TT 2026:13

Kysymys siitä, onko kiinnitysreikien poraaminen johtokanaviin työehtosopimuksessa tarkoitettua erikseen hinnoiteltua lisätyötä vai sisältyykö poraustyö johtoteiden asennusta koskeviin työehtosopimuksen taulukkohintoihin. Kysymys myös siitä, mitä työehtosopimuksessa on tarkoitettu valmisosalla. (Ään.)

Asia

Muu riita-asia

Kantaja

Sähköalojen ammattiliitto ry

Vastaaja

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Kuultava

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.6.2025

Pääkäsittely 3. ja 4.2.2026

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähköalojen ammattiliitto ry:n, Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välillä 1.4.2023–31.3.2025 voimassa olleen sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen liitteessä 3 on muun ohella seuraavat urakkahinnoittelua koskevat määräykset:

8 § C SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN URAKKAHINNOITTELU 1.6.2015

OSA 21 JOHDANTO

[- -]

2103 LISÄSELVITYKSIÄ

[- – ]

30. Taulukoiden käyttö edellyttää, että niiden mukaan hinnoiteltava työ suoritetaan valmiilla asennustarvikkeilla ja osilla.

[- – ]

OSA 30 JOHTOTEIDEN ASENNUKSET

3001 Yleistä

1. Tämän osan mukaan hinnoitellaan johtohyllyjen, valaisinripustuskiskojen sekä johto- ja pistorasiakanavien asennus.

[- -]

5. Asennushintoihin sisältyvät valmisosien kokoamiset sekä tarpeelliset kiinnitykset ja katkaisut valmiiseen käyttökuntoon saatettuina.

[- -]

3010 Johtoteiden asennus

11. Johtohyllyn asennus

1-200 metriä 6,09 €/m     201-800 m 4,77 €/m     801-1500 m 4,23 €/m

12. Valaisinripustuskiskon asennus

1-200 metriä 4,23 €/m     201-800 m 3,71 €/m     801-1500 m 2,91 €/m

13. Johtokanavan asennus

1-200 metriä 5,82 €/m     201-800 m 5,30 €/m     801-1500 m 4,50 €/m

14. Raskaan johtohyllyn asennus, paino yli 4 kg/m

1-200 metriä 7,62 €/m     201-800 m 5,97 €/m     801-1500 m 5,30 €/m

19. Johtokanavan kannen asennus 0,53 €/m

20. Rakennettava haaroitus- tai suunnanmuutos tai valmiin johtokanavakulman asennus tai sen sijaan rakennettava suunnan muutos 4,23 €/kpl

21. Kojeasennuslevyn asennus 1,73 €/kpl

22. Suojalevyn asennus hyllyihin 9,27 €/kpl

23. Pohjalevyn asennus hyllyihin alkavaa 2 m kohden 1,32 €

24. Peitesäle, väliseinä, suojalevy johtokanaviin 0,93 €/m

25. Johtoaukon teko kanavaan 2,64 €/kpl

26. Johtokanavan kaulus tai äänieristyspalan asennus 0,53 €/kpl

27. Erillinen rasian pohjalista 0,98 €/kpl

28. Lattiakotelo 7,94 €/kpl

[- -]

OSA 31 HINNOITTELUN TÄYDENNYSOSA

3101 Yleistä

1. Tämän hinnoittelun osien 23-30 taulukoissa esiintyvien asennuksien lisä-, korjaus-, muutos- ja täydennystyöt hinnoitellaan tästä taulukosta, ellei niitä ole jo sisällytetty ko. taulukoiden hintoihin.

2. Porauksien ainevahvuus on enintään 3 mm. Rivin 11 poraushinta sisältää mahdollisen kierteistyksen.

3110 TÄYDENNYSHINNAT

11. Reiän halkaisija enintään 10 mm     0,93 €/kpl

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritys. Yhtiön Siltasairaalan urakkatyömaalla on ollut asennettavana alumiinisia johtokanavia, joihin on täytynyt ennen asentamista porata kiinnitysreiät.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko reikien poraaminen johtokanaviin työehtosopimuksen 8 § C osassa 31 tarkoitettua erikseen hinnoiteltua lisätyötä, josta tulee maksaa työehtosopimuksessa määritelty täydennyshinta, vai onko reikien poraustyö sisältynyt työehtosopimuksen 8 § C osan 30 johtoteiden asennusta koskeviin taulukkohintoihin.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että työehtosopimuksen 8 § C osan 30 kohdassa 3001.5 valmisosalla tarkoitetaan valmista asennustarviketta, kuten johtokanavaa, joka voidaan koota ja kiinnittää kohteeseen ilman työehtosopimuksen 8 § C osan 31 kohdan 3101.1 mukaista erikseen hinnoiteltavaa lisätyötä,

2. vahvistaa, että mikäli johtokanaviin joudutaan asennustyön yhteydessä poraamaan kiinnitysreiät, X Oy:n tulee maksaa niistä työehtosopimuksen 8 § C osan 31 kohdan 3110.11 mukainen kappalehinta, ja

3. velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 13.630 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen 8 § C osan johdannossa todetaan taulukoiden käytön edellyttävän, että niiden mukaan hinnoiteltava työ suoritetaan valmiilla asennustarvikkeilla ja osilla. Asennuksien lisä-, korjaus-, muutos- ja täydennystyöt on hinnoiteltu erikseen osan 31 hinnoittelun täydennysosassa.

Työehtosopimuksen 8 § C osan 30 kohdan 3001.5 mukaan asennushintoihin sisältyvät vain valmisosien kokoamiset sekä tarpeelliset kiinnitykset ja katkaisut valmiiseen käyttökuntoon saatettuna. Sopimuskohdassa käytetään termiä valmisosa, jolla edellä todettu huomioon ottaen tarkoitetaan lisätyötä kaipaamatonta valmista asennustarviketta.

Johtokanavat voivat olla joko tehtaalla valmiiksi rei’itettyjä tai rei’ittämättömiä. Siltasairaalan urakkatyömaalla on ollut asennettavana alumiinisia johtokanavia, joihin on täytynyt porata metalliterällä kiinnitysreiät ennen kuin johtokanavia on voitu asentaa. Johtokanavien asentaminen on siten edellyttänyt työehtosopimuksen 8 § C osan 31 kohdassa 3101.1 tarkoitetun lisätyön tekemistä. Kyseisessä hinnoittelun täydennysosassa mainitaan nimenomaisesti osan 30 taulukossa esiintyvien asennusten lisätyöt. X Oy:n tulee maksaa kiinnitysreikien poraamisesta hinnoittelun täydennysosan kohdan 3110.11 mukaisesti täydennyshintana 0,93 euroa/kpl.

X Oy on maksanut ainakin vuosina 2019 (työmaa Lidl Vähäheikkilä Turku), 2021 (työmaa Tyks T3-sairaala Turku), vuonna 2022 (työmaa Mäkelänmäen koulu Muurame) ja 2023 (työmaat Hotelli Noli Espoo ja Pieni paja Helsinki) kiinnitysreikien poraamisesta täydennyshinnat työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

VASTAUS

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 8.020 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Valmisosan ja valmiin asennustarvikkeen käsite

Työehtosopimuksen 8 § C osan 30 kohta 3001.5 koskee johtoteiden asentamisia kokonaisuudessaan, ei siis vain johtokanavan asennuksia. Kanteen 1 kohdan vaatimus siitä, että työtuomioistuimen tulee vahvistaa valmisosan käsite, ei ole täsmällinen ottaen huomioon, että kyseinen termi soveltuu johtoteiden asentamista koskevaan osioon kokonaisuudessaan. Kanteessa ei edes väitetä, että valmisosan käsitteestä olisi olemassa työehtosopimusosapuolten yhteinen tarkoitus. Kyseinen vaatimus tulee hylätä jo tällä perusteella.

