TT 2026:35

Työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä työnantajat olivat työtaistelutoimenpiteenä jättäneet ammattiyhdistysten jäsenmaksut pidättämättä ja tilittämättä työntekijöille maksetuista palkoista. Uusi työehtosopimus tuli voimaan 21.5.2025, ja jäsenmaksujen pidättämistä ja tilittämistä jatkettiin 1.6.2025 alkaen. Riita koski ensisijaisesti sitä, oliko työtaistelutointa jatkettu ja työrauhavelvollisuutta siten rikottu, kun jäsenmaksuja ei ollut pidätetty 30.5.2025 maksetuista palkoista. Toissijaisesti kysymys oli siitä, olivatko työnantajat rikkoneet työehtosopimusta ja työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Sillä, että työnantajat eivät olleet 30.5.2025 pidättäneet ja tilittäneet jäsenmaksuja työntekijöiden palkoista, ei esitetyn näytön perusteella voitu katsoa olleen sellaista johonkin työnantajapuolen vaatimukseen liittyvää painostustarkoitusta, jota työtaistelutoimenpiteeltä on edellytetty. Työntekijäliitto ei myöskään ollut voinut perustellusti kokea jäsenmaksuperinnän jättämistä tekemättä mainittuna päivänä painostukseksi jossain asiassa. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei jäsenmaksuperinnän jättäminen suorittamatta 30.5.2025 ollut työtaistelutoimenpide eikä työrauhavelvollisuutta ollut rikottu.

Työehtosopimusmääräysten tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen työnantajat, jotka olivat toimineet työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti, eivät olleet rikkoneet työehtosopimusta eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

Asia

Työrauha

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaajat 

Sivistysala ry
Aalto-korkeakoulusäätiö sr
Svenska handelshögskolan
Helsingin yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Lapin yliopisto
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Oulun yliopisto
Taideyliopisto
Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto
Åbo Akademi

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 19.12.2025

Suullinen valmistelu 27.3.2026

Pääkäsittely 17.8.2026

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sivistysala ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n 21.5.2025 hyväksymässä sovintoehdotuksessa yliopistojen työehtosopimuksen uudistamiseksi on muun ohella seuraava määräys:

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus tulee voimaan 21.5.2025, kun osapuolten hallinnot ovat sen hyväksyneet, ja on voimassa 31.3.2028 asti.
—

Yliopistojen työehtosopimuksessa (21.5.2025–31.3.2028) on muun ohella seuraavat määräykset. Nämä määräykset ovat olleet samansisältöisiä 1.4.2023–31.3.2025 voimassa olleessa työehtosopimuksessa, jonka nimi oli yliopistojen yleinen työehtosopimus.

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

—

6 § Palkka ja palkanmaksu
—
Työsuhteen jatkuessa palkan perusteissa tapahtuvat muutokset tulevat voimaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien, ellei tämän sopimuksen muussa osassa ole myöhemmin toisin sovittu.
—

11 § Keskusjärjestösopimukset ja hyvityssakko
—
Työehtosopimuslain (436/1946) 7 ja 9 §:n mukaisen yliopistolle ja paikalliselle ammattiyhdistykselle tuomittavan hyvityssakon enimmäismäärä on 2.590 euroa.

12 § Jäsenmaksujen periminen

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, yliopistojen työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten ja niiden jäsenliittojen jäsenmaksun työntekijältä maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja tilittää yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille.

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.

Työntekijälle annetaan kalenterivuoden päätyttyä tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistus pidätetyistä jäsenmaksuista.

13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä tai laajuutta taikka tietyn sopimuskohdan oikeaa tulkintaa koskevasta erimielisyydestä tulee neuvotella tämän pykälän mukaisesti.

Työyksikkötason neuvonpito

Erimielisyystapauksissa asiaa käsitellään ensin neuvonpidossa esihenkilön tai työnantajan edustajan ja työntekijän tai / ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan välillä.

Paikallisneuvottelut

Jos asiaa ei työyksikkötason neuvonpidossa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä paikallisneuvottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen välillä.

Liittotason neuvottelut

Jos asiaa ei paikallisneuvotteluissa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä liittotason neuvottelut työehtosopimuksen asianomaisten allekirjoittajajärjestöjen välillä.

Allekirjoittajajärjestöjen erikseen niin sopiessa asia voidaan ottaa käsiteltäväksi liittotason neuvotteluissa paikallisneuvotteluita käymättä.

Tämän pykälän mukaisesti käsitellään myös kaikki yhteistoimintaa tai työsuojelun yhteistoimintaa koskevien paikallisten sopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta syntyneet erimielisyydet. Jos liittotason neuvotteluissa jäädään erimielisiksi, asiaa ei kuitenkaan voida viedä työtuomioistuimeen.

14 § Menettelytavat ja määräajat

Paikallisneuvotteluita ja liittotason neuvotteluita on vaadittava kirjallisesti ja vaatimuksessa on yksilöitävä neuvottelun kohde.

Sekä paikallistason että liittotason neuvottelut tulee aloittaa kolmen viikon kuluessa kirjallisen vaatimuksen esittämisestä, ellei toisin sovita, ja ne tulee saattaa päätökseen viivytyksettä.

Liittotason neuvotteluita tulee vaatia neljän kuukauden kuluessa paikallisneuvotteluiden päättymisestä puhevallan menettämisen uhalla.

Neuvottelut päättyvät yhteisesti todettuna päivänä tai päivänä, jolloin neuvotteluosapuoli antaa kirjallisen ilmoituksen neuvotteluiden päättymisestä.

