TT 2026:20

Kaupan alalla oli järjestetty tiettyihin toimipisteisiin kohdistunut lakko. Riidatonta oli, että kolmella pääluottamusmiehellä oli edustet­tavanaan lukuisia eri toimipis­teitä ja vain pieni osa heidän edustamistaan toimipisteistä ja työntekijöistä oli ollut la­kon piirissä. Edelleen riidatonta oli, että pääluottamusmiehet olivat kokonaan työstä vapautettuja. Asiassa oli kysymys siitä, olivatko pääluottamusmiehet olleet lakossa vai olivatko he tehneet luottamusmiessopimuksessa tarkoitettuja luottamusmiestehtäviä aikana, jolta työnantajat olivat pidättäneet heiltä ansionme­netyskorvausta.

Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoi, että yksi pääluottamusmiehistä oli ollut lakossa ja kaksi ei ollut ollut lakossa. Ensiksi mainitun pääluottamusmiehen osalta esitetyt vahvistus-, suoritus- ja hyvityssakkovaatimukset hylättiin. Kahden viimeksi mainitun osalta työtuomioistuin vahvisti, että työnantajat olivat menetelleet luottamusmiessopimuksen vastaisesti, ja velvoitti työnantajat suorittamaan pääluottamusmiehille ansionmenetyskorvausta lakkopäiviltä. Hyvityssakkovaatimukset hylättiin, koska tilanteet olivat olleet näytöllisesti niin epäselviä. Asian epäselvyyden vuoksi työtuomioistuin katsoi, että asianosaisilla oli ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, ja määräsi ne pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Vastaajat

Kaupan liitto ry
Osuuskauppa X
Osuuskauppa Y
Osuuskauppa Z

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu          28.1.2026

Pääkäsittely                        4.5.2026

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä solmitun kaupan työehtosopimuksen (1.2.2023–31.1.2025) osana noudatetussa luottamusmiessopimuksessa on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

Johdanto

Luottamusmiessopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa yrityksen osa-alueilla ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä.
—

2 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on:

• kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä
• osallistua paikallisten sopimusten tekemiseen
• olla aktiivi kumppani yhteisissä tuottavuus- ja kehittämishankkeissa
• osallistua henkilöstön ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
• edustaa toimialueensa järjestäytyneitä työntekijöitä
• edustaa yrityksessä työskenteleviä vuokratyöntekijöitä erimielisyyksien selvittämisessä siten kuin tilaajavastuulaissa säädetään
• antaa palautetta työntekijöiltä työnantajalle
• valvoa työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista
• osallistua paikallisten erimielisyyksien selvittämiseen
• pyrkiä edistämään työnantajan ja työntekijöiden välisiä suhteita ja työrauhan säilymistä työpaikalla aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä puuttumaan uhkaaviin työtaistelutoimenpiteisiin ennaltaehkäisevästi.

—

6 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet

Työstävapautus

1. Luottamusmiehellä on oikeus riittävään työstävapautukseen luottamusmiestehtävien hoitamista varten.Työstävapautuksen määrässä otetaan huomioon mm. työntekijöiden ja toimipaikkojen lukumäärä, toimipaikan sijainti ja yrityksen toiminnan luonne.

—

7 § Ansionmenetyksen korvaus

Ansionmenetys

1. Työnantaja maksaa luottamusmiehelle luottamusmiestehtävän hoitamisesta aiheutuneen säännöllisen työajan ansiomenetyksen.

—

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry (PAM ry) järjesti kaupan alalla 9.–11.2.2023 lakon, joka kohdistui 17 S-ryhmän alueosuuskaupan valittuihin toimipisteisiin eli myymälöihin. Osuuskauppa X:n toimipisteistä R:n Prisma ja S:n Prisma olivat lakon piirissä. Osuuskauppa Y:n toimipisteistä lakon piirissä oli S-Market T. Osuuskauppa Z:n toimipisteistä lakon piirissä olivat Prisma U ja Prisma V.

Edellä mainitut kolme työnantajaa eli alueosuuskauppaa pidättivät ansionmenetyskorvausta pääluottamusmiehiltä A:lta, B:ltä (ent. L) ja C:ltä osalta lakon ajasta.

Pääluottamusmiehet olivat kokonaan työstä vapautettuja, ja heillä oli edustettavanaan lukuisia eri toimipisteitä. Edellä mainitun lakon yhteydessä vain pieni osa pääluottamusmiesten edustamista toimipisteistä ja työntekijöistä oli lakon piirissä.

Työnantajien mukaan kyseiset pääluottamusmiehet olivat lakossa aikana, jolta kultakin heistä pidätettiin ansionmenetyskorvausta. PAM ry on katsonut, että pääluottamusmiehet eivät olleet tuolloin lakossa. Asiassa on riidatonta, että pääluottamusmiehille ei ole maksettava ansionmenetyskorvausta siltä ajalta, kun he ovat lakossa. Myös kanteessa vaadittujen palkkasaatavien määrät ovat riidattomia, mikäli pääluottamusmiesten ei katsota olleen lainkaan lakossa.

Asiassa on käyty työehtosopimuksen mukaiset erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että Osuuskauppa X menetteli kaupan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta rahapalkan A:lle ajalta 9.–10.2.2023,
2. velvoittaa Osuuskauppa X:n maksamaan A:lle rahapalkkaa ajalta 9.–10.2.2023 yhteensä 202,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.3.2023 lukien,
3. velvoittaa Osuuskauppa X:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
4. vahvistaa, että Osuuskauppa Y menetteli kaupan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta rahapalkan B:lle (ent. L) 9,58 tunnin osalta ajalta 9.–10.2.2023,
5. velvoittaa Osuuskauppa Y:n maksamaan B:lle rahapalkkaa ajalta 9.2.–10.2.2023 yhteensä 171,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.3.2023 lukien,
6. velvoittaa Osuuskauppa Y:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
7. vahvistaa, että Osuuskauppa Z menetteli kaupan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta rahapalkan C:lle päivämäärältä 9.2.2023,
8. velvoittaa Osuuskauppa Z:n maksamaan C:lle rahapalkkaa ajalta 9.2.2023 yhteensä 83,91 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.3.2023 lukien,
9. velvoittaa Osuuskauppa Z:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
10. velvoittaa Kaupan liitto ry:n maksamaan kantajalle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja
11. velvoittaa Kaupan liitto ry:n, Osuuskauppa X:n, Osuuskauppa Y:n ja Osuuskauppa Z:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut 20.027,07 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Palkan pidättäminen

Yleistä

Kysymyksessä olevat pääluottamusmiehet eivät olleet olleet lakossa. He olivat hoitaneet luottamusmiessopimuksen 2 §:n mukaisia tehtäviä myös lakon aikana. Kukin osuuskauppa oli menetellyt työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta rahapalkan kannevaatimuksissa yksilöidyltä ajalta.

Työnantaja oli pidättänyt palkan pääasiassa kokonaisilta päiviltä. Mikäli yksittäisen pääluottamusmiehen katsottaisiin olleen lakossa esimerkiksi tunnin yhden päivän osalta, työtuomioistuimen olisi tutkittava vahvistusvaatimusten osalta, oliko palkan pidätys koko kannevaatimuksessa yksilöidyltä ajalta ollut perusteltu ja suoritusvaatimusten osalta tuomittava maksettavaksi palkka ainakin ajalta, jolloin pääluottamusmiehen ei katsottaisi olleen lakossa.

Osuuskauppa X

A oli ollut 9. ja 10.2.2023 työntekijöiden ja työnantajan tavoitettavissa sekä käytettävissä tehtäviin, joita pääluottamusmiehelle kuului. Hän oli muun ohella vastannut hänelle tulleisiin puheluihin ja viesteihin. Työnantajan edustaja soitti A:lle 9.2.2023 noin kello 15.30 ja ilmoitti työnantajan katsovan A:n olevan lakossa, eikä palkkaa siten maksettaisi. A oli tämänkin jälkeen puhunut muista luottamusmiestehtäviin liittyvistä asioista saman työnantajan edustajan kanssa.

Osuuskauppa Y

B oli ollut työntekijöiden ja työnantajan tavoitettavissa 9. ja 10.2.2023 sekä käytettävissä tehtäviin, joita pääluottamusmiehelle kuului. Hän oli osallistunut YT-toimikunnan kokoukseen 9.2.2023 kello 9–11. Toimikunnan kokouksen jälkeen B oli ollut lakkokohteella sekä omalla toimistollaan. Hän oli hoitanut muiden toimipisteiden asioita, puheluita ja viestejä.

Työnantaja ei ollut kertonut B:lle pidättävänsä tältä palkkaa. B, toimitusjohtaja ja henkilöstöpäällikkö kävivät lakkopäivien jälkeen keskustelun lakkopäivistä. Tässäkään yhteydessä työnantaja ei ollut ilmaissut, että se pidättäisi palkkaa sen vuoksi, että B väitetysti olisi ollut lakossa.

Osuuskauppa Z

C oli ollut työntekijöiden ja työnantajan tavoitettavissa 9.2.2023. Hän oli muun muassa käynyt puhelinkeskusteluita toimialajohtajan ja HR-assistentin kanssa alkaen kello 5.00 aamulla ja pitänyt Teams-palaverin henkilöstöjohtajan kanssa kello 10–11. Työnantaja oli lisäksi nimenomaan ohjeistanut, että C menisi lakkopaikalle huolehtimaan siitä, että aiemmin sovituista pelisäännöistä pidettäisiin kiinni. C oli noudattanut työnantajan ohjetta. Hän oli siten ylläpitänyt ja valvonut työrauhaa. Hän ei ollut ollut lakkovahtina tai muutoin järjestämässä lakkoa. C oli ollut käytettävissä ja häntä oli käytetty työnantajankin toimesta tehtäviin, joita pääluottamusmiehelle kuului. Työnantaja oli tiennyt C:n tehneen luottamusmiestöitä lakkopaikalla työnantajan osoituksesta.