Johtokanava on markkinoilla myytävänä oleva valmis tuote, ja sillä on CE-merkintä (V1). Johtokanavan asennusta tekevän työntekijän ei tarvitse itse lähteä valmistamaan johtokanavaa raakamateriaalista. Johtokanavaan liitetään kiinnittämisen yhteydessä usein erilaisia asennustarvikkeita ja osia kuten jatko-, kulma- ja päätykappaleita tai johtokanavan kansi tai peitesäle. Johtokanava voidaan kiinnittää seinään myös seinäkannakkeilla. Johtokanaviin asennetaan usein myös erilaisia rasiakalusteita sähkölaitteiden liittämistä varten. Näitä asennustarvikkeita ja osia ei tarvitse erikseen tehdä tai työstää, vaan ne ovat tilattavissa valmistajalta valmiina, eli ne ovat valmiita asennustarvikkeita ja osia.

Johtokanavan kiinnitysreikien poraaminen

Työehtosopimusmääräykset

Työehtosopimuksen johtoteiden asennusta koskevan 8 § C osan 30 kohdan 3001.5 sanamuodosta käy ilmi, että siinä on muodostettu kokonaishinta johtokanavan asentamiselle. Määräyksessä on mainittu tarvittavat toimenpiteet osien kokoamisesta valmiiseen käyttökuntoon saattamiseen saakka. Johtokanavan katkaisemiset oikeaan mittaan ja kiinnittämiseen liittyvät toimenpiteet kuuluvat työehtosopimuksessa sovittuun metrihintaan. Olisi erikoista, jos kanavan mittaaminen ja katkaiseminen olisi sisällytetty hintaan, mutta kiinnittämiseen oleellisesti kuuluva kiinnitysreikien tekeminen ei kuuluisi hintaan. Johtokanavissa ei pääsääntöisesti ole reikiä valmiina, joten kiinnittämiseen tarvittavien reikien tekeminen kuuluu osana kanavien asentamiseen samalla tavalla kuin niiden mittaaminen ja katkaiseminen oikeaan asennusmittaan.

Työehtosopimuksessa on johtoteiden asennusta varten oma hinnoittelutaulukko 3010, joka olisi luonteva paikka johtokanavien kiinnitysreikien tekemisen hinnoittelulle, mikäli se haluttaisiin hinnoitella erikseen. Johtokanavien osalta kyseessä on metrihinnoittelu. Taulukossa on erilliset hinnat johtokanavien asentamiseen mahdollisesti kuuluvista lisätöistä. Näitä ovat esimerkiksi tarvittaessa tehtävät suunnanmuutokset tai johtokanavan kauluksen tai äänieristyspalan asennus. Johtokanavien kiinnittämiseen tarvittavien reikien poraamiselle ei ole erillistä hintaa taulukossa.

Työehtosopimuksen hinnoittelun täydennysosassa 31 on hinnoiteltu osien 23–30 taulukoissa esiintyvien asennuksien lisä-, korjaus-, muutos- ja täydennystyöt, ellei niitä ole jo sisällytetty kyseessä olevien taulukoiden hintoihin. Täydennysosa ei siten ole vain johtoteiden asentamiseen liittyvä täydennyshinnoittelu. Johtokanavan kiinnitysreikien tekeminen ei myöskään ole lisä-, korjaus-, muutos- tai täydennystyö vaan johtokanavan asentamiseen liittyvä työvaihe samalla tavalla kuin sen mittaaminen ja katkaiseminen. Johtokanavia ei voida saattaa valmiiseen käyttökuntoon työehtosopimuksen 8 § C osan 30 kohdan 3001.5 tarkoittamalla tavalla, ellei niihin tehdä tarvittavia kiinnitysreikiä ja sen jälkeen kiinnitetä paikalleen. Näistä syistä hinnoittelun täydennysosa ei olisi oikea paikka johtokanavan reikien tekemisen hinnoittelulle.

X Oy:n noudattama käytäntö

Työehtosopimuksen mukaan urakan selvitys tehdään niin, että urakan valmistuttua sekä urakkatyöryhmä että työnantaja laativat omat urakkalaskelmansa, joiden perusteella urakkaan osallistuneille työntekijöille maksetaan heidän osuutensa urakkasummasta. Näitä laskelmia verrataan työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken. Jos laskelmien eroavaisuudet todetaan alustavassa vertailussa pieniksi, voidaan lopullinen urakkasumma sopia ilman tarkempaa vertailua. Useimmissa tapauksissa urakkasumma sovitaan ilman tarkempaa vertailua osapuolten laskelmien ollessa riittävän lähellä toisiaan. Tällöin työnantaja ei maksa tietystä yksittäisestä urakkahinnoittelun kohdasta, vaan kyseessä on kokonaisuuden tarkastelu.

X Oy käyttää urakkakohteiden tarjouslaskentaa tehtäessä SAP-järjestelmän niin sanottua laskentapakettia. Laskentapaketissa ei ole johtokanavan reikien poraamiselle erillistä lisähintaa, vaan johtokanavan asennushinta pitää sisällään myös kiinnitysreikien poraamisen (V4). Näin ollen X Oy on yhtiötasolla linjannut, että kiinnitysreikien poraaminen kuuluu johtokanavan asennushintaan eikä reikien poraamisesta tarvitse maksaa erillistä hintaa.

Lidl Vähäheikkilä, Turku

Työmaan urakan loppuselvityksessä oli sovittu kokonaishinta, joka maksettiin työntekijöille heidän urakkaan tekemiensä työtuntien suhteessa. Kokonaissumma oli muodostettu vertaamalla urakkatyöryhmän tekemää loppulaskelmaa työnantajan loppulaskelmaan, minkä jälkeen työnantajan ja urakkatyöryhmän kesken oli sovittu työntekijöille jaettava summa. Tätä summaa sovittaessa ei ollut puhetta siitä, että johtokanavien reikien tekemisestä maksettaisiin erikseen.

Tyks T3-sairaala, Turku

Kyseessä oli erittäin suuri ja pitkäkestoinen työmaa. Urakkatyöryhmän laskema urakan kokonaishinta oli eronnut huomattavasti työnantajan laskemasta kokonaishinnasta. Erimielisyyttä oli ollut useista eri hinnoittelukohdista. Urakkaa oli selvitetty pitkään, mutta sen kokonaishinnasta ei ollut päästy yhteisymmärrykseen, ja asiasta oli tehty työpaikalla erimielisyysmuistio 13.1.2022. Urakan selvittelyä oli jatkettu työehtosopimuksen osapuolina olevien liittojen myötävaikutuksella. Yhtenä erimielisyyden aiheena oli ollut johtokanaviin tehtävien reikien poraamisesta maksettava hinta. Urakkatyöryhmä oli ottanut omaan laskelmaansa mukaan hinnan reikien tekemisestä. Työnantaja oli ollut sitä mieltä, ettei reikien tekemisestä tarvinnut maksaa erikseen, koska niin ei ollut tehty aiemminkaan eikä se vastannut vakiintunutta tulkintaa.

Työnantaja oli 26.4.2023 tehnyt erimielisyyden lopettamiseksi tarjouksen, jossa oli ollut mukana hinta johtokanavien reikien tekemisestä. Tarjouksessa oli todettu, että reikien tekemisestä maksettava hinta ei ollut työehtosopimuksen mukaista, mutta se voitiin maksaa erimielisyyden lopettamiseksi. Tehty tarjous ei ollut johtanut sovintoon. Erimielisyys oli lopulta sovittu 25.6.2024. Sovinto oli syntynyt yhteisesti sovitulla erittelemättömällä könttäsummalla. Työnantaja ei ollut erikseen maksanut nimenomaisesti johtokanavien reikien tekemisestä.