Paikallistason ja liittotason neuvotteluista tulee pitää pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla viivytyksettä.

Kanteen vireillepano työtuomioistuimessa edellyttää päätökseen saatettuja liittotason erimielisyysneuvotteluita. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittotason neuvotteluiden pöytäkirjan tarkistamisesta ja kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa neuvotteluiden päättymisestä.

15 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.
—

6 LUKU YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

—

7 § Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo

Vaativuustason muuttuessa palkka maksetaan työnantajan vahvistaman vaativuusarvioinnin perusteella esihenkilön tekemää kirjallista ehdotusta seuraavan kuukauden alusta lukien, ellei työnantaja osoita muuta ajankohtaa tehtävämuutokselle.

Henkilökohtaisen palkanosan muuttuessa maksetaan työnantajan vahvistama henkilökohtainen palkanosa arviointijakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Mikäli arviointi suoritetaan muulloin kuin arviointijakson yhteydessä, palkka maksetaan esihenkilön tekemää kirjallista ehdotusta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

—

10 LUKU MUUT SOPIMUKSET

—

SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA

—

5 § Paikallisen sopimuksen voimassaolo ja päättyminen

Mikäli osapuolet 3 §:n mukaisen sopimuksen voimassa ollessa yhteisesti toteavat, että sopimuksen edellytyksenä oleva taloudellinen kriisitilanne on väistynyt eikä sopimukselle enää ole taloudellista tarvetta, sopimus voidaan päättää kesken määräajan ja taloudelliset etuudet palaavat tällöin työehtosopimuksen mukaisiksi 3 §:n mukaisen sopimuksen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
—

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.3.2025. Uudesta työehtosopimuksesta käytyjen neuvottelujen vauhdittamiseksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (JUKO ry) antoi 22.4.2025 lakkovaroituksen. Sen jälkeen Sivistysala ry:n (Sivista) hallitus päätti omana työtaistelutoimenpiteenään, että yliopistot eivät 1.5.2025 lukien perisi ja tilittäisi JUKO ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sekä näiden jäsenyhdistysten ja niiden jäsenliittojen jäsenmaksuja työntekijöiden palkoista.

Työriitaa soviteltiin 24.4.2025 alkaen valtakunnansovittelijan johdolla. Valtakunnansovittelija antoi 19.5.2025 työehtosopimusosapuolille sovintoehdotuksensa. Samana päivänä työnantajapuoli esitti palkansaajapuolelle asiassa kirjallisena todisteena olevan ehdotuksen, jota JUKO ry ei hyväksynyt.

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotus hyväksyttiin sopijaosapuolten hallinnoissa 20. ja 21.5.2025. Uusi työehtosopimus tuli voimaan 21.5.2025. Jäsenmaksuperintää koskeva työehtosopimusmääräys ei ollut voimassa 1.4.–20.5.2025. Se tuli hyväksytyn sovintoehdotuksen myötä uudelleen voimaan 21.5.2025.

Yliopistoissa maksetaan palkkoja yleisesti kuukauden 15. päivänä ja viimeisenä päivänä. Kaikissa yliopistoissa maksettiin perjantaina 30.5.2025 määräaikaisten ja/tai tuntityöntekijöiden palkkoja. Yliopistot eivät suorittaneet jäsenmaksujen pidätystä ja tilitystä näistä palkoista. JUKO ry pyysi 2.6.2025 kaikilta yliopistoilta selvitystä asiaan samansisältöisellä sähköpostiviestillä. Jokainen yliopisto vastasi JUKO ry:lle muun ohella seuraavaa: ”Yliopistojen työehtosopimus on tullut voimaan 21.5. ja jäsenmaksuperinnän keskeytys on päättynyt tuolloin. Kuten muissakin tilanteissa, käynnistyy jäsenmaksuperintä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.” Ainakin osa yliopistoista toimitti vastauksensa ja sen mukana JUKO ry:n alkuperäisen selvityspyynnön tiedoksi myös Sivistan työmarkkinajohtajalle. Yliopistot eivät ole pidättäneet ja tilittäneet toukokuun 2025 jäsenmaksun osuutta myöhemmistäkään palkoista. Yliopistot ovat jatkaneet jäsenmaksujen pidättämistä ja tilittämistä 1.6.2025 lukien.

Työehtosopimusosapuolet ovat erimielisiä siitä, ovatko Sivista ja yliopistot rikkoneet työrauhavelvollisuuttaan aloittamalla jäsenmaksujen pidättämisen ja tilittämisen uudelleen kesäkuussa 2025, vaikka työehtosopimus oli tullut voimaan 21.5.2025. Toissijaisen kannevaatimuksen johdosta asiassa on riitaa myös siitä, ovatko yliopistot rikkoneet tieten työehtosopimuksen määräyksiä jäsenmaksujen perimisestä ja Sivista laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa. JUKO ry on katsonut, että 30.5.2025 maksetuista palkoista olisi tullut pidättää ja tilittää toukokuun 2025 jäsenmaksut kokonaisuudessaan.

Käsillä olevan asian kanssa samanlaista työnantajapuolen työtaistelutoimenpidettä ja jäsenmaksuperintää koskevaa tilannetta ei ole aiemmin ollut. Tällaisesta tilanteesta ei myöskään ole koskaan keskusteltu työehtosopimusneuvotteluissa.

