TT 2020:83

Työnantajan työtaistelu

Diaarinumero: R 41/20
Antopäivä: 28.9.2020

Kaupunki oli järjestänyt koko henkilöstöön kohdistuvat yhteistoimintaneuvottelut ja niiden johdosta esittänyt järjestöille paikallisen sopimuksen tekemistä vaihtoehtona työnantajan yksipuolisille henkilöstömenoista tehtäville säästötoimenpiteille. Sopimuksella kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisia yleiskorotuksia olisi myöhennetty. Osa järjestöistä hyväksyi sopimuksen. Yksipuoliset säästötoimenpiteet, jotka koskivat lomautuksia ja osa-aikaistamisia, ilmoitettiin kohdistettavaksi paikallisen sopimuksen hylänneisiin järjestöihin.

Kanne koski sitä, oliko kaupunki menetellyt työrauhavelvollisuuden vastaisesti painostamalla järjestöjä hyväksymään paikallisen sopimuksen.

Esitetyn näytön perusteella kaupungin säästötarpeista ja paikallisesta sopimuksesta sekä muista vaihtoehtoisista säästökohteista oli kaikkien järjestöjen kanssa avoimesti keskusteltu. Tiedossa oli, että työnantajan yksipuoliset säästötoimenpiteet olivat todellisena vaihtoehtona ja että ne kohdistetaan niihin, jotka eivät hyväksy sopimusta. Kaikilla järjestöillä oli myös yhtäläinen mahdollisuus hyväksyä sopimus.

Työnantajalla katsottiin olleen asialliset syyt yksipuolisten säästötoimenpiteiden esittämiselle ja niiden kohdentamiselle paikallisen sopimuksen ulkopuolelle jättäytyneisiin. Tätä työnantajan menettelyä ei sellaisenaan voitu pitää osoituksena työnantajan painostustarkoituksesta. Yksipuolisia säästötoimenpiteitä ei myöskään pidetty sillä tavalla ylimitoitettuina, että niiden esittäminen olisi perustellusti voitu kokea painostukseksi hyväksyä paikallinen sopimus. Työnantajan ei muutoinkaan näytetty painostaneen järjestöjä, toimineen epäasiallisesti tai menetelleen työmarkkinakäytännössä epätavallisella tavalla.

Kaupungin menettelyä ei katsottu työtaistelutoimenpiteeksi eikä Kunnallinen työmarkkinalaitos ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

VASTAAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA

Seinäjoen kaupunki

ASIA

Työrauha

Vireille 23.6.2020

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.7.2020

Pääkäsittely 21.8.2020

ASIAN TAUSTA

Seinäjoen kaupunki on järjestänyt koko henkilöstöön kohdistuvat yhteistoimintaneuvottelut 5.5. ja 12.6.2020 välisenä aikana. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut etsiä keinoja vuodelle 2020 vahvistetun talousarvion edellyttämien säästöjen toteuttamiseksi, jotta kaupunginvaltuuston vuodelle 2020 vahvistama talousarvion tulostavoite (nollatulos) voidaan saavuttaa. Kaupungin toimintakatteen tasapainottamistarve vuodelle 2020 on talousarvion mukaan ollut vähintään 10 miljoonaa euroa. Menovähennyksistä 50 prosenttia eli noin 5 miljoonaa euroa on edellytetty katettavan henkilöstömenovähennyksinä.

Seinäjoen kaupunki on 1.6.2020 esittänyt säästöjen toteuttamiseksi järjestöjen pääluottamusmiehille paikallisen sopimuksen tekemistä. Paikallinen sopimus olisi koskenut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n mukaisten yleiskorotusten myöhentämistä. Allekirjoituspöytäkirjan mukaan viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Seinäjoen kaupunki on esittänyt yleiskorotusten maksamista 1.1.2021 lukien ja korvauksena kahden vapaapäivän antamista tämän tai ensi vuoden aikana erikseen sovittavana ajankohtana. Tämä on esitetty vaihtoehtona työnantajan yksipuolisille henkilöstömenoista tehtäville säästötoimenpiteille.

Henkilöstön edustajat ovat 5.6.2020 esittäneet vastauksenaan, etteivät he voi hyväksyä paikallista sopimusta. Tämän vastauksen johdosta paikallista sopimusta on neuvotteluiden aikana muokattu, ja muokattu sopimus on neuvottelussa 12.6.2020 esitelty kaikille pääluottamusmiehille.

Sote ry:n jäsenyhdistysten Tehy ry:n ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry:n pääluottamusmiehet eivät ole halunneet tehdä kaupungin esittämää paikallista sopimusta. Myöskään JUKO ry ja Lääkärikartelli eivät ole hyväksyneet sitä. Jyty ry ja kaksi JHL:n paikallisyhdistystä sen sijaan ovat hyväksyneet paikallisen sopimuksen. Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä pöytäkirjaan on kirjattu seuraavasti. "Niille, jotka eivät hyväksy (paikallista) sopimusta, toteutetaan työnantajan yksipuoliset säästötoimenpiteet eli joko 5 päivän lomautus tai 3 %:n osa-aikaistaminen." Pöytäkirjan mukaan toimenpiteet valmistellaan toimialakohtaisesti.

Tehy ry on Sote ry:n puolesta toimittanut 15.6.2020 ja uudelleen 16.6.2020 Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle pyynnön puuttua Seinäjoen kaupungin menettelyyn. Se on katsonut, että työnantaja on menetellyt työrauhavelvollisuuden vastaisesti painostamalla Tehy ry:n ja SuPer ry:n pääluottamusmiehiä hyväksymään paikallisen sopimuksen. Kunnallinen työmarkkinalaitos on 17.6.2020 ilmoittanut, että sen tietoon ei ole tullut sellaista seikkaa, jonka perusteella kaupungin voisi katsoa menetelleen työrauhavelvoitteen vastaisesti eikä asiassa siten ole ilmennyt valvottavaa.

