TT 2026:29

Helsingin kaupunki ei ollut maksanut sosiaali-, ter­veys- ja pelastustoimialalla 1.2. ja 1.6.2025 voimaan tulleiden paikallisten järjestelyerien pe­rusteella tarkistettuja palkkoja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjojen mukaisessa aikataulussa. Kaupunki tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa työ- ja virkaehtosopimusmääräysten rikkomisesta. (Ks. TT 2026:30)

Asia

Palkkaus

Kantaja

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

Vastaaja  

Helsingin kaupunki

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 9.10.2025

Asianosaisten suostumuksella asia on käsitelty kirjallisessa menettelyssä.

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Julkisen alan unioni JAU ry:n välillä ajalla 1.5.2022–30.4.2025 voimassa olleen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

11 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan kalenteriviikon alusta lukien. Korotuksen vaikutus maksetaan kalenteriviikon alusta lukien, mikäli korotusajankohta on kalenteriviikon ensimmäinen päivä.

Jaksotyössä työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan työaikajakson alusta lukien. Korotuksen vaikutus työaikakorvauksiin maksetaan työaikajakson alusta lukien, mikäli työaikajaksossa on enemmän sopimusmuutosten perusteella korotettuja kalenteripäiviä.

—

Edellä mainittujen sopimusosapuolten välillä ajalla 1.5.2025–29.2.2028 voimassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

12 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

1. Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa tarkistusten voimaantulosta. Jos suurilla työnantajilla ei voida noudattaa edellä mainittua ajankohtia, maksetaan tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.
2. Takautuvat korotusmäärät maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta ja suurilla työnantajilla neljän kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.

Tarkistettu palkka, palkkio tai lisä on maksettu ajallaan, kun korotus maksetaan viranhaltijan/työntekijän normaalina palkanmaksupäivänä.

[–]

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten (SOTE-sopimus) 2022–2025 ja 2025–2028 allekirjoituspöytäkirjoissa on ollut määräykset siitä, milloin tarkistetut palkat tulee maksaa viranhaltijoille ja työntekijöille. Näiden määräysten mukaan Helsingin kaupungin, joka on pöytäkirjoissa tarkoitettu suuri työnantaja, on tullut maksaa 1.2.2025 voimaan tulleen 2,5 prosentin suuruisen paikallisen järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat vuonna 2025 huhtikuussa tai viimeistään toukokuussa ja taannehtivat korotusmäärät toukokuussa tai viimeistään kesäkuussa. Edelleen määräysten mukaan Helsingin kaupungin on tullut maksaa 1.6.2025 voimaan tulleen 0,8 prosentin suuruisen paikallisen järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat vuonna 2025 elokuussa tai viimeistään syyskuussa ja taannehtivat korotusmäärät syyskuussa tai viimeistään lokakuussa. Asiassa on riidatonta, että Helsingin kaupunki ei ole maksanut sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla (sotepe) tarkistettuja palkkoja edellä mainituissa aikatauluissa. Näitä palkkoja koskevat työ- ja virkaehtosopimusmääräykset ovat olleet selviä ja riidattomia.

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry (Sote ry) on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Helsingin kaupunki on rikkonut tarkistettujen palkkojen maksamista koskevia määräyksiä. Lisäksi Sote ry on vaatinut, että Helsingin kaupunki tuomitaan hyvityssakkoon työ- ja virkaehtosopimusten tieten rikkomisen johdosta. Helsingin kaupunki on myöntänyt vahvistusvaatimukset, mutta katsonut, että sitä ei tule tuomita hyvityssakkoon.

KANNE

Vaatimukset

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että
   • Helsingin kaupunki on rikkonut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus) 2022–2025 allekirjoituspöytäkirjan 11 §:n selvää ja riidatonta määräystä, koska se ei ole maksanut 1.2.2025 voimaan tullutta 2,5 prosentin paikallista järjestelyerää viimeistään allekirjoituspöytäkirjan 11 §:ssä sovitussa aikataulussa,
   • Helsingin kaupunki on rikkonut SOTE-sopimuksen 2025–2028 allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n selvää ja riidatonta määräystä, koska se ei ole maksanut 1.6.2025 voimaan tullutta 0,8 prosentin paikallista järjestelyerää viimeistään allekirjoituspöytäkirjan 12 §:ssä sovitussa aikataulussa,
2. tuomitsee Helsingin kaupungin maksamaan hyvityssakkoa työ- ja virkaehtosopimusmääräysten tieten rikkomisesta ja
3. velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 3.960 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Helsingin kaupunki oli jättänyt maksamatta sovitussa aikataulussa SOTE-sopimuksen palkkojen yhteensovittamisen, palkkauksen kehittämisen ja palkkausjärjestelmien käyttöönotosta sovitun virka- ja työehtosopimuksen paikallisen erän 2,5 prosenttia, joka oli tullut voimaan 1.2.2025 ja jonka siirtämisestä käytettäväksi 1.2.2025 oli sovittu erillisellä virka- ja työehtosopimuksella 5.9.2024.

