TT 2026:30

Helsingin kaupunki ei ollut maksanut sosiaali-, ter­veys- ja pelastustoimialalla 1.2. ja 1.6.2025 voimaan tulleiden paikallisten järjestelyerien pe­rusteella tarkistettuja palkkoja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjojen mukaisessa aikataulussa. Kaupunki ei ollut myöskään maksanut 1.6.2025 voimaan tulleen paikallisen järjestelyerän pe­rusteella tarkistettuja palkkoja hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisessa aikataulussa. Kaupunki tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa työ- ja virkaehtosopimusmääräysten rikkomisesta. (Ks. TT 2026:29)

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisen alan unioni JAU ry

Vastaaja   

Helsingin kaupunki

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 15.12.2025

Asianosaisten suostumuksella asia on käsitelty kirjallisessa menettelyssä.

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n, Julkisen alan unioni JAU ry:n, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä ajalla 1.5.2022–30.4.2025 voimassa olleen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on ollut muun ohella seuraava määräys:

11 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

[–]

—

Edellä mainittujen sopimusosapuolten välillä ajalla 1.5.2025–29.2.2028 voimassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

12 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

1. Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa tarkistusten voimaantulosta. Jos suurilla työnantajilla ei voida noudattaa edellä mainittua ajankohtia, maksetaan tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.
2. Takautuvat korotusmäärät maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta ja suurilla työnantajilla neljän kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.

Tarkistettu palkka, palkkio tai lisä on maksettu ajallaan, kun korotus maksetaan viranhaltijan/työntekijän normaalina palkanmaksupäivänä.

[–]

—

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n, Julkisen alan unioni JAU ry:n, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä ajalla 1.3.2023–30.4.2025 voimassa olleen hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on ollut muun ohella seuraava määräys:

10 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

[–]

—

Edellä mainittujen sopimusosapuolten välillä ajalla 1.5.2025–29.2.2028 voimassa olevan hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

13 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

1. Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa tarkistusten voimaantulosta. Jos suurilla työnantajilla ei voida noudattaa edellä mainittua ajankohtia, maksetaan tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.
2. Takautuvat korotusmäärät maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta ja suurilla työnantajilla neljän kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.

Tarkistettu palkka, palkkio tai lisä on maksettu ajallaan, kun korotus maksetaan viranhaltijan/työntekijän normaalina palkanmaksupäivänä.

[–]

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten (SOTE-sopimus) 2022–2025 ja 2025–2028 allekirjoituspöytäkirjoissa on ollut määräykset siitä, milloin tarkistetut palkat tulee maksaa viranhaltijoille ja työntekijöille. Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES-sopimus) 2023–2025 ja 2025–2028 allekirjoituspöytäkirjoissa on ollut vastaavat määräykset. Helsingin kaupunki on allekirjoituspöytäkirjoissa tarkoitettu suuri työnantaja.

Helsingin kaupunki ei ole maksanut sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla (sotepe) paikallisten järjestelyerien johdosta tarkistettuja palkkoja edellä mainituissa allekirjoituspöytäkirjoissa sovituissa aikatauluissa. Näitä palkkoja koskevat työ- ja virkaehtosopimusmääräykset ovat olleet selviä ja riidattomia.

SOTE-sopimuksen mukaan Helsingin kaupungin oli tullut maksaa 1.2.2025 voimaan tulleen 2,5 prosentin suuruisen paikallisen järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat huhtikuussa tai viimeistään toukokuussa 2025 ja taannehtivat korotusmäärät toukokuussa tai viimeistään kesäkuussa 2025. Helsingin kaupunki on maksanut 1.2.2025 järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat 98,86 prosentille korotuksensaajista 14.10.2025 ja lopuille marraskuun 2025 palkanmaksun yhteydessä.

Helsingin kaupungin on tullut maksaa SOTE-sopimuksen mukaan 1.6.2025 voimaan tulleen 0,8 prosentin suuruisen paikallisen järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat ja HYVTES-sopimuksen mukaan 1.6.2025 voimaan tulleen 0,4 prosentin suuruisen paikallisen järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat elokuussa tai viimeistään syyskuussa 2025 ja taannehtivat korotusmäärät syyskuussa tai viimeistään lokakuussa 2025. Helsingin kaupunki on maksanut 1.6.2025 järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat HYVTES-sopimuksen piirissä olleille työntekijöille ja viranhaltijoille 14.10.2025 ja SOTE-sopimuksen piirissä olleille työntekijöille ja viranhaltijoille marraskuun 2025 palkanmaksun yhteydessä. Viivästyneille suorituksille on maksettu viivästyskorot.