Seinäjoen kaupunginhallitus on 22.6.2020 tehnyt päätöksen lomautusten toteuttamisesta osa-aikaisina (osa-aikaistaminen) ajalla 1.8.–31.12.2020 tai kokoaikaisina kolmen - viiden päivän pituisina siten, että lomautuspäätös (lomautusilmoitus) yksilöityine lomautusaikoineen annetaan henkilökohtaisesti. Yleiskorotukset paikallisen sopimuksen ulkopuolelle jääville maksetaan kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti 1.8.2020 lähtien.

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES 2020–2021 on voimassa 1.4.2020–28.2.2022.

KANNE

Vaatimukset

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry on vaatinut, että Seinäjoen kaupunki tuomitaan hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Kunnallinen työmarkkinalaitos valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Lisäksi se on vaatinut, että vastaaja ja kuultava velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 6.040 eurolla korkoineen.

Perusteet

Seinäjoen kaupunki on tuomittava työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden vastaisesta menettelystään hyvityssakkoon. Kunnallinen työmarkkinalaitos on kaupungin menettelystä tiedon saatuaan nimenomaisesti ilmoittanut, ettei se ryhdy mihinkään toimenpiteisiin työnantajan menettelyn oikaisemiseksi ja katsonut työnantajan toimet oikeutetuksi. Näin ollen työmarkkinalaitos on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa ja myös se on tuomittava hyvityssakkoon.

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä (esim. TT 2013:188) työnantajan on katsottu syyllistyvän kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen silloin, kun työntekijöille on syntynyt perusteltu käsitys työnantajan toiminnan painostustarkoituksesta ja työnantajan on katsottu olevan vastuussa tällaisen käsityksen syntymisestä. Kielletyksi työtaistelutoimeksi on katsottu sellainenkin toimi, johon työnantajalla direktio-oikeutensa perusteella olisi muutoin oikeus, jos toimen tarkoituksena on painostaa työntekijöitä. Työnantajan työtaistelun ilmenemismuotona voi siis olla työnantajan toimivaltuuksiin muuten normaalisti kuuluva toimenpide. Sellainen voidaan kuitenkin katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, jos työntekijäpuoli on voinut perustellusti kokea tai tulkita menettelyn painostukseksi ja myös työnantajan olisi pitänyt käsittää tämä.

Seinäjoen kaupunki on ilmoittanut yhteistoimintamenettelyssä, että mahdolliset irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset kohdennetaan sopimuksesta kieltäytyneiden järjestöjen jäseniin. Yt-menettelypöytäkirjasta ja Seinäjoen kaupungin sisäisestä tiedotteesta käy ilmi työnantajan painostustarkoitus. Se, että Super ry:n ja Tehy ry:n pääluottamusmiehet ovat vaatineet allekirjoituspöytäkirjassa sovituissa vähimmäisyleiskorotuksissa pysymistä, on johtanut siihen, että lomautukset ja osa-aikaistamiset on uhattu kohdistaa heidän edustettaviinsa. Super ry:n ja Tehy ry:n pääluottamusmiehet ovat myös kokeneet neuvotteluissa, että heitä painostetaan hyväksymään paikallinen sopimus.

Työnantajan työtaistelutoimenpiteet voivat liittyä myös ratkaisuihin, joihin sinänsä on lain tai työehtosopimuksen mukainen peruste (irtisanomisista tai lomauttamisesta ilmoittaminen). Näissäkin tapauksissa työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkkeihin kuuluu, että menettely liittyy johonkin työpaikalla käsiteltävään neuvottelu- tai erimielisyyskysymykseen, johon toimenpiteellä halutaan vaikuttaa. Toimenpiteen joukkoluonne ilmenee siten, että se kohdistuu yhteispainostuksena useampaan työntekijään tai sillä pyritään vaikuttamaan useita työntekijöitä koskevaan asiaan. Työnantajakin voi painostaa uhkaamalla ryhtyä johonkin toimenpiteeseen (TT 2006:92).

Seinäjoen kaupunki ei ole pelkästään uhannut Tehy ry:n ja Super ry:n jäseniä lomautuksilla, vaan myös yt-pöytäkirjassa kertonut kohdistavansa lomautukset rangaistuksenomaisesti niihin työntekijäryhmiin, jotka eivät halunneet tehdä paikallista sopimusta. Tämä korostuu Ilkka-Pohjalaisen uutisessa 13.6.2020, jossa Seinäjoen kaupungin henkilöstöjohtaja A toteaa: "Minun järjelläni tämä kahden päivän haitta (viitaten paikalliseen sopimukseen), joka jakautuu puolelletoista vuodelle, olisi haitannut palveluntuotantoa vähemmän kuin viisi (viitaten toteutettaviin lomautuksiin)". Työnantajan viiden päivän lomautus- ja kolmen prosentin osa-aikaistamistoimenpiteet eivät ole missään asiallisessa suhteessa siihen, että työntekijäryhmät ovat edellyttäneet ainoastaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisten 1,22 prosentin suuruisten vähimmäispalkankorotusten maksamista allekirjoituspöytäkirjassa sovittuna ajankohtana.

Toimenpiteet, joilla on painostettu hyväksymään paikallinen sopimus, ovat olleet ylimitoitettuja. Seinäjoen kaupungissa sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka vaihtelee tehtävästä riippuen 2.407 ja 2.467 euron välillä. 1,22 prosentin yleiskorotus 2.407 euron palkasta on 29,37 euroa kuukaudessa, ja viiden kuukauden ajalta, johon paikallinen sopimus kohdistuu (1.8.–31.12.2020), yhteensä 146,85 euroa. Lähihoitajan tehtäväkohtainen palkka vaihtelee 2.160 ja 2.190 euron välillä tehtävästä riippuen. 1,22 prosenttia on 2.160 eurosta 26,35 euroa kuukaudessa ja vastaavasti viiden kuukauden ajalta 131,76 euroa. Yt-neuvotteluissa esitetty viiden päivän lomautusuhka on ylimitoitettu tähän nähden, mikä jo itsessään osoittaa painostustarkoitusta.