Työnantaja ei ollut kertonut C:lle pidättävänsä tältä palkkaa. Asia oli ilmennyt C:lle siten, että hän oli vahingossa huomannut työnantajan merkinneen järjestelmään totuudenvastaisesti, että C olisi itse hakenut palkatonta vapaata päivämäärälle 9.2.2023. Työnantaja ei ollut ennen tätä edes kysynyt C:n kantaa palkanpidätykseen ja sen perusteisiin. Työnantajan menettely asiassa oli ollut törkeää.

Hyvityssakot

Kukin työnantaja oli tieten rikkonut työehtosopimusta, koska se ei ollut maksanut pääluottamusmiehelle kuuluvaa palkkaa. Tieten rikkomisen vakavuutta osoitti se, ettei työnantaja ollut keskustellut palkan pidättämisen perusteista ennen palkan pidättämistä. Palkan pidättäminen oli perustunut yksin työnantajan tulkintoihin.

Kaupan liitto ry oli tukenut työnantajien kantaa asiassa. Kaupan liitto ry:n oli tullut havaita, ettei asiassa ollut sellaista selvitystä, jonka perusteella pääluottamusmiesten olisi voitu katsoa olleen lakossa. Liitto oli kategorisesti ohjeistanut työnantajia pidättämään palkan ja siten rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

VASTAUS

Vaatimukset

Kaupan liitto ry, Osuuskauppa X, Osuuskauppa Y ja Osuuskauppa Z ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan Kaupan liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 27.685,30 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Todistustaakka

Kantajan vaatimus perustui nimenomaan väitteeseen siitä, että pääluottamusmiehet eivät olleet olleet lakossa vaan hoitaneet luottamusmiestehtäviään. Kyse oli näin ollen positiivisesta väitteestä luottamusmiestehtävien hoitamisesta, ei vastaajien väittämästä lakkoon osallistumisesta. Todistustaakka ei voinut kääntyä sillä perusteella, että vastaajat kiistivät kantajan väitteen. Kantajan tuli näyttää toteen, että pääluottamusmiehet olivat työstävapautusajallaan (lakkoilun sijaan) hoitaneet luottamusmiessopimuksen 2 §:n mukaisia tehtäviä ansionmenetyskorvaukseen oikeuttavalla tavalla. Asiassa ei ollut sovellettavissa sellaista erityissäännöstä tai vakiintunutta periaatetta, jonka perusteella tästä oikeudenkäymiskaaren mukaisesta pääsäännöstä tulisi poiketa.

Ansionmenetyskorvausta ei maksettu pelkästään luottamusmiesaseman perusteella. Sitä maksettiin luottamusmiestehtävien tosiasiallisesta hoitamisesta työstävapautusajalla. Riitatilanteessa korvausta vaativan kantajan tuli näyttää toteen ansionmenetyskorvauksen perusteet, eli mitä luottamusmiestehtäviä oli tosiasiassa tehty ja milloin. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1995:139 työsuoritusta koskeva korvausvaatimus hylättiin, koska kantaja ei riitatilanteessa kyennyt yksilöimään ajallista suoritustaan riittävällä tarkkuudella. Korkein oikeus katsoi, että epäselvyys korvauksen perusteena olevasta suorituksesta koitui kantajan vahingoksi. Sama periaate soveltui myös nyt käsillä olevaan asiaan.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että todistustaakka on perusteltua asettaa sille asianosaiselle, jolla on paremmat mahdollisuudet esittää asiassa selvitystä (Lappalainen – Rautio: Näytön arviointi, teoksessa Prosessioikeus 2021, toim. Vuorenpää). Vastaajilla ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta valvoa, miten pääluottamusmiehet käyttivät työstävapautusaikaansa, sillä pääluottamusmiehen työstävapautusaika ei kuulunut työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin samalla tavoin kuin tavanomainen työnteko. Sen sijaan luottamusmiehellä itsellään ja häntä edustavalla kantajalla oli parhaat edellytykset esittää selvitys omasta toiminnastaan.

 Ansionmenetyskorvauksen pidättäminen

Luottamusmies ei hoitanut luottamusmiessopimuksessa tarkoitettuja yhteistyöhön ja ongelmien ennaltaehkäisyyn liittyviä luottamusmiestehtäviään silloin, kun hän osallistui lakkoon tai muutoin lakkotoimintaan. Tähän ei vaikuttanut se, oliko luottamusmies hoitanut lakkoon osallistumisensa aikana joitakin luottamusmiessopimuksen mukaiseksi mahdollisesti tulkittavia tehtäviä tai ollut edustamiensa työntekijöiden tavoitettavissa. Lakkotilanteissa luottamusmies edusti käytännössä lakon toimeenpannutta työntekijäyhdistystä. Tämä edustamista koskeva periaate ilmeni osaltaan myös työtuomioistuimen laittomia lakkoja koskevasta oikeuskäytännöstä (esim. TT 2024:23). Vastuun laittomista lakoista on vakiintuneesti katsottu kuuluvan ammattiosastolle, mikäli luottamusmies on edes jollain tapaa ollut lakossa tai sen järjestelyissä osallisena.

Työnantajalla ei yleensä ollut velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijälle, joka kieltäytyi hänelle työnjohto-oikeuden nojalla osoitetusta työstä (KKO 2019:35, kohta 20). Samaa periaatetta tuli noudattaa myös luottamusmiehiin: ansionmenetyskorvausta maksettiin työstävapautusajalta ainoastaan silloin, kun luottamusmies hoiti luottamusmiessopimuksen mukaisia tehtäviään.

Työnantajalla ei ollut velvollisuutta hyväksyä vain osittaista luottamusmiestehtävien hoitamista. Luottamusmiehen työstävapautus työsopimuksen mukaisista tehtävistä perustui nimenomaan luottamusmiestehtävien hoitamiseen, ja tehtävien tekemättä jättäminen merkitsisi tosiasiallisesti oikeutta jäädä pois töistä oman harkinnan mukaan. Työnantajalla ei ole luottamusmiehen työstävapautusaikaan vastaavaa työnjohto-oikeutta kuin työntekijöiden työsopimuksen mukaisten työtehtävien osoittamiseen. Näin ollen kanteessa esitetty vaatimus ansionmenetyksen osittaisesta korvaamisesta oli perusteeton.

Työnantajan aloitteesta tapahtuva työnteko (muun muassa henkilöstöpalaverit) oli luottamusmiessopimuksen mukaisten tehtävien hoitamista, ja siihen käytetyltä työstävapautusajalta tuli edellä mainitusta poiketen maksaa ansionmenetyskorvausta.

Kanteessa mainittujen pääluottamusmiesten toiminta lakkopäivinä osoitti heidän osallistuneen lakkoon ja lakkotoimintaan. Työnantajien tiedossa ei ole, että pääluottamusmiehet olisivat hoitaneet luottamusmiessopimuksen mukaisia luottamusmiestehtäviään. Päinvastoin kaikkien pääluottamusmiesten toiminta oli olennaisesti poikennut tavanomaisesta.

Työnantajat olivat joutuneet olemaan yhteydessä pääluottamusmiehiin ainoastaan siksi, että pääluottamusmiehet ja heidän edustamansa lakkoilijat eivät olleet noudattaneet aikaisemmin yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Työnantajien kiinteistöillä oli tapahtunut lukuisia laiminlyöntejä, järjestyshäiriöitä sekä asiakkaiden ja töihin tulevien työntekijöiden häiritsemistä lakon aikana. Työnantajat olivat joutuneet olemaan häiriötilanteista yhteydessä myös muihin lakkovahteihin, kun pääluottamusmiehiin ei ollut saatu yhteyttä. Se, että työnantaja joutui olemaan yhteydessä luottamusmieheen lakon aikaisten pelisääntörikkomusten tai häiriöiden vuoksi, ei muuttanut lakkoilua luottamusmiestehtävien hoitamiseksi, eikä kyse ollut työnantajan työnjohto-oikeuden käyttämisestä.

Osuuskauppa X

A ja työnantajan edustaja työsuhde- ja työsuojelupäällikkö E olivat ennen lakkoa käyneet keskustelun lakon aikaisista pelisäännöistä. Samassa keskustelussa A oli ilmoittanut E:lle, ettei hän jäisi lakkoon. Tuolloin sovittiin, että jos A tulisi lakkopäivinä palvelemaan nimenomaisesti muita kuin lakossa olevia työntekijöitä eikä hän osallistuisi lakkoon tai olisi missään tekemisissä lakkoilijoiden kanssa, hänen katsottaisiin hoitavan tavanomaisia luottamusmiestehtäviään.

Aikaisin ensimmäisen lakkopäivän aamuna työnantaja oli saanut tiedon, että A oli lakkopaikalla lakkovahtien kanssa. Silloinen henkilöstöjohtaja sopi A:n kanssa puhelimitse, että A aiemmin sovitusta poiketen jäikin lakkoon, mitä hänen tosiasiallinen toimintansa jo osoitti. Tämän perusteella työnantaja pidätti A:lta ansionmenetyskorvauksen.

Seuraavalla viikolla A ilmoitti olleensa sittenkin ”hybridinä” töissä lakkopäivinä. Hän perusteli tätä sillä, että hän oli pitänyt puhelinta mukanaan lakkopaikalla. A:n toiminta lakkopäivinä kuitenkin osoitti, että hän oli ollut lakossa.