Helsingin kaupunki oli myös jättänyt maksamatta sovitussa aikataulussa kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevan kehittämisohjelman 2023–2027 mukaisen paikallisen 0,8 prosentin suuruisen järjestelyerän, joka oli tullut voimaan 1.6.2025.

Helsingin kaupunki oli ilmoittanut 22.5.2025 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan järjestelyerää 1.2.2025 koskevissa neuvotteluissa, että maksuajankohta varmistuu myöhemmin, mutta se siirtyy alkusyksyyn. Luottamusedustajille oli kerrottu 30.9.2025, että paikallisen järjestelyerän 1.2.2025 pitäisi olla maksussa lokakuun palkanmaksun yhteydessä suurimmalta osin, mutta jatkoselvitykseen jäisi vielä 233 työsuhdetta, jotka eivät olisi mukana lokakuun maksussa. Paikallisen järjestelyerän osalta oli ilmoitettu 1.6.2025, että oli ”toive/pyrkimys saada maksuun marraskuussa”.

Helsingin kaupunki oli tiennyt rikkovansa tai ainakin sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa allekirjoituspöytäkirjojen määräyksiä tarkistettujen palkkojen maksamisesta. Järjestelyerien maksuaikataulua koskevat määräykset olivat selviä ja riidattomia. Jatkuva maksuaikataulun laiminlyönti osoitti välinpitämättömyyttä työ- ja virkaehtosopimuksen asettamia velvoitteita kohtaan. Oikea-aikainen palkanmaksu oli työnantajan tärkein velvoite.

Asiassa ei ollut erityisiä syitä jättää hyvityssakko tuomitsematta. Hyvityssakon määrässä oli otettava huomioon Helsingin kaupungin tahallinen piittaamattomuus tai vähintäänkin törkeä huolimattomuus maksuaikataulun noudattamisessa, laiminlyönnin kohdentuminen suureen työntekijäjoukkoon ja se, että Helsingin kaupunki oli Suomen suurin työnantaja. Kyseessä oli ollut laajaa työntekijäjoukkoa koskeva, toistuva virheellinen menettely.

VASTAUS

Vastaus kanteeseen

Helsingin kaupunki on

1. myöntänyt vahvistusvaatimukset,
2. vaatinut, että vaatimus hyvityssakon määräämisestä työ- ja virkaehtosopimusmääräysten tieten rikkomisesta hylätään ja
3. myöntänyt oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteen mutta kiistänyt kantajan vaatimuksen määrältään 3.000 euroa ylittäviltä osin.

Perusteet

Maksujen viivästymiseen vaikuttaneet seikat

Yleistä

Helsingin kaupungilla oli SOTE-sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä yhteensä noin 13.000–14.000. Tehtäviä oli sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla (sotepe), kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sekä palvelukeskusliikelaitoksessa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä palvelukeskusliikelaitoksen työntekijöiden osalta järjestelyerät oli maksettu sovitussa aikataulussa.

Etenkin sotepe-toimialalla suuret tehtävämäärät sekä erien jakamista ohjeistavien Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n (KT) yleiskirjeiden myöhäiset julkaisuaikataulut juuri loma-aikojen kynnyksellä olivat tehneet järjestelyeräneuvotteluista haastavia (Yleiskirje 20/2024, 18.12.2024, erä 1.2.2025; Yleiskirje 16/2025, 13.6.2025, erä 1.6.2025). Myös järjestelyerien lähekkäisyys oli lisännyt vaikeuksia.

Järjestelyerä 1.2.2025

SOTE-sopimuksen 1.2.2024 toteutuneen palkkahinnoittelu-uudistuksen jälkeen sotepe-toimialalla oli useita tehtäviä, joiden sijoittuminen uusiin hinnoittelutunnuksiin oli tarkasteltava uudelleen. Henkilöstöjärjestöt olivat jättäneet työnantajalle myös muutospyyntöjä. Tähän liittyvä selvitys-, tarkastus- ja muutostyö oli hidasta, koska selvityksiä jouduttiin tekemään myös osittain toimialan palvelujen kesken ja yhteisen näkemyksen muodostaminen vei aikaa.