KANNE

Vaatimukset

1. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut ensisijaisesti, että työtuomioistuin tuomitsee Sivistysala ry:n, Aalto-korkeakoulusäätiö sr:n, Svenska handelshögskolanin, Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n, Oulun yliopiston, Taideyliopiston, Tampereen korkeakoulusäätiö sr:n, Turun yliopiston, Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin kunkin erikseen maksamaan työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin nojalla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
2. Kantaja on vaatinut toissijaisesti vaatimuskohdassa 1 esitettyihin vaatimuksiin nähden, että työtuomioistuin tuomitsee

– Sivistysala ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin nojalla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

– Aalto-korkeakoulusäätiö sr:n, Svenska handelshögskolanin, Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n, Oulun yliopiston, Taideyliopiston, Tampereen korkeakoulusäätiö sr:n, Turun yliopiston, Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

3. Lisäksi kantaja on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Sivistystyönantajat ry:n, Aalto-korkeakoulusäätiö sr:n, Svenska handelshögskolanin, Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n, Oulun yliopiston, Taideyliopiston, Tampereen korkeakoulusäätiö sr:n, Turun yliopiston, Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 16.476,92 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Sivistysala ry (Sivista) oli syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, kun se oli jatkanut 22.4.2025 aloittamaansa työtaistelua uuden työehtosopimuksen tultua voimaan 21.5.2025. Se oli ohjeistanut yliopistoja siitä, ettei jäsenmaksujen pidättämistä ja tilitystä tarvinnut tehdä 30.5.2025 erääntyvän palkan osalta. Ainakaan se ei ryhtynyt toimiin työtaistelun päättämiseksi eikä ohjeistanut, että jäsenmaksut peritään ja tilitetään työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen.

Sivistan menettely oli ollut tahallista. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (JUKO ry) ei ollut hyväksynyt Sivistan 19.5.2025 tekemää esitystä lakon lopettamista koskevaksi sopimukseksi muun ohella sen vuoksi, että valtaosa sen jäsenliittoihin ja jäsenyhdistyksiin kuuluvista työntekijöistä oli määräaikaisissa ja tuntipalkkaisissa töissä ja näiden työntekijöiden seuraava palkanmaksupäivä oli 30.5.2025. Sivistan oli siten täytynyt ymmärtää, että jäsenmaksuperintä oli suoritettava 30.5.2025 erääntyvästä palkasta. JUKO ry:n kanta oli tullut Sivistan tietoon, ja JUKO ry oli tuonut Sivistalle ilmi, että Sivistan tuli noudattaa jäsenmaksuperintää koskevaa määräystä. Sivistan ymmärrystä ja tietoisuutta asiasta osoitti muun muassa sekin myöhempi seikka, että Sivista oli syyskuussa 2025 työnantajapuolen ja työntekijäpuolen yhteisessä pääryhmässä sekä A:n ja JUKO ry:n B:n välisessä keskustelussa marraskuussa 2025 esittänyt, että Sivista ei hyväksyisi koulutussopimuksen mukaisia ay-koulutuksia pidettäväksi vuonna 2025, ellei JUKO ry takautuvasti hyväksyisi Sivistan 19.5.2025 esittämää sopimusta jäsenmaksuperintäasiassa.

Työehtosopimuksen 1 luvun 6 §:n määräys tai mikään sopimuksen yleinen periaate ei koskenut myös jäsenmaksujen perimistä vastaajan väittämällä tavalla.

Yliopistot olivat syyllistyneet työrauhavelvollisuuden rikkomiseen sopimuksen voimaantulon jälkeen. Ne olivat jatkaneet 22.4.2025 aloitettua työtaistelutoimea, kun ne eivät olleet pidättäneet 30.5.2025 erääntyneistä palkoista jäsenmaksua palkan eräpäivänä tai myöhemminkään.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Sivista oli ohjeistanut yliopistoja siitä, ettei jäsenmaksujen pidättämistä ja tilitystä tarvinnut tehdä 30.5.2025 erääntyvän palkan osalta. Ainakaan se ei ollut ryhtynyt toimiin sen varmistamiseksi, että jäsenmaksut pidätettäisiin ja tilitettäisiin työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen 30.5.2025 erääntyvän palkan osalta. Sivista oli rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

Yliopistojen oli täytynyt tietää 21.5.2025 voimaan tulleesta uudesta työehtosopimuksesta. Ne eivät pidättäneet 30.5.2025 erääntyneistä palkoista jäsenmaksua palkan eräpäivänä tai myöhemminkään. Ne olivat tieten rikkoneet työehtosopimuksen 12 §:n määräystä.

JUKO ry ei ollut pyytänyt paikallisia tai liittoneuvotteluja, koska kyseessä oli asia, josta ei työehtosopimuksen mukaan tarvinnut käydä erimielisyyneuvotteluja.

Hyvityssakkojen määrät

Hyvityssakkojen määrien tuli olla erityisen tuntuvia, koska menettely oli ollut tahallista. Menettely oli aiheuttanut erittäin merkittävää haittaa JUKO ry:lle ja erityisesti sen jäsenliitoille ja -yhdistyksille, jotka joutuivat itse perimään jäsenmaksut 30.5.2025 erääntyneen palkan osalta. JUKO ry:llä oli yliopistojen alalla 24 jäsenliittoa ja -yhdistystä. Niillä oli jäseninä vastaajana olevissa yliopistoissa yhteensä noin 4.000 työntekijää, joiden osalta jäsenmaksujen pidätystä ja tilitystä ei suoritettu 30.5.2025 erääntyneen palkan osalta.

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 9.022 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Väitetty työrauhavelvollisuuden rikkominen

Vastaajat eivät olleet rikkoneet työrauhavelvollisuutta. Niiden työtaistelutoimenpiteet olivat päättyneet 21.5.2025 saavutettuun sovintoon.

