustaa työehtosopimuslain 8 §:n laajentavaan tulkintaan.

Kuultavat ammattiosastot eivät olleet saattaneet suunniteltuja myötätuntotyötaisteluja Posti Oyj:n tai sen tytäryhtiön Posti Palvelut Oy:n tietoon. Uhkauksia ei ollut ennen niiden peruuttamista ehditty edes esittää sille taholle, jonka toimintaan niillä oli pyritty vaikuttamaan. Uhkauksia työtaisteluun ryhtymisestä ei ollut esitetty myöskään julkisesti. Yleisradio Oy:n toimittaja oli haastatellut Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n puheenjohtajaa.

Työtaistelulla uhkaaminen on katsottu yleisesti kielletyksi työtaistelutoimenpiteeksi siitä syystä, että jo työtaistelutoimenpiteellä uhkaamisella voitaisiin saada aikaan haluttu vaikutus. Myötätuntotyötaistelun kohdalla tilanne on kuitenkin toinen. Kun uhkaus oli esitetty vain omalle työnantajalle, ei pelkällä uhkauksella ollut edes teoriassa voitu saada aikaan haluttua vaikutusta. Näissä olosuhteissa uhkaus ei ollut ollut sillä tavoin tehokas, että sen voitaisiin katsoa muodostavan oma, itsenäinen työtaistelutoimenpide. Aidossa myötätuntotyötaistelutilanteessa tehtyä työnseisauksella uhkaamista ei ole aikaisemmin katsottu työehtosopimuslain vastaiseksi. Oikeuskirjallisuudessa on uhkaamisen pitämisen itsenäisenä työtaistelutoimenpiteenä katsottu edellyttävän, että uhatun käyttäytymisen kohde ja yhteispainostustarkoituksen kohde on sama. Myötätuntotyötaistelulla uhkaaminen ei ole itsenäinen työtaistelutoimenpide.

Vaikka niin sanottu primäärilakko olikin myöhemmin katsottu lainvastaiseksi, ei ammattiosastojen uhkausten myötätuntotyötaisteluun ryhtymisestä voida katsoa itsenäisenä työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneen rautatiealan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Osastojen ei voida katsoa pelkällä uhkauksella tahallisesti rikkoneen työrauhaa. Kun lisäksi otetaan huomioon työtaistelu-uhan lyhyeksi jäänyt kesto, ei työehtosopimuksessa sovitun työrauhan voida katsoa menettäneen sillä tavoin merkitystään, että ammattiosastot voitaisiin tuomita hyvityssakkoon.

Joka tapauksessa pelkän uhkauksen aiheuttama vahinko työrauhalle oli niin vähäinen, että hyvityssakko tuli jättää tuomitsematta.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry tuli joka tapauksessa velvoittaa korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut, joita oli aiheutunut kanteen peruuttamiseen 13.5.2020 saakka.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n sähköpostiviesti "Myötätuntotyötaistelu" B:lle 2.9.2019

2. C:n sähköpostiviesti "Tukitoimet" D:lle ja E:lle 3.9.2019

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanteen osittainen peruuttaminen

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on peruuttanut kanteensa siltä osin kuin siinä oli esitetty vaatimuksia Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä kohtaan. Kanne on peruutetuilta osin jätettävä sillensä.

Väitetty työrauhavelvollisuuden rikkominen

Työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus velvoittaa muun muassa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Työehtosopimuslaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä tukityötaistelutoimenpiteistä, vaan niitä on oikeuskäytännössä arvioitu työehtosopimuslain 8 §:n yleisten säännösten mukaan. Tukityötaistelua, silloin kun sillä on tuettu työehtosopimuslain mukaan laillista työtaistelua, on työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa pidetty sallittuna edellyttäen, että sillä ei ole pyritty osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen tai että tukijan oma työehtosopimus ei tukitoimien johdosta ole olennaisella tavalla menettänyt merkitystään työrauhan turvaajana. Laittoman työtaistelun tukemiseksi työehtosopimuksen voimassa ollessa järjestetty toimenpide on sen sijaan katsottu oikeuskäytännössä työehtosopimuslain vastaiseksi toimenpiteeksi, joka kohdistuu tukijaa sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan (esim. TT 2018:61, 2015:38 ja 1979:22).

