TT 2026:16

Työehtosopimuksen mukaan työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään palkkaryhmittelyliitteessä tarkemmin määrätyin tavoin. Jos ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työntekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Jos rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella. Tällöin voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös työehtosopimuksen mukaiset kokemuslisät.

Työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteen riidanalaiset palkkaryhmät HAB ja HAC eivät olleet sisältäneet kahdeksan erilaisilla IT-asiantuntijan nimikkeillä työskennelleen henkilön tehtävänimikkeitä. Näyttöä arvioituaan työtuomioistuin katsoi, että henkilöiden tehtävät olivat olleet rinnastettavissa palkkaryhmään HAC. Kokonaispalkan maksaminen kanteessa mainituille henkilöille ei ollut työehtosopimuksen mukaista. Kokemuslisien sisällyttäminen palkkaan oli mahdollista ainoastaan silloin, kun työntekijälle maksettiin kokonaispalkkaa. Koska kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden kanssa ei ollut voitu sopia kokonaispalkasta, työsopimuksessa sovittuun palkkaan ei ollut työehtosopimuksen mukaan voitu myöskään sisällyttää kokemuslisiä.

Työnantaja velvoitettiin suorittamaan kanteessa vaaditut kokemuslisät. Lisäksi työnantaja tuomittiin työehtosopimuksen rikkomisesta ja selvitystilassa oleva työnantajajärjestö valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon. (ks. TT 2021:58 ja TT 2015:10)

Asia

Palkkaus

Kantaja

Ammattiliitto Jyty ry

Vastaajat   

Avaintyönantajat AVAINTA ry, selvitystilassa
X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 30.4.2025 (19/2025) ja 1.10.2025 (40/2025)

Suullinen valmistelu 19.11.2025

Pääkäsittely 17.3.2026

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus (1.5.2022–30.4.2025) ja sen edeltäjän työehtosopimus (PTYTES, vuodesta 2014 lukien AVAINTES) on sisältänyt seuraavat palkkausta koskevat määräykset, jotka ovat olleet samansisältöisiä kuitenkin siten, että ennen sopimusta 2012–2013 määräyksen 13 §:n 4 momentin otsikko on ollut sopimuspalkka.

—

13 § Peruspalkka

1 mom. Palkkaryhmään sijoittaminen

Työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten, kuin palkkaryhmittelyliitteen (liite 1) 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkkaryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava.

Soveltamisohje

Palkkaryhmittelyn ulkopuolisen työntekijän peruspalkka määräytyy kuitenkin tämän pykälän 3 momentin mukaisesti.

—

2 mom. Työntekijän peruspalkan määräytyminen

Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta. Työntekijän peruspalkan tasoon palkkaryhmässä vaikuttavat hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa. Työntekijän henkilökohtainen peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa on arvioitu. Nämä arvioidaan kokonaisarviona.

Soveltamisohje

Palkkaryhmän vähimmäisperuspalkkaan sisältyvät ammatin perustason työtehtävät, perusammattitaito ja suorituksen perustaso. Perustason ylittävät tekijät vaikuttavat työntekijän peruspalkan tasoa korottavasti. Tilapäisiä tai lyhytkestoisia muutoksia ei oteta huomioon arvioissa ja siten henkilökohtaisessa peruspalkassa. Arvioinnissa huomioon otettavien tekijöiden on oltava suhteellisen pysyviä. Tilapäisissä tehtävien tai olosuhteiden muutoksissa käytetään tarvittaessa tämän työehtosopimuksen 20 §:n mukaista määräaikaista palkanlisää tai 16 §:n mukaista palkkaa työnantajan siirtäessä työntekijän enintään 8 viikoksi muuhun työhön.

—

3 mom. Rinnastuspalkkaryhmä ja palkkaryhmittelyn ulkopuoliset

Mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työntekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella.

Soveltamisohje

Rinnastuspalkkaryhmää käytettäessä noudatetaan 2 momentin mukaista arviointimenettelyä työntekijän peruspalkkaa määritettäessä. Myös palkkaryhmittelyn ulkopuolisten työntekijöiden osalta noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta ja soveltuvin osin edellä mainittua arviointimenettelyä.

4 mom. Kokonaispalkka

Työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään 3 momentissa mainittua rinnastuspalkkaryhmää, voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät.

Soveltamisohje

Kokemuslisään oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosilomaoikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan. Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonaispalkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopimuksessa eroteltu.

—

18 § Kokemuslisät

1 mom. Kokemuslisän kertyminen

Työntekijälle maksetaan kokemuslisää 5 ja 10 kokemuslisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta.

Esimerkki 3

Kokemuslisällä korotettu palkka saadaan kertomalla henkilökohtainen peruspalkka luvulla 1.05, kun kyseessä on 1. kokemuslisä ja luvulla 1.10, kun kyseessä on 2. kokemuslisä.

2 mom. Kokemuslisän maksaminen

Kokemuslisä maksetaan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

3 mom. Kokemuslisän hakeminen ja selvitys muun työnantajan palvelusta

Kokemuslisää ei tarvitse hakea. Muun kuin oman työnantajan palvelusta on kuitenkin esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Jos työnantaja pyytää työsopimusta tehtäessä työntekijän toimittavan todistuksen muun työnantajan palvelusta sovittuun kohtuulliseen määräaikaan mennessä eikä työntekijä tätä noudata, maksetaan kokemuslisä vasta siitä lukien, kun selvitys on esitetty. Jos määräaikaa ei ole asetettu ja selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään jälkikäteen, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään 2 vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.

Soveltamisohje

Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan yleensä työtodistusta tai muuta muun työnantajan antamaa kirjallista selvitystä työsuhteen kestosta.

4 mom. Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika

Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on kaikki oman työnantajan palvelu ja muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samalla ammattialalla palvelusta on katsottava aina olevan olennaista hyötyä.

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva työsuhde. Esimerkiksi pelkkä omistussuhde yhtiöön tai sen osakkuus ei riitä eikä toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.

Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Työnantaja ratkaisee tapauskohtaisesti, milloin aiemmasta palvelusta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samankaltaisissa tapauksissa työnantajan tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäiseen käytäntöön.

Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan yhdenkin päivän kestänyt työsuhde. Kokemuslisään oikeuttavat ja sitä vähentävät kalenteripäivät muunnetaan tarvittaessa kuukausiksi käyttämällä jakajana 30 ja vuosiksi käyttämällä jakajana 365.

Työntekijän samana ajankohtana suorittamista kokemuslisään sinänsä oikeuttavista eri palveluksista otetaan ainoastaan yksi työsuhde huomioon palvelusaikaa laskettaessa.

Kuukausipalkkainen osa-aikatyö kerryttää kokemuslisää samoin kuin kokoaikatyö.

Kutsuttaessa työhön tulevalla tai ns. keikkatyötä tekevällä kokemuslisää kerryttävät tosiasialliset työpäivät tai yhdenjaksoiset työrupeamat.

—

76 § Vuosiloman pituuden määräytyminen

—

2 mom. Vuosilomataulukoiden käyttö, KOHTA 2 ja soveltamisohje POISTUU 1.4.2023

Loman pituus määräytyy 3 momentin taulukoiden 1, 2 tai 3 mukaisesti. Käytettävä taulukko valitaan työntekijän kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja nykyisen työsuhteen keston perusteella. Vuosilomapäivien tai lomakorvauksena maksettavien päivien lukumäärä määräytyy taulukon

1) rivin A mukaan, jos vuosiloma pidetään kokonaan lomana ja työntekijä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9) ollut työssä (työnteossa) vähintään 6 päivänä

2) rivin B mukaan, jos loma maksetaan osaksikin lomakorvauksena tai jos työntekijä ei ole lainkaan työssä lomavuoden lomakautena tai työssäolopäiviä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) vähemmän kuin 6. Ei sovelleta 1.4.2023.

—

3 mom. Vuosilomataulukot

Taulukko 1, B-rivi poistuu 1.4.23

Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 1:n mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä

– nykyisen työnantajan palvelua tai hyväksymää kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta

– ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittömästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 6 kuukautta.

Taulukko 2, B-rivi poistuu 1.4.23

1) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan sen lomanmääräytymisvuoden alusta lukien, jonka aikana työntekijän työsuhde tulee kestäneeksi yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden.

—

Taulukko 3, B-rivi poistuu 1.4.23

 Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 3:n mukaan muissa kuin taulukoihin 1–2 kuuluvissa tapauksissa.

—

77 § Vuosilomapäivien kuluminen

1 mom. Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat kaikki vuosiloma-aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei jäljempänä 3 momentista muuta aiheudu. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin.

—

LIITE 1

KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKARYHMITTELY

1 § Palkkaryhmittelyn soveltaminen

Tämän liitteen mukaista palkkaryhmittelyä sovelletaan Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen kuukausipalkkaisen henkilökunnan henkilökohtaista peruspalkkaa määrättäessä, ellei muussa Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

Nimikkeet ja tehtävät

Palkkaryhmä saattaa sisältää useita eri nimikkeitä ja tehtäviä. Kaikkia jäsenyhteisöissä esiintyviä tehtäviä tai nimikkeitä ei kuitenkaan ole palkkaryhmittelyssä.

Tehtävää varten löytyy oikea palkkaryhmä yleensä vertaamalla työntekijän nimikettä ja/tai tehtävää palkkaryhmässä annettuihin kriteereihin, jotka määrittelevät palkkaryhmää. Sama nimike voi esiintyä useammassa kuin yhdessä palkkaryhmässä. Silloin on valittava ryhmä, jonka tasoa työntekijän tehtävät vastaavat.

Palkkaryhmittelyn ulkopuolinen

Mikäli palkkaryhmittelystä ei rinnastuksellakaan löydy soveltuvaa palkkaryhmää, tehtävä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen, ja palkasta sovittaessa käytetään 13 § 2 momentin määräyksiä työntekijän peruspalkan määräytymisestä.

Työehtosopimusta ei sovelleta yhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa asemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa. He ovat palkkaryhmittelyn ulkopuolisia ja heidän palkkauksestaan sovitaan johtajasopimuksella tai työsopimuksella.

Peruspalkan taso

Palkkaryhmittelyssä määrätään vain kunkin palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka (ks. 13 § 1 mom.), jonka mukaista palkkaa työntekijälle on vähintään maksettava perustehtävissä, perusammattitaidolla ja -tuloksilla. Palkkaryhmässä ei ole määritelty ylärajaa. Ryhmittelyssä ylemmän palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka ei ole tarkoitettu minkään palkkaryhmän enimmäispalkaksi, vaan se voidaan ylittää ja työntekijälle maksettavan peruspalkan taso määräytyy palkkausjärjestelmän mukaisen arvion perusteella.

_ _ _

Johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävät

Niiden johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivien työntekijöiden, joihin sovelletaan tätä työehtosopimusta, vähimmäisperuspalkkaus määräytyy jäljempänä olevien palkkaryhmien mukaisesti. Työehtosopimusta ei sovelleta yhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa asemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa. (Ks. LUKU 1, 2 § 1)-kohta).

—

HAB Vähimmäisperuspalkka euroa/kk

1.4.2021        1.5.2022       1.6.2023

2558,42         2609,59 2      2648,73

TEHTÄVÄT Esimies-, asiantuntija- ja suunnittelutehtävät.

NIMIKKEITÄ atk-suunnittelija, ict-suunnittelija, suunnittelija, sovellusasiantuntija, koulutussihteeri, käyttöpäällikkö, laatupäällikkö, talouspäällikkö, taloussihteeri, informaatikko

PÄTEVYYS Tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa korkeakoulututkintoa

HAC Vähimmäisperuspalkka euroa/kk

1.4.2021        1.5.2022       1.6.2023

2167,87         2213,87        2247,08

TEHTÄVÄT Tietohallinta- ja informaatioalan erityistehtävät.

NIMIKKEITÄ informaatikko, kiinteistösihteeri, kirjastonhoitaja, projektisihteeri, projektityöntekijä, it-tukihenkilö, järjestelmäasiantuntija

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

X Oy on lähes 400 kuntaorganisaation ja hyvinvointialueen omistama inhouse-yhtiö, joka tarjoaa ICT-palveluita sekä digi- ja ICT-ratkaisuja omistaja-asiakkailleen. Yhtiön nimi oli 17.6.2024 saakka Y Oy.

Yhtiössä on syntynyt erimielisyyttä erilaisilla IT-asiantuntijan nimikkeillä työskennelleiden A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n palkkauksesta. Yhtiö on maksanut heille heidän kanssaan tekemiinsä työsopimuksiin vedoten työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentissa tarkoitettua kokonaispalkkaa, joka yhtiön mukaan on pitänyt sisällään työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät. Ammattiliitto Jyty ry (Jyty ry) on katsonut, että kyseiset henkilöt olisi sen sijaan tullut sijoittaa työehtosopimuksen liitteen 1 mukaisiin palkkaluokkiin tai ainakin rinnastaa niihin ja että heille olisi tullut maksaa kokemuslisät.

A, joka on koulutukseltaan datanomi, on työskennellyt yhtiössä 1.10.2012 lukien. Hän on toiminut yhtiössä seuraavilla ammattinimikkeillä:

− Asiantuntija, infrapalvelut (1.10.2012-30.4.2016)
− IT-asiantuntija (1.5.2016-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, laitepalvelut (1.11.2021-31.7.2023)
− IT-asiantuntija, tietoturva (1.8.2023-)

A:lla oli yhtiöön töihin tullessaan kokemusta muun työnantajan palvelusta, josta oli olennaista hyötyä hänen tehtävässään X Oy:ssä. Työkokemusta oli kertynyt 1.12.2009 mennessä viisi vuotta, joten mahdollinen kokemuslisä olisi tullut maksaa hänelle 5 prosentin suuruisena työsuhteen alusta lukien ja 10 prosentin suuruisena 1.12.2014 lukien.

