TT 2026:12

Työntekijöiden ulosmarssin syynä oli ollut tyytymättömyys työnantajan menettelytapoihin koskien vuorovapaiden antamista, työvuoroluetteloiden tiedoksi antamista ja työntekijöiden kuulemista vuosilomien ajankohdista. Työntekijät olivat lisäksi olleet tyytymättömiä muun muassa esihenkilöiden työnjohtamiseen. Työtuomioistuin katsoi työtaistelutoimenpiteiden kohdistuneen voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, vuorovapaiden antamista ja vuosilomia koskeviin määräyksiin. Työtaistelun ei katsottu kohdistuneen työehtosopimuksen työrauhalausekkeeseen, koska vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lausekkeella on vain tiedottava merkitys.

Ammattiosasto kiisti rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa. Koska kaksi ammattiosaston luottamushenkilöä oli osallistunut työtaisteluun, ammattiosaston katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa asiassa, ja se tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Työrauha

Kantaja

DS Smith Packaging Finland Oy

Vastaaja

Paperiliitto ry

Kuultava

Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

DS Smith Packaging Finland Oy:n Tampereen yksikön 41 työntekijää oli marssinut 11.7.2024 kello 12 kesken työvuoronsa ulos työpaikalta ja jättänyt palaamatta työvuoroonsa. Iltavuoron työntekijät olivat tulleet normaalisti kello 19.00 alkavaan työvuoroonsa. Työtaistelu kesti siten seitsemän tuntia, ja sen vaikutus henkilötyötunteina oli 236 tuntia.

Ulosmarssiin osallistuneiden työntekijöiden työsuhteissa sovelletaan DS Smith Packaging Finland Oy:n ja Paperiliitto ry:n välisen 1.5.2024-30.4.2026 voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä.

Ulosmarssin syynä oli ollut työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan menettelytapoihin koskien vuorovapaiden antamista, työvuoroluetteloiden tiedoksi antamista ja työntekijöiden kuulemista vuosilomien ajankohdista. Lisäksi työntekijät olivat olleet tyytymättömiä esihenkilöiden työnjohtamiseen, polkupyöräedun takaisinperinnän aikatauluun ja siihen, että työnantajan kerran kesässä järjestämä ulkoruokailu oli tarjottu vain kyseisenä päivänä töihin tulleille työntekijöille.

Pääluottamusmies ei ollut itse osallistunut ulosmarssiin. Hän oli ollut ruokatunnilla työpaikan ulkopuolella, kun työntekijät olivat marssineet työpaikalta. Pääluottamushenkilö oli yrittänyt tavoittaa puhelimitse niitä vuoron työntekijöitä, joiden numero hänellä oli, mutta kukaan ei ollut vastannut. Noin kello 14 hän oli tavoittanut tehtaan työntekijän, joka oli kertonut iltavuoron tulevan normaalisti työhön. Tämän tiedon pääluottamushenkilö oli välittänyt heti työnantajan edustajalle.

Mielenilmauksen jälkeisenä päivänä 12.7.2024 järjestetyssä palaverissa työnantajan edustajat ja luottamushenkilöt olivat käyneet tapahtunutta läpi. Palaverissa oli sovittu, että pääluottamushenkilö laatisi viestin, joka jaettaisiin taukotiloihin. Näin tieto tapahtumista saataisiin myös niille työvuoroille, joilla ei ollut minkäänlaista tietoa tapahtuneesta. Laatimassaan viestissä pääluottamushenkilö totesi muun ohella, että ”Toivotaan kuitenkin, että vuoropuhelu jatkuu hyvässä hengessä ja mahdolliset epäkohdat tulevat heti luottamushenkilöiden tietoon.”

Ammattiosaston puheenjohtaja oli vuosilomalla mielenilmauksen aikaan. Kaksi osaston luottamushenkilöä, joista toinen oli samalla varapääluottamushenkilö, oli osallistunut ulosmarssiin.