Merkitystä ei ole sillä, onko lopulliset päätökset lomautuksista tehty, vaan työtaistelutoimenpiteen muodostaa nimenomaisesti tiettyjen järjestöjen jäsenten uhkaaminen toimenpiteillä, jotka eivät ole suhteessa paikallisella sopimuksella tavoiteltuun säästöön.

Painostustarkoitusta ja joukkoluonnetta osoittaa erityisesti 12.6.2020 julkaistu sisäinen tiedote, jossa todetaan, että työnantaja voisi myös irtisanoa työntekijöitä sen johdosta, että heidän edustajansa eivät ole hyväksyneet paikallista sopimusta: "Sopimuksen ulkopuolelle jäävät Juko ry:n, Super ry:n ja Tehy ry:n jäsenet. --- Näihin henkilöstöryhmiin kohdistetaan työnantajan yksipuolisina toimenpiteinä lomautukset, osa-aikaistamiset ja irtisanomiset." Tehy ry:n ja Super ry:n yksittäisillä jäsenillä on ollut perusteltu syy uskoa, että heidät voidaan jopa irtisanoa sen johdosta, etteivät heidän järjestöjensä edustajat ole suostuneet paikalliseen säästösopimukseen.

Mikäli työtuomioistuin katsoo, että kyse ei ole tarkoituksellisesta työnantajan työtaistelutoimenpiteestä, on kysymyksessä kantajan näkemyksen mukaan vähintäänkin tuottamuksellinen työtaistelutoimenpide. Tällöin ei viime kädessä edellytetä, että työnantajan näytetään nimenomaisesti pyrkineen painostamaan työntekijöitä, vaan huomiota kiinnitetään siihen, miten vastapuoli on voinut kokea asian. Mikä tahansa työntekijäpuolen subjektiivinen kokemus painostuksen kohteeksi joutumisesta ei ratkaise asiaa. Painostuksen kokemuksen on oltava perusteltua, niin että ulkopuolinenkin (tässä tapauksessa esimerkiksi yksittäinen Tehy ry:een tai Super ry:een kuuluva työntekijä) voi vakuuttua painostusvaikutuksen syntymisestä.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Seinäjoen kaupunki ovat vaatineet, että kanne hylätään ja sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.590 eurolla korkoineen.

Perusteet

Asian taustasta

Seinäjoen kaupungissa 5.5.–12.6.2020 järjestetyissä yhteistoimintaneuvotteluissa on ollut kuusi kokousta. Neuvotteluiden kuluessa on todettu, että säästötavoite henkilöstömenoista on pienentynyt noin viidestä miljoonasta 2,95 miljoonaan euroon. Tässä summassa ei ole mukana pelastuslaitos, joka toteuttaa tarvittavat säästönsä oman tuottavuusohjelmansa kautta. Neuvotteluiden aikana Seinäjoen kaupungin edustajat ovat avoimesti keskustelleet pääluottamusmiesten kanssa tarvittavista säästöistä ja niiden saamiseksi tarjolla olevista vaihtoehdoista.

Muokatun, pääluottamusmiehille 12.6.2020 esitellyn paikallisen sopimuksen ovat KVTES:n, TS:n ja TTES:n osalta hyväksyneet Jyty ry, Seinäjoen kaupungin kunnalliset JHL 283 ry sekä Seinäjoen kaupungin työntekijät JHL 153 ry. JUKO ry, Lääkärikartelli/JUKO ry, SuPer ry ja Tehy ry eivät ole hyväksyneet paikallista sopimusta. Tekniikka ja Terveys KTN Seinäjoen seudun paikallisyhdistys on allekirjoittanut 16.6.2020 vastaavan sisältöisen paikallisen sopimuksen kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 mukaisten yleiskorotusten myöhentämisestä.

Kaikkien pääluottamusmiesten tiedossa on jo yt-neuvotteluiden aikana ollut, että ellei muita vaihtoehtoisia säästövaihtoehtoja löydetä, työnantaja joutuu yksipuolisesti toteuttamaan lomauttamisia tai osa-aikaistamisia saavuttaakseen välttämättömät säästöt. Osa-aikaistamisilla on tarkoitettu määräaikaista osa-aikaista lomauttamista työaikaa lyhentämällä. Yt-neuvotteluiden loppuvaiheessa ei keskusteluiden kohteena ole enää ollut muita vaihtoehtoja säästötoimenpiteiksi kuin paikallisen sopimuksen tekeminen. Kaikille oli selvää, että niille, jotka eivät ole paikallisen sopimuksen osapuolia, voidaan kohdentaa sen sijaan työnantajan yksipuolisina säästötoimenpiteinä kokoaikaisia tai osa-aikaisia lomautuksia. Yt-neuvottelujen pöytäkirjan mukaan toimenpiteet valmistellaan toimialakohtaisesti. Seinäjoen kaupunki ei ole kohdistanut yksipuolisia säästötoimenpiteitä erityisesti Tehy ry:n tai SuPer ry:n jäseniin, joten kaikki tällaiset väitteet ovat vääriä ja ennenaikaisia.

Työrauhasta

KVTES:n I luvun 3 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. KVTES:n I luvun 3 §:n 3 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu työrauhan osalta määräytyy lain mukaan (viittausmääräys). Vastaavanlainen työrauhavelvoite sisältyy myös muihin kunta-alan sopimuksiin.

Työehtosopimuslain 8 §:n nojalla kiellettyjä ovat vain sellaiset työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen. Työtaistelun kohdistumista selvitettäessä on ratkaisevaa se, mitä vaatimuksia työtaistelutoimenpiteellä pyritään toteuttamaan. Työtaistelutoimella on siis oltava myös kollektiivinen painostustarkoitus, jolla tarkoitetaan sitä, että toimenpiteellä pyritään saamaan vastapuolta tai kolmatta hyväksymään jokin vaatimus. Toimenpiteeltä edellytetään myös tehokkuutta eli toimenpiteen tulee olla vakavasti otettava.