B on koulutukseltaan tradenomi, tietojenkäsittely. Hän on siirtynyt yhtiön palvelukseen liikkeen luovutuksella 1.1.2014. Hänen työsopimuksensa on irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla 1.4.2025, ja hänen irtisanomisaikansa on päättynyt 1.10.2025. B on toiminut yhtiössä seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (1.1.2014-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, käyttötuki (1.11.2021-31.7.2023)
− IT-asiantuntija, etätuki (1.8.2023-1.10.2025)

B:llä oli yhtiöön töihin tullessaan kokemusta muun työnantajan palvelusta, josta oli olennaista hyötyä hänen tehtävässään X Oy:ssä siten, että kun siihen lisätään X Oy:n palvelus, viisi vuotta tuli täyteen 15.6.2016. Mahdollinen kokemuslisä olisi tullut maksaa B:lle 1.7.2016 lukien 5 prosentin suuruisena ja 1.7.2021 lukien 10 prosentin suuruisena.

C, joka on koulutukseltaan tradenomi, on työskennellyt yhtiössä 1.1.2014 lukien. C:n työsuhde on päättynyt 9.9.2023. Hän on toiminut yhtiössä seuraavilla nimikkeillä:

− IT-asiantuntija (1.1.2014-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, käyttövaltuushallinta (1.11.2021-9.9.2023)

D on koulutukseltaan tradenomi. Hän on työskennellyt yhtiössä 1.6.2015 lukien seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (1.6.2015-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, laitepalvelut (1.11.2021-31.7.2023)
− IT-asiantuntija, etätuki (1.8.2023-)

D:llä oli yhtiöön töihin tullessaan kokemusta muun työnantajan palvelusta, josta oli olennaista hyötyä hänen tehtävässään X Oy:ssä siten, että kun siihen lisätään X Oy:n palvelus, viisi vuotta tuli täyteen 4.2.2016. Mahdollinen kokemuslisä olisi tullut maksaa D:lle viiden prosentin suuruisena 1.3.2016 lukien ja 10 prosentin suuruisena 1.3.2021 lukien.

E, joka on koulutukseltaan datanomi, on työskennellyt yhtiössä 16.3.2020 lukien. Hän on toiminut yhtiössä seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (16.3.2020-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, lähituki (1.11.2021-)

E:llä oli yhtiöön töihin tullessa kokemusta muun työnantajan palvelusta, josta oli olennaista hyötyä hänen tehtävässään X Oy:ssä siten, että kun siihen lisätään X Oy:n palvelus, viisi vuotta tuli täyteen kesäkuussa 2023. Mahdollinen kokemuslisä olisi tullut maksaa E:lle 1.7.2023 lukien 5 prosentin suuruisena.

F on koulutukseltaan datanomi ja ICT-asentaja. Hän on työskennellyt yhtiössä 30.9.2019 lukien seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (30.9.2019-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, käyttötuki (1.11.2021-)

F:llä oli yhtiöön töihin tullessaan kokemusta muun työnantajan palvelusta, josta oli olennaista hyötyä hänen tehtävässään X Oy:ssä siten, että kun siihen lisätään X Oy:n palvelus, viisi vuotta tuli täyteen 28.1.2020. Mahdollinen kokemuslisä olisi tullut maksaa F:lle viiden prosentin suuruisena 1.2.2020 lukien.

G, joka on koulutukseltaan tradenomi, on työskennellyt yhtiössä 1.1.2014 lukien. G:n työsopimus on irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla 1.4.2025, ja hänen irtisanomisaikansa on päättynyt 30.9.2025. Hän on toiminut yhtiössä seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (1.1.2014-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, lähituki (1.11.2021-30.9.2023)
− IT-asiantuntija, laitepalvelut (1.10.2023-30.9.2025)

G:llä oli yhtiöön töihin tullessaan kokemusta muun työnantajan palvelusta, josta oli olennaista hyötyä hänen tehtävässään X Oy:ssä siten, että mahdollinen kokemuslisä olisi tullut maksaa G:lle viiden prosentin suuruisena työsuhteen alusta lukien ja 10 prosentin suuruisena 1.10.2018 lukien.

H on koulutukseltaan ICT-asentaja (tieto- ja tietoliikennealan perustutkinto). Hän on työskennellyt yhtiössä 5.7.2021-23.8.2024 välisen ajan seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (5.7.2021-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, lähituki (1.11.2021-23.8.2024)

Edellä mainitut tehtävänkuvat X Oy:ssä ovat olleet seuraavat:

− IT-asiantuntija: ”IT-asiantuntija vastaa asiakasjärjestelmien tuesta, ylläpidosta ja kehittämisestä infra- ja tukipalveluissa, tukien myös sovelluspalveluiden eri osaamisalueita. IT-asiantuntija voi toimia myös mm. toiminnanohjauksen, digitalisoinnin sekä toimialakohtaisten ratkaisujen projektitehtävissä.”

− IT-asiantuntija, laitepalvelut: ”IT-asiantuntija ylläpitää asiakkaan laitteita ja ohjelmistoja ja korjaa laitteiden ja ohjelmistojen haastavia vikoja, joita käyttötuki ei ehdi tai osaa ratkaista olemassa olevilla ohjeilla. Lisäksi IT-asiantuntijat asentavat ja päivittävät ohjelmistoja ja määrittelevät ohjelmistoille asiakaskohtaiset asetukset.”

− IT-asiantuntija, tietoturva: ”IT-asiantuntija, tietoturva vastaa virustorjuntatuotteista ja niiden ylläpidosta ja asiakkaalle tuotettavasta virustorjuntapalvelusta.”

− IT-asiantuntija, käyttötuki: ”Käyttötuen IT-asiantuntija ratkoo puhelimitse ja palvelupyyntöjärjestelmään saapuvia työpyyntöjä työasemiin ja järjestelmiin liittyvissä ongelmissa.”

− IT-asiantuntija, etätuki: ”Etätuen IT-asiantuntija on toisen tason tuki, joka ylläpitää asiakkaan laitteita asentaen/päivittäen laitteille ohjelmistoja ja asiakaskohtaisia asetuksia. IT-asiantuntija selvittelee ja ratkaisee asiakkaan päätelaitteiden, niihin liitettyjen oheislaitteiden ja ohjelmistojen teknisiä vikatilanteita, joita käyttötuki ei ehdi tai pysty ratkaisemaan olemassa olevilla ohjeilla.”

− IT-asiantuntija, lähituki: ”Lähituen IT-asiantuntija toimittaa asiakkaille koneita ja laitteita ja auttaa niiden asentamisessa ja käyttöönotossa paikan päällä sekä ratkoo työasemiin liittyviä ongelmia.”

− IT-asiantuntija, käyttövaltuushallinta: ”IT-asiantuntija, käyttövaltuushallinta tekee, muokkaa ja poistaa X Oy:n ja sen asiakkaiden käyttäjätunnuksia ja oikeuksia erilaisiin järjestelmiin.”

A:n tehtävänimikkeen ”asiantuntija, infrapalvelut” tarkka tehtävänkuvaus ei ole enää tiedossa.

A:n, B:n ja C:n osalta on käyty paikallisneuvottelut 15.4.2021 ja 5.1.2022 sekä keskusneuvottelut 1, 7. ja 15.12.2022 sekä 17.2.2023.

D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n osalta on käyty paikallisneuvottelut 15.4.2025. Jyty ry pyysi heidän osaltaan keskusneuvotteluita kesällä 2025. AVAINTA ry ilmoitti 30.7.2025, ettei se käy keskusneuvotteluita asiassa. AVAINTA ry:n toiminta on päättynyt 1.1.2025.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Jyty ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että
2. a) työehtosopimuksen 13 §:n 1 momentin nojalla A, B, C, D, E, F, G ja H olisi tullut sijoittaa palkkaryhmään HAB tai toissijaisesti palkkaryhmään HAC,

tai toissijaisesti, että

1. b) työehtosopimuksen 13 §:n 3 momentin nojalla A, B, C, D, E, F, G ja H olisi tullut rinnastaa palkkaryhmään HAB tai toissijaisesti palkkaryhmään HAC,
2. vahvistaa työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin oikeaksi tulkinnaksi, ettei X Oy ole voinut sanotun määräyksen nojalla maksaa A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle ja H:lle kokonaispalkkaa,
3. vahvistaa, että X Oy oli työehtosopimuksen perusteella velvollinen maksamaan
4. a) A:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää työsuhteen alusta alkaen 5 prosentin suuruisena ja 1.12.2014 lukien 10 prosentin suuruisena,
5. b) B:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 15.6.2016 lukien 5 prosentin suuruisena ja 15.6.2021 lukien 10 prosentin suuruisena,
6. c) C:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 1.8.2017 lukien 5 prosentin suuruisena ja 1.8.2022 lukien 10 prosentin suuruisena,
7. d) D:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää työsuhteen alusta alkaen 5 prosentin suuruisena ja 4.2.2021 lukien 10 prosentin suuruisena,
8. e) E:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 1.7.2023 alkaen 5 prosentin suuruisena,
9. f) F:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää työsuhteen alusta alkaen 5 prosentin suuruisena,
10. g) G:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää työsuhteen alusta alkaen 5 prosentin suuruisena ja 14.9.2018 lukien 10 prosentin suuruisena ja
11. h) H:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 5.4.2022 alkaen 5 prosentin suuruisena,
12. velvoittaa X Oy:n maksamaan
13. a) A:lle työehtosopimukseen perustuvaa palkkasaatavaa ajalta 1.5.2016–31.12.2024 yhteensä 42.279,49 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna erikseen kullekin haasteessa yksilöidylle saatavaerälle,
14. b) B:lle työehtosopimukseen perustuvaa palkkasaatavaa ajalta 1.7.2016–31.12.2024 yhteensä 37.959,01 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna erikseen kullekin haasteessa yksilöidylle saatavaerälle,
15. c) C:lle työehtosopimukseen perustuvaa palkkasaatavaa ajalta 1.8.2017–9.9.2023 yhteensä 17.552,23 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna erikseen kullekin haasteessa yksilöidylle saatavaerälle,
16. d) D:lle työehtosopimukseen perustuvaa palkkasaatavaa ajalta 1.5.2016–31.12.2024 yhteensä 21.712,25 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna erikseen kullekin haasteessa yksilöidylle saatavaerälle,

1. e) E:lle työehtosopimukseen perustuvaa palkkasaatavaa ajalta 1.6.2023–31.12.2024 yhteensä 5.632,03 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna erikseen kullekin haasteessa yksilöidylle saatavaerälle,
2. f) F:lle työehtosopimukseen perustuvaa palkkasaatavaa ajalta 1.2.2020–31.12.2024 yhteensä 12.348,76 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna erikseen kullekin haasteessa yksilöidylle saatavaerälle,
3. g) G:lle työehtosopimukseen perustuvaa palkkasaatavaa ajalta 1.5.2016–31.12.2024 yhteensä 25.091,57 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna erikseen kullekin haasteessa yksilöidylle saatavaerälle ja
4. h) H:lle työehtosopimukseen perustuvaa palkkasaatavaa ajalta 1.5.2022–23.8.2024 yhteensä 6.721,65 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna erikseen kullekin haasteessa yksilöidylle saatavaerälle,
5. tuomitsee X Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
6. tuomitsee Avaintyönantajat AVAINTA ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja
7. velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 31.504,84 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Arvioinnin lähtökohdat

AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES) 13 §:n 1 momentin mukaan työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten kuin palkkaryhmittelyliitteen 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkkaryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava. Tämä osoittaa, että palkkaryhmään sijoittaminen on selkeä lähtökohta.

Työehtosopimuksen 13 §:n 3 momentin mukaan mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työntekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Toissijaisesti on siis tarkasteleva, voidaanko työntekijä rinnastaa tehtävien ja koulutuksen puolesta johonkin palkkaryhmään.

Edelleen 13 §:n 3 momentista ilmenee, että vain siinä tapauksessa, ettei rinnastusnimikettäkään ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen, ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella.

Työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaan vain sellaisen työntekijän, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään 3 momentissa mainittua rinnastuspalkkaryhmää, kanssa voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät.

Palkkaryhmät HAB ja HAC sisältävät muun muassa nimikkeet atk-suunnittelija, ict-suunnittelija, suunnittelija, sovellusasiantuntija, informaatikko, it-tukihenkilö ja järjestelmäasiantuntija. Nämä ovat jo nimikkeidensä puolesta samoja töitä kuin kanteessa mainittujen työntekijöiden tehtävät. Työntekijät olisi tullut sijoittaa ensisijaisesti palkkaryhmään HAB tai toissijaisesti palkkaryhmään HAC. Ainakin HAB- ja HAC-palkkaryhmissä kuvatut tehtävät ovat sellaisia, joihin datanomin ja tietojenkäsittelyn tradenomin koulutuksella tyypillisesti sijoitutaan. Siten työntekijät olisi tullut joka tapauksessa vähintäänkin rinnastaa ensisijaisesti palkkaryhmään HAB tai toissijaisesti palkkaryhmään HAC. Näin ollen työnantaja ei ole voinut sopia työntekijöiden kanssa kokonaispalkasta, joka sisältää myös työehtosopimuksen mukaiset kokemuslisät. Tällainen sopimusmääräys on mitätön tai pätemätön. Joka tapauksessa näin ei ole myöskään sovittu yhdenkään kanteessa mainitun henkilön kanssa.