Mielenilmaukseen osallistuneista työntekijöistä suurin osa kuului Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 ry:hyn. Ammattiosastolla oli tapahtumien aikaan 191 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

DS Smith Packaging Finland Oy on vaatinut, että

– Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 ry tuomitaan maksamaan kantajalle hyvityssakkoa ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

– Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 ry tuomitaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 4.699 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Kohdistuminen työehtosopimukseen ja ammattiosaston vastuu

DS Smith Packaging Finland Oy:n ja Paperiliitto ry:n välisen työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työehtosopimuksen 6 §:n kohdissa 9.3 ja 8.4 on sovittu työnantajan oikeudesta ilmoittaa vuorovapaiden ajankohta, ja 25 §:n kohdassa 1 on sovittu työntekijän vuosilomiin nähden noudatettavan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja kyseessä olevaa työehtosopimusta. Lisäksi 4 §:ssä on määrätty työrauhavelvoitteesta.

Kantaja oli johtanut toimintaa työpaikalla työnjohto-oikeuteensa ja edellä mainittuihin nimenomaisiin työehtosopimuskirjauksiin perustuen.

Kuultava oli rikkonut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuutta ryhtyessään työehtosopimukseen kohdistuvaan työtaistelutoimeen työehtosopimuksen voimassaoloaikana.

Toissijaisesti kuultava oli laiminlyönyt työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimukseen kohdistuvaan työtaistelutoimeen ja laiminlyömällä ryhtyä mihinkään tai ainakaan riittävänä pidettäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Joka tapauksessa kuultavan toimet työrauhan palauttamiseksi eivät olleet olleet riittävän nopeita ja tehokkaita.

Ulosmarssilla oli asiallinen ja ajallinen yhteys työnantajan työnjohto-oikeuden käyttöön, minkä pääluottamushenkilö oli suoraan todennut asiaa koskevassa lausumassaan työnantajalle sekä tiedotteessa kaikille työntekijöille. Pääluottamushenkilö oli myös soittanut tehdaspäällikölle ulosmarssia edeltävänä päivänä pitäen työtaistelutoimea mahdollisena ja käyden läpi työntekijäpuolen vaatimuksia työnantajalle (K1). Täten ulosmarssi oli pantu toimeen vastalauseena työnantajan toimille, ja se oli siten kohdistunut työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä sekä määräyksiin vuorovapaista ilmoittamisesta ja vuosilomasta.

Ammattiosaston vastuu ilmeni siitä, että ammattiosaston pääluottamushenkilö ei ollut ryhtynyt palauttamaan työrauhaa välittömästi, vaan ulosmarssi oli kestänyt seitsemän tuntia. Pääluottamushenkilö oli myös osannut kertoa täsmällisesti, mistä seikoista ulosmarssi johtui. Hän käytti ulosmarssia painostuskeinona kyseessä olleista asioista neuvottelemiseksi työnantajan kanssa. Pääluottamushenkilö näyttää kannustaneen ulosmarssiin osallistuneita lausuessaan kaikille: ”Vain yhdessä voimme vaikuttaa!”

Osaston luottamushenkilöiden olisi paikalla olevina ammattiosaston edustajina tullut pidättäytyä työtaistelutoimiin ryhtymisestä tai ainakin ryhtyä aktiivisiin toimiin työrauhan palauttamiseksi työtaistelun alettua.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon määrää korottavina seikkoina tuli ottaa huomioon aiheutuneen vahingon suuruus, kuultavan aktiivinen rooli työtaistelun toteuttamisessa sekä se, että kuultavan oli katsottava antaneen toiminnallaan työtaistelulle täyden hyväksynnän ja tuen. Laittomasta työtaistelutoimenpiteestä aiheutuneet vahingot olivat määrältään 40.625 euroa.

Kuultavan oli täytynyt olla tietoinen järjestämänsä ja tukemansa työtaistelun laittomuudesta. Kuultava oli toiminut tahallisesti, mikä osoitti vakavaa piittaamattomuutta työehtosopimusmääräyksiä ja lainsäädäntöä kohtaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto ry ja Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään.