Työnantajan on oikeuskäytännössä katsottu syyllistyneen kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen myös silloin, kun työntekijöille on syntynyt perusteltu käsitys työnantajan toiminnan painostustarkoituksesta ja työnantajan on katsottu olevan vastuussa tällaisen käsityksen syntymisestä.

Jotta Seinäjoen kaupungin voitaisiin katsoa rikkoneen pysyvää työrauhaa toimimalla työehtosopimuslain 8 §:n vastaisesti, tulisi kantajan näyttää toteen Seinäjoen kaupungilla olleen kollektiivinen painostustarkoitus tai että objektiivisesti arvioiden työntekijöille olisi syntynyt perusteltu käsitys painostustarkoituksesta ja Seinäjoen kaupungin olleen tästä vastuussa. Mikään kanteessa tai sen tueksi esitetty ei tue kantajan väitettä.

Seinäjoen kaupungin menettelyn oikeudellinen arviointi

KVTES:n I luvun 5 §:n mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työntekoa. Työnantajan keskeisiin oikeuksiin työsuhteessa kuuluu oikeus päättää työntekijälle kulloinkin osoitettavasta työstä ja sen tekemisen tavasta ja ajankohdasta työnantajan omien intressien mukaisesti, noudattaen kuitenkin lainsäädäntöä ja soveltuvia virka- ja työehtosopimuksia. Työnantajalla on myös liikkeenjohtovalta ja oikeus ottaa ja erottaa työntekijöitä. Työnantajalla on oikeus ryhtyä tarvittaessa säästötoimenpiteisiin, jotka voivat kohdistua myös henkilöstömenoihin.

Seinäjoen kaupungin yt-neuvotteluiden tarkoitus on ollut säästökeinojen etsiminen. Yt-neuvotteluiden aikana neuvotteluosapuolet ovat käyneet läpi Seinäjoen kaupungin taloudellista tilannetta ja yhdessä pohtineet keinoja henkilöstömenojen säästöjen löytämiseksi. Henkilöstön edustajilta ei ole tullut vaihtoehtoisia esityksiä henkilöstömenojen säästötoimenpiteiksi (toisin kuin kantajan vetoamassa työtuomioistuimen tapauksessa 2006:92). Vaihtoehtoisena säästötoimenpiteenä Seinäjoen kaupunki on esittänyt paikallisen sopimuksen tekemistä kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisten yleiskorotusten myöhentämisestä.

Seinäjoen kaupungilla on ollut oikeus ehdottaa yt-neuvotteluiden aikana paikallisen sopimuksen tekemistä yleiskorotusten myöhentämisestä. Tällaisen paikallisen sopimuksen ehdottaminen ei ole ollut vastoin kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia. Vain paikallisella sopimuksella voidaan poiketa kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa sovituista yleiskorotusten ajankohdista toisin. Paikallinen sopiminen edellyttää kunkin sopijapuolen suostumusta. Näin ollen niille, jotka eivät ole paikallisen sopimuksen osapuolia, tulee työnantaja maksamaan yleiskorotukset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa sovituin tavoin. Seinäjoen kaupunki ei ole paikallisen sopimuksen tekemisen ehdottamisella pyrkinyt painostamaan työntekijöitä luopumaan oikeudestaan yleiskorotuksiin 1.8.2020 alkaen. Seinäjoen kaupungin ehdotus paikallisesta sopimuksesta ei ole kohdistunut kunta-alan virka- ja työehtosopimusten määräyksiä vastaan, eikä sillä ole pyritty niihin myöskään vaikuttamaan, vaan sillä on ehdotettu vain yhteisymmärryksessä sopimaan niistä toisin välttämättömien henkilöstömenoista tehtävien säästöjen saamiseksi.

Ehdotus paikallisen sopimuksen tekemisestä on esitetty kaikille pääluottamusmiehille yhtäläisesti 1.6.2020. Sote ry:n jäsenyhdistyksillä Tehy ry:llä ja SuPer ry:llä on ollut yhtäläinen mahdollisuus kuin muillakin liitoilla hyväksyä paikallinen sopimus. Tehy ry ja SuPer ry ovat yhdessä muiden yhdistysten kanssa ilmoittaneet, etteivät hyväksy työnantajan 1.6.2020 ehdottamaa paikallista sopimusta. Syynä kieltäytymiselle on tuolloin ollut sopimuksen KVTES:n vastaisuus peruspalkan alarajalla olevien kohdalla sekä kompensaationa saatavien kahden palkallisen vapaapäivän aiheuttamat ylimääräiset haitat palvelutoiminnoille. Tämän pääluottamusmiesten yhteisen vastauksen jälkeen työnantaja muutti paikallista sopimusta ja esitti uuden luonnoksen kaikille pääluottamusmiehille yt-neuvotteluissa 12.6.2020. Tämän uuden paikallisen sopimuksen ovat hyväksyneet Jyty ry, Seinäjoen kaupungin kunnalliset JHL 283 ry ja Seinäjoen kaupungin työntekijät JHL 153 ry. JUKO ry, Lääkärikartelli, Tehy ry ja SuPer ry eivät hyväksyneet tätäkään versiota, mutta eivät ole yt-neuvotteluissa ilmoittaneet syytä kieltäytymiselleen.

Kaikkien tiedossa on ollut, että työnantajan yksipuoliset säästötoimenpiteet eivät tämän valtuustokauden aikana kohdistu niihin, jotka hyväksyvät paikallisen sopimuksen vaihtoehtoisena säästötoimenpiteenä. Näin siksi, ettei työntekijään tai viranhaltijaan kohdistettaisi useampia säästötoimenpiteitä.

Seinäjoen kaupungin tulevien yksipuolisten säästötoimenpiteiden, joita ovat lomauttaminen kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti (osa-aikaistaminen), kohteena voivat olla ne, jotka eivät ole paikallista sopimusta hyväksyneet. Näin ollen työnantajan yksipuolisia lomauttamisia tullaan kohdistamaan myös muihin kuin Tehy ry:n ja SuPer ry:n jäseniin. Tältä osin Tehy ry:n ja SuPer ry:n valvontapyynnössä esittämä väite työnantajan toimenpiteiden kohdentumisesta vain heidän jäseniinsä on väärä.