Sivista oli 21.5.2025 ryhtynyt välittömiin toimiin työtaistelun päättämiseksi, kun osapuolet olivat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Sivista oli samana päivänä ohjeistanut yliopistoja jatkamaan jäsenmaksuperintää. Ohjeistuksessa oli lisäksi todettu, että mikäli toukokuun palkkoihin ei enää pystyttäisi vaikuttamaan, muutokset tehtäisiin heti, kun se olisi mahdollista. Yliopistot olivat toimineet tämän ohjeistuksen mukaisesti. Ne olivat todenneet JUKO ry:lle, että työehtosopimus oli tullut voimaan ja jäsenmaksuperinnän keskeytys päättynyt 21.5. ja että kuten muissakin muutostilanteissa, jäsenmaksuperintä käynnistyisi seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

Vastaajilla ei ollut valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hyväksymisen jälkeen painostustarkoitusta tai -tarvetta yliopistojen työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen liittyen, joten työrauhavelvollisuutta ei ollut rikottu. Jäsenmaksuperinnän lopettaminen työtaistelutoimenpiteenä oli kohdistunut ainoastaan sopimuksettoman tilan työehtosopimusneuvotteluihin ja näissä neuvotteluissa olleiden tavoitteiden edistämiseen. Vastaajat olivat nimenomaisesti ryhtyneet jäsenmaksuperinnän uudelleenkäynnistämiseen työehtosopimuksen mukaisesti heti sovintoehdotuksen hyväksymisen jälkeen.

Kantajan väite Sivistan ehdottaman lakon lopettamissopimuksen merkityksestä asiassa oli virheellinen ja perusteeton. Ehdotuksessa oli kyse työmarkkinaosapuolten tavasta välttää mahdollisia myöhempiä riitoja. Työriidan päättyessä sovintoon voitiin samalla yhdessä todeta, etteivät osapuolet jatkaisi riitelyä jostain työtaistelutoimiin liittyvästä yksityiskohdasta. Sivista oli pyrkinyt ehdotuksellaan varmistamaan työrauhan liittojen välille. Ehdotus ei ollut ollut Sivistan kannanotto jäsenmaksuperintää koskevan työehtosopimusmääräyksen tulkintaan siten, että jäsenmaksuperintää olisi ilman ehdotusta tullut kantajan väittämällä tavalla jatkaa 21.5.2025 lukien. Jäsenmaksuperinnän suorittaminen seuraavan kuukauden alusta lukien oli yhteneväinen Sivistalla asiasta jo aiemmin olleen työehtosopimustulkinnan kanssa. Muut työehtosopimuksen sopijajärjestöt Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Ammattiliitto Pro ry olivat liittojen välisen työrauhan kannalla ja totesivat yhdessä Sivistan kanssa, ettei ammattiyhdistyskoulutuksiin tai jäsenmaksuperintään liittyviä jatkoriitoja tulisi.

JUKO ry:n ja muiden yliopistosektorin merkittävien liittojen oma viestintä sekä jäsenmaksuvaltakirjojen kirjaukset jäsenmaksuperinnästä ja sen toteuttamisesta tukivat vastaajien käsitystä työehtosopimuksen tulkinnasta. Vastaajien tulkintaa tuki myös se, että JUKO ry ei ollut lähettänyt asiasta valvontakirjelmää eikä vaatinut vastaajia korjaamaan tilannetta. Vastaajat eivät olleet edes tienneet ennen haastehakemusta, että JUKO ry:n käsityksen mukaan kyse olisi ollut työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Väitetty työehtosopimuksen rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Jäsenmaksuperintä oli osa palkanmaksua ja palkkaa. Jäsenmaksuperintää koskevat ja muutkin muutokset palkoissa toteutettiin työehtosopimuksen mukaan kokonaisina kalenterikuukausina ja seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Tämä yliopistojen työehtosopimuksen perusperiaate palkkaan tehtävien muutosten osalta ilmeni 1 luvun yleisten määräysten palkkaa ja palkanmaksua koskevasta 6 §:stä. Periaate läpäisi koko työehtosopimuksen, ja se ilmeni sopimuksen sanamuodosta. Jäsenmaksuperintää koskevassa 1 luvun 12 §:ssä ei ollut sovittu toisin jäsenmaksuperinnän suorittamisaikataulusta, joten myös jäsenmaksuperinnän muutos toteutettiin seuraavan kuukauden alusta lukien. Osapuolten välillä ei ollut sovittu, että jäsenmaksuperinnän osalta noudatettaisiin toista periaatetta kuin kaiken muun palkanmaksun osalta. Takautuvaa jäsenmaksuperintää ei työehtosopimuksen perusteella tarvinnut tehdä.

Osapuolten yhteinen tarkoitus oli, että palkkaan tulevat muutokset eivät aiheuttaisi manuaalista laskentaa, ylimääräisiä palkka-ajoja tai muutakaan ylimääräistä työtä palkanlaskennassa. Asia oli usein esillä työehtosopimusneuvotteluissa, kun erilaisia palkanmaksuun liittyviä muutoksia pohdittiin. Tämä liittyi siihen, että yliopistot olivat suuria työnantajia ja poikkeukset palkanmaksuprosessiin olivat kalliita ja teettivät paljon hallinnollista työtä.

