TT 2024:50

Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen riidanalaisten määräysten sanamuodosta ei ilmennyt, että
paikallista sopimusta koskevan erimielisyyden saattaminen keskusneuvotteluissa käsiteltäväksi
edellyttäisi molempien osapuolten suostumusta. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n katsottiin
rikkoneen pääsopimusta kieltäydyttyään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n vaatimista keskusneuvotteluista, ja se tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaajat

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Kainuun hyvinvointialue

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 7.11.2023

Suullinen valmistelu22.3.2024

Pääkäsittely 15.8.2024

Osatuomio9.10.2024

Pääkäsittely 25.10.2024

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja muiden ohella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välisessä 1.5.2022–30.4.2025 voimassa olevassa kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) on muun ohella seuraavat määräykset:

Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus

I luku Yleiset määräykset

[- -]

3 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolet

1 mom. Keskustaso

Keskustason neuvottelu- ja sopijaosapuolet ovat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä toisaalta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisen alan unioni JAU ry ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry (pääsopijajärjestöt).

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja asianomainen pääsopijajärjestö voivat erikseen sopia, että neuvotteluja käy pääsopijajärjestön alayhdistys. Pääsopijajärjestö allekirjoittaa alayhdistyksensä neuvotteleman virkaehtosopimuksen ja kuukausipalkkaisia koskevan työehtosopimuksen.

2 mom. Paikallistaso

Paikallistason neuvottelu- ja sopijapuolet ovat työnantaja sekä ne pääsopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset, joita asia koskee. Alayhdistyksellä pitää olla epäselvissä tapauksissa pääsopijajärjestön valtuutus paikallisiin sopimusneuvotteluihin ja paikallisen sopimuksen tekemiseen. Asianomaisen työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajat käyvät 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut paikallisneuvottelut.

[- -]

III luku Neuvottelumenettely velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiskysymyksissä

[- -]

8 § Paikallisneuvottelut

Työnantajan ja asianomaisen pääsopijajärjestön tai sen rekisteröidyn alayhdistyksen on käytävä jommankumman osapuolen vaatimuksesta paikallisneuvottelut virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevasta erimielisyydestä.

[- -]

9 § Keskusneuvottelut

1 mom.

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, jotka käydään Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja ao. pääsopijajärjestön kesken.

2 mom.

Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen ao. pääsopijajärjestö voi saattaa virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

10 § Neuvottelujen käyminen ja pöytäkirja

1 mom.

Neuvottelut on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asia on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Neuvottelut on käytävä ilman aiheetonta viivytystä.

Asianomaisen viranomaisen on määrättävä neuvottelun ajankohta ja paikka.

[- -]

IV luku Paikallinen sopiminen ja eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut

12 § Paikallinen sopiminen

1 mom.

Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta. Mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksiä.

4 mom.

Paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin virka- tai työehtosopimuksella, jollei 3 momentista muuta aiheudu.

Soveltamisohje

[- -]

Tarkoituksena on, että paikallista sopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa. Jollei ongelmaa saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, ei ole estettä käsitellä asiaa myös 9–10 §:ssä mainitussa järjestyksessä, vaikka sitä asian luonteen vuoksi pitäisi pyrkiä välttämään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Työtuomioistuin on tässä asiassa 9.10.2024 antamallaan osatuomiolla H55/2024 vahvistanut, että Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Kainuun hyvinvointialue on ollut velvollinen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja JUKO ry:n välillä psykologien palkkausjärjestelmästä solmitun paikallisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella maksamaan A:lle 12 prosentin suuruista palkanlisää 11.8.2014 lukien ja että tämä velvollisuus jatkuu edelleen, ja velvoittanut Kainuun hyvinvointialueen maksamaan A:lle 1.1.2017 lukien erääntyneitä palkkasaatavia yhteensä 19.818,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen.

Asiassa on vielä ratkaisematta kysymys siitä, onko Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT rikkonut kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen 9 ja 10 §:ää ja tuleeko se tuomita hyvityssakkoon.

A:n asiassa käytiin paikallisneuvottelut 23.3.2022. Paikallisneuvottelut jäivät erimielisiksi. JUKO ry pyysi keskusneuvotteluita 23.11.2022. KT kieltäytyi keskusneuvotteluista.

Erimielisyys vallitsee siitä, edellyttääkö pääsopimus keskusneuvottelujen käymistä myös paikallisten sopimusten osalta, jos vain toinen osapuoli tätä vaatii.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT rikkoi kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen pääsopimuksen 9 §:ää ja 10 §:ää

2) tuomitsee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n maksamaan JUKO ry:lle hyvityssakkoa kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen pääsopimuksen 9 §:n ja 10 §:n tieten rikkomisesta ja

3) velvoittaa Kainuun hyvinvointialueen ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yhteisvastuullisesti korvaamaan JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 18.566,38 eurolla korkoineen.