Seinäjoen kaupunki ei ole painostanut yt-neuvotteluiden aikana ketään yt-neuvotteluiden osapuolta tekemään mitään tai olemaan tekemättä mitään, eikä sen tarkoituksena myöskään ole ollut painostaa. Seinäjoen kaupunki ei myöskään ole uhannut, eikä sen tarkoituksena ole ollut uhata, ketään osapuolta millään lailla. Kantajan väite siitä, että Seinäjoen kaupunki olisi uhannut työntekijöiden edustajia on yksiselitteisesti väärä ja perusteeton. Samoin selvästi väärä ja perusteeton on väite siitä, että yt-neuvotteluiden pöytäkirjassa työnantaja olisi kertonut rangaistuksenomaisesti kohdistavansa yksipuolisia toimenpiteitä niihin työntekijäryhmiin, jotka eivät halunneet tehdä paikallista sopimusta.

Paikallisen sopimuksen ehdottamista ei myöskään ole objektiivisesti arvioiden voitu kokea painostavaksi tai uhkaavaksi tai sellaiseksi tulkita. Yt-neuvotteluiden aikana mikään neuvotteluosapuoli tai yksittäinen työntekijä tai viranhaltija ei ole ilmoittanut työnantajan edustajille kokeneensa painostusta (toisin kuin kantajan vetoamassa työtuomioistuimen tapauksessa 2006:92 tai 2013:188) eikä työnantajan olisi pitänyt sellaista mistään päätellä. Myöskään JUKO ry:n, Tehy ry:n ja Super ry:n pääluottamusmiesten välittömästi yt-neuvotteluiden jälkeen lähettämästä tiedotteesta ei ilmene minkäänlaista kokemusta painostuksesta, vaan syyn kieltäytymiselle olevan sen, että säästötoimet pitäisi kohdistaa muualle kuin henkilöstömenoihin. Henkilökuntajakeluna lähetetty tiedote on mennyt jokaiselle kaupungin työntekijälle, jolla on kaupungin sähköpostiosoite. Väite painostuksesta on esitetty vasta yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle 15.6.2020 lähetetyssä valvontapyynnössä. Sote ry:n jäsenliittojen Tehy ry:n ja Super ry:n pääluottamusmiehet tai jäsenet eivät ole vallinneissa olosuhteissa voineet perustellusti kokea työnantajan menettelyä painostuksena. Mikä tahansa työntekijäpuolen subjektiivinen kokemus painostuksen kohteeksi joutumisesta ei ratkaise asiaa, vaan painostuksen kokemuksen on oltava perusteltua, niin että ulkopuolinenkin voi vakuuttua painostusvaikutuksen syntymisestä.

Mikäli työtuomioistuin kuitenkin katsoisi, että jonkin asiakirjan tai sanomalehden artikkelin sanoitus on voitu tulkita väärin, on huomioitava, ettei toimenpide muutu työntekijöitä painostavaksi työtaistelutoimenpiteeksi tai kielletyksi työtaisteluksi työnantajan vähäisten virheiden perusteella. Kaupungin tiedote on annettu ja Ilkka-Pohjalaisen uutinen on julkaistu yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen. Nämä eivät osoita painostusta yt-neuvotteluiden aikana.

Seinäjoen kaupungin tavoitetta löytää vaihtoehtoisia henkilöstömenojen säästökeinoja yt-neuvotteluiden aikana voidaan pitää asiallisena syynä työnantajan esitykseen paikallisen sopimuksen tekemisestä. Työnantajan mielestä paikallinen sopimus palkankorotusten myöhentämisestä kohtelisi henkilöstöä tasapuolisemmin kuin yksipuoliset kokoaikaiset tai osa-aikaiset lomauttamiset, sekä aiheuttaisi vähemmän haittaa toiminnoille ja palvelutuotannolle. Lomauttaminen on myös työnantajan kannalta merkittävästi työläämpi menettely kuin paikallisen sopimuksen tekeminen. Työnantajan suurtakin toivetta, ja sen ilmaisemista, paikallisen sopimuksen solmimiseen ei näistäkään syistä voida pitää työtaistelutoimenpiteeksi katsottavana painostamisena. Lomautuksia ei olisi toteutettu, jos kaikki olisivat paikallisen sopimuksen hyväksyneet. Työnantajan tiedossa oli, ettei pelkällä paikallisella sopimuksella saavutettaisi tarvittavaa säästöä, mutta työnantaja olisi tyytynyt tähän, koska olisi vältetty valtava työmäärä ja haitat palvelutuotannolle.

Tässä jutussa on kyse siitä, onko Seinäjoen kaupunki painostanut työntekijöitä tai heidän edustajiaan johonkin, ei siitä millaisessa suhteessa työnantajan yksipuoliset säästötoimenpiteet ovat paikallisen sopimuksen ehtoihin. Kanteesta ei myöskään tarkemmin ilmene mihin kantaja väitteensä epäsuhtaisuudesta perustaa tai mitä tällä tarkoittaa. Todettakoon kuitenkin, että neuvotteluiden aikana Tehy ry:n ja SuPer ry:n pääluottamusmiehet ovat ilmoittaneet pitävänsä paikalliseen sopimukseen sisältyvää kahden päivän palkallista vapaata liian pienenä ja olisivat halunneet sen olevan suurempi. Toisaalta he ovat katsoneet kahden vapaapäivän aiheuttavan haittaa toiminnoille.

Talousarvion 2020 mukaisesta koko henkilöstön palkkasummasta (201 743 400 euroa) sivukuluineen eri toimenpiteillä saatavat henkilöstömenojen säästöt olisivat vertailunäkökulmasta arviolta seuraavat: paikallinen sopimus koko henkilöstön osalta 1 025 000 euroa,

henkilöstön (poisluettuna määräaikaiset) osa-aikaistaminen 90 päiväksi 1 221 000 euroa,

henkilöstön (poisluettuna määräaikaiset) osa-aikaistaminen 84 päiväksi 1 140 000 euroa,

henkilöstön (poisluettuna määräaikaiset) kolmen päivän lomautus 1 356 000 euroa, henkilöstön (poisluettuna määräaikaiset) viiden päivän lomautus, 2 260 000 euroa.