SOTE-sopimukseen kuului sotepe-toimialalla yhteensä 227 eri nimikettä. Oli varmistuttava, että hinnoittelutunnukset näissä nimikkeissä oli oikein määritelty. Sotepe-toimialalla SOTE-sopimukseen kuului noin 12.500 työntekijää. Suuri määrä nimikkeitä ja työntekijöitä vaikutti siihen, että tarkistustyö oli hidasta. Tämä työ oli manuaalisesti tehtävää ja käsitti varsin usein henkilöiden tehtävien selvittämistä substanssitoiminnasta. Muuttuneet tiedot oli saatava palkanmaksujärjestelmään ennen järjestelyeräkorotusten toteuttamista.

Kaupunki korotti palkkakehitysohjelmallaan tiettyjen SOTE-sopimukseen kuuluvien tehtävien palkkoja 1.1.2025 lukien. Koska palkkakehitysohjelman korotukset astuivat voimaan 1.1.2025 ja järjestelyeräkorotukset 1.2.2025, oli järjestelmäteknisten syiden takia palkkakehitysohjelman korotukset saatava järjestelmään ja palkkapohjaan ennen 1.2.2025 tulevia korotuksia. Koska palkkakehitysohjelman mukaiset korotukset jouduttiin toteuttamaan takautuvasti, korotusten toteuttaminen oli järjestelmäteknisten syiden vuoksi erittäin hidasta ja vaati erikoisosaamista, jonka resurssi oli rajallinen.

Kaupungin palkanmaksujärjestelmässä kukin palvelussuhde muodosti oman työsuhdekokonaisuuden, jolla oli oma työsuhdetunnus. Kun järjestelmään tehtiin korotuksia palkkaan, muutokset oli tehtävä jokaiseen työsuhdetunnukseen erikseen. Yhdellä työntekijällä voi olla useita eri työsuhdetunnuksia, johtuen esimerkiksi useista määräaikaisista palvelussuhteista.

Edellä mainittu viivytti merkittävästi korotusten tekemistä. Lisäksi työtä vaikeutti ja hidasti se, että palkkaperusteille oli ajettu 1.4.2025 voimaan tullut prosentuaalinen kertakorvaus (0,4 prosenttia). Tämä johti siihen, että palkkakehitysohjelman korotuksia jouduttiin tarkastamaan manuaalisesti.

Neuvottelut järjestelyerästä 1.2.2025 päättyivät 22.5.2025, mutta käytännössä niihin liittyviä korotuslistoja päästiin laatimaan vasta kun edellä mainitut palkkakehitysohjelman korotukset oli viety palkkaperusteille heinäkuussa. Koska korotukset jouduttiin toteuttamaan takautuvasti, korotusten toteuttaminen oli erittäin hidasta ja vaati erikoisosaamista.

Sotepe-toimialalla jouduttiin tarkistamaan manuaalisesti 8.000 eri palvelusuhteen tiedot eli hinnoittelutunnus, oikea tehtäväkohtainen palkka ja henkilölle kuuluva korotus. Mittava manuaalinen tarkistus oli perusteltua palkkavirheiden ehkäisemiseksi. Yleisesti voidaan todeta, että järjestelyerän korotusten toteuttaminen oli poikkeuksellisen vaikea toteutettava mittavan korotuskokonaisuuden vuoksi. Korotukset koskivat 15.250 työntekijää ja 20.399 työsuhdetunnusta. Muutoksia tehtiin yhteensä 33.238 kappaletta.

Järjestelyerä 1.6.2025

Toimialatasoisiin järjestelyerää koskeviin neuvotteluihin päästiin vuosilomien aiheuttaman tauon jälkeen, ennalta kesäkuussa varatussa aikataulussa. Toimialatason neuvottelut käytiin 25.8. sekä 8. ja 9.9.2025.

Korotuslistojen laatiminen alkoi heti neuvottelujen päätyttyä syyskuussa, mutta tilanne oli sama kuin korotuksissa 1.2.2025. Korotukset jouduttiin toteuttamaan takautuvasti. Korotusten toteuttaminen oli edellä kerrotuista järjestelmäteknisistä syistä erittäin hidasta ja vaati erikoisosaamista.