Perusteet

Tapahtumatiedot

Työntekijöiden mielenilmauksen taustalla oli ollut useita pitkään työpaikalla ongelmalliseksi ja epätasa-arvoiseksi koettuja menettelytapoja ja käytäntöjä. Kun pääluottamushenkilö oli 10.7.2024 arvioinut, että työrauha tehtaalla saattoi olla uhattuna, hän oli soittanut tehdaspäällikölle kertoen huolestaan asiassa. Puhelussa hän oli kertonut yrittäneensä rauhoitella työntekijöitä tehtaalla ja samalla pyytänyt asiassa apua työnantajan edustajilta työrauhan säilyttämiseksi.

Seuraavana päivänä 11.7.2024 pääluottamushenkilö oli saanut ruokatunnin aikana puhelinsoiton käyttöpäälliköltä, joka oli kysynyt, mitä tehtaalla tapahtui. Puhelun aikaan pääluottamushenkilö oli tehtaan ulkopuolella ruokailemassa, minkä vuoksi hän oli ollut tietämätön tapahtumista. Kun hän oli palannut tehtaalle, kyseisen vuoron työntekijät olivat jo poistuneet työpaikalta.

Työnantaja oli ilmoittanut pääluottamushenkilön viestin, jonka laatimisesta sovittiin palaverissa mielenilmauksen jälkeisenä päivänä, olleen oikein hyvä työntekijöiden suuntaan.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Ammattiosaston puheenjohtaja, joka oli lomalla ulkomailla tapahtumien aikaan, ja tehtaan pääluottamushenkilö eivät olleet olleet tietoisia työntekijöiden mielenilmauksesta etukäteen. Mielenilmausta edeltävinä päivinä pääluottamushenkilö oli toiminut aktiivisesti työrauhan ylläpitämiseksi tehtaalla. Kun ammattiosasto ei ollut ollut järjestämässä mielenilmausta tai edes tietoinen tapahtuneesta mielenilmauksesta, ei ammattiosaston voitu katsoa rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan asiassa.

Kun mielenilmaus oli tosiasiallisesti alkanut siten, että työntekijät olivat jo poistuneet tehtaalta pääluottamushenkilön saapuessa, ei ammattiosaston edustajilla ollut ollut mahdollisuuksia ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin mielenilmauksen estämiseksi. Lisäksi työrauha asiassa oli saatu palautettua nopeasti siten, että seuraava työvuoro oli saapunut normaalisti työhön. Oikeuskäytännössä (esimerkiksi TT 2009:113) on tällaisessa tilanteessa katsottu jääneen näyttämättä, että ammattiosasto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Käsillä olevassa asiassa ei siten voitu katsoa, että ammattiosasto olisi edes laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Riidatonta asiassa on, että kaksi työosaston luottamusmiestä oli poistunut työvuorostaan kolme tuntia ennen työvuoronsa päättymistä 11.7.2024.

Hyvityssakon määrä

Mikäli työtuomioistuin katsoisi kuultavan rikkoneen työrauhavelvoitettaan tai laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa asiassa, tuli hyvityssakon määrää alentavana tekijänä ottaa huomioon ensinnäkin ammattiosaston pieni jäsenmäärä. Ammattiosaston työssäkäyvien jäsenten määrä oli enää noin 130 henkilöä, kun ammattiosastoon kuuluvalla suljetulla Takon kartonkitehtaalla oli työssä enää kaksi henkilöä, joita ei ollut vielä toistaiseksi irtisanottu. Lisäksi tehtaalla työskenteli 10 henkilöä määräaikaisissa työsuhteissa elokuun 2026 loppuun. Muiden työntekijöiden työsuhteet olivat päättyneet joulukuussa 2025.