Julkisen alan unioni JAU ry on vaatinut, että Helsingin kaupunki tuomitaan hyvityssakkoon työ- ja virkaehtosopimusten tieten rikkomisen johdosta. Helsingin kaupunki on myöntänyt edellä mainitut viivästykset järjestelyerien maksussa, mutta katsonut, että sitä ei tule tuomita hyvityssakkoon.

KANNE

Vaatimukset

Julkisen alan unioni JAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. tuomitsee työehtosopimuslain 7 §:n sekä kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 20 §:n nojalla Helsingin kaupungin maksamaan hyvityssakkoa työ- ja virkaehtosopimusten tieten rikkomisesta sen jätettyä noudattamatta 1.2. ja 1.6.2025 voimaan tulleiden paikallisten järjestelyerien maksamista koskevia määräyksiä ja
2. velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Julkisen alan unioni JAU ry:n oikeudenkäyntikulut 4.640 eurolla korkoineen.

Perusteet

Helsingin kaupunki oli toistuvasti rikkonut SOTE-sopimuksen ja HYVTES-sopimuksen tarkistettujen palkkojen maksamista koskevia allekirjoituspöytäkirjojen määräyksiä ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n (KT) yleiskirjeissä sovittua menettelyä paikallisten järjestelyerien maksuajankohtien osalta.

Tarkistettujen palkkojen tuli olla isolla työnantajalla maksussa kolmessa kuukaudessa voimaantulosta. Jos jotain jäi tuolloin maksamatta, takautuva erä oli maksettava neljässä kuukaudessa voimaantulosta, normaalina palkanmaksupäivänä. Helsingin kaupungissa palkanmaksupäivä oli vakituisilla kuun 14. päivä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n juristi oli 26.11.2025 lähettänyt Helsingin kaupungin laiminlyöntien vuoksi KT:lle valvontapyynnön SOTE-sopimuksen ja HYVTES-sopimuksen rikkomisesta. KT oli vastannut valvontapyyntöön 9.12.2025 ja ilmoittanut olleensa yhteydessä Helsingin kaupunkiin.

Helsingin kaupungin tuli todeta rikkoneen työehtosopimusta tieten tai perustellusti tietensä, ja kaupunki tuli velvoittaa maksamaan kantajalle hyvityssakkoa.

Helsingin kaupunki oli työnantajana rikkonut toistuvasti työnantajan keskeistä velvollisuutta eli palkanmaksun suorittamista sopimuksen mukaisesti ajallaan. Palkanmaksun myöhästyminen oli työnantajan vastuulla. Palkanmaksun viivästyminen oli aiheuttanut työntekijöille haittaa. Korotusten maksamisen viivästys koski SOTE-sopimuksen osalta 1.198:aa ja HYVTES:n osalta 286:ta JHL ry:n jäsentä.

Helsingin kaupungilla oli ollut enemmän kuin 39.000 työntekijää vuonna 2021. Se oli henkilöstömäärältään Suomen suurin yksittäinen työnantaja, mikä tuli ottaa huomioon hyvityssakkoa määrättäessä.

Hyvityssakon määrää korottavana tekijänä oli otettava huomioon, että Helsingin kaupunki oli rikkonut kahta virka- ja työehtosopimusta. Rikkomuksen merkittävyyden ja rikkomusten suuren lukumäärän johdosta hyvityssakon tuli olla määrältään tuntuva.

VASTAUS

Vastaus vaatimuksiin

Helsingin kaupunki on

1. myöntänyt, että
   1. SOTE-sopimuksen 1.2.2025 voimaantullutta 2,5 prosentin paikallista järjestelyerää ei ole maksettu kaikilta osin viimeistään SOTE-sopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirjan 11 §:ssä sovitussa aikataulussa,
   2. SOTE-sopimuksen 1.6.2025 voimaantullutta 0,8 prosentin paikallista järjestelyerää ei ole maksettu kaikilta osin viimeistään SOTE-sopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirjan 11 §:ssä tai SOTE-sopimuksen 2025–2028 allekirjoituspöytäkirjan 12 §:ssä sovitussa aikataulussa ja
   3. HYVTES-sopimuksen 1.6.2025 voimaan tullutta 0,4 prosentin paikallista järjestelyerää ei ole maksettu viimeistään HYVTES-sopimuksen 2023–2025 allekirjoituspöytäkirjan 10 §:ssä tai HYVTES-sopimuksen 2025–2028 allekirjoituspöytäkirjan 13 §:ssä sovitussa aikataulussa, ja
2. vaatinut, että kaupunkia ei tuomita maksamaan hyvityssakkoa työ- ja virkaehtosopimusmääräysten rikkomisesta, ja
3. myöntänyt oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteen mutta kiistänyt kantajan vaatimuksen määrältään 3.000 euroa ylittäviltä osin.