Kaupungin toimet asiassa

Kaupunki työnantajana oli ponnistellut kaikin käytettävissä olevin keinoin, jotta järjestelyeräkorotukset 1.2.2025 ja 1.6.2025 olisi saatu maksuun oikea-aikaisesti. Korotusten toteuttamista sotepe-toimialalla vaikeuttivat kuitenkin merkittävällä tavalla palkanmaksujärjestelmään liittyvät ominaisuudet, jotka eivät tue suuren työntekijämassan korotusten tekemistä takautuvasti. Lisäksi kaikki alkuvuoden 2025 palkankorotukset muodostivat kokonaisuuden, joka teki järjestelyerän 1.2.2025 oikea-aikaisen maksatuksen erityisen haastavaksi.

Sotepe-toimialan työntekijöitä koskevat SOTE-sopimuksen järjestelyerän 1.2.2025 korotukset maksettiin 98,86 prosentille korotuksensaajista lokakuun palkanmaksun yhteydessä. Tarkistettavaksi jääneet 233 palvelussuhdetta muodostivat 1,14 prosenttia korotuksensaajista, ja näille lopuille työntekijöille korotukset maksettiin marraskuun palkanmaksun yhteydessä. Tarkistettavat tiedot olivat sellaisia, että ne ilman tarkistusta todennäköisesti olisivat aiheuttaneet palkkavirheen. Sotepe-toimialan työntekijöitä koskevat järjestelyerän 1.6.2025 korotukset maksettiin marraskuun palkanmaksun yhteydessä. Viivästyksistä maksettiin viivästyskorot.

Kaupunki oli avoimesti ja aktiivisesti kertonut järjestöjen edustajille, mitkä tekijät vaikeuttivat ja viivästyttivät korotusten toteutusta ja maksatusta.

Hyvityssakko

Työehtosopimuksen määräysten tieten rikkominen

Helsingin kaupunki ei ollut tieten rikkonut SOTE-sopimuksen määräyksiä. Tapahtumainkulku ja kaupungin toimet huomioiden ei ollut perusteita pitää kaupungin menettelyä välinpitämättömänä tai törkeän huolimattomana, saati tahallisen piittaamattomana, jotka kuvasivat korkeaa syyllisyyden astetta. Kaupungin menettelyyn ei liittynyt tahallisuutta. Oli selvää, että oikea-aikainen ja oikeasisältöinen palkanmaksu oli työnantajan keskeinen velvollisuus. Kaupunki oli pyrkinyt huolellisesti, aktiivisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin toteuttamaan määräykset oikeasisältöisesti. Hyvityssakon määräämiselle ei näin ollen ollut perusteita.

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa oikeudellisen prosessin tarkoitus oli pakottaa osapuoli toimimaan oikein sanktioimalla rikkomus. Kyse ei kuitenkaan ollut siitä, ettei järjestelyerän maksamisen viivästymistä olisi tunnistettu tai ettei maksamista olisi jo pyritty jouduttamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Mahdollisella sakolla ei olisi määräysten noudattamista tehostavaa vaikutusta.

Kyse oli työntekijäkohtaisesti kohtuullisen pienten palkanosien maksujen viivästyksistä, jolloin arvioitu haitta viivästyksestä oli vastaavasti rajoitetumpi. Viivästymiset sovitusta maksuaikataulusta olivat olleet 1.6.2025 järjestelyerien osalta lyhytkestoisia.

Hyvityssakon määrä

Mahdollisen hyvityssakon määrää arvioitaessa oli otettava huomioon kaupungin menettely ja asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan. Kaupunki oli pyrkinyt kaikin käytettävissä olevin keinoin resurssiensa rajoissa järjestelyerien maksuun oikea-aikaisesti. Korotusten maksun viivästyminen oli toisaalta varmistanut palkanmaksun virheettömyyttä muilta osin. Kaupunki oli siis pyrkinyt toimimaan niin kutsutun pienimmän haitan periaatteen mukaisesti.

Lisäksi järjestelyerän 1.2.2025 yhteydessä oli ollut kysymys useamman palkankorotuserän muodostamasta kokonaisuudesta, joka oli tehnyt maksatuksesta erityisen haastavaa, varsinkin kun kyse oli suuresta määrästä työntekijöitä ja ajallisesti läheisistä järjestelyeristä. Huomionarvoista oli, että SOTE-sopimuksissakin oli huomioitu suurten työnantajien lähtökohtaisesti haastavampi asema sopimalla pidemmästä maksuaikataulusta.  Osaltaan neuvotteluita ja korotusten maksua oli hidastanut ohjaavien yleiskirjeiden myöhäinen julkaisuaikataulu.