Kantajan mukaan mielenilmauksesta aiheutui yhteensä 40.625 euron vahinko, joka oli puolet menetetyksi ilmoitetusta liikevaihdosta. Aiheutuneen vahingon arvioimisessa olisi perustellumpaa käyttää yhtiön käyttökatetta eli liikevaihtoa, josta on vähennetty toimintakulut. Julkisista tiedoista ilmenevä kantajan käyttökate vuonna 2024 oli ollut 13,6 prosenttia. Tällä perusteella mielenilmauksesta aiheutunut vahingon määrä olisi pikemminkin noin 10.000 euroa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työnantajan 16.7.2024 laatima kirjallinen muistio, joka sisältää myös pääluottamushenkilön tiedotteen kaikille työntekijöille

2. Kuvakaappaus työnantajan yhteenvedosta työtaisteluun osallistuneista

Vastaajapuolen kirjallinen todiste

1. Pääluottamushenkilön ja työnantajan edustajan välinen sähköpostiketju tapahtuneen mielenilmauksen jälkeen

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

DS Smith Packaging Finland Oy:n Tampereen yksikössä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 11.7.2024 kello 12 ja päättyi samana päivänä kello 19.00. Työtaisteluun osallistui 41 työntekijää, joista kaksi oli ammattiosaston luottamushenkilöitä.

Työtaistelun syynä oli ollut tyytymättömyys työnantajan menettelytapoihin koskien vuorovapaiden antamista, työvuoroluetteloiden tiedoksi antamista ja työntekijöiden kuulemista vuosilomien ajankohdista. Työntekijät olivat lisäksi olleet tyytymättömiä muun muassa esihenkilöiden työnjohtamiseen. Työtuomioistuin katsoo, että työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, vuorovapaiden antamista ja vuosilomia koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteet eivät sitä vastoin ole kohdistuneet työehtosopimuksen 4 §:n työrauhalausekkeeseen. Koska työrauhavelvollisuus perustuu työehtosopimuslakiin, tällaisella lausekkeella on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vain tiedottava merkitys.

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on kiistetty, että ammattiosasto olisi rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Vastaajan ja kuultavan mukaan ulosmarssista oli päätetty työntekijöiden kesken eikä pääluottamusmies ollut siitä tietoinen, koska hän oli ollut työpaikan ulkopuolella työtaistelun alkaessa. Vastauksessa on edelleen vedottu siihen, ettei pääluottamusmies ollut osallistunut työtaisteluun, minkä lisäksi hän oli työtaistelusta tiedon saatuaan pyrkinyt palauttamaan työrauhan soittamalla joillekin työpaikalta poistuneille työntekijöille.

Työtuomioistuin toteaa, että vaikka pääluottamusmies ei ollut paikalla ulosmarssin tapahtuessa eikä hän osallistunut siihen, ulosmarssiin osallistuneiden joukossa oli riidattomasti ollut kaksi osaston luottamushenkilöä, joista toinen oli ollut varapääluottamusmiehen asemassa. Ammattiosasto vastaa lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä, joten ammattiosaston on katsottava rikkoneen työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Työtaistelun aikana voimassa olleen työehtosopimuslain 9 §:n 1 momentin (246/2024) mukaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä on tuomittava maksettavaksi hyvityssakko, jollei työehtosopimuksessa ole toisin määrätty. Hyvityssakon määrä on säännöksen mukaan vähintään 10.000 euroa ja enintään 150.000 euroa.

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.

Ennen 18.5.2024 voimaan tullutta työrauhalainsäädännön uudistusta (laki työehtosopimuslain muuttamisesta, 246/2024) hyvityssakon enimmäismäärä oli 37.400 euroa eikä laissa ollut säädetty hyvityssakon alarajasta. Uudistetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 12/2024 vp) mukaan hyvityssakkojen taso ei ollut riittävä ehkäisemään lainvastaisia työtaisteluita eikä tuomittujen hyvityssakkojen määrän voitu arvioida olevan yleisesti kohtuullisessa suhteessa lainvastaisista työtaisteluista aiheutuviin vahinkoihin. Vähimmäismäärästä säätämisen tarkoituksena oli puolestaan varmistaa, että hyvityssakkojen taso myös tosiasiassa nousisi ehdotettavan enimmäismäärän korotuksen mukaisessa suhteessa, ja sen myötä työehtosopimuslain seuraamusjärjestelmä tehostuisi uuden asteikon puitteissa. (HE 12/2024 vp s. 80; ks. myös TT 2025:23 ja TT 2025:27)