Perusteet

Taustaa

Helsingin kaupungilla oli SOTE-sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä yhteensä noin 13.000–14.000. Tehtäviä oli sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla (sotepe), kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sekä palvelukeskusliikelaitoksessa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä palvelukeskusliikelaitoksen työntekijöille, joista yhteensä noin 400–500 oli SOTE-sopimuksen piirissä, järjestelyerät maksettiin sovitussa aikataulussa. HYVTES-sopimuksen piiriin kuului noin 1.200 työntekijää, jotka kaikki sijoittuivat sotepe-toimialalle. Kyse asiassa oli siten sotepe-toimialan työntekijöiden järjestelyerien maksusta ja kaupungin toimista tältä osin.

SOTE-sopimuksen järjestelyerä 1.2.2025

Kaupunkitason neuvottelut SOTE-sopimuksen 1.2.2025 järjestelyerästä oli aloitettu 27.1.2025, ja yksimielinen neuvottelutulos saavutettiin 30.1.2025. Toimialatason neuvottelut järjestelyerästä käytiin 16.4.–22.5.2025.

SOTE-sopimuksen 1.2.2024 toteutuneen palkkahinnoittelu-uudistuksen jälkeen sotepe-toimialalla oli useita tehtäviä, joiden sijoittuminen uusiin hinnoittelutunnuksiin oli tarkasteltava uudelleen. Henkilöstöjärjestöt olivat jättäneet työnantajalle myös muutospyyntöjä. Tähän liittyvä selvitys-, tarkastus- ja muutostyö vei paljon aikaa, koska selvityksiä jouduttiin tekemään myös osittain toimialan palvelujen kesken ja yhteisen näkemyksen muodostaminen vei aikaa. Oli oleellista, että tehtävät oli sijoitettu oikeisiin hinnoittelutunnuksiin, jotta oli mahdollista käydä neuvotteluja järjestelyerän 1.2.2025 kohdentamisesta ja laskea todellisen raamin kulumista.

SOTE-sopimukseen kuului sotepe-toimialalla yhteensä 227 eri nimikettä. Oli varmistuttava siitä, että hinnoittelutunnukset näissä nimikkeissä oli määritelty oikein. Sotepessa SOTE-sopimukseen kuului noin 12.500 työntekijää. Suuri määrä nimikkeitä ja työntekijöitä vaikutti siihen, että tarkistustyö oli hidasta. Työ oli tehtävä manuaalisesti, ja se käsitti varsin usein henkilöiden tehtävien selvittämistä substanssitoiminnasta. Muuttuneet tiedot oli saatava palkanmaksujärjestelmään ennen järjestelyeräkorotusten toteuttamista.

Kaupunki oli korottanut palkkakehitysohjelmallaan tiettyjen SOTE-sopimukseen kuuluvien tehtävien palkkoja 1.1.2025 lukien. Järjestelmäteknisistä syistä palkkakehitysohjelman korotukset oli saatava järjestelmään ja palkkapohjaan ennen 1.2.2025 tulevia korotuksia. Koska palkkakehitysohjelman mukaiset korotukset jouduttiin toteuttamaan takautuvasti, korotusten manuaalinen toteuttaminen oli erittäin hidasta ja vaati erikoisosaamista, jonka resurssi oli rajallinen.

Kaupungin palkanmaksujärjestelmässä kukin palvelussuhde muodosti oman työsuhdekokonaisuuden, jolla oli oma työsuhdetunnus. Kun palkkaan tehtiin korotuksia, muutokset oli tehtävä jokaiseen työsuhdetunnukseen erikseen. Yhdellä työntekijällä voi olla useita eri työsuhdetunnuksia johtuen esimerkiksi useista määräaikaisista palvelussuhteista. Henkilöllä voi siten olla useita päättyneitä, nykyinen ja tulevaisuuteen kirjattu työsuhdetunnus. Nämä kaikki oli tarkastettava manuaalisesti erikseen, sillä korotusten määrä voi vaihdella eri tehtävissä. Työtä vaikeutti ja hidasti myös se, että palkkaperusteille oli ajettu 1.4.2025 voimaan tullut paikallisen ratkaisun mukainen prosentuaalinen korotus ja kertakorvaus.