Toisin kuin vastaaja katsoo, se, että henkilölle maksettu kokonaispalkka on matemaattisesti ylittänyt työehtosopimuksen 13 §:ssä tarkoitetun vähimmäisperuspalkan määrän lisättynä kokemusvuosilisän määrällä, ei vielä osoita, että kokemuslisien olisi sovittu sisältyvän kokonaispalkkaan. Asiassa tulee huomioida 13 §:n 2 momentti, josta ilmenee, että työntekijän peruspalkan tasoon palkkaryhmässä vaikuttavat hänen työtehtäviensä vaativuus sekä hänen ammattitaitonsa ja työsuorituksensa. Työntekijän henkilökohtainen peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle edellä mainitut tekijät on arvioitu.

Työnantajan kannan hyväksyminen asiassa tarkoittaisi sitä, että käytännössä mitkään IT-puolen tehtävät eivät kuuluisi palkkaryhmittelyn piiriin, mikä ei vastaa työehtosopimuksen palkkamääräysten tarkoitusta eikä ryhmittelyn sanamuotoa.

Työntekijöiden palkat eivät ole vastanneet palkkaryhmän HAB mukaista palkkaa pois lukien A:n palkka. Ensisijaisesti A:lle vaaditaan kokemuslisät ja lomarahat laskettavaksi hänelle sovitusta palkasta ja muille työntekijöille HAB-ryhmän mukaisesta palkasta.

Kun työntekijöiden kanssa ei ole voitu pätevästi sopia tai ei ole sovittu kokonaispalkasta, ei työsopimuksessa sovittuun palkkaan ole voitu pätevästi sisällyttää kokemuslisää. Siten kokemuslisät ja lomarahat tulee laskea toissijaisesti joka tapauksessa työsopimukseen kirjatusta palkasta, jos työntekijää ei katsota voitavan sijoittaa tai rinnastaa HAB-ryhmään. Jos palkka ei ole vastannut edes HAC-ryhmän mukaista palkkaa, vaaditaan vähintään HAC:n mukainen palkka.

A

Suoritusvaatimus koskee toukokuun 2016 palkkaa ja sen jälkeen erääntynyttä palkkaa. Saatavien vanhentuminen on katkaistu 15.4.2021 alkaneissa paikallisneuvotteluissa. Laskelmasta ilmenee kussakin kuussa maksettu palkka huomioiden kaikki palkanerät, joihin kokemuslisä vaikuttaa, ja sen jälkeen palkka, joka olisi pitänyt maksaa, kun tätä maksettua palkkaa olisi korotettu 10 prosentilla. Suoritusvaatimuksena vaaditaan erotusta korkoineen kustakin palkanmaksupäivästä lukien.

A:n kanssa 1.10.2012 alkaen sovittu palkka on ylittänyt HAB:n ja HAC:n mukaisen vähimmäispalkan. Kokemuslisä ja lomaraha vaaditaan maksettavaksi sovitusta palkasta.

B

Työnantaja maksoi B:lle palkkaa, joka alitti euromääräisesti sekä ryhmän HAC että ryhmän HAB palkan.

Suoritusvaatimus koskee heinäkuun 2017 palkkaa ja sen jälkeen erääntynyttä palkkaa. Saatavien vanhentuminen on katkaistu 15.4.2021 alkaneissa paikallisneuvotteluissa. Laskelmasta ilmenee maksettu palkka, palkkaryhmän HAB mukainen kulloinkin voimassa ollut vähimmäispalkka ja palkka, joka olisi pitänyt maksaa, kun tätä vähimmäispalkkaa olisi korotettu oikealla kokemuslisällä. Suoritusvaatimuksena vaaditaan erotusta korkoineen kustakin palkanmaksupäivästä lukien.

B:n kanssa 1.1.2014 alkaen sovittu palkka 2.083,19 euroa on ylittänyt HAC:n mukaisen palkan, mutta ei ole vastannut HAC:n mukaista palkkaa korotettuna 5 tai 10 prosentilla. Palkka ei ole vastannut HAB:n mukaista palkkaa. Kokemuslisä ja lomaraha vaaditaan maksettavaksi HAB:n mukaisesta palkasta ja toissijaisesti sovitusta palkasta.

C

Työnantaja maksoi C:lle palkkaa, joka alitti euromääräisesti sekä ryhmän HAC että ryhmän HAB vähimmäispalkan.

C:llä oli töihin tullessaan kokemusta muun työnantajan palvelusta, josta on olennaista hyötyä hänen tehtävässään X Oy:ssä siten, että kun siihen lisätään X Oy:n palvelus, viisi vuotta tuli täyteen 1.8.2017. C:lle olisi tullut maksaa prosentin suuruinen kokemuslisä 1.8.2017 lukien ja 10 prosentin suuruinen lisä 1.8.2022 lukien.

Suoritusvaatimus koskee elokuun 2017 palkkaa ja sen jälkeen erääntynyttä palkkaa. Saatavien vanhentuminen on katkaistu 15.4.2021 alkaneissa paikallisneuvotteluissa. Laskelmasta ilmenee maksettu palkka, palkkaryhmän HAB mukainen kulloinkin voimassa ollut vähimmäispalkka ja palkka, joka olisi pitänyt maksaa, kun tätä vähimmäispalkkaa olisi korotettu oikealla kokemuslisällä. Suoritusvaatimuksena vaaditaan erotusta korkoineen kustakin palkanmaksupäivästä lukien.

C:n kanssa 2.2.2015 sovittu palkka 2.200 euroa on ylittänyt HAC:n mukaisen palkan, mutta ei ole vastannut HAC:n mukaista palkkaa korotettuna 10 prosentilla. Kokemuslisä ja lomaraha vaaditaan maksettavaksi HAB:n mukaisesta palkasta ja toissijaisesti sovitusta palkasta.

D

Suoritusvaatimus koskee toukokuun 2016 palkkaa ja sen jälkeen erääntynyttä palkkaa. Saatavien vanhentuminen on katkaistu 15.4.2021 alkaneissa paikallisneuvotteluissa. Laskelmasta ilmenee kussakin kuussa maksettu palkka huomioiden kaikki palkanerät, joihin kokemuslisä vaikuttaa. Suoritusvaatimuksena vaaditaan erotusta korkoineen kustakin palkanmaksupäivästä lukien.

D:n kanssa 1.6.2025 alkaen sovittu palkka 2.103,88 euroa on ylittänyt HAC-ryhmän mukaisen palkan, mutta ei ole vastannut HAC:n mukaista palkkaa korotettuna 5 tai 10 prosentilla. Kokemuslisä ja lomaraha vaaditaan maksettavaksi HAB:n mukaisesta palkasta ja toissijaisesti sovitusta palkasta.

E

Työnantaja maksoi E:lle palkkaa, joka alitti euromääräisesti sekä ryhmän HAC että ryhmän HAB palkan.

Suoritusvaatimus koskee kesäkuun 2023 palkkaa ja sen jälkeen erääntynyttä palkkaa. Laskelmasta ilmenee maksettu palkka, palkkaryhmän HAB mukainen kulloinkin voimassa ollut vähimmäispalkka ja palkka, joka olisi pitänyt maksaa, kun tätä vähimmäispalkkaa olisi korotettu oikealla kokemuslisällä. Suoritusvaatimuksena vaaditaan erotusta korkoineen kustakin palkanmaksupäivästä lukien.

E:n viimeisimmässä työsopimuksessa 1.9.2021 alkaen sovittu palkka 2.215,40 euroa on ylittänyt HAC-ryhmän mukaisen palkan, mutta ei ole vastannut HAC:n mukaista palkkaa korotettuna 5 tai 10 prosentilla. Kokemuslisä ja lomaraha vaaditaan maksettavaksi HAB:n mukaisesta palkasta ja toissijaisesti sovitusta palkasta.

F

Työnantaja maksoi F:lle palkkaa, joka alitti euromääräisesti sekä ryhmän HAC että ryhmän HAB palkan.

Suoritusvaatimus koskee helmikuun 2020 palkkaa ja sen jälkeen erääntynyttä palkkaa. Saatavien vanhentuminen on katkaistu 15.4.2021 alkaneissa paikallisneuvotteluissa. Laskelmasta ilmenee maksettu palkka, palkkaryhmän HAB mukainen kulloinkin voimassa ollut vähimmäispalkka ja palkka, joka olisi pitänyt maksaa, kun tätä vähimmäispalkkaa olisi korotettu oikealla kokemuslisällä. Suoritusvaatimuksena vaaditaan erotusta korkoineen kustakin palkanmaksupäivästä lukien.

F:n kanssa 30.9.2019 alkaen sovittu palkka 2.400 euroa on ylittänyt HAC-ryhmän mukaisen palkan korotettuna 5 ja 10 prosentilla. Kokemuslisä ja lomaraha vaaditaan maksettavaksi HAB:n mukaisesta palkasta ja toissijaisesti sovitusta palkasta.

G

Suoritusvaatimus koskee toukokuun 2016 palkkaa ja sen jälkeen erääntynyttä palkkaa. Saatavien vanhentuminen on katkaistu 15.4.2021 alkaneissa paikallisneuvotteluissa. Laskelmasta ilmenee kussakin kuussa maksettu palkka huomioiden kaikki palkanerät, joihin kokemuslisä vaikuttaa. Suoritusvaatimuksena vaaditaan erotusta korkoineen kustakin palkanmaksupäivästä lukien.

G:n kanssa 1.1.2024 alkaen sovittu palkka 2.309,78 euroa on ylittänyt HAC-ryhmän mukaisen palkan korotettuna 5 ja 10 prosentilla. Kokemuslisä ja lomaraha vaaditaan maksettavaksi HAB:n mukaisesta palkasta ja toissijaisesti sovitusta palkasta.

H

Työnantaja maksoi H:lle palkkaa, joka alitti euromääräisesti sekä ryhmän HAC että ryhmän HAB palkan.

H:lla oli töihin tullessaan kokemusta muun työnantajan palvelusta, josta oli olennaista hyötyä hänen tehtävässään X Oy:ssä siten, että kun siihen lisätään X Oy:n palvelus, viisi vuotta tuli täyteen 5.4.2022. H:lle olisi tullut maksaa viiden prosentin suuruinen kokemuslisä 5.4.2022 lukien.

Suoritusvaatimus koskee toukokuun 2022 palkkaa ja sen jälkeen erääntynyttä palkkaa. Saatavien vanhentuminen on katkaistu 15.4.2021 alkaneissa paikallisneuvotteluissa. Laskelmasta ilmenee maksettu palkka, palkkaryhmän HAB mukainen kulloinkin voimassa ollut vähimmäispalkka ja palkka, joka olisi pitänyt maksaa, kun tätä vähimmäispalkkaa olisi korotettu oikealla kokemuslisällä. Suoritusvaatimuksena vaaditaan erotusta korkoineen kustakin palkanmaksupäivästä lukien.

H:n kanssa 5.7.2021 alkaen sovittu palkka 2.400 euroa on ylittänyt HAC-ryhmän mukaisen palkan korotettuna 5 ja 10 prosentilla. Kokemuslisä ja lomaraha vaaditaan maksettavaksi HAB:n mukaisesta palkasta ja toissijaisesti sovitusta palkasta.

Laskelmien laatiminen

A:n, B:n ja C:n laskelmissa on joiltain osin jouduttu arvioimaan puuttuvan palkan määrä sellaiselta kuukaudelta, jolta on maksettu palkkaa epäsäännöllinen määrä, ja samoin sellaisilta kuukausilta, joihin osuu kesäloman palkka tai lomaraha.

Väitetty saatavien vanhentuminen

D:n ja G:n osalta vanhentuminen on katkaistu paikallisneuvotteluissa 15.4.2021 ja 5.1.2022 sekä keskusneuvotteluissa 1, 7. ja 15.12.2022 sekä 17.2.2023 ja viimeistään 16.8.2024 päivätyllä kirjeellä.

Hyvityssakkovaatimukset

X Oy:n on pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, kun se ei sijoittanut tai rinnastanut A:ta, B:tä, C:tä, D:tä, E:tä, F:ää, G:tä ja H:ta mihinkään palkkaryhmään, ja se on siten tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen rikkomisesta.

AVAINTA ry on tullut tietämään työnantajan menettelyn virheellisyydestä viimeistään keskusneuvotteluissa. Sen olisi tullut korjata väärä työehtosopimuksen soveltaminen nopeasti. AVAINTA ry on sen sijaan asettunut tukemaan työnantajan virheellistä menettelyä.

AVAINTYÖNTEKIJÄT AVAINTA RY:N VASTAUS

Vaatimukset

Avaintyönantajat AVAINTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin hylkää kanteen siihen kohdistetuilta osin ja velvoittaa Ammattiliitto Jyty ry:n korvaamaan AVAINTA ry:lle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 17.180,95 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

AVAINTA ry:n ylimääräinen kokous on 12.11.2024 päättänyt yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen selvitystilan on päätetty alkavan 1.1.2025. Purkautumispäätöksen jälkeen yhdistyksen taloudellista toimintaa saadaan jatkaa vain siinä määrin kuin tarkoituksenmukainen selvittely sitä vaatii. Selvitysmies ei siten voi ottaa kantaa työehtosopimuksen tulkintaan tai siihen, mikä kyseisen työehtosopimuskohdan tarkoitus on ollut.

Työehtosopimuksen määräykset eivät ole olleet selviä ja riidattomia, eikä määräysten soveltamisesta ole ollut työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielistä kantaa. Epäselvässä tilanteessa AVAINTA ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. AVAINTA ry:hyn kohdistuva hyvityssakkovaatimus tulee siten hylätä kokonaisuudessaan.