Osuuskauppa Y

Henkilöstöjohtaja F ja aluepäällikkö G olivat ennen lakkoa käyneet B:n kanssa keskustelun lakon pelisäännöistä.

Ensimmäisen lakkopäivän aamuna työnantaja oli pitänyt etukäteen sovitun YT-toimikunnan jatkuvan vuoropuhelun kokouksen, jonka ajalta työnantaja on maksanut ansionmenetyskorvauksen, koska kokous oli työnantajan koolle kutsuma ja ennalta sovittu säännöllinen tapahtuma. Palaverin jälkeen B lähti suoraan lakkokohteeseen S-market T:hen, jossa hänet nähtiin muun muassa nostamassa autostaan lakkokylttejä lakkoliivit päällä.

Työnantajan edustajat joutuivat toistuvasti puuttumaan B:n ja muiden lakkoilijoiden yhdessä sovittujen pelisääntöjen vastaiseen käytökseen. B nähtiin pitkin päivää useaan kertaan lakkopaikalla lakkoliivit päällä toistelemassa lakkolauseita muiden lakkoilijoiden kanssa. Sama toistui toisena lakkopäivänä. B:n toiminta oli siten vastannut muiden lakkoilijoiden toimintaa.

B:n lakkopäivien toiminta ja kieltäytyminen kaikista työnantajan kanssa käytävistä keskusteluista osoittivat hänen nimenomaisesti lakkoilleen. Työnantaja oli pyrkinyt erikseen vielä myöhemmin selvittämään B:ltä sähköpostilla, oliko hän työnantajan käsityksestä poiketen tehnyt luottamusmiestehtäviä lakkopäivinä. B ei ollut vastannut työnantajan selvityspyyntöön mitään.

Osuuskauppa Z

Toimialajohtaja H ja pääluottamusmies C olivat ennen lakkoa yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa käyneet keskustelun lakon aikaisista pelisäännöistä.

Ensimmäisen lakkopäivän aamuna lakkovahtien havaittiin sijoittuneen yhdessä aiemmin sovittujen pelisääntöjen vastaisesti henkilökunnan sisäänkäynneille ja häiritsevän töihin tulevia työntekijöitä. H oli ollut puhelimitse yhteydessä C:hen havaituista pelisääntöjen rikkomisista ja työntekijöiden häiritsemisestä. Lisäksi HR-asiantuntija K oli tavoitellut C:tä, koska lakkovahdit häiritsivät asiakkaita ja töihin tulevia työntekijöitä toistuvasti.

Henkilöstöjohtaja J ja C keskustelivat viikoittain luottamusmiestoiminnasta kahdenkeskisessä palaverissa. Tällainen palaveri oli sovittu hyvissä ajoin etukäteen myös ensimmäiselle lakkopäivälle kello 10–11. J:llä ei ole tarkempaa muistikuvaa siitä, pidettiinkö kyseinen palaveri tai mistä siellä olisi puhuttu. Koska palaverista on kuitenkin olemassa kalenterimerkintä, työnantaja on maksanut C:lle tunnin palkan viivästyskorkoineen (yhteensä 22,41 euroa) palkanmaksun yhteydessä 14.11.2025.

Työnantajan palkanmaksujärjestelmässä ei ollut omaa poissaolokoodia lakolle. Tämän vuoksi työnantaja oli merkinnyt kyseiselle päivälle poissaolon syyksi ”muu palkaton vapaa” C:n oltua lakossa. C ei ollut itse hakenut vapaata. Työnantajan toiminnassa ei ollut mitään törkeää tai asiatonta. C:n toiminta oli osoittanut, että hän oli ollut lakossa.

Hyvityssakot

Hyvityssakkovaatimukset olivat perusteettomia.

Vastaajat olivat lakon aikana ja sitä seuranneissa erimielisyysneuvotteluissa pyrkineet aktiivisesti selvittämään ansionmenetyskorvauksen perusteita. Kantaja ei ollut pyydettäessäkään yksilöidysti esittänyt, mitä luottamusmiessopimuksen mukaisia tehtäviä pääluottamusmiehet olisivat lakon aikana hoitaneet.

Kaupan liitto ry:n jäsenilleen antamat ohjeet olivat olleet yleisluonteisia lakko-ohjeita, jotka vastasivat vakiintuneita työmarkkinakäytäntöjä. Kaupan liitto ry ei ollut osallistunut työnantajien palkanmaksua koskeviin päätöksiin muutoin kuin tarjoamalla yleistä neuvontaa lakkotilanteissa.

Vastaajat eivät olleet tieten rikkoneet työehtosopimuksen määräyksiä, eikä Kaupan liitto ry ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n palkkalaskelma, helmikuu 2023
2. B:n palkkalaskelma, maaliskuu 2023
3. C:n palkkalaskelma, helmikuu 2023
4. Sähköpostikeskustelu 3.3.2023, C ja J
5. Vastaajien kirjallisen todisteen V2 osana oleva kuva metatietoineen
6. B:n työaikamerkinnät 9.2.2023

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Kuvakaappaus PAM Lounais-Suomen aluetoimiston Facebook-päivityksestä 7.2.2023
2. PAM ry:n uutinen 9.2.2023: Työnantajat jatkavat painostamista
3. Osuuskauppa Y:n henkilöstöjohtaja F:n sähköpostiviesti B:lle 14.3.2023
4. Kuvakaappaus PAM Lounais-Suomen aluetoimiston Facebook-julkaisusta 9.2.2023
5. Kuvakaappaus YLEPorin Instagramista 9.2.2023

Vastaajien muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Professori M:n oikeudellinen asiantuntijalausunto todistustaakan jakautumisesta

Kantajan henkilötodistelu

1. A todistelutarkoituksessa
2. C todistelutarkoituksessa
3. B todistelutarkoituksessa
4. D, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimitsija

Vastaajien henkilötodistelu

1. E, Osuuskauppa X:n työsuojelupäällikkö
2. F, Osuuskauppa Y:n henkilöstöjohtaja
3. G, Osuuskauppa Y:n aluepäällikkö
4. H, Osuuskauppa Z:n toimialajohtaja
5. J, Osuuskauppa Z:n henkilöstöjohtaja
6. K, Osuuskauppa Z:n HR-asiantuntija

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Vastaajat ovat pääkäsittelyssä vedonneet siihen, että kantaja ei ole täyttänyt väittämistaakkaansa. Vastaajien mukaan tapauksessa mahdollisesti relevantteihin oikeustosiseikkoihin ei ole vedottu ennen kuin pääkäsittelyssä, joten tuomiota ei voida perustaa näihin oikeustosiseikkoihin. Vastaajat eivät ole tarkemmin yksilöineet väitettään. Kantaja on pääkäsittelyssä lausunut, että se on vedonnut riittävällä tavalla oikeustosiseikkoihin ja täyttänyt siten väittämistaakkansa.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 31 §:n 2 momentin mukaan pääkäsittelyssä asianosainen tai kuultava ei saa vedota sellaiseen seikkaan tai todisteeseen, johon ei ole vedottu valmistelussa tai jota ei ole 1 momentissa mainituin tavoin ilmoitettu pääkäsittelyssä esitettäväksi, ellei asianosainen tai kuultava saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Lain 38 §:n mukaan mikäli tässä laissa ei muuta säädetä, noudatetaan asioiden käsittelyssä soveltuvin osin mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiota ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut.

Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:ssä tarkoitetaan seikalla oikeusseuraamuksen kannalta välittömästi ratkaisuun vaikuttavaa tosiasiaa eli niin sanottua oikeustosiseikkaa. Seikkaan vetoamisella tarkoitetaan puolestaan sitä, että asianosainen tuo seikan esiin nimenomaan tarkoituksin saada se ratkaisun perusteeksi. (Ks. esim. KKO 2026:11 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö.)

Työtuomioistuin katsoo, että kun työntekijäliitto ajaa kannetta, jossa se vaatii ansionmenetyskorvausta maksettavaksi pääluottamusmiehille, sen on vedottava seikkoihin, joiden perusteella pääluottamusmiehillä on oikeus ansionmenetyskorvaukseen. Työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen mukaan ansionmenetyskorvausta maksetaan luottamusmiestehtävän hoitamisesta.

Kantaja on asian valmistelussa vedonnut siihen, että luottamusmiehet eivät ole olleet lakossa vaan hoitaneet luottamusmiessopimuksen mukaisia luottamusmiehen tehtäviä, minkä ajalta heille kuuluu maksaa ansionmenetyskorvausta. Kantaja on täsmentänyt, että pääluottamusmiehet ovat olleet työntekijöiden ja työnantajan tavoitettavissa sekä käytettävissä pääluottamusmiehelle kuuluviin tehtäviin. Edelleen kantaja on täsmentänyt kunkin pääluottamusmiehen osalta luottamusmiestehtävän hoitamista siten kuin edelle kanteen perusteisiin on kirjattu.

Työtuomioistuin katsoo, että pääkäsittelyssä ei ole tullut esiin oikeustosiseikkoja, joihin kantaja ei olisi valmistelussa vedonnut. Eri asia on, että pääkäsittelyssä on otettu vastaan oikeustosiseikkoja koskevaa todistelua. Siten tuomio perustetaan jo valmistelussa vedottuihin oikeustosiseikkoihin, joiden olemassaoloa tai puuttumista arvioidaan pääkäsittelyssä vastaanotetun todistelun perusteella. Näillä perusteilla työtuomioistuin hylkää vastaajien väitteen siitä, että kantaja olisi pääkäsittelyssä vedonnut seikkoihin, joihin se ei ollut vedonnut valmistelussa.