Perusteet

JUKO esitti keskusneuvottelupyynnön 23.11.2022. KT ei vastannut pyyntöön mitään ennen kuin vasta sähköpostilla 22.5.2023. Tällä menettelyllä KT rikkoi pääsopimuksen 10 §:n 1 momenttia neuvottelujen aloittamista koskevan määräajan osalta.

JUKO:n edustajat osallistuivat KT:n kanssa sovittuun Teams-kokoukseen 31.5.2023, jossa KT:n edustajat ilmoittivat JUKO:n neuvottelijoille, että KT ei suostu käymään keskusneuvotteluita paikallisen sopimuksen tulkinnasta. Tällä menettelyllä KT rikkoi pääsopimuksen 9 ja 10 §:ää. Keskusneuvottelut tulee käydä myös paikallisen sopimuksen tulkinnasta.

KT on tieten rikkonut pääsopimuksen määräyksiä ja se on tuomittava hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Kainuun hyvinvointialue ovat vaatineet, että kanne hylätään ja JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.700 eurolla korkoineen.

Perusteet

KT ei ole rikkonut pääsopimuksen määräyksiä kieltäytyessään keskusneuvotteluista. KT:n näkemyksen mukaan keskusneuvottelujen käyminen paikallista työ- ja virkaehtosopimusta koskevassa asiassa sisältää harkintaa, ja keskusneuvottelut tulevat kyseeseen sellaisissa tilanteissa, joissa paikallisella työ- ja virkaehtosopimuksella olisi valtakunnallista merkitystä. Psykologien paikallisella sopimuksella ei sellaista ole, joten asiaa ei ole otettu käsiteltäväksi keskusneuvotteluun. Asian käsitteleminen keskusneuvottelussa edellyttää sekä KT:n että pääsopijajärjestön tahdon.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla on hyvin suuri määrä paikallisia työ- ja virkaehtosopimuksia. KT ei ole paikallisen sopimuksen sopijaosapuoli. Pääsopimusta ei ole tarkoitettu tulkittavaksi niin, että paikallinen työ- ja virkaehtosopimus tulisi keskusneuvotteluun käsiteltäväksi ilman harkintaa. Pääsopimuksen mukaan paikallista sopimusta koskevia mahdollisia soveltamis- ja tulkintaerimielisyyksiä ei ole estettä käsitellä keskusneuvotteluissa, mutta tähän ei ole velvoitetta.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. KT:n julkaisu paikallinen sopiminen kunta-alalla (V1)

Vastaajien kirjallinen todiste

1. Paikallisen sopimisen opas kunta-alalla (K1)

Kantajan henkilötodistelu

1. B, JUKO ry:n toiminnanjohtaja

Vastaajien henkilötodistelu

1. C, KT:n neuvottelujohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Edellä selostetuin tavoin tässä asiassa on ollut kyse Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja JUKO ry:n välillä psykologien palkkausjärjestelmästä solmitun paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tulkinnasta. Asiassa on 23.3.2022 käyty erimielisiksi jääneet paikallisneuvottelut. JUKO ry on 23.11.2022 pyytänyt keskusneuvotteluita, joista Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on 31.5.2023 kieltäytynyt.

Erimielisyys vallitsee siitä, edellyttääkö kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus keskusneuvottelujen käymistä myös paikallisten sopimusten osalta, jos vain toinen osapuoli tätä vaatii.

Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen 8 §:n mukaan työnantajan ja asianomaisen pääsopijajärjestön tai sen rekisteröidyn alayhdistyksen on käytävä jommankumman osapuolen vaatimuksesta paikallisneuvottelut virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevasta erimielisyydestä.

Pääsopimuksen 9 §:n 1 momentin mukaan ellei paikallisneuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, jotka käydään Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja ao. pääsopijajärjestön kesken.

Pääsopimuksen 10 §:n 1 momentin mukaan neuvottelut on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asia on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Neuvottelut on käytävä ilman aiheetonta viivytystä. Asianomaisen viranomaisen on määrättävä neuvottelun ajankohta ja paikka.

Pääsopimuksen 12 §:n 4 momentin soveltamisohjeen mukaan tarkoituksena on, että paikallista sopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa. Jollei ongelmaa saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, ei ole estettä käsitellä asiaa myös 9–10 §:ssä mainitussa järjestyksessä, vaikka sitä asian luonteen vuoksi pitäisi pyrkiä välttämään.

KT:n yksipuolisesti laatimassa paikallisen sopimisen oppaassa (K1, V1) todetaan muun ohella, että jos erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, asiaa voidaan käsitellä myös pääsopimuksen 9–10 §:ssä mainitussa järjestyksessä saattamalla asia käsiteltäväksi KT:n ja asianomaisen pääsopijajärjestön välisissä keskusneuvotteluissa.