Neuvottelut järjestelyerästä 1.2.2025 päättyivät 22.5.2025, mutta käytännössä niihin liittyviä korotuslistoja päästiin laatimaan vasta, kun edellä mainitut palkkakehitysohjelman korotukset oli viety palkkaperusteille heinäkuussa. Koska korotukset jouduttiin toteuttamaan takautuvasti, korotusten toteuttaminen oli erittäin hidasta ja vaati erikoisosaamista, koska edellä kerrotulla tavalla korotus piti teknisesti tehdä jokaiseen palvelussuhteeseen erikseen.

Sotepe-toimialalla jouduttiin tarkastamaan 8.000 palvelusuhteen hinnoittelutunnus, oikea tehtäväkohtainen palkka ja henkilölle kuuluva korotus. Mittava manuaalinen tarkistus oli perusteltua palkkavirheiden ehkäisemiseksi. Järjestelyerän 1.2.2025 palkankorotukset olivat poikkeuksellisen vaikea toteutettava mittavan kokonaisuuden vuoksi. Korotukset koskivat 15.250 työntekijää ja 20.399 työsuhdetunnusta. Muutoksia tehtiin yhteensä 33.238 kappaletta.

SOTE-sopimuksen järjestelyerä 1.6.2025

Kaupunkitasolla SOTE-sopimuksen järjestelyerästä neuvoteltiin 10.6.2025, ja neuvottelut päättyivät samana päivänä yksimielisinä. Neuvottelujen lopputulosta ja palkkasumman laskemisperiaatteita jouduttiin vielä tarkentamaan sähköpostitse KT:n yleiskirjeen julkaisun 13.6.2025 jälkeen. Toimialatason neuvottelut käytiin ennalta kesäkuussa varatussa aikataulussa 25.8.–9.9.2025.

Korotuslistojen laatiminen alkoi heti neuvottelujen päätyttyä syyskuussa, mutta tilanne oli sama kuin 1.2.2025 korotuksissa. Korotukset jouduttiin toteuttamaan takautuvasti, ja niiden toteuttaminen oli edellä kerrotuista järjestelmäteknisistä syistä erittäin hidasta ja vaati erikoisosaamista.

HYVTES-sopimuksen järjestelyerä 1.6.2025

Kaupunkitasolla HYVTES-sopimuksen järjestelyerän päälinjoista neuvoteltiin 10.6.2025, ja neuvottelut päättyivät samana päivänä yksimielisinä. Neuvottelujen lopputulosta ja palkkasumman laskemisperiaatteita jouduttiin vielä tarkentamaan sähköpostitse KT:n yleiskirjeen julkaisun 13.6.2025 jälkeen. Kaupunkitasoisia kohdentamisneuvotteluja ja toimialatason neuvotteluja käytiin heti kesälomakauden jälkeen 14.8.-10.9.2025.

Järjestöt olivat painottaneet sitä, että neuvotteluja tuli käydä riittävästi. Työnantaja huomioi järjestöjen esityksiä ja teki selvityksiä järjestöjen esiin nostamista asioista.

Korotuslistojen laatiminen alkoi heti neuvottelujen päätyttyä. Tilanne oli sama kuin edellä selostetuissa SOTE-sopimuksen 1.2.2025 ja 1.6.2025 korotuksissa. Korotukset jouduttiin toteuttamaan takautuvasti, ja niiden toteuttaminen oli edellä kerrotuista syistä erittäin hidasta ja vaati erikoisosaamista.

HYVTES:n kesäkuun 2025 järjestelyeräkorotukset maksettiin ensimmäisenä mahdollisena normaalina palkanmaksupäivänä neuvottelujen päättymisen jälkeen eli 14.10.2025.