Työehtosopimuksen määräykset

Kaupan työehtosopimuksen osana noudatetun luottamusmiessopimuksen ansionmenetyksen korvaamista koskevan 7 §:n mukaan työnantaja maksaa luottamusmiehelle luottamusmiestehtävän hoitamisesta aiheutuneen säännöllisen työajan ansiomenetyksen.

Luottamusmiessopimuksen 2 §:n mukaan luottamusmiehen tehtävänä on muun ohella kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, edustaa toimialueensa järjestäytyneitä työntekijöitä, antaa palautetta työntekijöiltä työnantajalle, valvoa työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista, osallistua paikallisten erimielisyyksien selvittämiseen sekä pyrkiä edistämään työnantajan ja työntekijöiden välisiä suhteita ja työrauhan säilymistä työpaikalla aktiivisesti ja oikea-aikaisesti ja puuttumaan uhkaaviin työtaistelutoimenpiteisiin ennaltaehkäisevästi.

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, miten sopimukseen osalliset ovat tarkoittaneet tulkita luottamusmiessopimuksen määräyksiä niistä sopiessaan. Selvitystä ei ole myöskään esitetty vakiintuneesta, yhtenäisestä ja sopimukseen osallisten yhteisesti hyväksymästä tulkinnasta. Luottamusmiessopimuksen määräyksiä on siten tulkittava niiden sanamuodon mukaisesti.

Kysymyksenasettelu

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry (PAM ry) järjesti kaupan alalla 9.–11.2.2023 lakon, joka kohdistui 17 S-ryhmän alueosuuskaupan valittuihin toimipisteisiin eli myymälöihin. Osuuskauppa X:n toimipisteistä R:n Prisma ja S:n Prisma olivat lakon piirissä. Osuuskauppa Y:n toimipisteistä lakon piirissä oli S-Market T. Osuuskauppa Z:n toimipisteistä lakon piirissä olivat Prisma U ja Prisma V. Edellä mainitut kolme työnantajaa eli alueosuuskauppaa pidättivät ansionmenetyskorvausta pääluottamusmiehiltä A:lta, B:ltä (ent. L) ja C:ltä osalta lakon ajasta.

Asiassa on kysymys siitä, olivatko pääluottamusmiehet lakossa vai tekivätkö he luottamusmiestehtäviä aikana, jolta työnantajat ovat pidättäneet ansionmenetyskorvausta.

Riidatonta on, että pääluottamusmiehet olivat kokonaan työstä vapautettuja, heillä oli edustettavanaan lukuisia eri toimipisteitä ja lakon yhteydessä vain pieni osa pääluottamusmiesten edustamista toimipisteistä ja työntekijöistä oli lakon piirissä. Edelleen riidatonta on, että pääluottamusmiehille ei ole maksettava ansionmenetyskorvausta siltä ajalta, kun he ovat lakossa.

Edellä mainitut pääluottamusmiehet ovat kertoneet, että heidän pääasialliset työvälineensä olivat matkapuhelin ja kannettava tietokone. He olivat normaalisti tehneet työtä toimistolla, kotona ja työnantajiensa eri toimipaikoissa. Työtehtävistä ei ollut tarvinnut raportoida työnantajalle. Työaika oli ollut liukuva. A ja C ovat kertoneet, että heidän oli tullut olla tavoitettavissa kello 9–15.

Työtuomioistuin katsoo, että riidanalaisesta luottamusmiehen tehtäviä koskevasta määräyksestä ei sanamuotonsa perusteella voida päätellä osapuolten sopineen, että ansionmenetyskorvaukseen oikeuttavia luottamusmiestehtäviä ei voisi hoitaa lakon aikana. Pääluottamusmiesten työ on ollut joustavaa, ja sitä on sinänsä ollut mahdollista tehdä myös lakkopäivinä jopa lakkopaikoilla. Siten työehtosopimuksen perusteella ei ole poissuljettua, että työnantajalla voi olla velvollisuus maksaa pääluottamusmiehelle ansionmenetyskorvausta myös lakon ajalta. Työnantajat ovatkin maksaneet B:lle ja C:lle ansionmenetyskorvausta lakkopäivinä pidettyjen kokousten osalta.

Kun ammattiliitto toimeenpanee lakon, työnantaja voi lähtökohtaisesti olettaa, että pääluottamusmies liiton edustajana osallistuu lakkoon. Pääluottamusmiehen ei kuitenkaan ole pakko osallistua ammattiliittonsa toimeenpanemaan lakkoon. Sen vuoksi se, osallistuuko pääluottamusmies tosiasiassa lakkoon, on arvioitava kussakin yksittäistapauksessa erikseen sen perusteella, miten pääluottamusmies toimii lakon aikana ja mitä tehtäviä hän sen aikana suorittaa. Tässä arvioinnissa voidaan antaa merkitystä muun ohella pääluottamusmiehen mahdolliselle ilmoitukselle lakkoon osallistumisesta. Merkitystä voi olla myös esimerkiksi sillä, kuinka paljon pääluottamusmiehellä on edustettavanaan sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ole lakon piirissä.

Arviointi ja johtopäätökset

Osuuskauppa X

Väitetty sopimus siitä, että A ei olisi tekemisissä lakossa olevien työntekijöiden kanssa

Vastaajapuoli on vedonnut siihen, että A:n kanssa oli ennen lakkoa sovittu, että jos A tulisi lakkopäivinä palvelemaan nimenomaisesti muita kuin lakossa olevia työntekijöitä eikä hän osallistuisi lakkoon tai olisi missään tekemisissä lakkoilijoiden kanssa, hänen katsottaisiin hoitavan tavanomaisia luottamusmiestehtäviään.

Lakon aikaan Osuuskauppa X:n työsuhde- ja työsuojelupäällikkönä toiminut E on kertonut, että ennen lakkoa oli pidetty palaveri, jossa oli sovittu lakkoa koskevista käytännöistä ja keskusteltu muun muassa lakkovahtien toiminnasta. Tässä pelisääntöpalaverissa olivat olleet hänen lisäkseen läsnä ainakin henkilöstöjohtaja N ja A. A oli tuolloin kertonut, ettei hän osallistuisi lakkoon vaan olisi muiden työntekijöiden käytettävissä. Keskustelun perusteella E:lle oli jäänyt käsitys, että A ei osallistuisi lakkotoimintaan miltään osin eikä ohjaisi lakkovahteja. E oli pitänyt erikoisena sitä, että pääluottamusmies ei osallistuisi lakkoon. Pääluottamusmies oli aina ennen osallistunut myös pistelakkoihin.

Pääluottamusmies A on kertonut ennen lakkoa pidetyn palaverin osallistujista vastaavasti kuin E. Palaverissa A oli ilmoittanut työnantajalle, että hän ei tulisi olemaan lakossa, koska niin paljon työntekijöitä jäi lakon ulkopuolelle. Työnantaja oli tuolloin antanut A:lle paperin, jossa oli todettu, että edellytyksenä sille, että A:n katsottaisiin hoitavan lakon aikaan luottamusmiestehtäviään, oli se, että hän palvelisi vain muita kuin lakossa olevia työntekijöitä, eikä hän saisi olla lakkoilijoiden kanssa tekemisissä tai osallistua lakkoon. A ei ollut kuitenkaan sopinut tällaisesta työnantajan kanssa. Myös lakkoilevat työntekijät olivat hänen edustettaviaan, joten hän sai olla heidän kanssaan tekemisissä.

E:n ja A:n kertomuksia arvioituaan työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että A olisi ennen lakkoa sopinut siitä, että hänen katsottaisiin hoitavan tavanomaisia luottamusmiestehtäviään ainoastaan siinä tapauksessa, että hän palvelisi lakkopäivänä vain muita kuin lakossa olevia työntekijöitä eikä olisi missään tekemisissä lakossa olevien työntekijöiden kanssa.

Väitetty sopimus siitä, että A oli lakossa

Vastaajapuoli on vedonnut myös siihen, että lakon aikaan henkilöstöjohtajana ollut henkilö oli sopinut A:n kanssa puhelimitse, että A aiemmin sovitusta poiketen jäikin lakkoon, mitä hänen tosiasiallinen toimintansa oli jo osoittanut.

E on kertonut, että toisena lakkopäivänä 10.2.2023 A oli kertonut E:lle sopineensa henkilöstöjohtajan kanssa, että hän ja varapääluottamusmies osallistuivatkin lakkoon eivätkä tehneet luottamusmiestehtäviä. Henkilöstöjohtaja N oli kertonut E:lle vastaavasti. Tämän perusteella oli myös tehty merkintöjä työvuorojärjestelmään. Lakon jälkeen A oli kuitenkin kertonut, ettei hän ollutkaan osallistunut lakkoon 10.2.2023. Kysyttäessä asiasta työtuomioistuimessa E on pitänyt mahdollisena, että A ei ollut kertonut, että asiasta oli sovittu, vaan että asiasta oli näin päätetty.

A on kertonut olleensa alusta asti sitä mieltä, ettei hän ollut lakossa.

Kertomuksia arvioituaan työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että A olisi sopinut työnantajan kanssa olevansa lakossa 10.2.2023.