Mäkelänmäen koulu, Muurame

Kyseisessä kohteessa paikalliset osapuolet olivat sopineet hinnoittelusta tavanomaisesta poikkeavasti. Työnantaja ei ollut sisällyttänyt kiinnitysreikien tekemistä tilaajalle annettavaan tarjouslaskelmaan. Työnantajan edustaja, projektipäällikkö A oli käynyt työmaalla keskustelua urakkatyöryhmän edustajan kanssa työvaiheiden hinnoittelusta. Keskustelun lopputuloksena reikien tekemisestä oli päätetty tässä kohteessa maksaa, vaikka työehtosopimus ei sitä edellyttänytkään. Samassa keskustelussa oli sovittu, että kiinnitysreikien tekemisestä maksamisen vastapainoksi kohteessa ei maksettu työehtosopimuksen 8 § C osan 30 taulukon 3010 rivin 25 mukaista hintaa johtoaukon tekemisestä kanavaan.

Hotelli Noli, Espoo

Tässä kohteessa työnantajan ja urakkatyöryhmän laskelmat olivat olleet riittävän lähellä toisiaan, että lopullisesta summasta oli työehtosopimuksen 8 § C osan 31 osalta voitu sopia alustavan vertailun jälkeen. Summasta sovittaessa ja laskelmia vertailtaessa ei ollut puhuttu erikseen johtokanavien reikien tekemisestä maksamisesta. Työnantajalla oli ollut laskelmissaan mukana täydennyshintoja koskevan taulukon 3110.11 reikien tekemisestä maksettavaa osuutta, mutta se oli koskenut ainoastaan väliseiniin tehtäviä reikiä.

Pieni paja, Helsinki

Tässä kohteessa työnantajan ja urakkatyöryhmän laskelmien loppusummissa suurin eroavaisuus oli koskenut taulukkoa 3121 (johtojen tai johtimien sekä keskusten tai kojeiden merkitseminen tai varustaminen tunnuksilla). Lopulliseksi summaksi oli työehtosopimuksen 8 § C osan 31 osalta sovittu alustavan vertailun jälkeen 6.100 euroa. Johtokanavan reikien tekemisen maksamisesta ei ollut sovittu.

Alan soveltamiskäytäntö ja asiasta käydyt neuvottelut

Työehtosopimusosapuolten yhteisenä tarkoituksena ei ole ollut sopia siitä, että johtokanaviin tehtävien reikien poraamisesta tulisi maksaa erikseen. Myöskään sellaista yhteistä tulkintaa ei ole koskaan muodostettu, eikä alan käytäntökään tue kanteessa esitettyä tulkintaa.

Kummankin työehtosopimuksen osapuolena olevan työnantajaliiton vakiintunut tulkinta on, että johtokanavien kiinnittämiseen tarvittavien reikien tekeminen kuuluu työehtosopimuksen 8 § C osan 30 kohdassa 3001.5 sovittuun asennushintaan.

Sähköalojen ammattiliitto ry oli vuonna 2018 tehnyt työehtosopimusneuvotteluissa esityksen, jonka mukaan edellä mainittuun työehtosopimuksen kohtaan olisi lisätty uusi määräys: ”Porattavat johtokanavan kiinnitysreiät hinnoitellaan taulukosta 3110.11.1”. Työnantajaliitot olivat tehneet osana kokonaisuutta vastaesityksen Sähköalojen ammattiliitto ry:n tekemään esitykseen johtokanavien reikien poraamisen hinnoittelusta. Asiasta ei ollut päästy yhteisymmärrykseen, joten johtokanavan reikien poraaminen oli jäänyt osaksi johtokanavan asennuksen kokonaishintaa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Otteet työntekijöiden urakkalaskelmista X Oy:n kohteissa LIDL Vähäheikkilä, TYKS T3, Karstulan koulu, Mäkelänmäen koulu, Hotelli Noli ja Pieni paja
2. a) 29 otetta työntekijöiden urakkalaskelmista vuosilta 2008–2025
   b) Yhteenveto urakkalaskelmista
3. Urakkalaskentaesimerkkivihko 2017–2018, erityisesti kohta 43
4. 15.9.2014 ja 16.9.2014 päivätyt sähköpostit ja liite
5. Meka-johtokanavajärjestelmän asennus- ja käyttöohje (= V1)
6. Johtokanava/erimielisyysmuistio Siltasairaala 5.9.2024

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Meka-johtokanavajärjestelmän asennus- ja käyttöohje
2. Hotelli Nolin urakkalaskelmavertailu täydennyshintoja koskevan osan 31 osalta
3. Pieni paja -työmaan urakkalaskelmavertailu täydennyshintoja koskevan osan 31 osalta
4. SAP-järjestelmän laskentapaketti johtokanavan asentamista koskien
5. Sähköalojen ammattiliitto ry:n työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2018 tekemä esitys

Kantajan henkilötodistelu

1. B, konsernin pääluottamusmies
2. C, pääluottamusmies
3. D, työehtoasiantuntija, Sähköalojen ammattiliitto ry
4. E, neuvottelupäällikkö, Sähköalojen ammattiliitto ry
5. F, työehtoasiantuntija, Sähköalojen ammattiliitto ry

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. G, yksikönpäällikkö, X Oy
2. H, Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n entinen toimitusjohtaja, eläkkeellä
3. J, asiamies, Sähkötekniset työnantajat STTA ry
4. K, sähköurakointiyritys Y Oy:n entinen asennuspäällikkö
5. L, projektipäällikkö, X Oy
6. M, projektipäällikkö, X Oy
7. N, projektipäällikkö, X Oy
8. O, asennuspäällikkö, X Oy
9. A, projektipäällikkö, X Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen tulkintaperiaatteet

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimusmääräysten tulkinnassa on erityistä merkitystä annettava ennen muuta sopimukseen osallisten yhteiselle tarkoitukselle, ellei tämä tarkoitus ole pakottavan lainsäädännön vastainen. Siksi sopimuksen sisällöksi pyritään vahvistamaan ensisijaisesti se, joka parhaiten vastaa sopimukseen osallisten tarkoitusta. Tulkinnan lähtökohtana on sopimuksen sanamuoto, jonka merkitys on siinä, että se ilmaisee osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisältöä. Sanamuoto voidaan sivuuttaakin, jos osapuolten yhteisen tarkoituksen näytetään olleen jotakin muuta kuin sanamuodosta voisi päätellä.​

Sopimuksen tarkoitus selviää tyypillisesti sopimuksen solmimista edeltävistä neuvotteluista tai muista olosuhteista. Toisinaan sopijapuolten tarkoitus ilmenee sopimuksen solmimisen jälkeen tapahtuneista seikoista kuten osapuolten nimenomaisista kannanotoista tai vakiintuneesta, yhtenäisestä ja osallisten yhteisesti hyväksymästä soveltamiskäytännöstä. Määräyksen tulkintaan voi vaikuttaa myös sopimuksen rakenne ja systematiikka. Monitulkintaiselle sopimuskohdalle saatetaan muun selvityksen puuttuessa antaa yleistä työmarkkinakäytäntöä tai lähialojen sopimuskäytäntöä vastaava sisältö.

Työehtosopimuksen 8 § C osan 30 kohdassa 3001.5 tarkoitettu valmisosa (kantajan vaatimus 1)

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa siitä, mitä työehtosopimuksen johtoteiden asennuksia koskevan osan 30 kohdassa 3001.5 on tarkoitettu valmisosalla, jonka kokoamiset sekä tarpeelliset kiinnitykset ja katkaisut valmiiseen käyttökuntoon saatettuina sisältyvät asennushintoihin.

Kantaja on vaatinut vahvistettavaksi, että edellä mainitussa kohdassa valmisosalla tarkoitetaan valmista asennustarviketta, kuten johtokanavaa, joka voidaan koota ja kiinnittää kohteeseen ilman työehtosopimuksen osan 31 kohdan 3101.1 mukaista erikseen hinnoiteltavaa lisätyötä.