Myös JUKO ry:n ja muiden yliopistosektorin merkittävien liittojen oma viestintä sekä jäsenmaksuvaltakirjojen kirjaukset jäsenmaksuperinnästä ja sen toteuttamisesta tukivat työehtosopimuksen tulkintaa, jonka mukaan jäsenmaksuperintä ja muutkin muutokset palkoissa toteutettiin kokonaisina kalenterikuukausina ja seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

Sivista oli 21.5.2025 ohjeistanut yliopistoja jatkamaan jäsenmaksuperintää. Kaikki yliopistot jatkoivat jäsenmaksuperinnän suorittamista työehtosopimuksen palkanmaksuperiaatteiden mukaisesti seuraavan kuukauden alusta lukien. Yliopistot olivat toimineet työehtosopimuksen mukaisesti.

Lakon lopettamissopimuksen muotoon kirjattu ehdotus ei ollut Sivistan kannanotto jäsenmaksuperintää koskevan työehtosopimusmääräyksen tulkintaan siten, että jäsenmaksuperintää olisi ilman ehdotusta tullut kantajan väittämällä tavalla jatkaa 21.5.2025 lukien. Ehdotuksessa oli kyse työmarkkinaosapuolten tavasta välttää mahdollisia myöhempiä riitoja. Jäsenmaksuperinnän suorittaminen seuraavan kuukauden alusta lukien oli yhteneväinen Sivistalla asiasta jo aiemmin olleen työehtosopimustulkinnan kanssa. Lisäksi kantajan vetoamissa JUKO ry:n kanssa käydyissä keskusteluissa ei ollut käsitelty jäsenmaksuperintää koskevien työehtosopimusmääräysten tulkintaa vaan etsitty käytännön keinoja välttää riitaisuuksia.

Hyvityssakkovaatimukset

Vastaajat eivät olleet rikkoneet työrauhavelvollisuutta. Sivista ei myöskään ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan eivätkä yliopistot rikkoneet työehtosopimusta tieten tai muutoinkaan. Vastaajat olivat toimineet perustellun työehtosopimustulkinnan mukaisesti. Näin ollen niille ei tullut tuomita maksettavaksi hyvityssakkoa.

Joka tapauksessa jäsenmaksuperintää koskevan työehtosopimustulkinnan tulisi katsoa olleen sillä tavalla epäselvä ja riidanalainen, että hyvityssakko tulisi jättää tuomitsematta. Kysymys oli tulkintatilanteesta, jollaista ei ollut ollut kertaakaan aikaisemmin. JUKO ry ei ollut myöskään lähettänyt asiasta valvontakirjelmää, vaatinut vastaajia korjaamaan tilannetta tai pyytänyt paikallis- tai liittotason neuvotteluita.

Yliopistolle tuomittavan hyvityssakon määrä voi työehtosopimuksen mukaan olla enintään 2.590 euroa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kaiken varuilta lakon lopettamissopimus -sähköposti 19.5.2025 (=V2)
2. JUKO ry:n sähköposti Lapin yliopistolle 2.6.2025
3. JUKO ry:n luottamusmieskirje 23.5.2025

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Sivistysala ry:n viesti yliopistoille työtaisteluiden päättymisestä 21.5.2025
2. Kaiken varuilta lakon lopettamissopimus -sähköposti 19.5.2025
3. Sivistysala ry:n sähköposti X Oy:lle 25.4.2025
4. Professoriliitto ry:n ohjeistus nettisivuillaan 22.5.2025 jäsenmaksuperinnän suorittamisesta
5. Tieteentekijöiden liitto ry:n ohjeistus nettisivuillaan jäsenmaksuperinnän suorittamisesta
6. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n ohjeistus nettisivuillaan jäsenmaksuperinnän suorittamisesta
7. JUKO ry:n uutinen uudesta työehtosopimuksesta 21.5.2025
8. Professoriliitto ry:n toimiston yhteystiedot nettisivuilta
9. Professoriliitto ry:n, Tieteentekijöiden liitto ry:n, OAJ ry:n ja Akava ry:n erityisalojen valtakirjat jäsenmaksujen perinnästä

Kantajan henkilötodistelu

1. C, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n neuvottelupäällikkö (tapahtuma-aikana JUKO ry:n neuvottelupäällikkö)
2. B, JUKO ry:n neuvottelupäällikkö (C:n seuraaja)

Vastaajien henkilötodistelu

1. A, Sivistysala ry:n työmarkkinajohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.3.2025. Asiassa on riidatonta, että ammattiyhdistysten jäsenmaksujen jättäminen pidättämättä työntekijälle maksettavasta palkasta on ollut työnantajapuolen työtaistelutoimenpide, josta Sivistysala ry (Sivista) päätti huhtikuussa 2025, kun työehtosopimus ei ollut voimassa. Vastaajayliopistot ovat aloittaneet jäsenmaksujen pidättämisen ja tilittämisen uudelleen 1.6.2025 uuden työehtosopimuksen tultua voimaan 21.5.2025. Riita koskee väitetyn työrauhavelvollisuuden rikkomisen osalta sitä, oliko jäsenmaksujen jättäminen pidättämättä ja tilittämättä 30.5.2025 maksetuista palkoista työnantajapuolen työtaistelutoimi.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n (JUKO ry) mukaan Sivista oli jatkanut työtaistelua 21.5.2025 jälkeen. Sivista oli ohjeistanut yliopistoja siitä, ettei jäsenmaksujen pidättämistä ja tilitystä tarvinnut tehdä 30.5.2025 erääntyvän palkan osalta. JUKO ry ei ollut hyväksynyt Sivistan 19.5.2025 tekemää esitystä lakon lopettamista koskevaksi sopimukseksi muun ohella sen vuoksi, että valtaosa sen jäsenliittoihin ja jäsenyhdistyksiin kuuluvista työntekijöistä oli määräaikaisissa ja tuntipalkkaisissa töissä ja näiden työntekijöiden seuraava palkanmaksupäivä oli 30.5.2025. Sivistan oli siten täytynyt ymmärtää, että jäsenmaksuperintä oli suoritettava 30.5.2025 erääntyvästä palkasta.