Lakkopäivistä 9.–10.2.2023 saatu selvitys

A on kertonut, että vuonna 2023 hänellä oli 50–60 toimipaikassa yhteensä noin 2.000 edustettavaa työntekijää. Lakon piirissä olleissa R:n Prismassa ja S:n Prismassa oli noin 200 työntekijää kummassakin. A on kertonut, että hän oli lähtenyt lakkopäivänä 9.2.2023 töihin R:n Prismaan noin kello 5.30 katsomaan, että kaikki menisi sovitusti. Vuorot siellä olivat alkaneet kello 5. A oli ollut lähinnä valvovassa roolissa ja rauhoittamassa tilannetta, sillä heti hänen poistuessaan kauppakeskuksen tai kaupan vartijat olivat tulleet sanomaan lakkolaisille jotakin. A oli nähnyt E:n R:n Prisman edessä pari-kolme kertaa. Päivän aikana A oli liikkunut edestakaisin eri kohteiden välillä. Hän oli myös ollut eräässä kahviossa keskustelemassa työntekijän kanssa, jolla oli ongelmia, ja tehnyt puhelintyötä. Hänelle oli esimerkiksi soitettu lakon ulkopuolisista toimipaikoista ja tiedusteltu, mitä tapahtuisi, jos jäisi lakkoon. Tiedusteluihin vastaamalla A oli estänyt muutamaa työntekijää jäämästä pois työstä. Lisäksi oli ollut muutama muu työpuhelu. Henkilöstöjohtaja N oli soittanut A:lle muutaman kerran. A oli kertonut N:lle, että hänen henkilökohtainen keltapohjainen heijastinliivinsä ei ollut lakkoliivi. A:n ollessa kotonaan tauolla noin kello 15–15.30 aikaan N oli soittanut hänelle ja ilmoittanut työnantajan katsovan, että A oli lakossa ja palkka pidätetään. A oli todennut tämän olevan työnantajan käsitys asiasta. A ei ollut osallistunut lakkoon, eikä hän ollut koskenut lakkovarusteisiin.

Edelleen A on kertonut, että lakkopäivä 10.2.2023 oli ollut pääosin vastaavanlainen kuin edellinen päivä eli A oli kulkenut eri talojen välillä. Hän oli ollut eräässä S-Marketissa, mutta pääosin R:n Prismassa, josta oli helppo liikkua eri puolille. A ei ollut ollut kauppakeskuksessa sisällä vaan ulkona, missä lakkoilijatkin. Puheluita oli tullut vain muutama, esimerkiksi yksi alaa vaihtava työntekijä oli soittanut A:lle koulutusasioissa.

E on kertonut, että lakkopäivänä 9.2.2023 hän oli käynyt neljä tai viisi kertaa R:n Prisman ulkopuolella puhumassa lakkovahtien kanssa, ja kahtena tai kolmena kertana A oli ollut paikalla. Kun A ei ollut ollut paikalla, E:lle oli kerrottu, että hän oli S:n Prisman lakkopaikalla. Aamulla kello 7 aikaan lakkovahtien ollessa jo paikalla A ei ollut ollut paikalla. Aamupäivällä E oli keskustellut A:n kanssa pelisääntörikkomuksista sekä pyytänyt A:lta ja lakkovahdeilta asianmukaisempaa käytöstä. E oli ollut mielissään, että A oli ollut paikalla, sillä asiat tulivat paremmin kuntoon A:n kuin jonkun toisen henkilön kanssa keskustelemalla. A edusti henkilöstöryhmää ja oli työnantajan ensisijainen kontakti. A oli ollut ulkona muiden lakkovahtien kanssa lakkopisteellä lakkotunnuksin pukeutuneena, ja hän oli samaistunut pukeutumisellaan lakkovahteihin. A:n toiminta oli näyttänyt perinteiseltä lakkopäivän luottamusmiestoiminnalta eikä vastannut etukäteen puhuttua, koska A ohjeisti lakkovahteja. Hän ei ollut jäänyt palvelemaan lakon ulkopuolisia työntekijöitä. Lakkopäivinä E ei ollut keskustellut tavallisista luottamusmiestehtävistä A:n kanssa, hän ei ollut antanut sellaisia A:lle, eikä hän ollut nähnyt A:n sellaisia tekevän.

Edelleen E on kertonut, että lakkopäivänä 10.2.2023 hän ei ollut ollut paikalla kummassakaan lakkoyksikössä. Pelisääntöjä oli noudatettu tuona päivänä paremmin.

Johtopäätökset

Saadun selvityksen perusteella A on ollut kumpanakin lakkopäivänä lakon piirissä olleen R:n Prisman pihalla lakkovahtien kanssa. Yksin siitä, että hänellä on E:n kertomuksen mukaan ollut päällään lakkovahtien liiviltä vaikuttava liivi, ei voida päätellä, että hän olisi osallistunut lakkoon. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, että A olisi koskenut lakkovarusteisiin, puhunut lakosta kaupan asiakkaille tai työhön tuleville työntekijöille tai muutoin toiminut lakkovahdeille ominaiseen tapaan. Sen sijaan selvitystä on esitetty siitä, että hän on ollut valvovassa roolissa seuraamassa, että asiat menevät sovitusti, ohjeistamassa lakkovahteja ja myös rauhoittamassa tilannetta. E:n kertoman mukaisesti A:n läsnäolo on edistänyt asioiden kuntoon tulemista ja lakkovahtien asianmukaista käyttäytymistä.

Luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiehen tehtävänä on muun ohella valvoa työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista, osallistua paikallisten erimielisyyksien selvittämiseen ja pyrkiä edistämään työnantajan ja työntekijöiden välisiä suhteita. Työtuomioistuin katsoo, että edellä kerrottu A:n toiminta lakkopaikalla on ollut sellaista, joka voi sisältyä mainittuihin luottamusmiehen tehtäviin. A on kertonut tehneensä lakkopäivien aikana myös lakkoon liittymättömiä tehtäviä, kuten tavannut työntekijää, jolla on ollut ongelmia, ja tehneensä töitä puhelimitse. A:n ei ole näytetty ilmoittaneen tai sopineen olevansa lakossa. Hänellä on ollut edustettavanaan huomattava määrä toimipaikkoja ja työntekijöitä, jotka eivät ole olleet lakon piirissä. Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että A ei ole ollut lakossa osaakaan ajasta 9.–10.2.2023. Näin ollen hänellä on oikeus ansionmenetyskorvaukseen näiltä päiviltä työaikansa ajalta. Ansionmenetyskorvauksen määrä on riidaton. Osuuskauppaa X koskevat vahvistusvaatimus ja suoritusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Osuuskauppa Y

Lakkopäivistä 9.–10.2.2023 saatu selvitys

Pääluottamusmies B on kertonut, että vuonna 2023 hänellä oli noin 34 eri toimipaikassa yhteensä noin 700 edustettavaa työntekijää. Ennen lakkoa hän oli käynyt aluepäällikkö G:n kanssa keskustelun lakkopäivien käytännöistä. Lisäksi käytännöistä oli keskusteltu sähköpostitse henkilöstöjohtaja F:n kanssa.

B on kertonut, että kirjallisen todisteen V2 osana olevan kuvan oli ottanut PAM ry:n Helsinki-Uusimaan toimitsija D lakkopäivänä 9.2.2023 kello 7, jolloin kauppa ei ollut ollut auki. B oli ollut kuvassa yksityishenkilönä. B oli leimannut työnsä alkamaan kello 8.15, jolloin hän oli lähtenyt ajamaan työnantajan pääkonttoriin Vantaalle YT-toimikunnan kokoukseen. B ei ole muistanut, oliko hän mennyt kokouksen jälkeen Terassitoriksi kutsuttuun toimistotilaan vai suoraan S-Market T:hen. S-Market T:llä B oli kertonut lakkoilijoille pelisäännöistä, esimerkiksi ohjeista wc-käyntejä koskien ja siitä, että ei saa liikkua isoissa porukoissa. B:llä oli ollut päällään punainen luottamusmiesliivi, jonka selässä luki luottamusmies ja jota hän käytti silloin tällöin muutoinkin.

Samana lakkopäivänä 9.2.2023 henkilöstöjohtaja F oli tullut keskustelemaan PAM ry:n toimitsijan D:n ollessa paikalla. B ei ollut ajatellut, että F puhui hänelle, sillä F ei ollut nostanut katsettaan puhelimestaan eikä ollut puhutellut häntä nimeltä, ja koska paikalla oli ollut myös D. B:lle ei ollut esitetty mitään pyyntöä, eikä hän siten ollut kieltäytynyt mistään pyynnöstä. B oli mielestään tehnyt selväksi, ettei hän ollut lakkovahtina. Kysyttäessä lakkolauseiden toistelusta B on vastannut, ettei hän muistanut, minkälaisia lakkolauseita olisi toistellut. Hän on todennut varmaankin ohjeistaneensa lakkovahteja siitä, mitä sai ja mitä ei saanut sanoa. B on kertonut vastanneensa päivän aikana puheluihin ja viesteihin sekä lähettäneensä sähköposteja. Hän on myös kertonut ohjeistaneensa muiden toimipaikkojen työntekijöitä, ettei töistä saanut jäädä pois. G oli käynyt pitkin päivää katsomassa tilannetta ja pyytänyt B:tä ilmoittamaan lakkovahdeille, ettei toimipaikan alla olevaan paikoitustilaan saanut mennä, mikä oli B:n mielestä hänelle annettu työtehtävä.

B on muistellut leimanneensa itsensä toisena lakkopäivänä 10.2.2023 sisään toimistotilalla, missä hän oli tehnyt töitä. Hän oli käynyt myös S-Market T:ssä ohjeistamassa lakkovahteja. PAM ry oli järjestänyt S-Market T:lle lakkovahtivuorot. B ei ollut toiminut lakkovahtina työajaksi leimaaminaan aikoina.