Kaupungin toimet asiassa

Kaupunki työnantajana ponnisteli kaikin käytettävissä olevin keinoin, jotta 1.2.2025 ja 1.6.2025 järjestelyeräkorotukset olisi saatu maksuun oikea-aikaisesti. Palkanmaksujärjestelmä ei kuitenkaan tukenut suuren työntekijäjoukon palkankorotusten tekemistä takautuvasti. Lisäksi alkuvuoden 2025 muut palkankorotukset (1.1.2025 palkkaohjelma, 1.4.2025 prosentuaalinen korotus ja kertakorvaus) muodostivat kokonaisuuden, joka teki 1.2.2025 järjestelyerän oikea-aikaisen maksatuksen erityisen haastavaksi.

Järjestelyerän 1.2.2025 mukaiset korotukset maksettiin viimeistään lokakuussa 2025 lukuun ottamatta 233 tarkistettavaa palvelussuhdetta, jotka eivät välttämättä liittyneet yhtä moneen työntekijään. Tarkistettavat tiedot olivat sellaisia, että ne ilman tarkistusta olisivat todennäköisesti aiheuttaneet palkkavirheen.

Kaupunki oli avoimesti ja aktiivisesti kertonut järjestöjen edustajille, mitkä tekijät vaikeuttivat ja viivästyttivät korotusten toteutusta ja maksatusta.

Hyvityssakko

Sopimusmääräysten rikkominen

Helsingin kaupunki ei ollut tieten rikkonut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiä. Kaupungin menettely ei ollut ollut tahallista tai törkeän tuottamuksellista eikä piittaamatonta työ- ja virkaehtosopimusten määräyksistä.

Kaupunki oli pyrkinyt huolellisesti, aktiivisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin toteuttamaan määräykset oikeasisältöisesti. Hyvityssakon määräämiselle ei näin ollen ollut perusteita.

Hyvityssakkoa koskevan oikeudellisen prosessin tarkoitus oli pakottaa osapuoli toimimaan oikein sanktioimalla rikkomus. Kyse ei kuitenkaan ollut siitä, että järjestelyerien maksujen viivästymistä ei olisi tunnistettu tai että maksuja ei olisi jo joudutettu käytettävissä ollein keinoin. Mahdollisella hyvityssakolla ei olisi määräysten noudattamista tehostavaa vaikutusta.

Hyvityssakon määrä

Mahdollisen hyvityssakon määrää alentavina seikkoina oli otettava huomioon kaupungin menettely ja asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan. Kaupunki oli pyrkinyt kaikin käytettävissä olevin keinoin resurssiensa rajoissa järjestelyerien maksuun oikea-aikaisesti. Korotusten maksun viivästyminen oli toisaalta varmistanut palkanmaksun virheettömyyttä muilta osin. Kaupunki oli pyrkinyt toimimaan niin sanotun pienimmän haitan periaatteen mukaisesti.

Kyse oli työntekijäkohtaisesti kohtuullisen pienten palkanosien maksujen viivästyksistä, jolloin arvioitu haitta viivästyksestä oli vastaavasti rajoitetumpi. Viivästymiset sovitusta maksuaikataulusta olivat olleet järjestelyerien 1.6.2025 osalta lyhytkestoisia. Viivästyneistä maksuista oli suoritettu tai suoritetaan viivästyskorot. Maksujen viivästymiset olivat koskeneet vain sotepe-toimialaa, jolloin erityistä merkitystä ei ollut sillä, että Helsingin kaupunki oli maan suurin yksittäinen työnantaja. Maksujen viivästyksen kohdistuminen kahden eri virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluviin työntekijöihin ei ollut itsessään hyvityssakon määrää korottava tekijä, kun arviointi kohdistui menettelyn laatuun.

Järjestelyerän 1.2.2025 yhteydessä oli lisäksi ollut kyse useamman palkankorotuserän muodostamasta kokonaisuudesta, joka oli tehnyt maksatuksesta erityisen haastavaa varsinkin, kun kyse oli suuresta määrästä työntekijöitä ja ajallisesti lähekkäisistä järjestelyeristä. Virka- ja työehtosopimuksissakin oli huomioitu suurten työnantajien lähtökohtaisesti haastavampi asema sopimalla pidemmästä maksuaikataulusta. Osaltaan neuvotteluja ja korotusten maksua oli hidastanut ohjaavien yleiskirjeiden myöhäinen julkaisuaikataulu.

Työntekijäjärjestöjen edustajia oli informoitu avoimesti maksujen haasteista ja viivästyksistä. Kaupungin menettelystä ei ollut aiheutunut taloudellista menetystä Julkisen alan unioni JAU ry:lle.