Vastaajat ovat kiistäneet, että työtaistelutoimia olisi jatkettu 21.5.2025 jälkeen. Sivista oli kantajan viittaamalla ohjeistuksella 21.5.2025 ryhtynyt välittömiin toimiin työtaistelun päättämiseksi. Lisäksi vastaajat ovat vedonneet siihen, että jäsenmaksuperinnän aloittaminen uudelleen työehtosopimuksen voimaantuloa seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien oli vastannut Sivistan aiempaa työehtosopimustulkintaa.

Kantajan toissijaisen vaatimuksen johdosta asiassa voi tulla ratkaistavaksi myös se, onko Sivista tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja vastaajayliopistot työehtosopimuksen 12 §:n tieten rikkomisesta.

Esitetty todistelu

Kirjallisena todisteena on vedottu Sivistan työmarkkinajohtajan A:n sähköpostiviestiin 25.4.2025 (V3) X Oy:lle, jonka on ilmoitettu hoitavan useiden yliopistojen palkanmaksua. Viestissä lukee muun ohella: ”Sellainen huomio, että jäsenmaksuperinnän keskeytys tehdään kokonaisina kalenterikuukausina eli jos saamme työehtosopimusmaaliin esimerkiksi kesäkuun puolessa välissä, jatketaan jäsenmaksuperintää vasta 1.7.2025 lukien.”

Todisteena on esitetty myös A:n viesti ”Kaiken varuilta lakon lopettamissopimus” 19.5.2025 (K1, V2) työehtosopimukseen osallisille työntekijäliitoille. Se alkaa seuraavasti: ”Siltä varalta, että sovintoehdotus hyväksyttäisiin, ehdotan tällaista. Mitä sanotte?” Viestin muu sisältö on seuraava:
”Työtaistelutoimien lopettamissopimus:
• Ay-koulutuksiin osallistumisoikeus: Ay-koulutuksiin osallistumisoikeus palautuu työehtosopimuksen mukaiseksi heti työehtosopimuksen voimaan tullessa. Työtaistelutoimen johdosta mahdollisesti peruuntuneet tai siirtyneet koulutukset voidaan pitää erikseen sovittuna aikana myöhemmin vuoden 2025 aikana.
• Jäsenmaksujen periminen: Työnantajat käynnistävät jäsenmaksujen perinnän 1.6.2025 lukien.”

A lähetti Sivistan puolesta 21.5.2025 kello 14.11 yliopistoille viestin työtaisteluiden päättymisestä (V1). Siinä on muun ohella todettu: ”1) ay-jäsenmaksuperinnän ja ay-koulutusten jatkaminen työrauhan ollessa nyt taas voimassa. — jäsenmaksuperintää jatketaan, koska kaikki työtaistelutoimet päättyvät. Mikäli toukokuun palkkoihin ei enää pysty vaikuttamaan, tehdään muutos heti kun mahdollista. Myös ay-koulutuksiin voi osallistua listauksen mukaan tästä päivästä lukien.”

JUKO ry:n uudesta työehtosopimuksesta 21.5.2025 julkaisemasta uutisesta (V7) ja Professoriliitto ry:n yhteystiedoista (V8) ilmenee, että Professoriliitto ry:n toiminnanjohtaja oli JUKO ry:n yliopistosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja. Professoriliitto ry:n nettisivuilla on 22.5.2025 julkaistu ohjeistus jäsenmaksuperinnästä (V4). Siinä on todettu seuraavaa: ”Yliopiston uuden työehtosopimuksen tultua voimaan 21.5.2025 lukien yliopistolaisten jäsenmaksut palaavat jälleen työnantajaperintään eli itse hoidettavaksi tulee ainoastaan toukokuun jäsenmaksu.”

JUKO ry:n luottamusmieskirjeessä 23.5.2025 (K3) on todettu muun ohella: ”Uuden työehtosopimuksen syntymisen myötä myös työnantaja lopettaa sopimuksettoman tilan mahdollistaneet työnantajan työtaistelutoimet ja jäsenmaksuperinnän keskeytys päättyy. Yliopistoissa on eri palkanmaksupäiviä ja jukolaisten liittojen tulee huolehtia, että jäseniltä ei peritä jäsenmaksua kahteen kertaan.”

JUKO ry:n Lapin yliopistolle 2.6.2025 lähettämässä sähköpostiviestissä (K2), jonka otsikko on ”Selvityspyyntö työtaistelutoimien mahdollisesta jatkamisesta”, lukee muun ohella: ”Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry pyytää selvitystä siitä, onko jäsenmaksuperintä yliopistossanne käynnistetty 21.5.2025, jolloin yliopistojen uusi työehtosopimus on astunut voimaan. — JUKOn saamien tietojen mukaan määräaikaisten ja tuntityöntekijöiden palkanmaksupäivä on 21.5. jälkeen, mutta työtaistelutoimena ilmoitettua AY-jäsenmaksuperintää ei ole tästä huolimatta käynnistetty työehtosopimuksessa määrätyllä tavalla.”

Asiassa on kuultu todistajina sovintoneuvotteluihin tapahtuma-aikaan osallistuneita henkilöitä sekä asian jälkiselvittelyyn osallistunutta kantajaliiton uutta neuvottelupäällikköä.