Kirjallisena todisteena on esitetty sähköpostikeskustelu (V3), joka on alkanut B:n pyydettyä 13.3.2023 työnantajalta selvitystä siitä, miksi hänelle oli tehty palkan vähennyksiä ajalla 9.–10.2.2023. B on kertonut, että ennen sähköpostien vaihtoa palkan vähennyksestä ei ollut keskusteltu. B ei ollut toimittanut F:n sähköpostiviestissään pyytämää selvitystä B:n 9.–10.2.2023 hoitamista työtehtävistä. Sellaista ei ollut aiemminkaan pyydetty.

D on kertonut olleensa lakon aikaan PAM ry:n Helsinki-Uusimaan aluetoimiston järjestävä toimitsija. Hänen työtehtävänään oli ollut toimia lakkovahtien huoltajana. Lakkopäivänä 9.2.2023 D oli ollut aamulla S-Market T:llä. Hän oli ottanut kirjallisena todisteena (K5) olevan valokuvan kello 7. Kauppa oli avautunut kello 8. D oli käynyt välillä toisaalla ja palannut S-Market T:lle kello 12. Silloin parkkipaikalla oli ollut kaksi hänelle ennestään tuntematonta naista keskustelemassa. D oli mennyt tervehtimään toista heistä, mutta henkilö ei ollut tervehtinyt takaisin vaan katsonut kiinteästi puhelintaan. Tämän jälkeen henkilö oli pyytänyt D:tä T:n myymälään palaveriin, mihin D oli todennut, ettei voinut valitettavasti tulla lakon piirissä olevaan myymälään. Tilanteen mentyä ohi D oli saanut B:ltä tiedon, että henkilö oli ollut F. Ei ollut mahdollista, että F olisi tuossa tilanteessa puhunut B:lle, sillä D oli tervehtimisyrityksen johdosta vastakkain hänen kanssaan, kun taas B oli seisonut kauempana D:n takana.

D:n mukaan B:llä oli ollut lakkopäivänä päällään hänen aina käyttämänsä luottamusmiesliivi, jonka erotti lakkoliiveistä lakkovahtien käyttämien lakkovahtitunnusten johdosta. B ei ollut ollut tuona päivänä lakossa, sillä hän ei ollut ollut koko ajan D:n kanssa, vaan hän oli hoitanut omia työtehtäviään, esimerkiksi vastaillut puhelimeen.

Henkilöstöjohtaja, entinen henkilöstöpäällikkö F on kertonut, että aluepäällikkö G oli käynyt B:n kanssa ennen lakkoa keskustelun lakon aikana noudatettavista pelisäännöistä. Myös F oli keskustellut lakkoa koskevista ohjeistuksista ja käytännöistä B:n kanssa, muttei ollut kuitenkaan pyytänyt B:tä viestimään niistä.

F on kertonut saapuneensa lakkopäivänä 9.2.2023 YT-neuvottelukunnan kokouksen jälkeen kello 13 aikoihin S-Market T:lle, jossa B oli muutaman työntekijän ja jonkun kolmannen henkilön kanssa. He eivät olleet aiemmin sovitulla rajatulla alueella, mistä F oli kysynyt B:ltä. B oli ollut parhaillaan nostamassa auton takakontista lakkoplakaatteja, ja hänellä oli ollut päällään PAM ry:n lakkoliivi. F oli esittäytynyt kolmannelle henkilölle, joka oli osoittautunut PAM ry:n toimitsijaksi. Tilanne oli tuntunut F:stä vihamieliseltä, ja hän oli ihmetellyt, mikä oli muuttunut edellisistä päivistä. Koska F oli halunnut keskustella B:n kanssa rauhallisemmissa oloissa pelisäännöistä, hän oli ehdottanut B:lle, että he tapaisivat kello 14. F oli puhunut nimenomaan B:lle, eikä hänellä olisi ollut syytä pyytää PAM ry:n toimitsijaa palaveriin, koska toimitsija ei voinut tietää aiemmin keskustelluista pelisäännöistä. F:lle oli kuitenkin ilmoitettu, että lakossa ollaan eikä hänen kanssaan keskustella mistään. F ei ole kuitenkaan ollut varma, oliko nimenomaan B vastannut näin. B ei ollut tullut palaveriin kello 14. Koska F:lle oli käynyt ensimmäisenä lakkopäivänä selväksi, että B oli lakossa, hän ei ollut edes yrittänyt sopia palavereja B:n kanssa toiselle lakkopäivälle.

F oli käynyt kumpanakin lakkopäivänä noin parin tunnin välein ulkona tarkistamassa tilanteen pääsääntöisesti yksin. Tarkistuskäynneillä hän oli nähnyt B:n myymälän työntekijän kanssa parkkipaikalla melko lähellä myymälän pääsisäänkäyntiä yleensä keskustelemassa asiakkaiden kanssa. B:llä oli ollut yllään PAM ry:n lakkoliivi, kun normaalisti hänellä oli ollut päällään huppari. B:llä oli ollut lakkoplakaatteja käsissään. F oli kuullut yhden kerran B:n kertovan asiakkaalle myymälän olevan suljettu lakon vuoksi ja nähnyt B:n käännyttävän asiakkaita pois, ja yleensä hän oli kuullut B:n valistavan asiakkaita lakon teemaan eli myyjien palkkaan liittyen. Todellisuudessa myymälä oli ollut auki lähes normaaliin tapaan.

Kirjallisena todisteena olevan sähköpostikeskustelun (V3) osalta F on todennut B:n sähköpostin yllättäneen hänet, sillä B:n toiminta oli näyttänyt niin vahvasti lakkoilulta. B ei ollut vastannut F:n sähköpostissa esittämään selvityspyyntöön. Työnantaja oli pidättänyt B:n palkan ilman erillisilmoitusta, kuten oli toimittu muidenkin lakossa olleiden työntekijöiden kanssa.

Aluepäällikkö G on kertonut, että hän oli keskustellut ennen lakkoa B:n kanssa lakkopäivien käytännöistä koskien kokoontumisaluetta myymälän pihalla ja wc-käyntejä. Keskustelu oli käyty B:n kanssa, koska oli haluttu varmistaa, että toiminta olisi lakkopäivänä sujuvaa.

Lakkopäivänä 9.2.2023 G oli saapunut aamulla lakkopaikalle, jossa B oli ollut lakkovahtien kanssa ottamassa valokuvaa sovitun alueen ulkopuolella pääovien edessä. Päivän aikana G oli käynyt katsomassa tilannetta. G oli sattunut iltapäivällä paikalle, kun asiakasta oli estetty pääsemästä sisälle ja B oli sanonut, että myymälä oli kiinni lakon johdosta. G oli asiakkaan myymälään saatettuaan palannut antamaan tilanteesta palautetta B:lle. G oli nähnyt B:n ensimmäisen kerran heti aamusta ja viimeisen kerran kello 17–18 aikaan, myös aikana, jonka B oli merkinnyt työajaksi. Päivän aikana G oli keskustellut B:n kanssa neljä–viisi kertaa.

Lakkopäivä 10.2.2023 oli ollut selkeästi rauhallisempi, ja lakkoporukkaa oli ollut vähemmän. G oli nähnyt päivän aikana B:n kaksi–kolme kertaa.

Molempina lakkopäivinä G oli käynyt tarkistamassa tilannetta noin tunnin välein ja nähnyt todella usein B:n PAM ry:n edustajan tai lakkoporukoiden kanssa. B toiminta oli näyttänyt lakkovahtina toimimiselta, koska hän oli selkeästi huolehtinut lakkoporukasta ja sen toiminnasta.

Johtopäätökset

Kirjallisena todisteena esitetyillä B:n työaikaleimauksilla (K6) on selvitetty, että B on merkinnyt työajakseen 9.2.2023 kello 8.15–15.41 ja 10.2.2023 kello 9.05–15.03. Riidatonta on, että B:lle on maksettu ansionmenetyskorvaus 9.2.2023 aamupäivällä olleen YT-toimikunnan kokouksen ajalta ja että hänelle ei ole maksettu ansionmenetyskorvausta edellä mainittuina päivinä yhteensä 9,58 tunnin ajalta.

Vastaajapuoli on esittänyt kirjallisena todisteena PAM ry:n uutisen 9.2.2023 (V2). Uutisessa on valokuva, jossa B (entinen L) ja lakkovahdit ovat lakkoplakaatit käsissään. Uutisen tekstiosuudessa on todettu muun ohella seuraavaa: ”Kun ensimmäiset lakkovahdit ilmestyivät kaupan edustalle, aluepäällikkö ilmestyi paikalle ja komensi heitä siirtymään kauemmaksi. ’Hän antoi ymmärtää, että me olemme tehneet sovitun vastaisesti, mutta en ymmärrä mitä. Huoltoauto oli siellä missä pitikin, parkkipaikan perimmäisessä kulmassa. Hän varmaan kuvitteli, että olemme tekemässä kaupan ovelle barrikadia’, L ihmettelee.”

Uutisessa olevan valokuvan metatiedoista ilmenee, että se on otettu ensimmäisenä lakkopäivänä 9.2.2023 kello 7.02 aamulla. B:n ja D:n kertoman mukaan myymälä ei ole ollut auki siihen aikaan. B ei myöskään ollut vielä merkinnyt työaikaansa alkaneeksi. Työtuomioistuin toteaa, että edellä lainatun uutisen tekstissä B puhuu ”meistä”, mistä välittyy vaikutelma, että B on mieltänyt itsekin toimivansa lakkovahtijoukossa.

B:n, D:n ja F:n kertomuksilla on näytetty, että B on ollut YT-toimikunnan kokouksen jälkeen lakkopaikalla S-Market T:llä ja tavannut siellä henkilöstöjohtaja F:n noin kello 12–13. Kertomukset ovat ristiriitaisia siltä osin, onko F tuolloin kutsunut B:n palaveriin kello 14 alkaen. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että F olisi kutsunut B:n palaveriin kello 14. B:n ei voida siten katsoa kieltäytyneen tästä työtehtävästä.