Mikäli työtuomioistuin katsoo AVAINTA ry:n rikkoneen valvontavelvollisuutensa, AVAINTA ry:n selvitystila muodostaa kuitenkin työehtosopimuslain 10 §:n mukaisen erityisen syyn, jonka takia hyvityssakko tulee jättää kokonaan tuomitsematta. Hyvityssakon tarkoitus painostuskeinona ei toteudu, eikä sillä ole hyvityssakon tarkoituksen mukaista tehostusvaikutusta sopimuksen noudattamiseen vastaisuudessa, koska AVAINTA ry:n toiminta on jo päättynyt ja yhdistys purkautuu selvitystilan päätyttyä.

Joka tapauksessa hyvityssakon määrää alentavana tekijänä tulee huomioida AVAINTA ry:n syyllisyyden vähäisyys, sillä kyseessä on epäselvä tulkintatilanne. Edelleen alentavana tekijänä tulee huomioida, että väitettyä rikkomusta ei voida katsoa tahalliseksi tai törkeäksi ja sen laajuus rajoittuu kanteissa esitetysti vain kahdeksaan työntekijään.

Kanteen tullessa hylätyksi kokonaan tai vaatimuskohdan 6 osalta kantaja tulee velvoittaa korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n pääsäännön mukaisesti. Mikäli vaatimuskohta 6 hyväksytään, asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisten tulee pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

AVAINTA ry on haastettu osaksi koko asian käsittelyä, vaikka asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella AVAINTA ry:hyn kohdistettu vaatimuskohta 6 koskee tosiasiallisesti vain pientä osaa asian käsittelystä. Tämä tulee joka tapauksessa huomioida harkittaessa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta eli AVAINTA ry voidaan velvoittaa korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja korkeintaan vain hyvin pieneltä osin. Kustannukset, jotka liittyvät ainoastaan jotakin asianosaista koskevaan asian osaan, hänen on korvattava yksin. Huomioiden AVAINTA ry:n vähäinen rooli koko oikeudenkäynnissä yhteisvastuullinen korvausvastuu kaikista kantajan oikeudenkäyntikuluista muodostuisi AVAINTA ry:n kannalta kohtuuttomaksi.

X OY:N VASTAUS

Vaatimukset

X Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Jyty ry velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 18.681,62 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Arvioinnin lähtökohdat

Kanteessa mainittujen henkilöiden ammattinimikkeet ja tehtävien sisältö poikkeavat selvästi niistä ammattinimikkeistä ja tehtävistä, joita on nimettynä työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteen palkkaryhmissä HAB tai HAC. Palkkaryhmittelyliitteen HAB-taulukon tehtävänimikkeet edellyttävät yleensä soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Kysymyksessä olevien henkilöiden kulloinkin voimassa olleita ammattinimikkeitä ei ole koko kanneaikana löytynyt palkkaryhmistä HAB ja HAC. He eivät siten ole olleet sijoitettavissa työehtosopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaisesti mihinkään palkkaryhmään työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteen 1 §:ssä määritellyin tavoin. Heidän ammattinimikkeensä tai tehtävänsä eivät ole olleet myöskään rinnastettavissa työehtosopimuksen 13 §:n 3 momentin mukaisesti näihin työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteen ammattinimikkeisiin tai tehtäviin.

Edellä mainituilla perusteilla yhtiö on voinut työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaisesti maksaa kanteessa mainituille henkilöille kokonaispalkkaa, joka on pitänyt sisällään 18 §:n mukaiset kokemuslisät. Tästä on myös tehty nimenomaiset, yhteisesti sovitut kirjaukset työsopimuksiin. Työtuomioistuin on aikaisemmissa AVAINTES:ia koskevissa ratkaisuissaan katsonut, että tällainen työntekijän ja työnantajan välinen sopimus kokonaispalkasta on mahdollista tehdä työsopimusosapuolten kesken. Tällainen kokonaispalkkasopimus on voitu tehdä yhtiön näkemyksen mukaan kanteessa mainittujen henkilöiden kanssa siinäkin tilanteessa, että kanteessa mainitut henkilöt olisivat olleet sijoitettavissa tai rinnastettavissa HAB/HAC palkkaryhmittelyn mukaisiin tehtävänimikkeisiin.

Yhtiö on maksanut kanteessa mainituille henkilöille heidän työsuhteensa ajalta kaikki heille kuuluvat palkat ja palkan osat, joten yhtiö ei ole työehtosopimuksen 18 §:n perusteella velvollinen maksamaan heille heidän vaatimiaan kokemuslisiä. Toisin sanoen yhtiö on jo kertaalleen maksanut työsopimuksissa sovitun mukaisesti kaikille kanteessa mainituille henkilöille heidän nyt toiseen kertaan vaatimansa kokemuslisät. Joka tapauksessa kanteessa mainituille henkilöille maksettu kokonaispalkka on ylittänyt sen vähimmäispalkan määrän, joka heille olisi tullut maksaa, jos heidät olisi tullut rinnastaa palkkaryhmiin HAB ja HAC ja sen lisäksi olisi maksettu vielä työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät. Kanteessa mainituille henkilöille ei siten ole muodostunut minkäänlaista oikeudenmenetystä tai vahinkoa tältäkään osin.

Kanteessa mainittujen henkilöiden työkokemukset on otettu huomioon myös lomaoikeuteen liittyvissä asioissa. Kaikkien näiden henkilöiden vuosiloman kesto on määrittynyt työehtosopimuksen 76 §:n mukaisesti siten, että työkokemuskertymä on otettu huomioon vuosiloman pituudessa.

Kanteessa tarkoitettujen henkilöiden tehtävänimikkeet yhtiössä ovat olleet niin kutsuttuja entry level -tehtäviä eli ykköstason asiantuntijarooleja, joiden osaamis- ja kouluttautumisvaatimukset sekä vastuut ovat työnantajan ICT-palveluiden liiketoiminnassa kaikkein vähäisimmät. Kanteessa mainittujen henkilöiden työtehtävät X Oy:ssä ovat olleet perustason it-asiantuntijan tehtäviä. Työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteen mukaan HAB-tehtävät ovat ”esimies, asiantuntija- ja suunnittelutehtävät”, ja palkkaliitteessä on mainittu useita päällikkötason tehtäviä. Jos työtuomioistuin katsoo, että yhtiön olisi tullut sijoittaa tai rinnastaa joku kyseessä olevista henkilöistä johonkin tehtävänimikkeeseen työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteessä, nimikkeen palkkaryhmä voisi olla korkeintaan HAC. Palkkaryhmä HAB ei voi tulla miltään osin kyseeseen ainakaan niiden henkilöiden osalta, joilla ei yhtiön tietojen mukaan ole soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Yhtiön tietojen mukaan tällaista tutkintoa ei ole ainakaan A:lla, E:llä, F:llä ja H:lla.

Jyty ry ei ole yhtiön pyynnöstä huolimatta yksilöinyt tarkemmin paikallis- ja keskusneuvottelujen yhteydessä tai kanteessakaan, mitkä työehtosopimuksen palkkaryhmien HAB tai HAC tehtävät ovat Jyty ry:n mielestä samoja kuin näiden neuvotteluiden kohteena olleiden työntekijöiden tehtävät tai mihin palkkaryhmittelyliitteen mukaisiin tehtäviin heidät tulisi rinnastaa.

Keskusneuvotteluissa AVAINTA ry:n näkemys on ollut se, että työntekijöiden palkkaus erityisesti ICT-alalla voi määräytyä niin kutsuttuna kokonaispalkkauksena työehtosopimuksen 13 §:n 3 momentin mukaisesti. AVAINTA ry on perustellut tätä näkemystään erityisesti sillä, että ICT-alan tehtävät ja nimikkeet nykypäivänä poikkeavat merkittävästi aikanaan sovittujen palkkaryhmittelyiden nimikkeistä ja tehtävistä. AVAINTA ry:n mukaan X Oy on toiminut asiassa työehtosopimuksen mukaisesti.

Saatavien vanhentuminen

D, E, F, G ja H eivät ole olleet millään tavoin esillä työehtosopimuksen mukaisessa neuvotteluprosessissa paikallis- tai keskusneuvotteluissa vuosina 2021–2023. Heidän osaltaan saatavien vanhentuminen on katkaistu aikaisintaan 16.8.2025 lähetetyllä vaatimuskirjeellä. D:n ja G:n saatavat ovat siten vanhentuneet ajalta ennen 1.9.2019.

A

Ennen X Oy:n palvelukseen tulemista A on tuottanut palveluita S:n kaupungille oman yritystoimintansa kautta IT-konsulttina.

Vaadittujen kokemuslisien määrä on joka tapauksessa liiallinen 41.851,42 euroa ylittäviltä osin.

A:n kanssa 1.10.2012 sovittu kokonaispalkka on ylittänyt koko A:n työsuhteen ajan sekä HAC- että HAB-palkkaryhmien mukaiset vähimmäispalkat kuhunkin ajankohtaan liittyvillä kokemuslisilläkin.

B

Ennen X Oy:n palvelukseen tulemista B on työskennellyt Z Oy:n palveluksessa Service Desk Agent -tehtävissä.

Vaadittujen kokemuslisien määrä on joka tapauksessa liiallinen 18.402,15 euroa ylittäviltä osin.

B:n kanssa 1.1.2014 sovittu kokonaispalkka on ylittänyt HAC-palkkaryhmän mukaisen palkan kokemuslisineen pois lukien ajanjaksot 1.5.2018-31.7.2020 ja 1.5.2022-30.5.2023. Kun kuitenkin otetaan huomioon B:lle koko työsuhteen muina aikoina maksetut työehtosopimuksen mukaisten minimipalkkojen ylitykset, B:lle on kokonaisuudessaan maksettu palkkaa vähintään se, mitä hänelle olisi kuulunut maksaa HAC-palkkaryhmän mukaan. B kokonaispalkka kokemuslisineen on ollut alle HAB-palkkaryhmän mukaisen palkan.

C

Ennen X Oy:n palvelukseen tulemista C on työskennellyt Z Oy:n palveluksessa Service Desk Agent -tehtävissä.

Jos työtuomioistuin katsoo, että yhtiön tulee maksaa C:lle vaadittuja kokemuslisiä, 5 palvelusvuoden aika on täyttynyt 1.2.2019. C:n työsuhteen aikana 10 vuoden kokemuslisä ei ehtinyt täyttyä. Joka tapauksessa vaadittujen kokemuslisien määrä on liiallinen 7.451,33 euroa ylittäviltä osin.

C:n kanssa 1.1.2014 sovittu kokonaispalkka on ylittänyt HAC-palkkaryhmän mukaisen palkan kokemuslisineen koko hänen työsuhteensa ajan. C:n kokonaispalkka kokemuslisineen on ollut alle HAB-palkkaryhmän 30.5.2023 saakka, mutta ylittänyt tämän jälkeen HAB-palkkaryhmän palkan hänelle sillä hetkellä kuuluvine kokemuslisineen.

C ei ole esittänyt työsuhteensa aikana missään vaiheessa selvitystä työkokemuksestaan ajalta ennen X Oy:n palvelukseen tulemista. Koska C ei siis ole tehnyt yhtiölle asiassa työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin mukaista selvitystä, hänen kokemuslisänsä määrittyvät vain sen kokemuksen mukaan, mitä hän on saanut ollessaan töissä yhtiössä.

D

Vaadittujen kokemuslisien määrä on joka tapauksessa liiallinen 16.747,36 euroa ylittäviltä osin, tai mikäli vaatimusten ei katsota vanhentuneen 1.9.2019 edeltävältä ajalta, 20.676,73 euroa ylittäviltä osin.

D:n kanssa 1.6.2015 sovittu kokonaispalkka on ylittänyt HAC-palkkaryhmän mukaisen palkan kokemuslisineen koko hänen työsuhteensa ajan. D:n kokonaispalkka kokemuslisineen on ollut alle HAB-palkkaryhmän mukaisen palkan 1.4.2021-30.5.2023, mutta ylittänyt muutoin HAB-palkkaryhmän palkan hänelle sillä hetkellä kuuluvine kokemuslisineen.

E

Jos työtuomioistuin katsoo, että yhtiön tulee maksaa E:lle vaadittuja kokemuslisiä, 5 palvelusvuoden aika on täyttynyt 1.7.2023. Joka tapauksessa vaadittujen kokemuslisien määrä on liiallinen 2.101,45 euroa ylittäviltä osin.

E:n kanssa 16.3.2020 sovittu kokonaispalkka on ylittänyt HAC-palkkaryhmän mukaisen palkan kokemuslisineen koko hänen työsuhteensa ajan. E:n kokonaispalkka kokemuslisineen on ollut alle HAB-palkkaryhmän mukaisen palkan.

F

Vaadittujen kokemuslisien määrä on joka tapauksessa liiallinen 7.785,21 euroa ylittäviltä osin.

F:n kanssa 30.9.2019 sovittu kokonaispalkka on ylittänyt HAC-palkkaryhmän mukaisen palkan kokemuslisineen koko hänen työsuhteensa ajan. F:n kokonaispalkka kokemuslisineen on ollut alle HAB-palkkaryhmän palkan.

G

Ennen X Oy:n palvelukseen tulemista G on työskennellyt Z Oy:n palveluksessa Service Desk Agent -tehtävissä.

Vaadittujen kokemuslisien määrä on joka tapauksessa liiallinen 18.379,65 euroa ylittäviltä osin, tai mikäli vaatimusten ei katsota vanhentuneen 1.9.2019 edeltävältä ajalta, 25.269,70 euroa ylittäviltä osin.

G:n kanssa 1.1.2014 sovittu kokonaispalkka on ylittänyt HAC-palkkaryhmän mukaisen palkan kokemuslisineen koko hänen työsuhteensa ajan. G:n kokonaispalkka kokemuslisineen on ollut alle HAB-palkkaryhmän mukaisen palkan.