Seinäjoen kaupunki on pyrkinyt saamaan työnantajan yksipuoliset toimenpiteet, eli lomauttamiset kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti, mahdollisimman tasavertaisiksi paikallisen sopimuksen kanssa. Toimenpiteiden kohdistamisessa on otettu huomioon niistä palvelutuotannolle aiheutuvat haitat ja toimintojen tarpeet. Toimenpiteet kohdistetaan siten, että sosiaali- ja terveystoimialalla toteutetaan osa-aikaistamiset (työaika 97 prosenttia työajasta) pääsääntöisesti 84 päivän pituisina. Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialalla toteutetaan kolmen päivän lomautukset, elinvoiman, kaupunkiympäristön ja konsernipalvelujen toimialoilla toimenpiteet kohdistuvat yksittäisiin työntekijöihin joko osa-aikaistamisina tai kokoaikaisina lomautuksina. Super ry:n ja Tehy ry:n jäseniä koskee 84 päivän osa-aikaistaminen, mutta kokoaikaisia lomautuksia ei heihin kohdistu. Lomautukset ja osa-aikaistamiset eivät kuitenkaan koske määräaikaista henkilöstöä, heidän palkkasummansa työnantajan sivukulut huomioiden on noin 2,9 miljoonaa euroa kuukaudessa eli noin 34,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Työnantajan yksipuolisilla toimenpiteillä saatavat säästöt ovat kutakuinkin suhteessa paikallisella sopimuksella saavutettaviin säästöihin eivätkä kaupungin toimenpiteet ole olleet ylimitoitettuja. Lomautukset eivät ole ylimitoitettuja suhteessa yleiskorotusten myöhentämiseen. Arvioinnissa ei tule huomioida vain rahamääräisiä arvoja, vaan kokonaisuutta, joka sisältää myös toimintojen järjestämiseen liittyvät näkökohdat. Huomioiden lisäksi lomautuksista palvelutuotannolle aiheutuvat haitat ja työnantajalle aiheutuva ylimääräinen hallinnollinen työ, ei näiden summien voida katsoa olevan niin epäsuhteessa toisiinsa, että paikallisen sopimuksen esittämisellä voitaisiin katsoa olleen painostustarkoitus.

Käytännössä toteutuvat säästöt tulevat jäämään 1–1,3 miljoonan euron tietämille eikä tavoiteltua säästöä 2,95 miljoonaa euroa tulla saavuttamaan. Yt-neuvotteluiden aikana ja kaupungin sisäisessä tiedotteessa on yhtenä yksipuolisena säästötoimenpiteenä mainittu myös irtisanominen, koska yt-neuvotteluissa oli esillä myös tämä säästökeino. Kaupunginhallitus myöhemmin päätti, että säästötoimet toteutetaan vain osa-aikaistamisina ja kokoaikaisina lomautuksina. Minkäänlaista painostustarkoitusta tähän ei ole sisältynyt. Työnantajalla on oikeus valita käytettävät säästökeinot ja yt-neuvotteluissa on todettu, että toimenpiteet valmistellaan toimialakohtaisesti.

Seinäjoen kaupungilla on ollut perusteltu syy yt-neuvotteluiden käymiseen ja niiden aikana tehtyyn ehdotukseen paikallisen sopimuksen solmimisesta. Seinäjoen kaupungin menettely ei ole ollut ylimitoitettu, epäasiallinen tai työmarkkinoilla epätavallinen menettely, eikä menettelyä voida tulkita työtaistelutoimenpiteeksi. Kaikilla henkilöstön edustajilla on ollut valinnanvapaus työnantajan yksipuolisten säästötoimenpiteiden ja paikallisen sopimuksen tekemisen välillä, eikä lomautuksilla ja osa-aikaistamisilla ole työnantajan puolelta pyritty minkäänlaiseen rangaistavaan menettelyyn tai ylipäänsä saavuttamaan muuta tavoitetta kuin asetettu säästö. Kaupungilla on kustannusten vähentämiseksi pakottava henkilöstömenojen säästötarve, jonka määrä on perustunut todelliseen arvioon ja jonka saavuttamiseksi suunnitellut, käytetyt ja käytettävät keinot ovat mitoitukseltaan perusteltuja.

Hyvityssakkovaatimukset

Hyvityssakkovaatimukset tulee hylätä perusteettomina kaikilta osin. Seinäjoen kaupunki ei ole rikkonut työrauhaa toimimalla, tai pyrkimällä toimimaan, vastoin KVTES:a tai muitakaan määräyksiä, ja paikallisen sopimuksen esittämiselle on ollut asialliset työnantajan säästötoimenpiteisiin liittyvät syyt. Seinäjoen kaupungin menettelyyn ei voida katsoa liittyneen uhkauksia, epäasiallista menettelyä tai painostusta. Seinäjoen kaupunki on menetellyt KVTES:n määräysten mukaisesti eikä ole rikkonut pysyvää työrauhaa. Perusteita hyvityssakon määräämiselle ei ole.

Koska Seinäjoen kaupunki on menetellyt KVTES:n mukaisesti eikä ole rikkonut työrauhaa, myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan. Kunnallinen työmarkkinalaitos on valvontapyynnön saatuaan tiedustellut kantajan asiamieheltä tarkempia tietoja mihin painostusväite perustuu. Kantajan asiamies on vedonnut samoihin asiakirjoihin, joihin kantaja on kanteessaan todisteina vedonnut, mutta ei ole ilmoittanut muuta seikkaa väitteensä tueksi. Näistä asiakirjoista ei ilmene työnantajan painostusta. Kunnallinen työmarkkinalaitos on myös tiedustellut Seinäjoen kaupungilta suullisesti ja kirjallisesti asiaan liittyviä asiakirjoja ja tapahtumia, eikä mistään ole ilmennyt työnantajan painostaneen ketään. Perusteita hyvityssakon määräämiselle ei ole.