Asiassa on KT:n neuvottelujohtaja C:n kertomuksella selvitetty, että KT:n omaksuman tulkinnan mukaan keskusneuvottelut on käytävä velvoittavien työehtosopimusmääräysten osalta, mutta paikallisten sopimusten osalta keskusneuvottelujen käyminen on harkinnanvaraista. C:n mukaan keskusneuvottelujen käymiselle ei sinänsä ole estettä, jos KT ja pääsopijajärjestö yhdessä näin päättävät esimerkiksi valtakunnallisesti merkittävissä asioissa. Toisaalta pääsopijajärjestöllä on asian jäädessä paikallisesti erimieliseksi mahdollisuus saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi ilman keskusneuvotteluja. C on korostanut sitä, että KT voi harkintansa mukaan katsoa perustelluksi kieltäytyä keskusneuvotteluista, koska KT ei ole paikallisten sopimusten osapuoli eikä välttämättä tunne paikallisten sopijaosapuolten tarkoitusta eikä sopimuksen tulkintakäytäntöä.

Asiassa on JUKO ry:n toiminnanjohtaja B:n kertomuksella selvitetty, että JUKO ry:n omaksuman kannan mukaan pääsopimuksen riidanalaisia määräyksiä on tulkittava niiden sanamuodon mukaisesti. Olennaista B:n mukaan on se, että paikallista sopimusta koskevaa erimielisyyttä ei ole estettä viedä keskusneuvotteluun eikä määräyksessä edellytetä tähän molempien osapuolten suostumusta. B on kertonut, että pääsopimuksen riidanalaiset määräykset ovat vuosikymmeniä olleet samansisältöiset eikä niiden tulkintakaan ole muuttunut. B on korostanut sitä, että KT:llä ja pääsopijajärjestöillä on muun ohella velvollisuus huolehtia siitä, että paikalliset sopimukset ovat KVTES:n mukaisia.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen tulkinnassa merkitystä on annettava ennen muuta sopimukseen osallisten yhteiselle tarkoitukselle, ellei se ole pakottavan lainsäädännön vastainen. Siksi sopimuksen sisällöksi pyritään vahvistamaan ensisijaisesti se, joka parhaiten vastaa sopimukseen osallisten tarkoitusta. Tulkinnan lähtökohtana on sopimuksen sanamuoto, jonka merkitys on siinä, että se ilmaisee osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisältöä. Tässä asiassa kunta- ja hyvinvointialan pääsopimukseen osallisten yhteisestä tarkoituksesta ei ole esitetty muuta selvitystä kuin mitä riidanalaisten määräysten sanamuodosta ilmenee.

Edellä selostetuin tavoin pääsopimuksen 12 §:n 4 momentin soveltamisohjeen mukaan jos paikallista sopimusta koskevaa soveltamis- ja tulkintaerimielisyyttä ei saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, ei ole estettä käsitellä asiaa myös 9–10 §:ssä mainitussa järjestyksessä. Mainitun 9 §:n mukaan sopimukseen osallinen voi saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, jotka 10 §:n mukaan on aloitettava kolmen viikon kuluessa kirjallisesta vaatimuksesta ja käytävä ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi viranomaisen on määrättävä neuvottelun ajankohta ja paikka.

Työtuomioistuin katsoo, että riidanalaisten määräysten sanamuoto kokonaisuutena puhuu JUKO ry:n asiassa omaksuman tulkinnan puolesta. Määräysten sanamuodosta ei ilmene, että paikallista sopimusta koskevan erimielisyyden saattaminen keskusneuvotteluissa käsiteltäväksi edellyttäisi molempien osapuolten suostumusta.

Asiaa ei ole arvioitava toisin työtuomioistuimen ratkaisun TT 2020:23 perusteella. Tuomiossa katsottiin, että kantaja ei ollut esittänyt riittävää näyttöä kanteessa esitettyjen paikallisen hälytysrahasopimuksen tulkintaa ja palkkasaatavia koskevien vaatimustensa tueksi, ja siksi myös kantajan esittämät hyvityssakkovaatimukset todettiin perusteettomiksi.

Edellä lausutun perusteella Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n on katsottava rikkoneen tässä asiassa kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen 9 ja 10 §:ää kieltäydyttyään JUKO ry:n vaatimista keskusneuvotteluista. Se on tuomittava hyvityssakkoon.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Kainuun hyvinvointialue ovat asian hävitessään velvolliset korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut.

Kantajan asiamiehen laskun mukaan asian hoitamiseen käytetty tuntimäärä on ollut noin 50 tuntia. Vastaajat ovat paljoksuneet kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 40 tuntia ylittäviltä osin.

Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus työtuomioistuin katsoo, että kantajan asiamiehen laskussa yksilöidyt toimenpiteet ovat olleet tarpeen kantajan edun ja oikeuden valvomiseksi asiassa. Vastaajat ovat sen vuoksi velvolliset korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut vaaditulla määrällä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

– vahvistaa, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT rikkoi kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen 9 §:ää ja 10 §:ää

– tuomitsee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n maksamaan JUKO ry:lle hyvityssakkoa 3.000 euroa kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen 9 §:n ja 10 §:n tieten rikkomisesta ja

– velvoittaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Kainuun hyvinvointialueen yhteisvastuullisesti korvaamaan JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 18.566,38 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Risto Lerssi, Mika Lallo, Sanna Rantala ja Ari Komulainen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.