Vastaajapuolen mukaan valmisosan määritelmästä ei ole työehtosopimusosapuolten yhteistä tarkoitusta. Vastaajapuoli on lausunut, että johtokanava on markkinoilla myytävänä oleva valmis tuote, jota asentajan ei tarvitse itse valmistaa. Johtokanavaan liitetään usein myös valmiita asennustarvikkeita ja osia.

Työehtosopimuksen sopijapuolten tarkoituksesta esitetty selvitys

X Oy:n konsernin pääluottamusmies B on kertonut työskennelleensä sähköalalla sähköasentajana urakkatyöprojekteissa vuosina 1983–2004. Sähköalojen ammattiliitto ry:ssä (Sähköliitto) hän oli ollut mukana muun ohella asennusalan työehtosopimusneuvottelukunnassa ja toiminut työehtosopimusten kouluttajana erityisalanaan urakkalaskenta.

B:n mukaan työehtosopimuksessa valmisosalla tarkoitettiin asennusvalmista materiaalia, jota ei tarvinnut muokata. Mikäli materiaalia oli muokattava, hinnoiteltiin tämä työ työehtosopimuksen täydennyshintataulukosta. Kuitenkin joissain työehtosopimuksen asennusosioissa osan muokkaaminen oli jo otettu huomioon asennusosion hinnoittelussa. Esimerkiksi johtokanavan tai kaapelihyllyn katkaisu kuului johtoteitä koskevan osan taulukkohintaan. Mikäli johtotiehen jouduttiin sen sijaan poraamaan reikä, se hinnoiteltiin B:n mukaan lähtökohtaisesti täydennyshintataulukosta, koska asennusosiossa ei ollut sille erikseen hintaa.

X Oy:n yksikönpäällikkö G on kertonut, että X Oy:n käyttämät johtokanavat olivat työehtosopimuksessa tarkoitettuja valmisosia, vaikka niitä jouduttaisiin katkaisemaan tai muokkaamaan työmaalla. Asennettavaa materiaalia kuten johtokanavia tai kaapeleita jouduttiin usein leikkaamaan tai katkomaan tai tekemään niihin kulmia ja kiinnitysreikiä, ja kyse voi silti olla työehtosopimuksessa tarkoitetuista valmiista asennustarvikkeista.

Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n (STTA ry) toimitusjohtajana vuosina 2009–2024 toiminut H on kertonut toimineensa sähköalalla lakimiehenä vuodesta 1994 lukien eläkkeelle siirtymiseensä asti. Tehtävässään hän oli vastannut työehtosopimusneuvotteluista sekä työehtosopimuksen tulkinnasta, sähköurakka-asioissa yhdessä urakkahinnoitteluun ja urakkatarjouslaskentaan erikoistuneen STTA ry:n työehtoasiamiehen J:n kanssa.

H:n mukaan valmisosaa ei ollut määritelty työehtosopimuksessa. Urakkahinnoittelussa periaatteena oli, että asennustarvikkeiden tuli olla uusia ja tehdasvalmisteisia. H oli käsittänyt, että valmisosilla oli tarkoitettu tehdasvalmisteisia osia, esimerkiksi päätykappaleita tai kulmakappaleita, jotka oli tarkoitettu käytettäväksi jonkin muun tuotteen kuten johtokanavan tai kaapelihyllyn yhteydessä. Myös johtokanava oli valmistarvike, ja se kuului asennustarvikkeisiin, joka oli yleisnimike. H on todennut, että työehtosopimuksessa oli määräyksiä, jotka olivat peräisin eri vuosikymmeniltä. Urakkahinnoittelussa oli edelleen nähtävissä sopimuksen kehittyminen pitkän ajan kuluessa, sillä aiemmin työmaaolosuhteissa oli rakennettu jopa sähkökeskukset itse, mutta nykyisin käytettiin teollisesti valmistettuja tuotteita.

STTA ry:n asiamiehenä vuodesta 2010 lukien toiminut J on kertonut työskennelleensä sähköalalla noin 45 vuotta muun ohessa asentajana, projektinhoitajana ja tarjouslaskijana. J:n työtehtäviin kuului urakkamääräyksien tulkitseminen ja urakkatyömaiden selvittäminen sekä työehtosopimusneuvotteluihin osallistuminen työnantajan edustajana.

J on kertonut, että valmisosan käsitteestä oli käyty työehtosopimusosapuolten kesken värikästäkin keskustelua, mutta asiasta ei ollut muodostunut mitään yhteistä tulkintaa. J:n käsityksen mukaan valmisosa oli tehdasvalmisteinen johtoteiden osa, esimerkiksi kulma, joka voitiin ostaa erillisenä, jotta työmaalla ei tarvinnut itse tehdä kulmia. Kysyttäessä J:ltä, oliko johtokanava valmisosa tai valmis asennustarvike, hän on lausunut, että johtokanava oli hänen käsityksensä mukaan valmis asennustarvike.

Sähköalalla vuodesta 1981 lukien työskennellyt, sähköurakointiyritys Y Oy:n palveluksessa vuosina 2014–2022 projektiasennuspäällikkönä ja asennuspäällikkönä toiminut K on kertonut olleensa yhtenä työnantajaedustajana työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteistyöryhmässä, jossa oli neuvoteltu työehtosopimuksen muutoksista vuosina 1991–2022. K:n käsityksen mukaan johtokanava oli työehtosopimuksessa tarkoitettu valmisosa ja niin sanottu pääosa, johon lisättiin muita osia kuten kulma- ja jatko-osia. Tähän tulkintaan ei K:n mukaan vaikuttanut se, oliko johtokanavassa valmiiksi kiinnitysreikiä vai ei.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksessa ei ole nimenomaista määritelmää valmisosalle. Työehtosopimuksen lisäselvityksiä koskevan osan 2103 kohdassa 30 on todettu, että taulukoiden käyttö edellyttää, että niiden mukaan hinnoiteltava työ suoritetaan valmiilla asennustarvikkeilla ja osilla.

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen sanamuodosta ei ole pääteltävissä, mitä valmisosalla on tarkoitettu riidanalaisessa kohdassa 3001.5. Kantajan todistaja B on katsonut, ettei kyseessä ole valmisosa, mikäli sitä täytyy muokata esimerkiksi poraamalla siihen reikiä. Vastaajapuolen todistajat ovat katsoneet, että valmisosalla on työehtosopimuksessa tarkoitettu tehdasvalmisteista osaa. H ja J ovat katsoneet johtokanavaan liitettävien tehdasvalmisteisten osien, kuten esimerkiksi kulmakappaleiden, olevan riidanalaisessa määräyksessä tarkoitettuja valmisosia. G ja K ovat sen sijaan pitäneet tehdasvalmisteista johtokanavaa itsessään valmisosana. Heidän mukaansa johtokanava on valmisosa, vaikka se pitäisi työmaalla katkaista tai sitä olisi muuten muokattava esimerkiksi poraamalla siihen kiinnitysreikiä.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan asiassa esitetty todistelu ei osoita, mitä työehtosopimuksen 8 § C osan 30 kohdassa 3001.5 käytetyllä termillä valmisosa on alun perin tarkoitettu. Vastaajapuolen todistajien kertomusten perusteella työtuomioistuin pitää mahdollisena, että sillä on tarkoitettu joitain osia, joita ei ole tarvinnut valmistaa työmaalla. Edellä todettua ristiriitaista henkilötodistelua arvioituaan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että sopijapuolilla olisi ollut tarkoitus sopia riidanalaiselle määräykselle kantajan väittämä sisältö. Esitetyn selvityksen perusteella työehtosopimusosapuolilla ei myöskään voida katsoa olevan yhteisesti hyväksyttyä, vakiintunutta ja yhtenäistä tulkintaa siitä, mitä termillä valmisosa on tarkoitettu. Kanteessa esitetty vaatimus 1 on näin ollen jäänyt näyttämättä toteen. Vaatimus on hylättävä.