H

Jos työtuomioistuin katsoo, että yhtiön tulee maksaa H:lle vaadittuja kokemuslisiä, 5 palvelusvuoden aika on täyttynyt 1.10.2023. Joka tapauksessa vaadittujen kokemuslisien määrä on liiallinen 2.999,02 euroa ylittäviltä osin.

H:n kanssa 5.7.2021 sovittu kokonaispalkka on ylittänyt HAC-palkkaryhmän mukaisen palkan kokemuslisineen koko hänen työsuhteensa ajan. H:n kokonaispalkka kokemuslisineen on ollut alle HAB-palkkaryhmän palkan.

Työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin mukaan muun kuin työnantajan palvelusta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Mikäli selvitys muun työnantajan palveluksesta esitetään jälkikäteen, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään 2 vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä. H on esittänyt ennen yhtiön palvelukseen siirtymistä saamastaan työkokemuksesta selvityksen 27.10.2021. Yhtiö on samana päivänä hyväksynyt tämän työkokemuksen, jonka mukaan muun muassa H:n lomaoikeudet ovat määrittyneet ja joista H ei ole missään vaiheessa työsuhdettaan huomauttanut yhtiölle.

Hyvityssakkovaatimus

Yhtiö ei ole menetellyt tässä asiassa työehtosopimuksen määräysten vastaisesti. Se ei ole rikkonut tietensä eikä sen olisi perustellusti tullut tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Näin ollen yhtiötä ei tule tuomita hyvityssakkoon.

Jos yhtiön katsotaan edes joltain osin rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä tietensä tai että sen olisi perustellusti tullut tietää rikkovansa työehtosopimusta, hyvityssakko tulee jättää tuomitsematta tai sitä tulee vähintäänkin kohtuullistaa työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin nojalla erityisesti sen vuoksi, että yhtiö on toiminut asiassa AVAINTA ry:stä saamansa ohjeistuksen mukaisesti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. C:n työtodistukset
2. H:n työtodistukset
3. Paikallisneuvottelupöytäkirjat 15.4.2021 ja 5.1.2022
4. Keskusneuvottelupöytäkirja 23.5.2023

X Oy:n kirjalliset todisteet

1. A:n työsopimukset yhtiössä
2. B:n työsopimukset yhtiössä
3. C:n työsopimukset yhtiössä
4. D:n työsopimukset yhtiössä
5. E:n työsopimukset yhtiössä
6. F:n työsopimukset yhtiössä
7. G:n työsopimukset yhtiössä
8. H:n työsopimukset yhtiössä
9. Paikallisneuvottelupöytäkirjat 15.4.2021 ja 5.1.2022
10. Keskusneuvottelupöytäkirja 23.5.2023
11. Paikallisneuvottelupöytäkirja 15.4.2025
12. H:hon liittyvät otteet (2 kpl) Sympa HR -järjestelmästä

Kantajan henkilötodistelu

1. J, neuvottelupäällikkö, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
2. A
3. B
4. C
5. D
6. E
7. F
8. G
9. H

X Oy:n henkilötodistelu

1. K, Y Oy:n HR-Business Partner 31.7.2023 saakka

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES) 13 §:n 1 momentin mukaan työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten kuin palkkaryhmittelyliitteen 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkkaryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava. Pykälän 3 momentin mukaan mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työntekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella. Pykälän 4 momentin mukaan työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään 3 momentissa mainittua rinnastuspalkkaryhmää, voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät.

Palkkaryhmittelyliitteen 1 §:n mukaan tehtävää varten löytyy oikea palkkaryhmä yleensä vertaamalla työntekijän nimikettä ja/tai tehtävää palkkaryhmässä annettuihin kriteereihin, jotka määrittelevät palkkaryhmää. Sama nimike voi esiintyä useammassa kuin yhdessä palkkaryhmässä. Silloin on valittava ryhmä, jonka tasoa työntekijän tehtävät vastaavat.

Palkkaryhmittelyliitteen mukaan palkkaryhmän HAB tehtävät ovat esimies-, asiantuntija- ja suunnittelutehtäviä ja HAC-ryhmän tehtävät tietohallinta- ja informaatioalan erityistehtäviä. Palkkaryhmä HAB sisältää nimikkeet atk-suunnittelija, ict-suunnittelija, suunnittelija, sovellusasiantuntija, koulutussihteeri, käyttöpäällikkö, laatupäällikkö, talouspäällikkö, taloussihteeri ja informaatikko. Palkkaryhmä HAC sisältää nimikkeet informaatikko, kiinteistösihteeri, kirjastonhoitaja, projektisihteeri, projektityöntekijä, it-tukihenkilö ja järjestelmäasiantuntija. Palkkaryhmän HAB kohdalla on pätevyyden osalta todettu, että tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Tätä edellytystä ei ole mainittu palkkaryhmän HAC kohdalla.

Riitakysymys koskee sitä, olisiko A, B, C, D, E, F, G ja H tullut sijoittaa joko suoraan tai rinnastamalla työehtosopimuksen palkkaliitteessä tarkoitettuun palkkaryhmään HAB tai toissijaisesti palkkaryhmään HAC kokonaispalkan maksamisen asemesta. Lisäksi riitaa on siitä, onko työnantaja voinut maksaa kyseisille henkilöille kokonaispalkkaa, joka on sisältänyt kokemuslisät. C:n ja H:n osalta on riitaa myös siitä, mistä lukien mahdollisia kokemuslisiä olisi tullut maksaa. D:n ja G:n osalta on lisäksi kysymys saatavien mahdollisesta vanhentumisesta ennen 1.9.2019.

Arvioinnin riidattomat lähtökohdat

Edellä mainitut henkilöt ovat toimineet X Oy:ssä joillakin alla olevista ammattinimikkeistä, joiden tehtävänkuvat ovat riidattomasti olleet seuraavat:

− IT-asiantuntija: ”IT-asiantuntija vastaa asiakasjärjestelmien tuesta, ylläpidosta ja kehittämisestä infra- ja tukipalveluissa, tukien myös sovelluspalveluiden eri osaamisalueita. IT-asiantuntija voi toimia myös mm. toiminnanohjauksen, digitalisoinnin sekä toimialakohtaisten ratkaisujen projektitehtävissä.”

− IT-asiantuntija, laitepalvelut: ”IT-asiantuntija ylläpitää asiakkaan laitteita ja ohjelmistoja ja korjaa laitteiden ja ohjelmistojen haastavia vikoja, joita käyttötuki ei ehdi tai osaa ratkaista olemassa olevilla ohjeilla. Lisäksi IT-asiantuntijat asentavat ja päivittävät ohjelmistoja ja määrittelevät ohjelmistoille asiakaskohtaiset asetukset.”

− IT-asiantuntija, tietoturva: ”IT-asiantuntija, tietoturva vastaa virustorjuntatuotteista ja niiden ylläpidosta ja asiakkaalle tuotettavasta virustorjuntapalvelusta.”

− IT-asiantuntija, käyttötuki: ”Käyttötuen IT-asiantuntija ratkoo puhelimitse ja palvelupyyntöjärjestelmään saapuvia työpyyntöjä työasemiin ja järjestelmiin liittyvissä ongelmissa.”

− IT-asiantuntija, etätuki: ”Etätuen IT-asiantuntija on toisen tason tuki, joka ylläpitää asiakkaan laitteita asentaen/päivittäen laitteille ohjelmistoja ja asiakaskohtaisia asetuksia. IT-asiantuntija selvittelee ja ratkaisee asiakkaan päätelaitteiden, niihin liitettyjen oheislaitteiden ja ohjelmistojen teknisiä vikatilanteita, joita käyttötuki ei ehdi tai pysty ratkaisemaan olemassa olevilla ohjeilla.”

− IT-asiantuntija, lähituki: ”Lähituen IT-asiantuntija toimittaa asiakkaille koneita ja laitteita ja auttaa niiden asentamisessa ja käyttöönotossa paikan päällä sekä ratkoo työasemiin liittyviä ongelmia.”

− IT-asiantuntija, käyttövaltuushallinta: ”IT-asiantuntija, käyttövaltuushallinta tekee, muokkaa ja poistaa X Oy:n ja sen asiakkaiden käyttäjätunnuksia ja oikeuksia erilaisiin järjestelmiin.”

Edelleen riidatonta on, ettei A:n tehtävänimikkeen ”asiantuntija, infrapalvelut” tarkka tehtävänkuvaus ole enää tiedossa.

Työtehtävistä esitetty selvitys

A

A, joka on koulutukseltaan datanomi, on työskennellyt X Oy:ssä 1.10.2012 lukien. Hän on toiminut yhtiössä seuraavilla ammattinimikkeillä:

− Asiantuntija, infrapalvelut (1.10.2012-30.4.2016)
− IT-asiantuntija (1.5.2016-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, laitepalvelut (1.11.2021-31.7.2023)
− IT-asiantuntija, tietoturva (1.8.2023-)

A on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että IT-asiantuntijana hän oli tehnyt lähinnä työasematukea, joka oli sisältänyt pöytäkoneen asennuksen, vian selvityksen ja käytön tuen. Työ edellytti pääsääntöisesti ammattikorkeakoulutaustaa, kuten tradenomi ja insinööri. Työssä piti olla joko pitkä työkokemus alalta tai esimerkiksi boot camp -tyyppinen koulutus. Aluksi oli hoidettu S:n kaupungin asiakkuutta, ja toiminnan laajentuessa asiakasjaottelu oli muuttunut. Asiakkaiden ostamien palvelujen laajuus vaihteli, jotkut olivat ulkoistaneet kaiken ja toiset ostaneet vain kapasiteettipalvelun tai yksittäisen palvelun.

A:n arvion mukaan kaikki kanteessa mainittujen henkilöiden tehtävät kuuluivat palkkaryhmään HAB, koska HAC-ryhmä sisälsi alemman tason tehtäviä.

B

B, joka on koulutukseltaan tradenomi (tietojenkäsittely), on siirtynyt X Oy:n palvelukseen liikkeen luovutuksella 1.1.2014. Hänen työsopimuksensa on irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla 1.4.2025, ja hänen työsuhteensa on päättynyt 1.10.2025. B on toiminut yhtiössä seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (1.1.2014-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, käyttötuki (1.11.2021-31.7.2023)
− IT-asiantuntija, etätuki (1.8.2023-1.10.2025)

B on kertonut, että IT-asiantuntijana hän oli aluksi tehnyt S:n kaupungille IT-tukea. Työ oli sisältänyt esimerkiksi päiväkotiryhmien tai pelastuslaitoksen vikailmoituksia tai ohjelmien asennuspyyntöjä. Koulutuksena piti olla vähintään datanomi tai tradenomi IT-taustalla. Työsuhteen loppupuolella B oli työskennellyt etätuessa, jossa hänellä oli ollut yhdeksän eri asiakkuutta. Kyseessä oli B:n mukaan ollut pitkäaikainen asiantuntijatyö, johon oli kuulunut vian selvitys.

B:n arvion mukaan IT-tukihenkilön nimike ei soveltunut työn vaativuuteen, koska hän oli työssään neuvonut sosiaalipuolen asiakastietoja sisältävien ohjelmien sekä potilastietojärjestelmätietojen käytössä.

C

C, joka on koulutukseltaan tradenomi, on työskennellyt X Oy:ssä 1.1.2014 lukien. C:n työsuhde on päättynyt 9.9.2023. Hän on toiminut yhtiössä seuraavilla nimikkeillä:

− IT-asiantuntija (1.1.2014-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, käyttövaltuushallinta (1.11.2021-9.9.2023)

C on kertonut, että X Oy:ssä hänellä oli ollut asiakkaina kaksi eri kuntaa. C oli tehnyt käyttövaltuuksien ylläpitoa ja osan aikaa käyttötukea puhelimessa, ainakin alussa. Työ oli edellyttänyt hyvää teknistä osaamista, vaativaa Excel-käyttöä ja powerscriptausta. Asiakkaiden kanssa oli toimittu haastavissa ja ennalta arvaamattomissa IT-ongelmissa. C oli osallistunut myös uusien kunta-asiakkuuksien käyttöönottoprojekteihin. C:n arvion mukaan työ oli vastannut sovellusasiantuntijan työtä.

D

D, joka on koulutukseltaan tradenomi, on työskennellyt X Oy:ssä 1.6.2015 lukien seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (1.6.2015-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, laitepalvelut (1.11.2021-31.7.2023)
− IT-asiantuntija, etätuki (1.8.2023-)

D on kertonut tehneensä X Oy:ssä sovellusten asentamista, poistamista, ylläpitoa ja vikatilanteiden selvittämistä sekä lisensointia. Asiakkuudet omistivat sovellukset, ja sovelluksen asentamiseen tarvittiin lisenssi. Jotkut sovellukset edellyttivät syvempää tuntemista.

D:n arvion mukaan tehtävä oli lähellä nimikettä sovellusasiantuntija. IT-tukihenkilö pystyi auttamaan laitteen käytössä ja ratkaisemaan yksinkertaiset ongelmat, kun taas sovellusasiantuntija tunsi yrityksen ympäristön syvemmin ja sen vaikutuksen pc:n käyttöön.

E

E, joka on koulutukseltaan datanomi, on työskennellyt X Oy:ssä 16.3.2020 lukien. Hän on toiminut yhtiössä seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (16.3.2020-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, lähituki (1.11.2021-)

E on kertonut, että hänen työnsä oli sisältänyt koneiden viemistä ja vaihtamista sekä käyttöönottoasennusten tekemistä ja vian selvittelyä. Tehtävät olivat muuttuneet vuoden 2025 lopussa, ja E teki nykyään elinkaariasiantuntijan töitä.