Sivistan työmarkkinajohtaja A on kertonut, että työntekijäpuolen ilmoitettua 22.4.2025 lakosta työnantajapuoli oli välittömästi päättänyt katkaista jäsenmaksuperinnän seuraavan kuukauden alusta lukien ja keskeyttää ay-kurssit. Hän on myös kertonut lähettäneensä 19.5.2025 muiden ohessa JUKO ry:lle ehdotuksen työtaistelutoimien lopettamissopimukseksi (K1, V2). Työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut keskusteltu jäsenmaksuperinnästä. Neuvottelukierros oli ollut riitainen, ja mainitun ehdotuksen tarkoituksena oli ollut riitaisuuksien välttäminen vastaisuudessa. JUKO ry oli vastannut ehdotukseen ilmoittamalla kategorisesti, ettei se tehnyt lakkoihin liittyviä sopimuksia. A oli myös lähettänyt 21.5.2025 kaikille jäsenyliopistoille edellä kuvatun viestin työtaisteluiden päättymisestä (V1) osapuolten hyväksyttyä valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen.

A:n mukaan jäsenmaksuperintä tehtiin Sivistan pitkäaikaisen tulkinnan mukaan aina kokonaisina kalenterikuukausina ja kaikki palkkaan kohdistuvat muutokset tehtiin samalla tavoin muutosta lähinnä seuraavan kuukauden alusta lukien. A oli jo lakkotoimien aikana 25.4.2025 ohjeistanut yliopistojen palkanmaksua hoitanutta X Oy:tä vastaavasti (V3). Osalla yliopistoista oli kuitenkin eri palkanajopäiviä, ja siksi A oli viestissään 21.5.2025 kehottanut tekemään muutoksen heti, kun se oli mahdollista. A oli ymmärtänyt, että työehtosopimuksen tultua voimaan 21.5.2025 jäsenmaksuperinnän aloittaminen viimeistään 1.6.2025 lukien täyttäisi työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset. A:n mukaan työehtosopimuksen perusperiaate oli, että kaikki palkanmaksuun vaikuttavat muutokset, myös jäsenmaksuperintä, tehtiin kokonaisina kuukausina muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien.

Kysymyksessä oleviin työehtosopimusneuvotteluihin JUKO ry:n edustajana osallistunut nykyinen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n neuvottelupäällikkö C on kertonut, että Sivistalle oli sekä ennen että jälkeen 21.5.2025 pidettyjen sovintoneuvottelujen ilmoitettu, että työnantajajärjestön 19.5.2025 ehdottamaa sopimusta työtaistelujen lopettamiseksi (K1, V2) ei hyväksyttäisi. Ennen mainittuja neuvotteluja C oli sanonut A:lle, että jäsenmaksuperintä piti aloittaa normaalisti uuden työehtosopimuksen tullessa voimaan. Sovinnon hyväksymisen jälkeen C oli vielä ilmoittanut, että jäsenmaksuperintä tuli aloittaa viipymättä. JUKO ry:ssä Sivistan sopimusehdotusta oli tulkittu siten, että jäsenmaksuperinnän aloittaminen 1.6.2025 lukien olisi poikkeus työehtosopimuksen mukaisesta normaalista menettelystä. Työnantajapuoli oli ollut tietoinen jäsenmaksuperinnän merkityksestä yhdistykselle, koska työnantajapuoli oli aikaisemmin ajanut jäsenmaksuperintää koskevasta määräyksestä luopumista. Sivista oli myös kytkenyt jäsenmaksuperintää koskevan riitaisuuden JUKO ry:n luottamusmieskurssin pitämiseen ja kieltäytynyt kurssin siirrosta toiseen ajankohtaan. C oli muistuttanut vastaajayliopistoja jäsenmaksuperinnästä 2.6.2025 lähettämällään viestillä varmistaakseen, että perintä oli käynnistetty.

Luottamusmieskurssia ja käsillä olevaa kanneasiaa oli käyty läpi vielä marraskuussa 2025 C:n seuraajan B:n ja A:n välisessä puhelussa. Kertomansa mukaan B:tä oli JUKO ry:n uutena neuvottelupäällikkönä painanut se, että yhdistyksen luottamusmiespäivät oli ollut tarkoitus järjestää joulukuussa eikä asialle ollut saatu työnantajaliiton hyväksyntää. Yleensä kurssien siirrot olivat tapahtuneet päivämääräsiirtoina. B ja A ovat yhdenmukaisesti kertoneet A:n ilmoittaneen, ettei työnantajapuoli hyväksynyt kurssia joulukuulle, ellei JUKO ry luopunut ajamasta käsillä olevaa jäsenmaksuperintää koskevaa asiaa.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Työtaistelutoimenpiteiksi on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa vakiintuneesti katsottu työntekijä- tai työnantajapuolen kollektiiviset, joukkoluonteiset painostustoimet, jotka suunnataan vastapuoleen tämän tai ehkä kolmannen osapuolen taivuttamiseksi hyväksymään esitetyt vaatimukset. Toimenpiteen järjestäytyneeseen luonteeseen kuuluu myös, että sillä ajetaan yhteistä tavoitetta, jonka saavuttamiseksi vastapuolta, yleensä omaa työnantajaa tai työnantajayhdistystä, painostetaan. Jos painostustarkoitus jää näyttämättä, kysymys ei ole työtaistelutoimenpiteestä. Työntekijäpuolen työtaistelutoimenpiteiden osalta painostustarkoitus todetaan usein sillä perusteella, että työntekijät ovat toimenpiteen yhteydessä esittäneet vaatimuksia työnantajalle. Myös työnantajapuolen työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkkeihin kuuluu, että menettely liittyy johonkin työpaikalla käsiteltävään neuvottelu- tai erimielisyyskysymykseen, johon toimenpiteellä halutaan vaikuttaa. Työrauhavelvollisuuden vastaista on ryhtyä painostustoimiin, joilla pyritään kumoamaan tai muuttamaan voimassa oleva työehtosopimuksen määräys. (Jorma Saloheimo ja Outi Anttila: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2025, s. 222–224, 230 ja 237)