Mikäli vastoin Seinäjoen kaupungin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen näkemystä kanne menestyisi, on asiassa kuitenkin huomioitava työehtosopimuslain 10 §:n mukaiset seikat. Seinäjoen kaupunki ja Kunnallinen työmarkkinalaitos katsovat, että asiassa on sen kaikki asianhaarat huomioiden työehtosopimuslain 10 §:ssä mainittu erityinen syy jättää hyvityssakko tuomitsematta.

Oikeudenkäyntikuluvaatimukset

Kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee edellä esitetyin perustein hylätä, ja Sote ry on velvoitettava maksamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Seinäjoen kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut korkoineen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

l. Yt-menettelypöytäkirja 17.6.2020

2. Seinäjoen kaupungin sisäinen henkilöstötiedote 12.6.2020

3. Ilkka-Pohjalaisen uutinen 13.6.2020

4. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lakimiehen B:n viesti 17.6.2020

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1 . Allekirjoitettu yt-neuvotteluiden pöytäkirja 17.6.2020

2. Yt-neuvotteluiden jatkuva muistio ja sen liitteet 1 ja 2

3. Henkilöstöjohtaja A:n sähköposti 1.6.2020 ja sen liitteenä oleva paikallisen sopimuksen luonnos 1.6.2020

4. JHL 283 ry:n pääluottamusmies C:n sähköposti 5.6.2020 ja sen liitteenä oleva pääluottamusmiesten vastaus paikallisen sopimuksen luonnokseen

5. Yt-neuvottelussa 12.6.2020 esitetty paikallisen sopimuksen luonnos

6. Seinäjoen kaupungin kunnalliset JHL 283 ry:n, Seinäjoen kaupungin työntekijät JHL 153 ry:n ja Jyty ry:n kanssa tehty paikallinen sopimus

7. Seinäjoen kaupunginhallituksen päätös 22.6.2020

8. JUKO ry:n, Tehy ry:n ja Super ry:n pääluottamusmiesten lähettämä tiedote 12.6.2020 yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen

Kantajan henkilötodistelu

1. Tehy ry:n pääluottamusmies D

2. SuPer ry:n pääluottamusmies E

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. A, Seinäjoen kaupungin henkilöstöjohtaja

2. F, Seinäjoen kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja

3. C, Seinäjoen kaupungin kunnalliset JHL 283 ry:n pääluottamusmies

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työnantajan toimivaltuuksiin muuten normaalisti kuuluva toimenpide voidaan katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, jos menettely liittyy johonkin sellaiseen työpaikalla käsiteltävään neuvottelu- tai erimielisyyskysymykseen, johon toimenpiteellä halutaan vaikuttaa, ja työntekijäpuoli on voinut perustellusti kokea tai tulkita työnantajan menettelyn painostukseksi. Tällöin ei edellytetä, että työnantajan näytetään pyrkineen painostamaan työntekijöitä, vaan huomiota kiinnitetään siihen, miten työntekijäpuoli on voinut kokea asian. Jos työnantajalla on ollut toimenpiteeseen muut kuin vastapuolen taivuttamiseen liittyvät asialliset syyt ja toimenpiteen mitoituksessa pysytään kohtuullisuuden rajoissa, kysymys ei ole työtaistelutoimenpiteestä. Sen sijaan jos työnantajan toimenpiteeseen ei ole ollut perusteltuja syitä tai toimenpide on ollut tavalla tai toisella ylimitoitettu, se voidaan tulkita työtaistelutoimenpiteeksi. Sama koskee epäasiallisia tai työmarkkinakäytännössä epätavallisia menettelyjä. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 217–219. Ks. esim. TT 2002:23, 2006:92, 2007:105, 2014:153, 2017:130.) Esimerkiksi perusteettomilla irtisanomisilla uhkaamista on voitu pitää työtaistelutoimenpiteenä (TT 2012:100; ks. myös 2013:188).

Asiassa on riidatonta, että Seinäjoen kaupungilla on ollut taloudelliseen tilanteeseensa liittyvät asialliset syyt yhteistoimintaneuvottelujen aloittamiselle ja säästötoimenpiteille. Edelleen riidatonta on, että kaupunki on voinut esittää järjestöjen pääluottamusmiehille paikallisen sopimuksen solmimista ja KVTES on tämän mahdollistanut. Asiassa on selvitetty, että kaikki neuvotteluissa mukana olleet järjestöt ovat tienneet kaupungin säästötarpeista, ja työnantajan esittämästä paikallisesta sopimuksesta sekä muista vaihtoehtoisista säästökohteista on kaikkien järjestöjen kanssa avoimesti keskusteltu. Yhtä lailla tiedossa on ollut, että ellei muita säästövaihtoehtoja löydetä, todellisena vaihtoehtona ovat työnantajan yksipuoliset säästötoimenpiteet eli lomauttamiset ja osa-aikaistamiset, jotka toteutetaan "niille, jotka eivät hyväksy sopimusta" (K1). Kaikilla järjestöillä on ollut yhtäläinen mahdollisuus hyväksyä paikallinen sopimus. Tiedossa on myös ollut, että työnantajan yksipuoliset säästötoimenpiteet eivät tule kohdistumaan niihin, jotka hyväksyvät sopimuksen. Työnantajalla on katsottava olleen asialliset syyt esittää paikallisen sopimuksen vaihtoehtona muita säästökeinoja, jotka on kohdistettu paikallisen sopimuksen ulkopuolisiin henkilöstöryhmiin. Tätä työnantajan menettelyä ei sellaisenaan voida pitää osoituksena työnantajan painostustarkoituksesta.