F

F, joka on koulutukseltaan datanomi ja ICT-asentaja, on työskennellyt X Oy:ssä 30.9.2019 lukien seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (30.9.2019-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, käyttötuki (1.11.2021-)

F on kertonut tehneensä X Oy:ssä aluksi elinkaarivaihtoja lähituessa ja siirtyneensä tämän jälkeen käyttötukeen. Työssä vastattiin asiakkaiden puheluihin ja autettiin erinäisissä ongelmissa. Pyyntöjä tuli myös sähköisesti, sähköpostitse ja chatissa. F teki arvionsa mukaan asiantuntijatyötä. Erona IT-tukihenkilöön oli se, että osaaminen oli syvempää ja ongelmia pystyi itse ratkaisemaan puhelun aikana toisin kuin mikrotukihenkilö.

G

G, joka on koulutukseltaan tradenomi, on työskennellyt X Oy:ssä 1.1.2014 lukien. G:n työsopimus on irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla 1.4.2025, ja hänen työsuhteensa on päättynyt 30.9.2025. Hän on toiminut yhtiössä seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (1.1.2014-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, lähituki (1.11.2021-30.9.2023)
− IT-asiantuntija, laitepalvelut (1.10.2023-30.9.2025)

G on kertonut tehneensä lähitukena laitteistojen asennuksia, toimituksia ja verkkokytkentöjä sekä laatineensa ohjeita. Käyttötukena hän oli opastanut asiakkaita puhelimitse, tehnyt ongelmien ratkaisua ja käyttövaltuushallintaa. Tämän jälkeen hän oli siirtynyt takaisin lähitukeen ja tehnyt työasematoimituksia ja asennuksia. Laitehallinnassa hän oli tehnyt elinkaaripalvelua.

G:n arvion mukaan hänen työnsä vastasi sovellusasiantuntijan työtä, koska se edellytti laajaa tietämystä siitä, mitä koneessa tapahtui ja mihin järjestelmiin voi antaa lupia. IT-tukihenkilö vastasi puhelimeen mutta ei pystynyt auttamaan asiakasta. Yhtiön sisäisessä järjestelmässä G:n työ sijoittui toiselle tasolle, koska lähituki oli jo suoraan sillä tasolla.

H

H, joka on koulutukseltaan ICT-asentaja (tieto- ja tietoliikennealan perustutkinto), on työskennellyt X Oy:ssä 5.7.2021-23.8.2024 välisen ajan seuraavilla ammattinimikkeillä:

− IT-asiantuntija (5.7.-31.10.2021)
− IT-asiantuntija, lähituki (1.11.2021-23.8.2024)

H on kertonut tehneensä koko työsuhteen ajan lähitukityötä, joka sisälsi kaikkea IT-työtä, jota ei pystynyt etänä tekemään. H:n arvion mukaan kyse oli asiantuntijan tehtävästä ja mahdollisesti sovellusasiantuntijan työstä. Työ oli IT-tukihenkilön työtä vaativampaa. Piti ymmärtää verkkoliikennettä, tietoturvaa, työasemien kokoonpanoa ja sovelluksia, eli asiantuntemuksen tuli olla laajemmalta alueelta.

Kokonaispalkkamääräysten tulkinta ja soveltaminen

Kanteessa mainitut henkilöt ovat työskennelleet erilaisilla IT-asiantuntijan nimikkeillä. Asiassa on riidatonta, että työehtosopimus (AVAINTES, aiemmin PTYTES) ei sisällä kanteessa mainittujen henkilöiden tehtävänimikkeitä.

Jyty ry:n neuvottelijana vuosina 2003–2006 työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry:n neuvottelupäällikkö J on kertonut, että työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä henkilökohtainen peruspalkka koostui tehtävän vaativuudesta, joka oli olennaisin osa, sekä ammattitaidosta ja työn tuloksista. Työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteen palkkaryhmien HAB ja HAC sisältämät nimikkeet olivat esimerkinomaisia, ja jos tiettyä nimikettä ei löytynyt, tehtävän sisällön perusteella arvioitiin, voitiinko tehtävä rinnastaa palkkaryhmään kuuluvaksi. Kokonaispalkka oli poikkeuksellinen elementti, jonka taustalla oli ollut työnantajaliiton kasvuhakuisuus. Sillä oli ennakoitu tilanteita, joissa sopimuksen piiriin tulisi uudenlaisia toimialueita ja työtehtäviä. Kokonaispalkasta ei kuitenkaan voitu sopia, jos tehtävä oli sijoitettavissa tai rinnastettavissa palkkaryhmään.

J:n mukaan HAC-ryhmässä ei ollut erityistä pätevyyskriteeriä. Tietohallintapuolella saattoi olla taustalla kyseisen alan koulutus, mutta henkilöllä saattoi olla myös muulla tavoin hankittua osaamista. Tällä mahdollistettiin työnantajalle henkilön osaamisen arviointi lavealla pohjalla. Asiantuntija-nimike oli tullut käyttöön vasta palkkaryhmänimikkeiden laatimisen jälkeen, ja J:n arvion mukaan se vastasi palkkaryhmittelyssä käytettyä suunnittelija-nimikettä.

Y Oy:n entinen HR-Business Partner K on puolestaan kertonut, että yrityksessä oli ollut paljon erilaisia IT-alan tehtäviä ja kymmeniä nimikkeitä. Yhtiön toimitusjohtaja oli todennut K:lle, että palkkaliitteen teksti oli vanha ja nykyiset tehtävät erilaisia kuin liitteessä. K ei löytänyt palkkaryhmiin HAB tai HAC sijoitettavia tai rinnastettavia nimikkeitä riidanalaisista tehtävänimikkeistä ja tehtävänkuvauksista. Kaikki IT-alan tehtävät yhtiössä olivat asiantuntijatehtäviä, mutta lähituki ja käyttötuki olivat lähempänä loppukäyttäjää kuin esimerkiksi laitehallinta tai koodari.

Työtuomioistuin katsoo, että J:n kertomusta palkkaryhmiin sijoittamisesta tukee työehtosopimuksen 13 §:n 3 ja 4 momenttien sanamuoto, joka viittaa siihen, että tehtävän sijoittaminen palkkaryhmään nimikkeen mukaan on ollut sopimuksessa lähtökohtana ja että palkkaryhmään rinnastaminen tehtävän ja koulutuksen perusteella on ollut mahdollista vasta silloin, kun ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä. Edelleen sanamuoto viittaa J:n kertomalla tavalla siihen, että henkilölle voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa vasta tilanteessa, jossa rinnastusnimikettäkään ei ole.

Työtuomioistuin toteaa, että molemmat riidanalaiset palkkaryhmät sisältävät osin nimikkeitä, jotka eivät edusta IT-toimialaa. Palkkaryhmässä HAB on erilaisten IT-alan asiantuntija- ja suunnittelutehtävien lisäksi lähinnä muiden alojen päällikkötason tehtäviä, kun taas HAC sisältää nimikkeiltään tehtäviä, jotka ovat lähempänä niin kutsuttua loppukäyttäjää eli yksittäistä henkilöasiakasta kuin ryhmän HAB nimikkeet. Ryhmä HAC sisältää myös järjestelmäasiantuntijan nimikkeen. Lisäksi molemmissa ryhmissä on mainittu informaatikko, mikä viittaa siihen, että tehtävän sisältö ja vaativuus voi vaihdella nimikkeestä riippumatta.

Kanteessa mainittujen henkilöiden kertomusten perusteella työ yhtiössä on yleensä aloitettu IT-asiantuntijana, ja se on lähitukeen ja käyttötukeen liittyvien tehtävien ohella tarkoittanut suoraan asiakkaiden kanssa toimimista, esimerkiksi koneiden vaihtamista ja asennusta tai asiakkaiden yhteydenottoihin vastaamista. Tähän viittaavat myös edellä kerrotut tehtävänkuvaukset. Laitepalvelut, etätuki, käyttövaltuushallinta ja tietoturva ovat sen sijaan tehtävänkuvausten ja henkilöiden omien kertomusten perusteella olleet jonkin verran vaativampia tehtäviä. Kertomusten perusteella tehtävissä on kuitenkin yhtiössä käytössä olleista nimikkeistä riippumatta ollut päällekkäisyyksiä, minkä vuoksi tehtävien sisältöä on arvioitava kokonaisuutena.

Kuten edellä on todettu, palkkaryhmän HAB kohdalla on pätevyyden osalta kirjaus, jonka mukaan tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Tätä edellytystä ei ole mainittu palkkaryhmän HAC kohdalla. Asiassa on riidatonta, ettei A:lla, E:llä, F:llä ja H:lla ole ollut soveltuvaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkintoa. Työtuomioistuin katsoo, että palkkaryhmän HAB sisältämää pätevyyskriteeriä ei ole kuitenkaan kirjoitettu ehdottomaan muotoon eikä tästä seikasta voida siten suoraan tehdä asiassa johtopäätöksiä, vaikka se osaltaan tukee vastaajayhtiön esittämää kantaa edellä mainittujen neljän henkilön osalta.

Kantajan työtuomioistuimessa kuultaviksi nimeämät henkilöt ovat arvioineet, että riidanalaiset tehtävät kuuluivat palkkaryhmään HAB. J:n mukaan kyse oli suunnittelijatehtävistä ja kanteessa mainittujen henkilöiden mukaan sovellusasiantuntijaa vastaavista tehtävistä. B on kertonut, että kilpailevassa yrityksessä IT-asiantuntija tai käyttötuki olivat nimikkeeltään sovellusasiantuntijoita. K on sen sijaan kiistänyt, että eri yritysten nimikkeet ja tehtävät olisivat keskenään vertailukelpoisia. A on kertonut K:n joskus ilmaisseen, että kanteessa mainittujen henkilöiden palkassa oli käytetty mallina HAB-ryhmää, vaikka kyseessä oli kokonaispalkka. K ei työtuomioistuimessa kuultuna ole kuitenkaan muistanut kyseistä keskustelua, vaan on kertonut, että henkilöstöasiantuntijan kanssa oli jossain vaiheessa keskusteltu siitä, että HAC-ryhmän mukaista palkkaa pidettiin ”henkisenä miniminä.” Työtuomioistuin katsoo, ettei henkilöiden omalla arviolla ole tältä osin asiassa ratkaisevaa merkitystä. Asiassa ei ole esitetty tarkempaa näyttöä minkään kilpailevan yrityksen tehtävänimikkeistä ja niitä vastaavista tehtävänkuvauksista. A: ja K:n ristiriitaisista kertomuksista ei myöskään voida tehdä ratkaisevia johtopäätöksiä.

Työtuomioistuin katsoo, että asiassa on J:n ja K:n kertomusten perusteella selvitetty, että palkkaliitteen laatimisen jälkeen IT-alan tehtävät ovat sisällöltään muuttuneet ja palkkaliitteessä käytetyt nimikkeet ovat ainakin osin sitä myötä vanhentuneet. Työehtosopimuksen palkkaryhmittely jäisi kuitenkin näiden tehtävien kannalta pitkälti merkityksettömäksi, jos riidanalaisia IT-alan tehtäviä ei voitaisi edes rinnastaa työehtosopimuksessa oleviin palkkaryhmiin. Huolimatta J:n kertomuksesta palkkajärjestelmää laadittaessa olleesta työnantajapuolen laajentumistarkoituksesta työtuomioistuin katsoo, ettei tämä ole voinut olla sopimusosapuolten yhteinen tarkoitus, kun sopimuksesta ilmenevä lähtökohta on edellä todetusti ollut se, että työntekijät ensisijaisesti sijoitetaan ja toissijaisesti rinnastetaan johonkin palkkaryhmään. Vaikka kanteessa mainittujen henkilöiden tehtävät eivät näytön perusteella ole olleet suoraan sijoitettavissa palkkaryhmiin, työtuomioistuin katsoo näiden seikkojen osaltaan tukevan sitä, että nämä henkilöt ovat olleet rinnastettavissa palkkaryhmiin.

Johtopäätöksenä asiassa esitetystä todistelusta työtuomioistuin katsoo, että kanteessa mainittujen henkilöiden tehtävät ovat olleet rinnastettavissa palkkaryhmään HAC, joka sisältää muun ohessa nimikkeet IT-tukihenkilö ja järjestelmäasiantuntija. Tätä tukee ensinnäkin edellä kerrottu sopimuksen tarkoitus sekä se, että ryhmä HAB sisältää myös päällikkötason tehtäviä, joista nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole väitetty olevan kyse. Kanteessa mainittujen henkilöiden tehtävät ovat näytön perusteella olleet pitkälti IT-tukena toimimista, mutta sisältäneet joidenkin henkilöiden osalta myös tätä vaativampia tehtäviä. Näiden tehtävien voidaan kuitenkin katsoa vastaavan lähinnä HAC-ryhmässä mainitun järjestelmäasiantuntijan tehtäviä, eikä myöskään viimeksi tarkoitettuja henkilöitä voida rinnastaa HAB-ryhmään, kun heidän tehtäviään arvioidaan kokonaisuutena. Työtuomioistuin katsoo, että HAB-ryhmässä mainitut esimies-, asiantuntija- ja suunnittelutehtävät sekä HAB-ryhmän nimikkeet vaikuttavat viittaavan laajempiin tehtäväkokonaisuuksiin ja toimimiseen enimmäkseen muiden kuin loppukäyttäjäasiakkaiden kanssa. Palkkaryhmän HAB tehtävät edellyttävät myös yleensä soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jota kanteessa mainittujen henkilöiden tehtävissä ei ole kerrotuin tavoin välttämättä edellytetty.