Kiinnitysreikien poraaminen johtokanaviin asennustyön yhteydessä (kantajan vaatimus 2)

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko reikien poraaminen johtokanaviin asennustyön yhteydessä työehtosopimuksen 8 § C osassa 31 tarkoitettua erikseen hinnoiteltua lisätyötä, josta X Oy:n on tullut maksaa työehtosopimuksessa määritelty täydennyshinta, vai onko poraustyö sisältynyt työehtosopimuksen 8 § C osan 30 johtoteiden asennusta koskeviin taulukkohintoihin.

Kantajan mukaan johtoteiden asennustaulukon 30 mukaiseen hintaan ei sisälly johtokanavan kiinnitysreikien poraaminen. Koska reikien poraaminen on hinnoiteltu työehtosopimuksen täydennysosassa, työnantajan tulee maksaa kiinnitysreikien poraamisesta kohdan 3110.11 mukainen täydennyshinta. Kantaja on vedonnut myös siihen, että X Oy on aiemmin maksanut johtokanavien kiinnitysreikien poraamisesta työehtosopimuksen mukaisen täydennyshinnan. Kantaja on lisäksi esittänyt todistelua alan käytännöstä. Kantajan mukaan se osoittaa, että käytäntönä on ollut hinnoitella ja maksaa kiinnitysreikien poraamisesta erikseen.

Vastaajapuoli on katsonut, ettei X Oy:n ole tullut maksaa johtokanavien kiinnitysreikien poraamisesta erikseen, koska johtoteiden asentamista koskevassa osan 30 taulukossa on määritelty kokonaishinta johtokanavan asentamiselle. Työehtosopimusosapuolten yhteisenä tarkoituksena ei ole ollut sopia, että johtokanavan kiinnitysreikien poraamisesta maksetaan erikseen, eikä tällaista yhteistä tulkintaa ole muodostunut. Asennustaulukossa on määritelty johtokanavan asennukselle metrihinta, johon työehtosopimuksen mukaan sisältyvät tarvittavat toimenpiteet osien kokoamisesta valmiiseen käyttökuntoon saattamiseen asti. Johtokanavan asennushinnat sisältävät johtokanavan mittaamisen, katkaisemisen ja kiinnittämisen. Vastaajapuolen mukaan työehtosopimuksessa mainittu kiinnittäminen sisältää tarvittaessa myös kiinnitysreikien poraamisen. Vastaaja ja kuultava ovat myös vedonneet siihen, että X Oy ei ole maksanut johtokanavien kiinnitysreikien poraamisesta aikaisemminkaan. Lisäksi alan käytäntökään ei tue kantajan esittämää tulkintaa.

Työehtosopimusmääräykset ja niiden tulkinta

Sanamuoto

Johtoteiden asentamista koskevan työehtosopimuksen osan 30 kohdassa 3001.1 on todettu, että tämän osan mukaan hinnoitellaan johtohyllyjen, valaisinripustuskiskojen sekä johto- ja pistorasiakanavien asennus. Kohdan 3001.5 mukaan asennushintoihin sisältyvät valmisosien kokoamiset sekä tarpeelliset kiinnitykset ja katkaisut valmiiseen käyttökuntoon saatettuina. Taulukon kohdassa 3010.13 on metrihinta johtokanavan asennukselle. Taulukossa on myös määritelty erikseen hinta useille asennukseen liittyville työtehtäville, esimerkiksi johtoaukon tekemiselle kanavaan (3010.25) ja johtokanavan kauluksen tai äänieristyspalan asennukselle (3010.26). Työtuomioistuin toteaa, että kiinnitysreikien poraamiselle ei ole määritelty hintaa johtoteiden asentamista koskevassa taulukossa.

Työehtosopimuksen täydennyshintoja koskevan osan 31 kohdassa 3101.1 on todettu, että osien 23–30 taulukoissa esiintyvien asennuksien lisä-, korjaus-, muutos- ja täydennystyöt hinnoitellaan tästä taulukosta, ellei niitä ole jo sisällytetty ko. taulukoiden hintoihin. Työehtosopimuksen osassa 31 on hinnoiteltu muun ohella reikien poraamisia reiän halkaisijan mukaan. Kohdassa 3110.11 on määritelty hinta reiälle, jonka halkaisija on enintään 10 mm.

Työtuomioistuin katsoo, että viimeksi mainitun kohdan olemassaolo hinnoittelun täydennysosiossa ei sinänsä osoita, että siinä tarkoitettujen reikien poraaminen ei kuuluisi tietyn asennustyön taulukkohintaan. Edellä mainittujen osan 31 määräysten sanamuodosta ei kokonaisuutenakaan ole saatavissa selvitystä siitä, sisältyykö kiinnitysreikien poraaminen johtoteiden asennukseen vai onko se kantajan väittämällä tavalla johtoteiden asentamisen lisätyötä.

Asiassa on muiden muassa konsernin pääluottamusmies B:n, Sähköliiton neuvottelupäällikkö E:n, STTA ry:n entisen toimitusjohtajan H:n ja X Oy:n yksikönpäällikkö G:n kertomuksilla selvitetty, että johtokanavat voivat olla muovisia tai alumiinisia ja niissä voi myös olla valmiit kiinnitysreiät. Johtokanava voidaan kiinnittää seinään usealla eri tavalla kuten seinään kiinnitettävillä kannattimilla, ruuvaamalla johtokanava välittömästi seinään tai jopa liimaamalla se seinään. Muun muassa seinämateriaali vaikuttaa kiinnitystavan valintaan.

Työtuomioistuin toteaa, että riidanalaisista määräyksistä ei nimenomaisesti ilmene, mitä kaikkia työvaiheita johtokanavan asennushintaan on tarkoitettu sisältyvän. Kohdan 3001.5 määräys on kirjoitettu yleiseen muotoon, joten se vaikuttaa sanamuotonsa mukaan koskevan samalla tavalla kaikkia johtokanavien asennuksia riippumatta esimerkiksi johtokanavan materiaalista tai kiinnittämistavasta tai siitä, onko johtokanavassa kiinnitysreikiä valmiina. Työtuomioistuimen tulkinnan mukaan määräyksessä kuvatut työvaiheet ”tarpeelliset kiinnitykset ja katkaisut valmiiseen käyttökuntoon saatettuina” tukevat enemmän vastaajan näkemystä siitä, että kiinnitysreikien poraaminen sisältyy asennushintaan, kuin kantajan näkemystä siitä, että reikien poraaminen olisi sovittu hinnoiteltavaksi erikseen toisen, täydennyshintoja koskevan taulukon mukaan.

Työehtosopimuksen sopijapuolten tarkoitus ja soveltamiskäytäntö

Asiassa on esitetty kirjallisena todisteena urakkalaskentaesimerkkivihko (K3). Se sisältää muun muassa esimerkkilaskelman 43, jonka otsikko on ”Johtokanavan asennus kiveen ja kalustus. Kanava Meka Inform 144. Materiaali muovi, mitat 144 mm x 65 mm”. Esimerkissä on myös kuva käyttökuntoon asennetusta johtokanavasta. Esimerkkivihon vuosina 2017–2018 laatineen urakkatyöryhmän jäsen, Sähköliiton työehtoasiantuntija F on kertonut, että laskuesimerkkiin oli listattu asennettavat tuotteet numerokoodeineen, ja siitä nähtiin, mistä taulukosta kunkin tuotteen asennus tuli hinnoitella. Urakkatyöryhmän tarkoituksena oli ollut päivittää urakkahinnoittelu ja laskentaesimerkit vastaamaan silloista yhteistä näkemystä asiasta. Laskuesimerkissä oli mainittu kohdassa ”Huom!” lisätyöt, joiden asennus hinnoiteltiin täydennyshinnoista. Johtokanavaa koskevassa esimerkissä oli viitattu siltä osin täydennyshintataulukkoon 3110.11.1, joka viittasi alle 10 mm kokoisen reiän poraamiseen. F:n mukaan tällä merkinnällä oli tarkoitettu reikien poraamista kiinnitettäessä johtokanavaa seinään. Johtokanavan poraamista ei ollut hinnoiteltu esimerkissä 43, koska joissakin johtokanavissa oli kiinnitysreiät jo valmiina. F:n mukaan urakkalaskentavihkoa oli käytetty Sähköliiton koulutuksissa.