Oikeudenkäyntikulut

Kantajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus tuli hylätä 3.000 euroa ylittäviltä osin. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain esitöiden mukaan oikeudenkäyntikulujen kokonaan tai työtuomioistuimen tavanomaista korvauskäytäntöä suurempi korvaaminen voitaisiin määrätä hävinneen asianosaisen maksettavaksi asioissa, joiden ajaminen on vaatinut tavallista enemmän työtä tai aiheuttanut poikkeuksellisia kustannuksia (HE 190/1993 vp s. 9). Käsillä olevassa asiassa kanteen ajaminen oli vaatinut tavanomaista vähäisemmän työmäärän, eikä se ollut aiheuttanut poikkeuksellisia kustannuksia. Kanne oli myönnetty, eikä asiassa ollut ollut tarpeen tehdä erityisiä asianajotoimia tai esittää todistelua.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Valvontakirje 26.11.2025
2. Sähköposti 9.12.2025 vastaus valvontakirjeeseen
3. A:n palkkalaskelma lokakuulta 2025
4. A:n palkkalaskelma marraskuulta 2025
5. B:n palkkalaskelma lokakuulta 2025
6. C:n palkkalaskelma lokakuulta 2025

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan hyvityssakko. Lain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.

Kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 20 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuin voi tuomita virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä, maksamaan hyvityssakon. Lain 21 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon vahingon ja syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten (SOTE-sopimus) 2022–2025 ja 2025–2028 allekirjoituspöytäkirjoissa on ollut määräykset siitä, milloin tarkistetut palkat tulee maksaa viranhaltijoille ja työntekijöille. Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES-sopimus) 2023–2025 ja 2025–2028 allekirjoituspöytäkirjoissa on ollut vastaavat määräykset.

SOTE-sopimuksen mukaan Helsingin kaupungin oli tullut maksaa 1.2.2025 voimaan tulleen 2,5 prosentin suuruisen paikallisen järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat viimeistään toukokuussa 2025 ja taannehtivat korotusmäärät viimeistään kesäkuussa 2025. Helsingin kaupunki on maksanut 1.2.2025 järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat 98,86 prosentille korotuksensaajista 14.10.2025 ja lopuille marraskuun 2025 palkanmaksun yhteydessä.

Helsingin kaupungin on tullut maksaa SOTE-sopimuksen mukaan 1.6.2025 voimaan tulleen 0,8 prosentin suuruisen paikallisen järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat ja HYVTES-sopimuksen mukaan 1.6.2025 voimaan tulleen 0,4 prosentin suuruisen paikallisen järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat viimeistään syyskuussa 2025 ja taannehtivat korotusmäärät viimeistään lokakuussa 2025. Helsingin kaupunki on maksanut 1.6.2025 järjestelyerän johdosta tarkistetut palkat HYVTES-sopimuksen piirissä olleille työntekijöille ja viranhaltijoille 14.10.2025 ja SOTE-sopimuksen piirissä olleille työntekijöille ja viranhaltijoille marraskuun 2025 palkanmaksun yhteydessä.

Asiassa on riidatonta, että Helsingin kaupunki ei ole maksanut sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla (sotepe-toimiala) edellä mainittujen paikallisten järjestelyerien perusteella tarkistettuja palkkoja määräysten mukaisessa aikataulussa. Kysymyksessä olevat työ- ja virkaehtosopimusten määräykset ovat olleet selviä ja riidattomia.

Helsingin kaupunki on katsonut, että sitä ei tule tuomita hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisen johdosta, sillä sen menettely ei ole ollut tahallista, törkeän tuottamuksellista tai työ- ja virkaehtosopimusmääräyksistä piittaamatonta. Kaupunki on sen sijaan pyrkinyt huolellisesti, aktiivisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin toteuttamaan määräykset oikeasisältöisesti. Kaupungin mukaan vuonna 2024 toteutunut palkkahinnoittelu-uudistus ja palkkakehitysohjelman mukainen palkkojen korotus 1.1.2025 ovat edellyttäneet toimia ennen kuin järjestelyerää 1.2.2025 koskevia korotuksia on voitu toteuttaa. Lisäksi järjestelyerien 1.2. ja 1.6.2025 toteuttamisen aikatauluihin ovat vaikuttaneet sotepe-toimialan suuri tehtävämäärä, järjestelmätekniset syyt, vaadittava manuaalinen työ sekä erien jakamista ohjeistavien Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yleiskirjeiden myöhäiset julkaisuajankohdat. Korotusten maksun viivästymisellä on myös varmistettu palkanmaksun virheettömyyttä. Viivästyksistä on maksettu viivästyskorot.