Vastaajayhtiö on vedonnut asiassa työtuomioistuimen aiempaan samoja riidanalaisia määräyksiä koskevaan oikeuskäytäntöön (TT 2021:58, TT 2015:10 ja TT 2015:11) osoituksena siitä, että kokemuslisät sisältävästä kokonaispalkasta on katsottu voitavan työsopimuksella kuitenkin sopia, vaikka henkilön tehtävä olisi sijoitettavissa tai rinnastettavissa palkkaryhmään. Työtuomioistuin toteaa, että ratkaisussa TT 2021:58 on nimenomaisesti katsottu, että ”työehtosopimuksen mukaan kokonaispalkasta sopiminen on mahdollista vain siinä tapauksessa, että työntekijää ei ole voitu sijoittaa palkkaryhmään tai rinnastuspalkkaryhmään”. Sama periaate ilmenee ratkaisuista TT 2015:10 ja TT 2015:11.

Käsillä olevassa asiassa näyttönä työehtosopimuksen tulkinnasta on tältä osin esitetty vain J:n edellä selostettu kertomus, jonka mukaan kokonaispalkasta ei voitu sopia, jos tehtävä oli sijoitettavissa tai rinnastettavissa palkkaryhmään. Työtuomioistuin katsoo, että kertomusta tukevat riidanalaisten määräysten sanamuoto ja määräyksiä koskevat työtuomioistuimen aikaisemmat ratkaisut. Kokonaispalkan maksaminen kanteessa mainituille henkilöille ei siten ole ollut työehtosopimuksen mukaista, koska heille on ollut löydettävissä työehtosopimuksen 13 §:n 3 momentissa tarkoitettu rinnastuspalkkaryhmä. Saman määräyksen 4 momentin nojalla työtuomioistuin katsoo, että kokemuslisien sisällyttäminen palkkaan on mahdollista ainoastaan silloin, kun työntekijälle maksetaan kokonaispalkkaa. Koska kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden kanssa ei ole voitu sopia kokonaispalkasta, työsopimuksessa sovittuun palkkaan ei ole työehtosopimuksen mukaan voitu myöskään sisällyttää sopimuksen 18 §:n mukaisia kokemuslisiä.

Edellä mainituilla perusteilla kanteen vahvistusvaatimuksen 1b toissijainen vaatimus ja vahvistusvaatimus 2 on hyväksyttävä. Kanteessa tarkoitetut henkilöt olisi siten tullut rinnastaa palkkaryhmään HAC, eikä heille ole voitu maksaa kokonaispalkkaa. Vahvistusvaatimuksen 3 osalta on vielä ratkaistava kokemuslisiin oikeuttavan ajan alkamisajankohta C:n ja H:n osalta.

Kokemuslisien maksaminen

AVAINTES:n 18 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle maksetaan kokemuslisää 5 ja 10 kokemuslisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta. Pykälän 2 momentin mukaan kokemuslisä maksetaan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Pykälän 3 momentin mukaan kokemuslisää ei tarvitse hakea. Muun kuin oman työnantajan palvelusta on kuitenkin esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Jos työnantaja pyytää työsopimusta tehtäessä työntekijän toimittavan todistuksen muun työnantajan palvelusta sovittuun kohtuulliseen määräaikaan mennessä eikä työntekijä tätä noudata, maksetaan kokemuslisä vasta siitä lukien, kun selvitys on esitetty. Jos määräaikaa ei ole asetettu ja selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään jälkikäteen, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään 2 vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä. Määräystä koskevan soveltamisohjeen mukaan luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan yleensä työtodistusta tai muuta muun työnantajan antamaa kirjallista selvitystä työsuhteen kestosta. Pykälän 4 momentin mukaan kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on kaikki oman työnantajan palvelu ja muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samalla ammattialalla palvelusta on katsottava aina olevan olennaista hyötyä.

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa on riitaa kokemuslisien maksamisen alkamisajankohdista ainoastaan C:n ja H:n osalta.

Kantaja on vaatinut, että C:lle tuli maksaa viiden prosentin suuruinen kokemuslisä 1.8.2017 lukien ja 10 prosentin suuruinen lisä 1.8.2022 lukien. Vastaajayhtiön mukaan C ei ollut esittänyt työsuhteensa aikana selvitystä aiemmasta työkokemuksestaan. Hänen kokemuslisänsä määrittyivät vain hänen X Oy:ssä saamansa kokemuksen mukaan siten, että viiden prosentin lisään oikeuttava palvelusaika oli täyttynyt 1.2.2019 eikä 10 vuoden kokemuslisä ehtinyt työsuhteen aikana täyttyä.

C:n työtodistuksista (K1) ilmenee, että hän on työskennellyt S:n ammattikorkeakoulun mikrotuessa 13.2.-20.4.2006, W Oy:ssä 3.12.2007-11.1.2008 tehtävinään GSM-verkon tukiasemien yhteyksien tilastointi ja laitepaikkojen kulkuyhteyksien dokumentointi, tehnyt työharjoittelun V Oy:ssä 14.8.-31.12.2010 käyttäjätukihenkilönä sekä työskennellyt käyttäjätukihenkilönä V Oy:ssä 16.5.-17.8.2012 ja service desk -tehtävissä Z Oy:ssä 1.7.-31.12.2013. C on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut työskennelleensä V Oy:ssä pari kesää työharjoittelijana ja sen jälkeen Z Oy:ssä, jossa hän oli tehnyt samaa työtä kuin X Oy:ssä.

Työtodistusten ja C:n kertomuksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että kyseessä on kaikkien X Oy:tä edeltävien C:n työkokemusten osalta ollut työehtosopimuksen 18 §:n 4 momentissa tarkoitetusta samalla ammattialalla palvelusta, josta on ohjeen mukaan katsottava aina olevan olennaista hyötyä. Työkokemuksia on siten pidettävä työehtosopimuksen mukaisina kokemuslisään oikeuttavina palvelusaikoina.

C on kertonut siirtyneensä vastaajayhtiöön liikkeen luovutuksella. Hänelle ei ollut pidetty työhaastattelua, eikä työsopimuksesta ollut keskusteltu. C:ltä ei ollut työsuhteen alussa pyydetty selvitystä työkokemuksesta, mutta myöhemmin työsuhteen aikana sitä oli pyydetty. C oli silloin toimittanut selvityksen pyydetysti henkilötietojärjestelmään. Hän ei ole kertonut tarkemmin siitä, milloin hän oli toimittanut selvityksen. Työtuomioistuin toteaa, että selvityksen pyytämisestä ja toimittamisesta ei ole esitetty muuta näyttöä kuin C:n oma kertomus.

C:n 23.9.2014 ja 2.2.2015 allekirjoitettuihin työsopimuksiin (V3) on kirjattu, että kokemuslisät myönnetään työnantajan hyväksymän kokemuksen perusteella ja että laskelma hyväksyttävästä työkokemuksesta tehdään erillisellä lomakkeella. Sopimuksiin on lisäksi kirjattu, että ”kokemuslisät sisältyvät tässä sovittuun kokonaispalkkaan eikä vaikuta palkanmäärään”. Ottaen huomioon, ettei C:lle hänen kertomuksensa mukaan ole pidetty työhaastattelua, jossa työsopimuksen kirjaukset olisi käyty läpi, näitä työsopimusten kirjauksia on pidettävä työntekijän kannalta epäselvinä. Allekirjoitusmerkintöjen mukaan työnantajan edustajat ja C ovat allekirjoittaneet edellä mainitut työsopimukset eri päivinä, mikä tukee C:n kertomusta siitä, että työsopimuksista ei ollut keskusteltu eikä häneltä ollut työsopimusta tehtäessä pyydetty selvitystä työkokemuksesta. Näyttöä ei ole esitetty siitä, että C:lle olisi jossain vaiheessa annettu kohtuullinen määräaika selvityksen esittämiseen.

Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että C olisi toimittanut häneltä pyydetyn selvityksen työkokemuksesta vastaajayhtiölle työsuhteensa aikana. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo vastaajayhtiön saaneen tiedon C:n aikaisemmasta työkokemuksesta ensi kerran 12.5.2025 haasteen tiedoksiannolla käsillä olevassa riita-asiassa. Työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin neljännen virkkeen nojalla työtuomioistuin katsoo, että C:n kokemuslisään oikeuttavaan palvelusaikaan on siten laskennallisesti lisättävä 12.5.2023 hänen aikaisempi työkokemuksensa. Sen seurauksena hänelle on 12.5.2023 tullut täyteen yli 10 vuotta palvelusaikaa, joten hänellä on ollut oikeus 10 prosentin suuruiseen kokemuslisään seuraavan kuukauden alusta eli 1.6.2023 lukien. C:llä on siten ollut oikeus viiden prosentin suuruiseen kokemuslisään 1.2.2019 lukien ja 10 prosentin suuruiseen kokemuslisään 1.6.2023 lukien. Kantajan vaatimus on hylättävä enemmälti.

Kantaja on vaatinut, että H:lle tuli maksaa viiden prosentin suuruinen kokemuslisä 5.4.2022 lukien. Vastaajayhtiön mukaan H oli esittänyt aikaisemmasta työkokemuksestaan selvityksen, jonka perusteella hänellä ei ollut oikeutta kokemuslisään aikaisemmin kuin 1.10.2023 lukien.

H on allekirjoittanut vastaajayhtiön kanssa 5.7.2021 voimaan tulleen työsopimuksen (V8), johon on palkkauksen kohdalle muun ohessa kirjattu, että selvitys työkokemuksesta on esitettävä koeajan päättymiseen mennessä. Jos määräaikaa ei ole noudatettu, myönnetään kokemuslisä vasta siitä lukien, kun selvitys on esitetty. Työsopimuksen mukaan koeaika on päättynyt 5.11.2021.

U Oy:n 13.1.2020 päiväämästä väliaikaisesta työtodistuksesta (K8) ilmenee, että H on työskennellyt yhtiössä varastotyöntekijänä tietokoneiden esiasennuksessa määräaikaisissa työsuhteissa 15.3.2017-15.1.2018 ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa. T Oy:n 3.11.2021 päivätyn työtodistuksen mukaan H on työskennellyt yhtiössä tietokoneiden esiasennuksessa 1.2.2020-2.7.2021.

Vastaajayhtiön HR-järjestelmäotteesta (V12) ilmenee, että H on 27.10.2021 syöttänyt järjestelmään tiedot työkokemuksestaan U Oy:ssä 15.3.2017-13.1.2020. K on samana päivänä hyväksynyt H:n työkokemuksen kokemuslisään oikeuttavaksi palvelusajaksi. Järjestelmä on laskenut, että viisi kokemusvuotta täyttyisi H:n osalta 4.9.2023.

H on kertonut, ettei vastaajayhtiön työhaastattelussa ollut keskusteltu työsopimuksen ehdoista. H:n jo aloitettua työnteon X Oy:ssä häntä oli jossain vaiheessa pyydetty täyttämään aikaisemmat työtodistukset HR-järjestelmään. H oli silloin ilmoittanut työkokemuksensa U Oy:ssä. Hänen edellinen työnsä T Oy:ssä oli päättynyt vasta päivää ennen kuin työ X Oy:ssä oli alkanut, eikä H ollut pystynyt enää lisäämään järjestelmään sitä koskevaa työtodistusta, jonka hän oli myöhemmin lähettänyt työnantajalle sähköpostilla.

Työtuomioistuin toteaa, että H:n työkokemus on hyväksytty U Oy:n osalta 27.10.2021, jolloin hän on syöttänyt tiedot yhtiön HR-järjestelmään ennen työsopimuksen mukaista koeajan päättymistä. H ei ole työtuomioistuimessa kuultuna yksilöinyt tarkemmin, milloin ja kenelle hän oli lähettänyt T Oy:ltä saamansa työtodistuksen. Vastaajayhtiö on kiistänyt vastaanottaneensa työtodistusta H:n työsuhteen aikana.

H:n on työsopimukseensa kirjatun mukaan tullut esittää selvitys työkokemuksestaan koeajan päättymiseen mennessä, ja hänelle oli oman kertomuksensa mukaan vielä erikseen mainittu asiasta ennen määräajan päättymistä. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että H olisi toimittanut T Oy:ltä saamansa työtodistuksen vastaajayhtiölle työsuhteensa aikana. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että H:n työkokemusta T Oy:ssä ei ole tullut ottaa huomioon kokemuslisään oikeuttavana palvelusaikana. H:lla on siten ollut oikeus kokemuslisään vastaajayhtiön myöntämin tavoin 1.10.2023 lukien. Kantajan vaatimus kokemuslisän maksamisesta H:lle 5.4.2022 alkaen on hylättävä.

Edellä kerrotuilla perusteilla ja ottaen lisäksi huomioon kokemuslisien maksamisen alkamisajankohtia koskevat riidattomat seikat työtuomioistuin katsoo, että X Oy on velvoitettava maksamaan kanteessa mainituille henkilöille työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää tuomiolauselmasta ilmenevin tavoin.

Palkkasaatavien laskentaperuste

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että kanteessa mainittujen henkilöiden tehtävät ovat olleet rinnastettavissa palkkaryhmään HAC.

Kantaja on vaatinut, että kanteessa mainituille henkilöille maksetaan kokemuslisä ja lomarahat työsopimukseen kirjatusta palkasta, jos sovittu palkan määrä on korkeampi kuin oikeaksi katsottavan palkkaryhmän mukainen vähimmäispalkka. Jos työsopimukseen kirjattu palkka on ollut alhaisempi kuin oikeaksi katsottavan palkkaryhmän mukainen vähimmäispalkka, kokemuslisät on vaadittu maksettaviksi palkkaryhmän mukaisesta vähimmäispalkasta laskettuina.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on katsottu, että peruspalkan määräksi kokemuslisän määrää laskettaessa on otettava työsopimuksen mukainen kuukausipalkka (TT 2015:10 ja TT 2021:58). Työtuomioistuin katsoo, että tätä laskentaperustetta on sovellettava myös nyt käsillä olevassa tapauksessa siltä osin kuin sopimuspalkka on ylittänyt palkkaryhmän HAC vähimmäispalkan.