Edellä viitattu vastaajan kirjallisena todisteena oleva PAM ry:n uutinen 9.2.2023 (V2) on jatkunut seuraavasti: ”Myös yrityksen henkilöstöpäällikkö kävi hieman myöhemmin hätistelemässä L:ää kaupan edestä pois. ’Hän kävi sanomassa, että en saisi olla täällä lakkovahtien kanssa PAMin liivi päällä. Hieman uhkaava fiilis jäi, että onko tästä nyt jotain seurauksia’, L puistelee päätään.” Työtuomioistuin toteaa, että uutinen on julkaistu PAM ry:n verkkosivuilla 9.2.2023 kello 16.39. Tästä päätellen ja saadun selvityksen perusteella mainitun tilanteen on täytynyt tapahtua samana päivänä iltapäivällä, kun B ja F ovat kertoneet olleensa S-Market T:llä YT-toimikunnan kokouksen jälkeen. Tapahtuma on siis ajoittunut aikaan, jonka B on merkinnyt työajakseen. Työtuomioistuimessa B ja D ovat kertoneet, että kyse on ollut luottamusmiesliivistä eikä lakkoliivistä. Kuten jo edellä on todettu, yksin siitä, että pääluottamusmiehellä on ollut päällään lakkovahtien liiviä muistuttava liivi, ei voida päätellä, että hän olisi osallistunut lakkoon.

PAM ry:n uutisella 9.2.2023 (V2) sekä asiassa kuultujen henkilöiden kertomuksilla on selvitetty, että B on liikkunut lakkopäivinä S-Market T:n parkkipaikalla ja myymälän sisäänkäynnin läheisyydessä lakossa olleiden työntekijöiden ja PAM ry:n toimitsijan kanssa. F ja G ovat kertoneet nähneensä B:n alueella useamman kerran kumpanakin lakkopäivänä. F on kertonut todistaneensa tilanteen, jossa B oli kertonut asiakkaalle myymälän olevan suljettu lakon vuoksi ja käännyttänyt asiakkaita pois. G on kertonut nähneensä vastaavanlaisen tilanteen. F on kertonut käyneensä tarkastamassa tilanteen ulkona pääsääntöisesti yksin. Työtuomioistuimessa ei ole tullut kuitenkaan täyttä selvyyttä siitä, onko kyse ollut yhdestä vai kahdesta eri tilanteesta. Edelleen F on kertonut, että yleensä hän oli kuullut B:n valistavan asiakkaita lakon teemasta eli myyjien palkoista. Hän on myös kertonut B:n pitäneen lakkoplakaatteja.

B on puolestaan kertonut tehneensä töitä esimerkiksi vastaamalla puheluihin ja viesteihin sekä hoitamalla asioita sähköpostitse. Myös D on kertonut B:n vastanneen puheluihin. Työtuomioistuin toteaa, että tehtyjen töiden luonnehdinta on jäänyt hyvin yleiselle ja yksilöimättömälle tasolle.

Asiassa ei ole käynyt ilmi, oliko B:n kanssa ennen lakkoa keskusteltu siitä, osallistuisiko hän itse lakkoon vai ei. Hänellä on ollut edustettavanaan huomattava määrä toimipaikkoja ja työntekijöitä, jotka eivät ole olleet lakon piirissä. Ottaen kuitenkin huomioon se, mitä edellä on esitetty B:n toiminnasta lakkopäivinä, työtuomioistuin katsoo asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että B on tosiasiassa osallistunut lakkoon 9.–10.2.2023 sinä aikana, jolta työnantaja on pidättänyt häneltä ansionmenetyskorvauksen. Osuuskauppa Y:tä koskevat vahvistusvaatimus ja suoritusvaatimus on siten hylättävä.

Osuuskauppa Z

Lakkopäivästä 9.2.2023 saatu selvitys

Pääluottamusmies C on kertonut, että hänellä oli vuonna 2023 hieman yli 30 toimipaikassa yhteensä noin 800–900 edustettavaa. Lakon piirissä olleissa Prisma U:ssa ja Prisma V:ssä oli yhteensä hieman yli 200 työntekijää. C on kertonut, että ennen lakkoa oli pidetty pelisääntöpalaveri, johon olivat osallistuneet hänen lisäkseen toimialajohtaja H, henkilöstöjohtaja J ja HR-assistentti K. Palaverissa oli keskusteltu muun ohella siitä, missä lakkovahdit olisivat lakkopäivinä.

C on kertonut menneensä lakkokohteeseen 9.2.2023 kello 5 aikoihin, jolloin paikalla oli ollut PAM ry:n toimitsija ja lakkovahteja. Lakkopaikalla C:llä oli ollut päällään huomioliivi, joka oli erotettavissa lakkovahtien liivistä siitä, että selässä ei ollut lakkovahtitunnusta. H oli soittanut C:lle kello 5–6 aikaan siitä, että lakkovahdit olivat väärässä paikassa. Luottamusmiesyhteistyötä hoitanut HR-assistentti K oli soittanut C:lle useamman kerran päivän aikana ja pyytänyt häntä käymään lakkokohteissa selvittämässä tilanteita, jotta asiat pysyisivät rauhallisina. C oli toiminut K:n pyyntöjen mukaisesti. Yksi puheluista oli koskenut sitä, että toisella Prismalla oli tullut asiakaspalautteita häiriökäytöksestä. K oli pyytänyt C:tä menemään sinne katsomaan, että kaikki oli kunnossa, ja ohjeistamaan lakkovahteja toimintatavoista. Näin C oli toiminut. Tämän jälkeen C oli mennyt omalle työpisteelleen kotiin, mistä käsin hän oli osallistunut normaaliin Teams-viikkopalaveriin. Palaverissa henkilöstöjohtaja J oli pyytänyt C:tä kertomaan lakkovahdeille, että asiakkaille ei saa puhua. Pyynnön johdosta C oli mennyt jälleen käymään lakkokohteessa. Tiedossa oli ollut, että U:n Prismalle tulisi jossain vaiheessa toimittaja, joten C oli jäänyt odottamaan häntä. Kirjallisena todisteena olevan YLEPorin Instagram-julkaisun 9.2.2023 (V5) osalta C on kertonut esitelleensä itsensä toimittajalle kaupan pääluottamusmiehenä.

C on kertonut tehneensä päivän aikana tavanomaisia luottamiestehtäviä. Hän oli vastannut työntekijöiden lähettämiin sähköposteihin ja puheluihin sekä ohjeistanut käytössä olleessa Word Chatissa muiden kuin lakkokohteiden työntekijöitä menemään töihin. Lisäksi C oli vastannut WhatsAppissa vuosilomaa ja tuntitarkasteluita koskeviin kysymyksiin.

Lakkopäivästä 10.2.2023 C on kertonut, että se oli ollut melko samanlainen kuin edellinen päivä. Hän oli tehnyt normaaleja työtehtäviä etätyönä kotona ja käynyt kummassakin lakkokohteessa muutamia kertoja.

C:lle oli ilmennyt osuuskaupan Workday-järjestelmästä, että hän olisi anonut palkatonta vapaata 9.2.2023 ja että vapaa olisi hänelle myönnetty. Tästä tiedustellakseen C oli lähettänyt henkilöstöjohtajalle sähköpostin (K4). Kyseisen sähköpostin jälkeen asiasta ei ollut käyty tarkempaa keskustelua. C ei ollut kiinnittänyt huomiota siihen, että työnantajan vastaussähköpostissa oli ollut YLEPorin Instagram-julkaisussa käytetty kuva. Ennen kuin C oli huomannut palkan pidätyksen, kukaan työnantajan edustajista ei ollut ilmaissut C:lle, että heidän mielestään hän oli ollut lakossa 9.2.2023.

Kirjallisena todisteena olevan PAM Lounais-Suomen aluetoimiston Facebook-julkaisun 9.2.2023 (V4) osalta C on kertonut, että kuva oli otettu aamulla kello 5–6 aikaan, mikä ei ollut hänen normaalia työaikaansa.

C on kertonut, ettei hän muistanut kirjallisena todisteena olevaa PAM Lounais-Suomen aluetoimiston Facebook-päivitystä 7.2.2023 (V1), jonka hän oli sivullaan jakanut. Hän ei ollut keskustellut päivityksestä työnantajan kanssa. Profiilikuvastaan hän on päätellyt, että työnantaja oli löytänyt päivityksen elokuun 2025 jälkeen.

Aluepäällikkö H on kertonut, että ennen lakkoa oli pidetty lakkoa koskeva pelisääntöpalaveri. H on kertonut palaveriin osallistuneista henkilöistä vastaavasti kuin C. Palaverissa oli keskusteltu muun ohella siitä, että töihin tulevien työntekijöiden tuli päästä vapaasti töihin ja asiakkaiden oli päästävä liikkumaan turvallisesti ja vapaasti kauppakäytävällä sijaitseviin muihin liikkeisiin sekä myös siitä, missä lakkovahdit olisivat. Prisma U:ta ja Prisma V:tä ei pystytty pitämään auki lakon aikaan.