Oikeuskirjallisuuden mukaan työtaistelutoimenpiteen yleisiin tunnusmerkkeihin kuuluu tietty tehokkuuden vaatimus. Mikäli mielenilmaus tai muu toimenpide jää vaikutuksiltaan kovin vähäiseksi, sitä ei voida pitää työtaistelutoimenpiteenä. Käytännössä tämä edellytys on tullut esiin lähinnä työtaistelulla uhkaamisen yhteydessä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jo työtaistelu-uhan esittäminen voidaan katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, mikäli uhkaus on voitu ymmärtää todelliseksi (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 214-215).

Käsillä olevassa asiassa ei ole edes väitetty, että Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:n jäsenten työnantajalla VR-Yhtymä Oy:llä ei olisi ollut aihetta pitää edellä jaksossa "Työtaistelutoimenpiteet" selostettuja työtaistelu-uhkauksia todellisina. Ammattiosastot eivät myöskään ole kiistäneet sitä kantajan vetoamaa seikkaa, että VR-Yhtymä Oy oli ammattiosastojen työtaisteluilmoitusten johdosta valmistellut kaikkien 4.9.2019 aamuvuorossa tulevien ja lähtevien junien peruuttamista Kaakkois-Suomessa.

Työtuomioistuin katsoo, että tukityötaisteluilmoituksen vastaanottaneen työnantajan kannalta ei ole merkitystä sillä, onko tieto aiotusta tukityötaistelusta saatettu myös sen työnantajan tietoon, jota tuettava työtaistelu suoraan koskee. Ensin mainittu työnantaja on joka tapauksessa se, jonka toimintaan mahdollinen tukityötaistelu välittömästi vaikuttaa. Tukityötaistelulla uhkaamisen salliminen pelkästään sillä perusteella, että uhkausta ei ole saatettu sen työnantajan tietoon, johon tuettava työtaistelu kohdistuu, antaisi mahdollisuuden työehtosopimusjärjestelmäämme kuuluvan työrauhavelvollisuuden kiertämiseen. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei asian ratkaisuun vaikuta se, onko aiottu tukityötaistelu ollut sen työnantajan tiedossa, jonka toimintaan tuettavalla työtaistelulla ja tukityötaistelulla on pyritty vaikuttamaan.

Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:n ilmoittamilla tukilakoilla oli tarkoitus tukea Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:tä sen työtaistelussa, joka liittyi Posti-konsernin työehtomuutoksia koskeneeseen kiistaan. Tässä tarkoitettu Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n työtaistelu on todettu työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseksi työtaistelutoimenpiteeksi työtuomioistuimen tuomiolla TT 2019:105. Edellä selostetun työtuomioistuimen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:n on siten katsottava rikkoneen työrauhavelvollisuutensa ryhtymällä työehtosopimuslain vastaiseen toimenpiteeseen, joka on kohdistunut ammattiosastoja sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Ammattiosastojen vetoamien seikkojen johdosta työtuomioistuimen on kuitenkin vielä arvioitava, onko asiassa aihetta poiketa aikaisemmasta oikeuskäytännöstä.

Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry ovat vedonneet asiassa muun ohella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun National Union of Rail, Maritime and Transport Workers (RMT) v. Yhdistynyt kuningaskunta (8.4.2014). Ratkaisussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin muun ohella otti kantaa lain tasoisiin säännöksiin, joilla Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli kokonaan kielletty myötätuntotyötaistelut. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi ratkaisussaan, että myös myötätuntotyötaistelut ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan suojan piirissä. Toimenpiteitä rajoitettaessa tuomioistuimen on arvioitava artiklan 2 kohdan mukaisten rajoitusedellytysten täyttyminen. (ratkaisun kohta 78)

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen, mikä käsittää myös oikeuden perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa turvaamiseksi. Artiklan 2 kohdan mukaan näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Tämä artikla ei estä laillisten rajoitusten asettamista asevoimiin, poliisiin tai valtionhallintoon kuuluviin nähden heidän käyttäessään näitä oikeuksia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin lausui edellä mainitussa ratkaisussaan, että mikäli lainsäädännöllinen rajoitus osuu ammattiliiton toiminnan ytimeen, kansallisella lainsäätäjällä on katsottava olevan suppeampi harkintamarginaali mahdollisten rajoitusten suhteen. Mikäli kysymys sen sijaan ei ole ammattiliittojen toiminnan ytimessä olevasta vaan toissijaisesta tai liitännäisestä toiminnasta, harkintamarginaali on laajempi ja toimintaan puuttuminen on luonteeltaan todennäköisemmin oikeasuhtaista, vaikka se vaikuttaa ammattiliittojen toimintamahdollisuuksiin. (ratkaisun kohta 87)

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi myötätuntotyötaistelut kokonaan kieltävän lainsäädännön tässä tapauksessa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan mukaiseksi rajoitukseksi. Mainittu ratkaisu ei näin ollen työtuomioistuimen näkemyksen mukaan muodosta estettä sille, että kuultavien ammattiosastojen voidaan nyt työtuomioistuimen ratkaistavana olevassa asiassa katsoa rikkoneen työrauhavelvollisuutensa myötätuntotyötaisteluja koskevilla uhkauksilla.

Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry ovat lisäksi vedonneet asiassa Suomen perustuslakiin ja erityisesti perustuslain 13 §:ssä säädettyyn kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. Työtuomioistuin toteaa, että perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Työtaisteluoikeuden on vakiintuneesti katsottu olevan perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun ammatillisen yhdistymisvapauden suojan piirissä, ja se on turvattu myös useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kuten Euroopan sosiaalisen peruskirjan 6 artiklan 4. kohdassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklassa. Työtuomioistuin toteaa, että työtaisteluoikeuden rajoitustilanteissa arvioitavaksi tulevat paitsi kansainväliset velvoitteet myös perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset. Perusoikeuksien rajoitusten tulee muun ohella perustua eduskunnan säätämään lakiin, eivätkä ne saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa (PeVM 25/1994 vp s. 5).

Perustuslaissa tai muuallakaan Suomen lainsäädännössä ei ole nimenomaisia säännöksiä tukityötaisteluista ja niiden sallimisesta tai kieltämisestä. Sen, että työehtosopimuslain mukaan laillisten työtaistelujen tukeminen toisella työtaistelulla on siitä huolimatta oikeuskäytännössä työehtosopimuslakia tulkitsemalla katsottu sallituksi, ei siten voida katsoa loukkaavan vaatimusta perusoikeustasoisten oikeuksien rajoittamisesta täsmällisesti ja tarkkarajaisesti lailla.

Ilmoitetuilla tukityötaistelutoimenpiteillä on käsillä olevassa asiassa ollut tarkoitus tukea työehtosopimuslain vastaista työtaistelutoimenpidettä. Työtuomioistuin katsoo, että tällaisen tukitoimen tai sellaisella uhkaamisen katsominen työehtosopimuslain vastaiseksi ei rajoita perustuslain mukaista yhdistymisvapautta merkittävällä tavalla mutta turvaa samalla muita perusoikeuksia kuten omaisuuden suojaa. Näin ollen myöskään perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien tai niiden rajoitusedellytysten ei voida katsoa muodostavan estettä sille, että ammattiosastojen katsotaan tässä asiassa rikkoneen työrauhavelvollisuutensa.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuimella ei ole tässä asiassa aihetta poiketa aikaisemmasta tukityötaistelutoimenpiteitä koskevasta ratkaisukäytännöstään.

Hyvityssakot

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Nyt ratkaistavana olevassa asiassa työnantajalle esitetyt uhkaukset tulevista työtaisteluista ovat olleet voimassa melko lyhyen ajan, ilmoitetut tukilakot olisivat olleet kestoltaan yhden työvuoron pituisia eikä asiassa ole väitetty tulevia työtaisteluita koskeneista uhkauksista aiheutuneen työnantajalle vahinkoa. Työtuomioistuin ei pidä uhkausten työrauhalle aiheuttamaa vahinkoa niin vähäisenä, että hyvityssakot tulisi jättää kokonaan tuomitsematta. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että edellä mainitut seikat antavat tässä tapauksessa aihetta tuomita maksettavaksi määrältään tavanomaista alhaisemmat hyvityssakot. Työtuomioistuin katsoo oikeudenmukaiseksi hyvityssakon määräksi Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n osalta 700 euroa ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:n osalta 400 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on valmisteluistunnossa peruuttanut kanteensa siltä osin kuin se koski Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n väitettyä valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on ennen kanteen peruuttamista vastannut kanteeseen sekä kirjallisesti että valmisteluistunnossa. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. Palvelualojen työnantajat PALTA ry on siten velvollinen korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Palvelualojen työnantajat PALTA ry on hyväksynyt Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut määrältään.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry ovat asian hävitessään velvollisia korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Ammattiosastot ovat hyväksyneet Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut määrältään.

Tuomiolauselma

Asia jää Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n osalta sillensä.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 700 euroa ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 400 euroa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan suorittamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 1.387,50 euroa.

Raideammattilaisten osasto kaakon satamat JHL ry ja Raideammattilaisten osasto 69 JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 3.607,69 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Nybondas, Lehto ja Koskinen jäseninä. Valmistelija on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 18.9.2020