Kantajan todistajat B ja E ovat katsoneet, että jos johtokanavan asentamisessa käytettiin rei’ittämätöntä johtokanavaa ja siihen tuli porata reiät kiinnittämistä varten, kyseessä oli työehtosopimuksen täydennysosassa tarkoitettu erikseen hinnoiteltava lisätyö. B on kertonut toimineensa Sähköliiton työehtosopimuskouluttajana. Jo 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä oli koulutettu, että johtokanavien reikien poraamisesta maksettiin työehtosopimuksen mukainen lisähinta.

Vastaajapuolen todistaja H on kertonut, että muutettaessa urakkahinnoittelu nykyisenkaltaiseksi oli sovittu, että kiinnitys sisältyi asennushintaan kiinnitystavasta riippumatta. H:n näkemyksen mukaan kiinnitys sisälsi myös kiinnitysreikien poraamisen, mikäli se oli tarpeen. Myös todistajat G, K, Y Oy:n entinen asennuspäällikkö L, X Oy:n projektipäälliköt M, N ja A sekä X Oy:n asennuspäällikkö O ovat kertoneet käsityksenään, että työehtosopimuksen mukaan johtokanavien kiinnitysreikien poraamisesta ei kuulunut maksaa erikseen, koska kiinnitysreikien poraaminen oli sisällytetty asennushintaan.

Kirjallisena todisteena esitetyllä Sähköliiton työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2018 tekemällä esityksellä (V5) sekä G:n, H:n, J:n ja K:n kertomuksilla Sähköliiton on näytetty esittäneen työehtosopimusneuvotteluissa vuosina 2014 ja 2018, että johtoteitä koskevaan kohtaan otettaisiin nimenomainen määräys johtokanavan kiinnitysreikien maksamisesta työehtosopimuksen täydennysosan kappalehinnoilla. Asiasta ei kuitenkaan ollut päästy yksimielisyyteen. Asiassa on esitetty ristiriitaista henkilötodistelua siitä, oliko määräys tarkoitettu selvennykseksi vai oliko kyse kokonaan uudesta työehtosopimusmääräyksestä. Kantajan todistaja E on kertonut, että Sähköliiton vuoden 2018 esitys oli tarkoitettu vain selvennykseksi, sillä kiinnitysreikien poraamisesta oli maksettu erikseen jo ennen esityksen tekemistä. Vastaajapuolen todistajat H, J ja K ovat sen sijaan katsoneet, että kyseessä oli uusi määräys, koska reikien poraamisesta ei ollut aiemmin maksettu erikseen.

Asiassa on selvitetty todistajien E:n ja H:n kertomuksin, ettei kysymyksessä oleva työehtosopimus muodosta sellaista kokonaisuutta, jossa samankaltaiset työvaiheet, kuten esimerkiksi reikien poraaminen asennustarvikkeeseen, olisi aina hinnoiteltu samalla tavoin. Siten eräiden todistajien kertomuksissa esille tulleilla tiedoilla siitä, miten led-valaisimien alumiininauhojen poraaminen on hinnoiteltu valaisimia koskevassa asennustaulukossa, ei työtuomioistuimen näkemyksen mukaan ole merkitystä tulkittaessa sitä, miten reikien poraaminen johtoteihin on hinnoiteltu työehtosopimuksessa.

F:n kertomuksen mukaan urakkalaskentaesimerkkivihko (V5) oli laadittu työntekijä- ja työnantajapuolen yhteisessä työryhmässä vuosina 2017 ja 2018. Esimerkin 43 viimeisellä rivillä lukee ”Huom! 2710 vertailutaulukko 3001 3110.11.1”. Työtuomioistuin katsoo, että F:n kertomuksesta huolimatta rivin merkitys on jäänyt epäselväksi. Se, että työnantajapuoli ei hyväksynyt Sähköliiton edellä kuvattuja esityksiä työehtosopimusneuvotteluissa vuosina 2014 ja 2018, viittaa kuitenkin osaltaan siihen, että työehtosopimuksen osapuolilla ei ole ollut ainakaan kyseisinä ajankohtina yhteistä näkemystä siitä, sisältyikö johtoteiden kiinnitysreikien poraaminen sovittuun johtoteiden asennushintaan vai ei. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä olisi vallinnut yhteinen tulkinta siitä, mitä riidanalaisilla työehtosopimusmääräyksillä on tarkoitettu.

Kantaja on perustanut vahvistusvaatimuksensa myös siihen, että X Oy ja muutkin alalla toimivat yritykset olivat aiemmin maksaneet johtokanavien kiinnitysreikien tekemisestä työehtosopimuksen täydennysosassa 31 tarkoitetun kappalehinnan.

B oli kerännyt työntekijäpuolen urakkalaskelmiin kirjatut tiedot johtokanavien kiinnitysreikien hinnoittelusta X Oy:n urakkakohteissa Lidl Vähäheikkilä, Tyks T3 -sairaala, Karstulan koulu, Mäkelänmäen koulu, Hotelli Noli ja Pikku paja (K1). Todisteesta käy ilmi, että jokaisessa edellä mainitussa kohteessa johtokanavien kiinnitysreiät oli hinnoiteltu työntekijäpuolen urakkalaskelmaan täydennyshintataulukkoa käyttäen. B:n mukaan työnantaja oli laskelmat ja urakat hyväksymällä hyväksynyt sen, että johtokanavien kiinnityksestä tuli maksaa erikseen. B on kuitenkin myöntänyt, ettei urakalle lopulta sovittu urakkahinta käynyt ilmi näistä työryhmien urakkalaskelmista.

Kantajan todistajat B, Sähköliiton työehtoasiantuntija D, E ja F ovat kertoneet työntekijäpuolen säännönmukaisesti sisällyttäneen kiinnitysreikien tekemisen omiin urakkalaskelmiinsa. Kantajan kirjallisina todisteina esittämät otteet työntekijäpuolen urakkalaskelmista X Oy:n kohteista (K1) sekä muista kohteista vuosilta 2008–2025 (K2) osoittivat kantajan mukaan työntekijäpuolen vakiintuneesti sisällyttäneen johtokanavien kiinnitysreikien poraamisen omiin urakkalaskelmiinsa.

Vastaajapuolen todistajat G, K, L, M, N, O ja A ovat kertoneet, ettei X Oy ollut koskaan maksanut johtokanavien reikien poraamisesta tai laskenut sitä mukaan urakkatarjouslaskelmaan, koska kiinnitysreikien poraamisen oli katsottu kuuluvan asennushintaan. K on kertonut, ettei johtokanavien kiinnitysreikien poraamista ollut hinnoiteltu erikseen muissakaan sähköalan yrityksissä, joissa hän oli työskennellyt. Kantajan todistaja pääluottamusmies C on kertonut, että Siltasairaalan urakka oli edelleen selvittämättä johtokanavan kiinnitysreikien poraamisen hinnoittelua koskevilta osin, koska X Oy ei ollut suostunut maksamaan reikien poraamisesta.

K, L, M, N, O ja A ovat kertoneet, etteivät he ennen käsillä olevaa riitaa ja tässä asiassa käsiteltyjä urakkaprojekteja olleet olleet tietoisia siitä, että työntekijäpuoli olisi tavannut laskea johtokanavan kiinnitysreikien tekemisen mukaan omiin urakkalaskelmiinsa. K ja L ovat kertoneet, etteivät he itsekään olleet laskeneet kiinnitysreikien poraamista mukaan urakkahintoihin sähköasentajina työskennellessään. K:n mukaan kiinnitysreikiä ei ollut ollut mukana urakkalaskelmissa niillä kerroilla, kun hän oli joutunut tarkastelemaan laskelmia tavallista yksityiskohtaisemmin työryhmän kanssa.