Työtuomioistuin toteaa, että työnantajan päävelvoite työntekijään nähden on palkan maksaminen. Palkan maksamisella oikea-aikaisesti ja oikeamääräisesti on suuri merkitys palkansaajalle. Allekirjoituspöytäkirjan määräyksissä suuret työnantajat, kuten Helsingin kaupunki, on huomioitu siten, että niillä on ollut kuukausi enemmän aikaa tarkistettujen palkkojen maksamiseen kuin muilla työnantajilla. Helsingin kaupunki on esittänyt lukuisia syitä, joiden johdosta erityisesti paikallisen järjestelyerän 1.2.2025 maksaminen oikea-aikaisesti ei ole onnistunut.

Työtuomioistuimelle on syntynyt käsitys, että järjestelyerien maksamisen ajankohta on ollut poikkeuksellisen haastava. Järjestelyeräkorotuksia on ollut tehtävänä suuri määrä. Niiden huolellisella ja siten hitaammalla käsittelyllä on myös pyritty siihen, että korotukset menisivät maksuun oikein. Tämän voidaan katsoa alentavan kaupungin menettelyn moitittavuutta. Asiassa on merkitystä myös sillä, että maksujen viivästykset ovat tarkoittaneet kunkin työntekijän osalta pientä osaa palkasta. Julkisen alan unioni JAU ry:n (JAU ry) mukaan maksujen viivästykset ovat koskeneet SOTE-sopimuksen osalta 1.198:aa ja HYVTES-sopimuksen osalta 286:ta JHL ry:n jäsentä. Työtuomioistuin toteaa, että viivästykset ovat koskeneet laajaa palkansaajajoukkoa. Viivästyksiä ei siten voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisinä. Sen, että kaupunki on yhdellä menettelyllä rikkonut kahdessa työehtosopimuksessa olevia samanlaista asiaa koskevia määräyksiä, ei voida katsoa vaikuttavan hyvityssakon määrään (ks. TT 2023:8). Kaupungin toimimismahdollisuuksia ja menettelyä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että Helsingin kaupungin on perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiä. Asiassa ei ole esitetty erityisiä syitä, joiden johdosta hyvityssakko voitaisiin jättää tuomitsematta. Työtuomioistuin harkitsee oikeudenmukaiseksi hyvityssakon määräksi 2.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Lain 38 §:n mukaan mikäli tässä laissa ei muuta säädetä, noudatetaan asioiden käsittelyssä soveltuvin osin mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännön mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian hävitessään Helsingin kaupunki on edellä lausutun pääsäännön nojalla velvollinen korvaamaan JAU ry:n oikeudenkäyntikulut. JAU ry:n oikeudenkäyntikulujen määrä on ollut 4.640 euroa. Määrä ei sisällä arvonlisäveroa. Oikeudenkäyntikulut muodostuvat 11 työtuntiin perustuvasta asiamiehen palkkiosta 200 euron tuntiveloituksella ja 2.440 euron oikeudenkäyntimaksusta. Kaupunki on paljoksunut kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 3.000 euroa ylittävältä osin. Työtuomioistuin katsoo, että JAU ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on asian laatuun ja laajuuteen nähden tarpeellisista toimenpiteistä koostuva ja kohtuullinen. Helsingin kaupunki on siten velvoitettava korvaamaan JAU ry:n oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisina.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

1. tuomitsee työehtosopimuslain 7 §:n sekä kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 20 §:n nojalla Helsingin kaupungin maksamaan Julkisen alan unioni JAU ry:lle 2.000 euroa hyvityssakkoa työ- ja virkaehtosopimusten tieten rikkomisesta sen jätettyä noudattamatta 1.2. ja 1.6.2025 voimaan tulleiden paikallisten järjestelyerien maksamisen osalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä sekä 1.6.2025 voimaan tulleen paikallisen järjestelyerän maksamisen osalta hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä ja
2. velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Julkisen alan unioni JAU ry:n oikeudenkäyntikulut 4.640 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Risto Lerssi, Juha Teerimäki, Erkki Mustonen ja Sanna Rantala jäseninä. Esittelijä on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.