H on kertonut lakkopäivästä 9.2.2023, että töihin tuleva henkilöstö oli aloittanut työt kello 6. H:lle oli tullut heti aamusta soitto, että lakkovahdit olivat häiritsemässä töihin saapuvia työntekijöitä takalaiturin ovien vieressä. H oli soittanut ennen kello 8:aa C:lle ja pyytänyt, että hän olisi yhteydessä lakkovahteihin ja välittäisi heille tiedon, että he olisivat siellä, missä oli sovittu. C oli soittanut H:lle vielä takaisin ja vastannut, ettei paikkoja ollut sovittuna, mihin H oli todennut, että asiasta oli olemassa muistio. Päivän aikana lakkovahdit olivat siirtyneet pois kyseiseltä paikalta. H:n käsityksen mukaan oli C:n tehtävä tiedottaa asiasta eteenpäin. Jos pelisääntöjä olisi noudatettu, ei olisi ollut tarvetta soittaa C:lle. H ei ollut tämän jälkeen ollut puhelimitse yhteydessä C:hen, vaan muut toimeksiannot päivän aikana olivat menneet hänelle vartijoiden ja HR:n kautta.

Edelleen H on kertonut, että Prisma U:n pihalle oli tullut lakkoilijoiden asuntoauto, mitä varten olisi pitänyt varata ennakkoon paikka. Vartija oli käynyt asiasta keskustelun C:n kanssa, ja auto oli siirretty pois tontilta.

H oli liikkunut päivän aikana kummankin Prisman välillä. Hän oli käynyt ainakin viisi kertaa Prisma U:n pihalla. Tällöin lakkovahdit olivat olleet myymälän pääovien läheisyydessä punaiset lakkoliivit päällään. H ei muistanut, oliko C:llä ollut punaista liiviä. H oli nähnyt C:n lakkovahtien kanssa. C ei ollut ollut myymälän puolella. H:n mielestä C oli ollut paikalla yhtenä osallistujista huolehtimassa siitä, että työtaistelu toteutui mallikkaasti ja lakkovahdit olivat paikoillaan. H on todennut, että hän olisi tietysti ollut lakkopäivänä yhteydessä C:hen, jos eteen olisi tullut sellaisia asioita, joista hän oli muutoin yleensä häneen yhteydessä, kuten esimerkiksi kuulemisasiat.

Henkilöstöjohtaja J on kertonut, että hän oli ollut C:n esihenkilö. Ennen lakkoa oli pidetty pelisääntöpalaveri. Palaverissa keskustelluista asioista J on kertonut vastaavasti kuin H. J ei muistanut, oliko lakkopäivänä pidetty Teams-palaveria, joten sen ajalta oli maksettu ansionmenetyskorvaus C:lle. J ei ole muistanut olleensa yhteydessä C:hen lakkopäivänä.

HR-asiantuntija K on kertonut, että yksi hänen vastuualueistaan oli ollut luottamusmiesyhteistyö. Ennen lakkoa oli pidetty pelisääntöpalaveri. Palaveriin osallistujista ja siinä keskustelluista asioista K on kertonut vastaavasti kuin H. Lakkopäivänä 9.2.2023 yksiköistä oli alkanut kuulua viestiä pelisääntörikkomuksista. Töihin tulevien työntekijöiden perään oli lähdetty juoksemaan, ja asiakkaita oli estetty pääsemästä sisään Prisma-kiinteistöihin. K oli lakkovahtien käytöksestä yhteydessä C:hen, jotta hän olisi edelleen yhteydessä lakkovahteihin. C oli ollut asiasta K:n kanssa samaa mieltä ja oli luvannut viedä viestiä eteenpäin. K ei ole muistanut, että hän olisi tämän lisäksi ollut yhteydessä C:hen lakkopäivänä.

Johtopäätökset

Asiassa on riidatonta, että C:lle on maksettu 14.11.2025 ansionmenetyskorvaus lakkopäivälle 9.2.2023 kello 10–11 ajoittuneen Teams-palaverin ajalta. Muutoin häneltä on pidätetty ansionmenetyskorvaus kyseiseltä päivältä.

Vastaajien kirjallisena todisteena on ollut kuvakaappaus PAM Lounais-Suomen aluetoimiston Facebook-päivityksestä 7.2.2023 (V1), jonka C on jakanut Facebook-sivullaan. Todisteena on esitetty myös kuvakaappaus PAM Lounais-Suomen aluetoimiston Facebook-julkaisusta 9.2.2023 (V4). Julkaisussa C on Prisma-myymälän edessä punainen liivi päällään kolmen muun henkilön kanssa, joilla on myös päällään punaiset liivit ja käsissään lakkoplakaatteja. Asiassa on selvitetty, että kuva on otettu 9.2.2023 kello 5–6 aikaan. C on kertonut, että aika ei ole ollut hänen normaalia työaikaansa, ja hänen päällään on ollut huomio- eikä lakkoliivi. Vastaajat ovat vedonneet kirjallisena todisteena lisäksi kuvakaappaukseen YLEPorin Instagramista 9.2.2023 (V5). Päivityksessä C:tä on kutsuttu lakkovahdiksi. Työtuomioistuimessa C on kertonut, että hän oli esittäytynyt toimittajalle pääluottamusmiehenä.

C:n, H:n ja K:n kertomuksilla on selvitetty, että lakkopäivänä 9.2.2023 aluepäällikkö H ja HR-asiantuntija K ovat olleet C:hen yhteydessä pelisääntörikkomuksista ja pyytäneet häntä olemaan edelleen yhteydessä lakkovahteihin, jotta asiat tulisivat kuntoon. H on lisäksi kertonut myös vartijan keskustelleen lakkoilijoiden asuntoauton sijoittamisesta C:n kanssa, minkä jälkeen asuntoauto oli siirretty pois tontilta. Luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiehen tehtävänä on muun ohella valvoa työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista, osallistua paikallisten erimielisyyksien selvittämiseen ja pyrkiä edistämään työnantajan ja työntekijöiden välisiä suhteita. Työtuomioistuin katsoo, että edellä kerrottu C:n toiminta lakkopaikalla on sellaista, joka voi sisältyä mainittuihin luottamusmiehen tehtäviin.

Edelleen asiassa on selvitetty, että C oli osallistunut kesken päivän Teams-palaveriin, mistä hänelle on maksettu ansionmenetyskorvaus. C on kertonut ohjeistaneensa muita kuin lakkokohteiden työntekijöitä menemään töihin ja vastanneensa vuosilomaa ja tuntitarkasteluita koskeviin kysymyksiin. Todisteina vedotut kuvakaappaukset tai muukaan esitetty todistelu ei osoita, että C olisi koskenut lakkovarusteisiin, puhunut lakosta kaupan asiakkaille tai työhön tuleville työntekijöille tai muutoin toiminut lakkovahdeille ominaiseen tapaan. C:n ei ole näytetty ilmoittaneen tai sopineen olevansa lakossa 9.2.2023. Hänellä on ollut edustettavanaan huomattava määrä toimipaikkoja ja työntekijöitä, jotka eivät ole olleet lakon piirissä. Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että C ei ole ollut lakossa 9.2.2023. Näin ollen hänellä on oikeus ansionmenetyskorvaukseen tältä päivältä työaikansa ajalta. Ansionmenetyskorvauksen määrä on riidaton. Z:n Osuuskauppaa koskevat vahvistusvaatimus ja suoritusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Hyvityssakot

Osuuskauppa Y

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että Osuuskauppa Y ei ole menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Näin ollen myös sitä vastaan esitetty työehtosopimuksen tieten rikkomista koskeva hyvityssakkovaatimus on hylättävä.

Osuuskauppa X, Osuuskauppa Z ja Kaupan liitto ry

Työehtosopimuslain 7 §:n mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja työntekijä, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan hyvityssakko. Lain 8 §:n 2 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, mikäli selvän ja riidattoman työehtosopimusmääräyksen väärää soveltamista ei olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon. Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin (424/1986) mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että Osuuskauppa X ja Osuuskauppa Z ovat menetelleet luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta ansionmenetyskorvauksen pääluottamusmiehelle.

Asiassa on ollut kysymys sisällöltään sinänsä riidattomien työehtosopimusmääräysten soveltamisesta. Epäselvyyttä on kuitenkin ollut siitä, mitä tehtäviä kanteessa tarkoitetut pääluottamusmiehet tosiasiassa ovat suorittaneet lakon aikana. Asianosaiset ovat esittäneet relevanttia todistelua oman kantansa tueksi. Työtuomioistuin on ratkaissut asian yhden pääluottamusmiehen osalta päinvastoin kuin kahden muun osalta. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kysymys on ollut kaikilta osin näytöllisesti niin epäselvistä tilanteista, että työnantajien ei voida katsoa tieten rikkoneen työehtosopimusmääräyksiä eikä Kaupan liitto ry:n voida katsoa rikkoneen asiassa valvontavelvollisuuttaan. Hyvityssakkojen maksamista koskevat vaatimukset on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuin on edellä pitänyt asiaa näytöllisesti niin epäselvänä, että se on hylännyt kantajan esittämät hyvityssakkovaatimukset. Asian epäselvyyden vuoksi työtuomioistuin katsoo, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, ja määrää ne pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

1. vahvistaa, että Osuuskauppa X on menetellyt kaupan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta rahapalkan A:lle ajalta 9.–10.2.2023,
2. velvoittaa Osuuskauppa X:n maksamaan A:lle rahapalkkaa ajalta 9.–10.2.2023 yhteensä 202,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.3.2023 lukien,
3. vahvistaa, että Osuuskauppa Z on menetellyt kaupan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta rahapalkan C:lle päivämäärältä 9.2.2023, ja
4. velvoittaa Osuuskauppa Z:n maksamaan C:lle rahapalkkaa ajalta 9.2.2023 yhteensä 83,91 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.3.2023 lukien.

Muut vaatimukset hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Mika Lallo, Kristel Nybondas, Sanna Rantala ja Samuli Hiilesniemi jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.