Asiassa on kaikkien todistajien kertomuksilla selvitetty, että yhteistoimintaneuvotteluiden aikana yksikään neuvotteluosapuoli ei ole ilmoittanut työnantajan edustajille kokeneensa painostusta paikallisen sopimuksen hyväksymiseksi. Työtuomioistuimessa kuullut työnantajapuolen todistajat, mukaan lukien JHL:n paikallisyhdistyksen pääluottamusmies C, eivät olleet havainneet tällaista painostusta. Kaupungin henkilöstöjohtaja A ja sivistys- ja hyvinvointijohtaja F ovat kertoneet, että kaupunki oli halunnut toteuttaa säästötoimenpiteet tavalla, joka haittaisi mahdollisimman vähän palvelutuotantoa, aiheuttaisi mahdollisimman vähän hallinnollista työtä ja ylimääräisiä järjestelyjä sekä kohtelisi myös työntekijöitä tasapuolisesti. Tähän nähden työnantajapuoli oli sinänsä toivonut, että kaikki olisivat hyväksyneet paikallisen sopimuksen (K3). Kaupungin rahoitusjohtaja oli todistajien kertomusten mukaan viimeisessä yt-kokouksessa vedonnut paikallisen sopimuksen hylänneisiin järjestöihin ja kehottanut heitä vielä miettimään, voisivatko he kuitenkin hyväksyä sopimuksen. Tätä ei kuitenkaan voida pitää painostuksena tai epäasiallisena taikka työmarkkinakäytännössä epätavallisena menettelynä.

Tehyn pääluottamusmies D ja SuPerin pääluottamusmies E ovat kertoneet olleensa pettyneitä työnantajan esittämiin vaihtoehtoihin säästöjen toteuttamiseksi. D on kertonut kokeneensa painostuksena sen, että työnantaja oli kehottanut hyväksymään paikallisen sopimuksen tai muutoin hänen edustamansa Tehyn jäsenet lomautetaan tai osa-aikaistetaan. Edellä todetuin tavoin tällaisen vaihtoehtoisen säästötoimenpiteen esittämistä ei sellaisenaan voida vallitsevissa oloissa pitää osoituksena työnantajan painostustarkoituksesta.

Kantajan mukaan työnantajan säästötoimenpiteinä esittämät viiden päivän lomautukset ja kolmen prosentin osa-aikaistamiset ovat olleet ylimitoitettuja suhteessa paikallisella sopimuksella toteutettaviin säästöihin, mikä jo osoittaa painostustarkoitusta. Osapuolten esittämien selvitysten perusteella voidaankin päätellä, että viiden päivän lomautus on yksittäisen työntekijän näkökulmasta ollut taloudellisesti jossain määrin raskaampi toimenpide kuin yleiskorotusten siirtäminen paikallisella sopimuksella. Työnantajapuolen henkilötodistelusta on ilmennyt, että työnantaja oli joutunut ottamaan laskelmissaan huomioon sen, että lomautuksista ja osa-aikaistamisista tulisi aiheutumaan hallinnollista työtä ja siihen liittyviä kuluja. Eri säästötoimenpiteiden välisestä suhteesta ei henkilötodistelun perusteella ollut ylipäätään käyty keskustelua osapuolten kesken. Asiassa esitetty selvitys ei työtuomioistuimen näkemyksen mukaan viittaa siihen, että työnantajan esittämät yksipuoliset säästötoimenpiteet olisivat olleet sillä tavoin ylimitoitettuja, että menettelyn voitaisiin katsoa olevan rangaistuksenomaista tai että lomautusten ja osa-aikaistamisten esittäminen vaihtoehtona olisi perustellusti voitu kokea painostuksena hyväksyä paikallinen sopimus.

Välittömästi neuvottelujen päättymisen jälkeen kaupungin henkilöstöjohtaja A on 12.6.2020 laatinut kaupungin sisäisen tiedotteen (K2), jossa on todettu seuraavasti: "Sopimuksen ulkopuolelle jäävät Juko ry:n, Super ry:n ja Tehy ry:n jäsenet. Lisäksi sopimusta ei voida soveltaa OVTES:in ja lääkärisopimuksen piiriin kuuluviin viranhaltijoihin järjestäytymisestä riippumatta. Näihin henkilöstöryhmiin kohdistetaan työnantajan yksipuolisina toimenpiteinä lomautukset, osa-aikaistamiset tai irtisanomiset. Vaihtoehdot käydään läpi toimialakohtaisesti." Sitaatista ilmenevin tavoin työnantajan mahdollisten yksipuolisten säästötoimenpiteiden joukossa on mainittu lomauttamisten ja osa-aikaistamisten lisäksi irtisanomiset, vaikka A:n omankin kertomuksen perusteella irtisanomiset ovat olleet vaihtoehtona esillä vain yhteistoimintaneuvottelujen alkuvaiheessa. Työnantajan tiedottamista voidaan tältä osin pitää huolimattomana, mutta ei kuitenkaan riittävänä osoituksena siitä, että työnantajan tarkoituksena olisi ollut vielä painostaa sopijajärjestöjä hyväksymään paikallinen sopimus tai että sopijajärjestöt olisivat perustellusti voineet kokea työnantajan menettelyn painostukseksi. Arviointiin vaikuttaa myös se, että tiedote on julkaistu yhteistoimintaneuvotteluiden päättymisen jälkeen, jolloin osapuolten tiedossa on ollut, että vaihtoehtoiset säästötoimenpiteet ovat olleet lomauttamiset ja osa-aikaistamiset (V8). D:n ja E:nkin kertomusten perusteella tiedote on herättänyt jäsenistössä hämmennystä lähinnä siihen liittyen, kuinka lomautusten aikana kyetään järjestämään palvelutuotanto vallitsevilla henkilöstömitoituksilla.

Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että Seinäjoen kaupunki olisi painostanut työntekijäjärjestöjä hyväksymään paikallisen sopimuksen tai että järjestöt olisivat perustellusti voineet kokea kaupungin menettelyn tällaiseksi painostukseksi. Näin ollen myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Seinäjoen kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla. Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry on hyväksynyt oikeudenkäyntikulut määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallinen työmarkkinalaitoksen ja Seinäjoen kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.590 eurolla,

mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Anttila, Nyyssölä, Wilska, Lehto ja Komulainen jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 28.9.2020