Työtuomioistuimelle on esitetty riidattomaksi todettu taulukko kanteessa mainittujen henkilöiden sopimuspalkoista sekä kunkin sopimuksentekohetken HAC- ja HAB-palkoista ilman kokemuslisiä ja HAC-palkoista kokemuslisillä. Työtuomioistuin toteaa, että kaikkien näiden henkilöiden sopimuksentekohetken palkka on ylittänyt palkkaryhmän HAC vähimmäispalkan. Kokemuslisät ja lomarahat on siten tullut laskea kullekin työsopimukseen kirjatun palkan määrästä.

Saatavien vanhentuminen

Vastaajayhtiön mukaan D:n ja G:n saatavat ovat vanhentuneet ajalta ennen 1.9.2019. Vastaajayhtiö on vedonnut siihen, etteivät D ja G ole olleet esillä paikallis- tai keskusneuvotteluissa vuosina 2021–2023. Heidän saataviensa vanhentuminen on katkaistu aikaisintaan 16.8.2025 (pitäisi olla 16.8.2024) lähetetyllä vaatimuskirjeellä.

Kantajan mukaan saatavien vanhentuminen on katkaistu paikallisneuvotteluissa 15.4.2021 ja 5.1.2022 sekä keskusneuvotteluissa 1, 7. ja 15.12.2022 sekä 17.2.2023 ja viimeistään 16.8.2024 päivätyllä kirjeellä. Kanteessa on vaadittu sekä D:lle että G:lle työehtosopimukseen perustuvaa palkkasaatavaa ajalta 1.5.2016–31.12.2024.

Paikallisneuvottelupöytäkirjasta (V9/K3) 15.4.2021 ilmenee, että A on työntekijöiden edustajana tuonut esiin, että työnantaja on maksanut työehtosopimuksen vastaisesti kokonaispalkkaa eikä kokemuslisiä ole maksettu. Työnantaja on puolestaan vaatinut työntekijäpuolta yksilöimään ammattinimikkeet, joita asia koski. Sama aihe on ollut esillä paikallisneuvotteluissa 5.1.2022 siten, että työntekijäpuoli on nimennyt henkilöt, joiden työsopimuksissa se katsoi asiasta sovitun työehtosopimuksen vastaisesti. A:n lisäksi nimettyjen henkilöiden joukossa ovat tuolloin olleet mukana kanteessa mainituista henkilöistä B ja C. Lisäksi työntekijäpuoli on pyytänyt työnantajaa luovuttamaan kaiken tarpeellisen materiaalin ja tiedot, jotta asiasta voidaan neuvotella yksityiskohtaisemmin. Vasta paikallisneuvotteluissa 15.4.2025 on nimetty myös D ja G (V11).

A on kertonut, että keväällä 2021 oli neuvoteltu siitä, että yhtiössä käytettiin yleisesti kokonaispalkkausta. Ensimmäisissä paikallisneuvotteluissa Jyty ry oli ilmaissut kantanaan, että asia koski kaikkia työntekijöitä, mutta tätä ei voitu varmasti tietää, koska tietoja ei ollut ja työnantajalta oli niitä neuvottelujen aikana pyydetty. Koska työnantaja oli vaatinut henkilöiden nimeämistä, oli esimerkkinä nimetty ne henkilöt, joiden tietoihin oli päästy. Toiveena oli ollut, että työnantajalta olisi saatu tiedot seuraavaan neuvotteluun, mutta näin ei ollut tapahtunut.

Vanhentumislain 10 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan velan vanhentuminen katkeaa, kun velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallisen velasta. Pykälän 2 momentin mukaan velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että velka yksilöidään katkaisutoimessa.

Lain esitöiden (HE 187/2002 vp s. 56) mukaan vanhentumisen katkaisemisella pyritään ensisijaisesti varmistamaan se, että velallinen tietää omasta suoritusvelvollisuudestaan. Tavoitteena ei ole velan määrän tai velkasuhteen muun sisällön tarkka selvittäminen katkaisuhetkellä. Vanhentuminen katkeaa vain sikäli kuin katkaisutoimesta ilmenee, mihin velkaan toimenpide kohdistuu. Velan yksilöinnin riittävyys ratkaistaan kussakin tapauksessa erikseen. Vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa kyseisen velan selvyys samoin kuin se, onko osapuolten välillä useita velkasuhteita tai onko heillä ollut sellaisia oikeustoimia, joihin velka voisi perustua. Merkitystä voidaan antaa myös osapuolten asemalle niin, että ammattimaista luotonantoa tai perintää suorittavalta voidaan edellyttää tarkempaa yksilöintiä kuin yksityishenkilöltä. Sellaista katkaisutointa, joka jättää velan perusteen täysin avoimeksi tai epäselväksi, ei voida yksityishenkilönkään tekemänä hyväksyä.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä (TT 2015:58, TT 2017:146 ja TT 2024:20) on katsottu, että erimielisyysneuvotteluissa on kyse vanhentumislain 10 §:ssä tarkoitetusta vapaamuotoisesta katkaisutoimesta.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2015:58 oli vaadittu maksamattomia syrjäseutulisiä. Asiassa oli käyty paikallisneuvottelut, jotka olivat koskeneet syrjäseutulisän maksamisen tulkintaa sekä kanteessa tarkoitettujen henkilöiden syrjäseutulisien poistamista. Neuvotteluista laaditun pöytäkirjan liitteessä oli yksilöity, minä ajankohtana syrjäseutulisä oli poistettu kultakin kanteessa tarkoitetulta henkilöltä. Liitteeseen oli lisäksi kirjattu, että henkilöstö pyytää selvityksen/perustelut syrjäseutulisän poistamiseen. Pöytäkirjan ja sen liitteen perusteella voitiin päätellä, että työntekijät olivat viimeistään kyseisessä tilaisuudessa esittäneet vaatimuksen siitä, että heille olisi kuulunut maksaa syrjäseutulisää. Velan vanhentuminen oli siten vapaamuotoisesti katkaistu.

Työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on työntekijöitä parempi mahdollisuus selvittää henkilöt, joille se on maksanut kokonaispalkkaa. K:n kertomuksesta on kuitenkin ilmennyt, että vastaajayhtiö on säännönmukaisesti käyttänyt IT-alan työntekijöiden osalta kokonaispalkkaa ja että yhtiössä kyseisen alan nimikkeitä on ollut käytössä kymmeniä. Kanne on kuitenkin koskenut vain kahdeksaa henkilöä eikä siten kaikkien yhtiön IT-alan työntekijöiden palkkasaatavia. Lisäksi työntekijäpuoli on vaatimuskirjeessä 16.8.2024 kyennyt yksilöimään viimeisetkin erimielisyyden kohteena olleet työntekijät, joiden osalta tiedot ovat siten olleet saatavissa. Asiassa ei ole riitaa vaatimuskirjeen riittävyydestä vanhentumisen katkaisutoimenpiteenä. Työtuomioistuin katsoo, ettei katkaisutoimista ole tätä ennen riittävällä tavalla ilmennyt, että toimenpiteet ovat kohdistuneet myös D:n ja G:n palkkasaataviin.

Työsopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan työntekijän palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Sama vanhentumisaika koskee myös muita tässä laissa tarkoitettuja saatavia.

Työtuomioistuin katsoo, että D:n ja G:n osalta vaadittujen palkkasaatavien vanhentuminen on katkaistu vaatimuskirjeellä 16.8.2024 vanhentumislaissa edellytetyllä tavalla. Näin ollen saatavat on katsottava vanhentuneiksi vastaajayhtiön vaatimuksen mukaisesti ajalta ennen 1.9.2019.

Hyvityssakot

Kantaja on vaatinut, että X Oy tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja AVAINTA ry tuomitaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

X Oy on vedonnut siihen, että hyvityssakko tulee jättää tuomitsematta tai sitä tulee vähintäänkin kohtuullistaa erityisesti sen vuoksi, että yhtiö oli toiminut asiassa AVAINTA ry:stä saamansa ohjeistuksen mukaisesti.

AVAINTA ry on vedonnut siihen, että sen 1.1.2025 alkanut selvitystila muodostaa työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitetun erityisen syyn, jonka takia hyvityssakko tulee jättää kokonaan tuomitsematta tai sakkoja tulee ainakin alentaa asian epäselvyyden, yhdistyksen syyllisyyden alhaisen asteen ja rikkomuksen vähäisyyden perusteella.

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että hyvityssakko poikkeaa vahingonkorvauksesta siinä, että hyvityssakolla korvataan ensi sijassa muuta kuin sopijapuolelle aiheutunutta taloudellista menetystä. Hyvityssakko tuomitaan sen johdosta, että rikkomuksella on loukattu toisen osapuolen intressiä kollektiivisopimuksen oikeasta soveltamisesta. Samalla tehostetaan sopimuksen noudattamista vastaisuudessa. (Jorma Saloheimo ja Outi Anttila: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2025, s. 163) Hyvityssakon tuomitsematta jättäminen työehtosopimusmääräyksen rikkomisasiassa on poikkeuksellista. Se on tullut kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa laiminlyönti on ollut kokonaisuutena vähäinen (TT 2002:39) tai laiminlyönnin vähäisyyden lisäksi työnantajayritys on ollut pieni, eikä laiminlyönnistä ole aiheutunut vahinkoa (TT 2015:133).

Työtuomioistuin on ratkaisuissaan TT 2015:10 ja TT 2021:58 ottanut kantaa käsillä olevaa vastaaviin riitakysymyksiin kuitenkin niin, että kokemuslisää koskevaa kysymystä on nyt arvioitu edellä kerrotuista syistä eri tavoin kuin aiemmissa ratkaisuissa. Epäselvyyttä riidanalaisen määräyksen oikeasta tulkinnasta ei muilta osin kuitenkaan ole enää ollut. Työtuomioistuin katsoo, että vastaajayhtiöllä olisi ollut asiaa tarkemmin arvioituaan edellytykset päätyä siinä samaan ratkaisuun kuin työtuomioistuin nyt on tehnyt. X Oy:n olisi näin ollen pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, ja se on tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen rikkomisesta.

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimusmääräyksen oikea tulkinta on ollut ratkaisujen TT 2015:10 ja TT 2021:58 myötä myös AVAINTA ry:n tiedossa. AVAINTA ry:n olisi siten tullut havaita X Oy:n menettelyn virheellisyys ja korjata väärä työehtosopimuksen soveltaminen nopeasti, kun se on tullut viimeistään keskusneuvottelupyynnön yhteydessä AVAINTA ry:n tietoon. Keskusneuvottelupöytäkirjasta 23.5.2023 (V10) ilmenee, että AVAINTA ry on keskusneuvotteluissa asettunut tukemaan X Oy:n virheellistä menettelyä. Näin ollen se on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Vaikka sopimuksen noudattamisen tehostaminen vastaisuudessa ei AVAINTA ry:n toiminnan lopettamisen vuoksi toteudu, työtuomioistuin katsoo, että rikkomuksella on kuitenkin loukattu kantajaliiton intressiä. Selvitystilassa olevan AVAINTA ry:n taloudellisesta tilanteesta ei ole myöskään esitetty asiassa selvitystä.

Asiaa kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakot voitaisiin jättää kokonaan tuomitsematta. Asiassa ei myöskään ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakkojen määrää tavallisesta menettelystä poiketen.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittelyn jatkuessa oikeudenkäyntikuluista ei ole tarpeen lausua tässä vaiheessa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

1. vahvistaa, että työehtosopimuksen 13 §:n 3 momentin nojalla A, B, C, D, E, F, G ja H olisi tullut rinnastaa palkkaryhmään HAC,
2. vahvistaa työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin oikeaksi tulkinnaksi, ettei X Oy ole voinut sanotun määräyksen nojalla maksaa A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle ja H:lle kokonaispalkkaa,
3. vahvistaa, että X Oy oli työehtosopimuksen perusteella velvollinen maksamaan
4. a) A:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää työsuhteen alusta alkaen 5 prosentin suuruisena ja 1.12.2014 lukien 10 prosentin suuruisena,
5. b) B:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 1.7.2016 lukien 5 prosentin suuruisena ja 1.7.2021 lukien 10 prosentin suuruisena,
6. c) C:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 1.2.2019 lukien 5 prosentin suuruisena ja 1.6.2023 lukien 10 prosentin suuruisena,
7. d) D:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 1.3.2016 lukien 5 prosentin suuruisena ja 1.3.2021 lukien 10 prosentin suuruisena,
8. e) E:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 1.7.2023 alkaen 5 prosentin suuruisena,
9. f) F:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 1.2.2020 lukien 5 prosentin suuruisena,
10. g) G:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää työsuhteen alusta alkaen 5 prosentin suuruisena ja 1.10.2018 lukien 10 prosentin suuruisena ja
11. h) H:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 1.10.2023 alkaen 5 prosentin suuruisena,
12. hylkää D:n ja G:n vaatimukset palkkasaatavista ajalta ennen 1.9.2019,
13. tuomitsee X Oy:n maksamaan Ammattiliitto Jyty ry:lle 3.000 euroa hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja
14. tuomitsee Avaintyönantajat AVAINTA ry:n maksamaan Ammattiliitto Jyty ry:lle 4.500 euroa hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Asian jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Mika Lallo, Paula Ilveskivi ja Samuli Hiilesniemi jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Ratkaisu on yksimielinen.