Vastaajapuolen todistajien G, H, K, L, M ja N mukaan työntekijöiden ja työnantajan edustajat laativat urakkaselvitystä varten omat laskelmansa, jotka käytiin läpi urakkaselvitystilaisuudessa ensin vain loppusummien tasolla. Heidän mukaansa urakkalaskelmia ei ollut tapana käydä läpi niin yksityiskohtaisesti, että olisi selvinnyt, mitä yksittäisiä rivejä ja työvaiheita kumpikin osapuoli oli sisällyttänyt omaan laskelmaansa. Laskelmien tarkemmalle tarkastelulle ei ollut tarvetta, jos loppusummat olivat tarpeeksi lähellä toisiaan. Myös silloin, kun loppusummissa oli ollut isompia eroja, asia oli todistajien mukaan voitu sopia laskelmia tarkemmin avaamatta, jos kompromissina oli pystytty löytämään molempia osapuolia tyydyttävä loppusumma. Kantajan todistajat B ja F ovat myöntäneet, ettei johtokanavien kiinnitysreikien poraamisesta ollut yleensä keskusteltu urakkaselvityksissä, koska työntekijäpuoli oli olettanut olevan riidatonta, että rei’istä maksettiin erikseen.

Vastaajapuolen todistaja N:n mukaan työnantaja oli tullut tietoiseksi Mäkelänmäen koulun työmaan ja todistaja O:n mukaan Tyks T3 -sairaalan työmaan osalta siitä, että työntekijäpuoli oli sisällyttänyt omiin urakkalaskelmiinsa työehtosopimuksen täydennysosan mukaisen hinnan johtokanavien kiinnitysrei’ille. Urakat oli lopulta sovittu kompromissiratkaisuina. Niiden yhteydessä X Oy oli tehnyt selväksi tulkitsevansa työehtosopimusta siten, että kiinnitysreikien poraaminen sisältyi johtoteiden asennukseen eikä siitä tullut maksaa erikseen. B:n kertomus Tyks T3 -sairaalan työmaan osalta on vastannut O:n kertomusta. Asiassa on selvitetty työnantajapuolen todistajien G, H, K, L, M, N ja O kertomuksilla, että kompromissiratkaisut, joissa molemmat osapuolet joustivat joiltain osin vaatimuksistaan ja joissa urakka sovittiin tietyllä summalla, olivat tyypillisiä sähköalan urakoissa, sillä työehtosopimus mahdollisti urakoista toisin sopimisen.

Johtopäätökset

Työtuomioistuin katsoo, että kirjallisina todisteina esitetyt työntekijöiden urakkalaskelmat X Oy:n urakkakohteista (K1) ja eräiden muiden yritysten kohteista (K2) sekä kantajan todistajien kertomukset osoittavat, että työntekijäpuoli on yleisesti sisällyttänyt omiin laskelmiinsa erillisen hinnan johtokanavien kiinnitysreikien tekemisestä. Työtuomioistuin katsoo, että ainoastaan työntekijäpuolen laskelmista esitetty todistelu ei kuitenkaan osoita työehtosopimusosapuolten yhteisesti hyväksymää käytäntöä.

Työtuomioistuin katsoo vastaajapuolen todistajien kertomuksilla selvitetyksi, etteivät alan työnantajat ole sisällyttäneet omiin tarjousvaiheen tai urakkaselvityksen aikaisiin laskelmiinsa reikien poraamista johtokanaviin. Vaikka X Oy on tarjoutunut maksamaan johtokanavien kiinnitysreikien poraamisesta Mäkelänmäen koulun ja Tyks T3 -sairaalan työmaiden urakoissa sovinnon aikaan saamiseksi, asiassa on B:n, N:n ja O:n kertomuksilla selvitetty, ettei yhtiö ole silloinkaan tarkoittanut hyväksyä työntekijäpuolen tulkintaa siitä, että johtokanavien kiinnitysreikien tekemisestä olisi maksettava erikseen.

Työtuomioistuin katsoo riidanalaisten määräysten sanamuodon tukevan enemmän vastaajapuolen kuin kantajan vetoamaa tulkintaa. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että työehtosopimukseen osallisilla liitoilla olisi ollut yhteinen tulkinta siitä, mitä riidanalaisilla työehtosopimusmääräyksillä on tarkoitettu. Edellä kuvattua näyttöä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole esitetty riittävää selvitystä myöskään työehtosopimuksen osapuolten yhteisesti hyväksymästä ja vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä, joka tukisi kantajan esittämää tulkintaa riidanalaisista työehtosopimusmääräyksistä. Kanteen vaatimus 2 on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Sähköalojen ammattiliitto ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut vaadittuine korkoineen. Sähköalojen ammattiliitto ry on hyväksynyt oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään. Määrä ei sisällä arvonlisäveroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 8.020 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Anna Lavikkala, Mika Lallo, Sanna Rantala (erim.) ja Samuli Hiilesniemi (erim.) jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Hiilesniemi, jonka lausuntoon jäsen Rantala yhtyi, lausui:

Kantajan vaatimuksen 1 osalta olen samaa mieltä kuin työtuomioistuimen enemmistö.

Vaatimuksen 1 osalta katson kuitenkin enemmistön lausumien perustelujen lisäksi, että työehtosopimuksessa tarkoitettua valmisosan käsitettä ei ole perusteltua ymmärtää siten, että asennustarvike lakkaisi olemasta valmisosa jo sen vuoksi, että siihen joudutaan tietyssä kohteessa tekemään työmaalla lisätyötä. Johtokanava, kuten muukin tehdasvalmisteinen asennustarvike, voi olla työehtosopimuksessa tarkoitettu valmisosa, vaikka sen asentaminen tiettyyn kohteeseen edellyttäisi esimerkiksi katkaisua, erityistä kiinnitystapaa tai työmaalla tehtävää erillistä työstöä. Valmisosan käsitteen sitominen siihen, voidaanko osa kaikissa olosuhteissa asentaa ilman mitään lisätyötä, johtaisi siihen, että saman tuotteen oikeudellinen luonne vaihtelisi työmaakohteen, alustan, kiinnitystavan tai muun paikallisen olosuhteen mukaan. Asiassa esitetyn todistelun ja muun selvityksen valossa tällaista tulkintaa ei voida pitää työehtosopimuksen rakenteen tai sanamuodon kannalta luontevana. Se, että johtokanava on sinänsä valmisosa tai valmis asennustarvike, ei nähdäkseni siten sulje pois sitä, että siihen kohteesta riippuen voidaan joutua tekemään erikseen hinnoiteltavia lisä-, muutos- tai täydennystöitä.

Olen eri mieltä asian lopputuloksesta kantajan vaatimuksen 2 osalta.

Asiassa on tältä osin kysymys siitä, sisältyykö johtokanavaan työmaalla tehtävä kiinnitysreiän poraaminen työehtosopimuksen 8 § C osan 30 kohdan mukaiseen johtokanavan asennushintaan, vai onko kysymys 31 kohdan nojalla erikseen hinnoiteltavasta lisä-, muutos- tai täydennystyöstä. Kysymys on ratkaistava työehtosopimuksen sanamuodon, systematiikan ja määräysten keskinäisen yhteyden perusteella.