Työtuomioistuin toteaa, että sillä on Suomen perustuslain 22 §:n nojalla velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ammatillinen yhdistymisvapaus on turvattu perustuslain 13 §:ssä sekä useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa. Tästä seuraa muun ohella, että hyvityssakot, joita yhdistyksille voidaan määrätä lainvastaisista työtaistelutoimenpiteistä, eivät saa olla määrältään sellaisia, että ne todennäköisesti johtaisivat yhdistysten hajoamiseen tai uhkaisivat niiden toimintaa ja estäisivät niiden laillista ammattiyhdistystoimintaa. Seuraamukset eivät myöskään saa olla suhteettomia tehtyjen rikkomusten vakavuuteen nähden. (Ks. HE 12/2024 vp s. 34 ja 35 koskien ILO:n valvontaelinten kannanottoja.)

Työtuomioistuin on edellä todennut ammattiosaston vastaavan lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä ja siten rikkoneen työrauhavelvollisuutensa. Työtaistelu on kestänyt seitsemän tuntia, ja siihen on osallistunut 41 työntekijää, joten työtaistelua ei voida pitää pienimuotoisena tai erityisen lyhytkestoisena.

Vastauksessa on vedottu siihen, että pääluottamusmies oli pyrkinyt puhelimitse tavoittamaan työpaikalta poistuneita työntekijöitä palauttaakseen työrauhan. Työtuomioistuin katsoo, ettei tämä anna aihetta alentaa ammattiosastolle tuomittavan hyvityssakon määrää ottaen huomioon, että kaksi ammattiosaston edustajaa oli osallistunut työtaisteluun (TT 2025:23). Myöskään työtaistelun taustalla olleita seikkoja ei voida pitää sellaisina, jotka vähentäisivät yhdistyksen syyllisyyden määrää.

Kantaja on katsonut, että hyvityssakon määrää korottavana seikkana tulee ottaa huomioon aiheutuneen vahingon määrä. Kantajan ilmoituksen mukaan työtaistelusta aiheutuneen taloudellisen vahingon määrä oli ollut noin 40.000 euroa. Vastaaja ja kuultava ovat katsoneet, että summasta tulisi vähentää toiminnan kulut, jolloin vahingon määrä olisi noin 10.000 euroa. Työtuomioistuin toteaa, että aiheutuneen vahingon määrässä on perusteltua ottaa huomioon säästyneet kulut. Työtaistelusta tyypillisesti aiheutuu työnantajalle jonkin verran vahinkoa, eikä aiheutuneen vahingon määrän ole selvitetty olleen sillä tavoin merkittävä, että tuomittavaa hyvityssakkoa olisi sen johdosta syytä korottaa.

Hyvityssakko ei saa olla määrältään niin suuri, että sen määrääminen vaarantaisi yhdistyksen toimintaedellytykset. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon yhdistyksen todellinen taloudellinen kantokyky kokonaisuudessaan, mihin vaikuttaa muun ohella ammattiosaston koko. Ammattiosastossa on ollut tapahtumien aikaan 191 maksavaa jäsentä, mutta vastaajapuolen ilmoituksen mukaan jäsenmäärä on laskenut vuoden 2026 alussa noin 130 henkilöön. Työtuomioistuin pitää aiheellisena arvioida ammattiosaston taloudellista kantokykyä jäsenmäärän osalta lähtökohtaisesti työtaistelun aikaisen tilanteen perusteella, koska se on ollut myös yhdistyksen tiedossa työtaistelun alkaessa ja ennakoimattomat tekijät voivat vaikuttaa jäsenmäärän muuttumiseen työtaistelun jälkeen.

Kaikki esiin tulleet asianhaarat huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 ry:n maksettavaksi tuomittavan hyvityssakon määräksi 13.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 ry on velvollinen korvaamaan DS Smith Packaging Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut. Vastaaja ja kuultava ovat hyväksyneet kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 ry:n maksamaan DS Smith Packaging Finland Oy:lle 13.000 euroa hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 ry velvoitetaan korvaamaan DS Smith Packaging Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.699 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Mika Lallo, Anne Somer, Paula Ilveskivi ja Samuli Hiilesniemi jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.