Kaupungin menettelystä ei ollut aiheutunut taloudellista menetystä Sote ry:lle.

Oikeudenkäyntikulut

Kantajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus tuli hylätä 3.000 euroa ylittäviltä osin. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain esitöiden mukaan oikeudenkäyntikulujen kokonaan tai työtuomioistuimen tavanomaista korvauskäytäntöä suurempi korvaaminen voitaisiin määrätä hävinneen asianosaisen maksettavaksi asioissa, joiden ajaminen on vaatinut tavallista enemmän työtä tai aiheuttanut poikkeuksellisia kustannuksia (HE 190/1993 vp s. 9). Käsillä olevassa asiassa kanteen ajaminen oli vaatinut tavanomaista vähäisemmän työmäärän, eikä se ollut aiheuttanut poikkeuksellisia kustannuksia. Kanne oli myönnetty, eikä asiassa ollut ollut tarpeen tehdä erityisiä asianajotoimia.

TODISTELU

Ei nimettyä todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vahvistusvaatimukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus) 2022–2025 allekirjoituspöytäkirjan 11 §:ssä ja SOTE-sopimuksen 2025–2028 allekirjoituspöytäkirjan 12 §:ssä on ollut määräykset siitä, milloin tarkistetut palkat tulee maksaa viranhaltijoille ja työntekijöille. Määräysten nojalla Helsingin kaupungin olisi tullut maksaa 1.2.2025 voimaan tulleen 2,5 prosentin suuruisen paikallisen järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat viimeistään toukokuussa ja taannehtivat korotusmäärät viimeistään kesäkuussa 2025 sekä 1.6.2025 voimaan tulleen 0,8 prosentin suuruisen paikallisen järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat viimeistään syyskuussa ja taannehtivat korotusmäärät viimeistään lokakuussa 2025.

Asiassa on riidatonta, että Helsingin kaupunki ei ole maksanut sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla edellä mainittujen paikallisten järjestelyerien perusteella tarkistettuja palkkoja määräysten mukaisessa aikataulussa. Helsingin kaupunki on myöntänyt vahvistusvaatimukset oikeiksi. Vahvistusvaatimukset on hyväksyttävä myöntämisen perusteella.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan hyvityssakko. Lain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.

Kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 20 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuin voi tuomita virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä, maksamaan hyvityssakon. Lain 21 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon vahingon ja syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Kuten edellä on todettu, asia koskee sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan (sotepe-toimiala) paikallisia järjestelyeriä. Helsingin kaupungin lausuman mukaan kyseisellä toimialalla 1.2.2025 voimaan tulleen paikallisen järjestelyerän mukaiset korotukset on maksettu 98,86 prosentille korotukseen oikeutetuista korotusvuoden lokakuussa ja lopuille marraskuussa. Paikallisen järjestelyerän 1.6.2025 mukaiset korotukset taas on maksettu korotusvuoden marraskuussa. Työtuomioistuin toteaa, että allekirjoituspöytäkirjojen määräysten perusteella ensiksi mainitut korotukset olisi tullut maksaa touko- tai kesäkuussa ja viimeksi mainitut syys- tai lokakuussa.

Helsingin kaupunki on katsonut, että sitä ei tule tuomita hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisen johdosta, sillä sen menettely ei ole ollut välinpitämätöntä, törkeän huolimatonta tai tahallisen piittaamatonta. Kaupunki on sen sijaan pyrkinyt huolellisesti, aktiivisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin toteuttamaan määräykset oikeasisältöisesti. Kaupungin mukaan vuonna 2024 toteutunut palkkahinnoittelu-uudistus ja palkkakehitysohjelman mukainen palkkojen korotus 1.1.2025 ovat edellyttäneet toimia ennen kuin järjestelyerää 1.2.2025 koskevia korotuksia on voitu toteuttaa. Lisäksi järjestelyerien 1.2.2025 ja 1.6.2025 toteuttamisen aikatauluihin ovat vaikuttaneet sotepe-toimialan suuri tehtävämäärä, järjestelmätekniset syyt, vaadittava manuaalinen työ sekä erien jakamista ohjeistavien Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yleiskirjeiden myöhäiset julkaisuajankohdat. Korotusten maksun viivästymisellä on myös varmistettu palkanmaksun virheettömyyttä. Viivästyksistä on maksettu viivästyskorot.