Työehtosopimuksen 8 § C osan 30 kohdan 3001.5 mukaan asennushintoihin sisältyvät ”valmisosien kokoamiset sekä tarpeelliset kiinnitykset ja katkaisut valmiiseen käyttökuntoon saatettuina”. Määräyksessä on siis nimenomaisesti lueteltu ne työvaiheet, jotka sisältyvät asennushintaan. Luettelossa mainitaan kokoaminen, kiinnitys ja katkaisu, mutta ei poraamista. Työehtosopimuksen 8 § C osan 31 kohdan 3101.1 mukaan taas osien 23–30 taulukoissa esiintyvien asennusten lisä-, korjaus-, muutos- ja täydennystyöt hinnoitellaan täydennysosasta, ellei niitä ole jo sisällytetty kyseisten taulukoiden hintoihin. Täydennysosassa 3110.11 on lisäksi nimenomaisesti hinnoiteltu enintään 10 mm reiän poraaminen. Näiden määräysten yhteensovittaminen puhuu sen puolesta, että silloin, kun johtokanavaan joudutaan työmaalla poraamaan kiinnitysreikä ennen sen asentamista, kysymys on erikseen hinnoiteltavasta työstä eikä sellaisesta työvaiheesta, joka jo sisältyisi asennushintaan.

Arvioinnissa on annettava merkitystä myös määräysten systematiikalle. Työehtosopimuksen 8 C osan 30 kohdan taulukossa on erikseen hinnoiteltu johtoaukon teko kanavaan. Tämä osoittaa, että työehtosopimuksessa on erotettu toisistaan kanavan asentaminen ja sellaiset kanavaan kohdistuvat erilliset työstötoimet, joista maksetaan kappaleperusteinen hinta. Kun johtoaukon tekeminen on erikseen hinnoiteltu, työehtosopimuksen määräyksiä ei olisi mahdollista tulkita siten, että johtoaukkojen tekeminen kuuluisi asennushintoihin. Täysin vastaavalla tavalla määräyksen sanamuotoa ei ole luontevaa tulkita niin, että alle 10 mm poraus kanavaan kuuluisi ilman nimenomaista määräystä asennuksen metrihintaan. Asiassa esitetyn todistelun ja muun selvityksen valossa tällainen pieni poraus on luonteeltaan kiinnittämistä varten tehtävä reikä. Alle 10 mm reikiä koskevaa lisätyötä ei voida uskottavasti pitää johtoaukkona, läpivientireikänä tai kanavan käyttötarkoitukseen nähden asennukseen sellaisenaan liittyvänä muuna muokkaamisena. Kysymys on erikseen tehtävästä lisätyöstä kiinnittämistä varten. Jos tällaista pientä, kiinnittämistä varten tehtävää poraamista ei pidettäisi osan 31 mukaisesti erikseen hinnoiteltavana työnä, jäisi alle 10 mm reiän poraamista koskeva määräys tämänkaltaisessa tilanteessa vaille itsenäistä käytännön merkitystä. Työehtosopimuksen määräyksiä ei ole nähdäkseni perusteltua tulkita tavalla, joka tekee nimenomaisesta hinnoittelukohdasta käytännössä merkityksettömän juuri siinä tilanteessa, johon se luontevimmin sanamuotonsa mukaan soveltuu.

Katson että määräyksen sanamuoto, jonka mukaan tarpeelliset kiinnitykset kuuluvat asennushintaan, tukee kantajan näkemystä. Kiinnittäminen ja kiinnittämistä varten tehtävä poraaminen eivät ole sama työvaihe. Johtokanavan poraamista on pidettävä kanavan muokkaamisena siihen tilaan, että se voidaan vasta tämän jälkeen kiinnittää. Se, että poraus tehdään kiinnittämisen mahdollistamiseksi, ei vielä merkitse sitä, että poraaminen sisältyisi määräyksessä tarkoitettuun kiinnittämiseen. Kiinnityksen käsitteen ulottaminen myös kiinnitystä edeltävään erilliseen työstöön laajentaisi työehtosopimuksen 8 C osan 30 kohdan soveltamisalaa yli sen, mitä määräyksen sanamuodosta on perusteltua johtaa.

Tätä johtopäätöstä tukee myös se asiassa esille tullut seikka, että johtokanavia on saatavana myös valmiiksi rei’itettyinä ja että ne voidaan kohteesta riippuen kiinnittää myös muilla tavoin kuin poraamalla ja ruuvaamalla, esimerkiksi kannakkeilla tai liimaamalla. Johtokanava on tietyissä tilanteissa mahdollista kiinnittää myös suoraan poraruuvilla ilman erillisen kiinnitysreiän poraamista. Tämän vuoksi se, että johtokanavaan jossakin kohteessa joudutaan poraamaan kiinnitysreiät, ei sellaisenaan osoita, ettei johtokanava olisi valmisosa tai valmis asennustarvike. Kysymys on sen sijaan siitä, että muutoin valmiiseen asennustarvikkeeseen tehdään työmaalla lisätyö, jonka hinnoittelu ratkaistaan työehtosopimuksen lisä- ja täydennystöitä koskevien määräysten perusteella. Näin ollen vaatimusten 1 ja 2 välillä ei siten ole sellaista loogista riippuvuutta, että vaatimuksen 1 hylkäämisestä seuraisi myös vaatimuksen 2 hylkääminen.

Asiassa esitetty selvitys työehtosopimusosapuolten yhteisestä tarkoituksesta ja vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä on ollut ristiriitaista. Tällaisessa tilanteessa korostuu määräysten sanamuodon ja systematiikan merkitys. Kun työehtosopimuksen 8 § C osan 30 kohdassa ei nimenomaisesti mainita poraamista asennushintaan sisältyvänä työvaiheena, mutta 31 kohdassa alle 10 mm reiän poraaminen on erikseen hinnoiteltu, pidän perusteltuna tulkintaa, jonka mukaan johtokanavaan työmaalla tehtävä kiinnitysreiän poraaminen kuuluu työehtosopimuksen 8 C osan 31 kohdan soveltamisalaan. Myös asiassa esitetyt urakkalaskentaesimerkit tukevat sitä, että kantajan puolesta tällaista poraamista on pidetty selvästi täydennyshinnoista hinnoiteltavana työnä. Asiassa on lisäksi esitetty selvitystä siitä, että työnantaja on vähintään joissakin tilanteissa hyväksynyt kiinnitysreikien erillishinnoittelun osaksi urakkaratkaisua. Vaikka tämän seikan ei voida katsoa sellaisenaan osoittavan yhteisesti hyväksyttyä ja vakiintunutta soveltamiskäytäntöä, se kuitenkin osoittaa, ettei kysymystä ole myöskään työnantajapuolella käsitelty kaikilta osin sellaisena yksiselitteisenä asennushintaan kuuluvana työvaiheena, jollaisena vastaajapuoli on sen tässä asiassa esittänyt.

Näillä perusteilla hyväksyn kanteen vaatimuksen 2 osalta ja vahvistan, että mikäli johtokanaviin joudutaan asennustyön yhteydessä poraamaan kiinnitysreiät, niistä tulee maksaa työehtosopimuksen 8 § C osan 31 kohdan 3110.11 mukainen kappalehinta.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Lain 38 §:n mukaan mikäli tässä laissa ei muuta säädetä, noudatetaan asioiden käsittelyssä soveltuvin osin mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännön mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä. Luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Katson, että asia on ratkaistu pääosin kantajan hyväksi, joten asiassa on syytä velvoittaa vastaaja ja kuultava korvaamaan osa kantajan kuluista.

Kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään 13.630 euroa sisältäen oikeudenkäyntimaksun ja todistajanpalkkion. Vastaaja on paljoksunut kantajan asiamiehen ajankäyttöä katsoen, että 9.000 euroa on riittävä korvaus työstä.

Katson, että kantajan oikeudenkäyntiin käyttämä aika on kohtuullinen asian laatuun nähden ja oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohtuullinen kokonaisuudessaan. Harkitsen oikeaksi velvoittaa vastaajan ja kuultavan korvaamaan kantajalle oikeudenkäyntikuluja 10.000 euroa vaadittuine korkoineen.