Työtuomioistuin on edellä vahvistanut, että Helsingin kaupunki ei ole maksanut sotepe-toimialalla paikallisten järjestelyerien 1.2. ja 1.6.2025 johdosta tarkistettuja palkkoja SOTE-sopimusten allekirjoituspöytäkirjojen määräysten mukaisissa aikatauluissa. Kysymyksessä olevat työ- ja virkaehtosopimusten määräykset ovat olleet selviä ja riidattomia.

Työtuomioistuin toteaa, että työnantajan päävelvoite työntekijään nähden on palkan maksaminen. Palkan maksamisella oikea-aikaisesti ja oikeamääräisesti on suuri merkitys palkansaajalle. Allekirjoituspöytäkirjan määräyksissä suuret työnantajat, kuten Helsingin kaupunki, on huomioitu siten, että niillä on ollut kuukausi enemmän aikaa tarkistettujen palkkojen maksamiseen kuin muilla työnantajilla. Helsingin kaupunki on esittänyt lukuisia syitä, joiden johdosta erityisesti paikallisen järjestelyerän 1.2.2025 maksaminen oikea-aikaisesti ei ole onnistunut.

Työtuomioistuimelle on syntynyt käsitys, että järjestelyerien maksamisen ajankohta on ollut poikkeuksellisen haastava. Järjestelyeräkorotuksia on ollut tehtävänä suuri määrä. Niiden huolellisella ja siten hitaammalla käsittelyllä on myös pyritty siihen, että korotukset menisivät maksuun oikein. Tämän voidaan katsoa alentavan kaupungin menettelyn moitittavuutta. Asiassa on merkitystä myös sillä, että maksujen viivästykset ovat tarkoittaneet kunkin työntekijän osalta pientä osaa palkasta. Toisaalta asiassa on otettava huomioon se Sote ry:n vetoama seikka, että korotusten maksun viivästyminen on koskenut laajaa palkansaajajoukkoa. Viivästyksiä ei siten voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisinä. Kaupungin toimimismahdollisuuksia ja menettelyä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että Helsingin kaupungin on perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiä. Asiassa ei ole esitetty erityisiä syitä, joiden johdosta hyvityssakko voitaisiin jättää tuomitsematta. Työtuomioistuin harkitsee oikeudenmukaiseksi hyvityssakon määräksi 2.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Lain 38 §:n mukaan mikäli tässä laissa ei muuta säädetä, noudatetaan asioiden käsittelyssä soveltuvin osin mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännön mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian hävitessään Helsingin kaupunki on edellä lausutun pääsäännön nojalla velvollinen korvaamaan Sote ry:n oikeudenkäyntikulut. Sote ry:n oikeudenkäyntikulujen määrä on ollut 3.960 euroa. Määrä ei sisällä arvonlisäveroa. Oikeudenkäyntikulut muodostuvat 8 työtuntiin perustuvasta asiamiehen palkkiosta 190 euron tuntiveloituksella ja 2.440 euron oikeudenkäyntimaksusta. Kaupunki on paljoksunut kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 3.000 euroa ylittävältä osin. Työtuomioistuin katsoo, että Sote ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on asian laatuun ja laajuuteen nähden tarpeellisista toimenpiteistä koostuva ja kohtuullinen. Helsingin kaupunki on siten velvoitettava korvaamaan Sote ry:n oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisina.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

1. vahvistaa, että
   • Helsingin kaupunki on rikkonut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirjan 11 §:n selvää ja riidatonta määräystä, koska se ei ole maksanut 1.2.2025 voimaan tullutta 2,5 prosentin paikallista järjestelyerää viimeistään allekirjoituspöytäkirjan 11 §:ssä sovitussa aikataulussa,
   • Helsingin kaupunki on rikkonut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen 2025–2028 allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n selvää ja riidatonta määräystä, koska se ei ole maksanut 1.6.2025 voimaan tullutta 0,8 prosentin paikallista järjestelyerää viimeistään allekirjoituspöytäkirjan 12 §:ssä sovitussa aikataulussa,
2. tuomitsee Helsingin kaupungin maksamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:lle 2.000 euroa hyvityssakkoa työ- ja virkaehtosopimusmääräysten rikkomisesta ja
3. velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 3.960 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Risto Lerssi, Juha Teerimäki, Erkki Mustonen ja Sanna Rantala jäseninä. Esittelijä on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.