Työnantajan työtaistelun ilmenemismuotona voi olla työnantajan toimivaltuuksiin muuten normaalisti kuuluva toimenpide. Sellainen voidaan kuitenkin katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, jos työntekijäpuoli on voinut perustellusti kokea tai tulkita menettelyn painostukseksi, ja myös työnantajan olisi pitänyt käsittää tämä. Työnantaja voi siten joutua vastuuseen myös tuottamuksellisesta työtaistelutoimenpiteestä. Tällöin ei viime kädessä edellytetä, että työnantajan näytetään nimenomaisesti pyrkineen painostamaan työntekijöitä, vaan huomiota kiinnitetään siihen, miten vastapuoli on voinut kokea asian. Painostuksen kokemuksen on oltava perusteltua, niin että ulkopuolinenkin voi vakuuttua painostusvaikutuksen syntymisestä. (emt. s. 231)

Asiassa on riidatonta, että yliopistoissa maksetaan palkkoja yleisesti kuukauden 15. päivänä ja viimeisenä päivänä. Kaikissa yliopistoissa maksettiin perjantaina 30.5.2025 määräaikaisten ja/tai tuntityöntekijöiden palkkoja. Yliopistot eivät suorittaneet jäsenmaksujen pidätystä ja tilitystä näistä palkoista. JUKO ry pyysi 2.6.2025 kaikilta yliopistoilta selvitystä asiaan samansisältöisellä sähköpostiviestillä. Jokainen yliopisto vastasi JUKO ry:lle muun ohella seuraavaa: ”Yliopistojen työehtosopimus on tullut voimaan 21.5. ja jäsenmaksuperinnän keskeytys on päättynyt tuolloin. Kuten muissakin tilanteissa, käynnistyy jäsenmaksuperintä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.”

Työehtosopimuksen jäsenmaksujen perimistä koskevan 1 luvun 12 §:n mukaan työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, jäsenmaksun työntekijältä maksettavasta palkasta. Työtuomioistuin katsoo määräyksestä ilmenevän, että jäsenmaksujen periminen toteutetaan palkanmaksun yhteydessä (ks. TT 1991-40). Käsillä olevassa asiassa on riidattomasti kysymys ainoastaan palkanmaksupäivästä 30.5.2025.

Edellä kuvatusta todistelusta ei ilmene, että työnantajapuoli olisi esittänyt 21.–30.5.2025 JUKO ry:lle joitain vaatimuksia. Yliopistoille 21.5.2025 lähettämässään viestissä (V1) A on kehottanut jatkamaan jäsenmaksuperintää heti, kun se oli mahdollista, mikäli toukokuun palkkoihin ei enää pystynyt vaikuttamaan. Työtuomioistuin katsoo viestin tukevan vastaajien väitettä siitä, että työnantajapuolen todellinen tarkoitus oli päättää työtaistelutoimenpiteet heti työehtosopimuksen tultua voimaan, eikä työnantajapuolella siten enää ollut painostustarkoitusta, joka sillä oli ollut työehtosopimusneuvottelujen aikana. A on jo 25.4.2025 X Oy:lle lähettämässään sähköpostiviestissä (V3) ilmoittanut, että jäsenmaksuperinnän keskeytys tehdään kokonaisina kalenterikuukausina. Myös tämä tukee käsitystä siitä, että jäsenmaksuperinnän aloittaminen uudelleen vasta 1.6.2025 lukien ei ole perustunut painostustarkoitukseen vaan Sivistan käsitykseen työehtosopimuksen oikeasta sisällöstä. Sillä, että yliopistot eivät ole 30.5.2025 pidättäneet ja tilittäneet jäsenmaksuja työntekijöiden palkoista, ei siten voida katsoa olleen sellaista johonkin työnantajapuolen vaatimukseen liittyvää painostustarkoitusta, jota työtaistelutoimenpiteeltä on edellytetty. Sen, että jäsenmaksuperintää ei ole tehty 30.5.2025 maksetuista palkoista, ei ole näytetty liittyneen mihinkään vireillä olleeseen neuvottelu- tai erimielisyyskysymykseen. Siten JUKO ry ei myöskään ole voinut perustellusti kokea jäsenmaksuperinnän jättämistä tekemättä painostukseksi jossain asiassa.

Edellä kerrotut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että jäsenmaksuperinnän jättäminen suorittamatta 30.5.2025 maksetuista palkoista on ollut työtaistelutoimenpide. Koska kysymys ei ole ollut työtaistelutoimenpiteestä, vastaajat eivät ole rikkoneet työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuuttaan asiassa. Kannevaatimus 1 on siten hylättävä.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Yliopistojen työehtosopimuksen 1 luvun 6 §:n mukaan työsuhteen jatkuessa palkan perusteissa tapahtuvat muutokset tulevat voimaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien, ellei sopimuksen muussa osassa ole myöhemmin toisin sovittu. Saman luvun 12 §:n mukaan työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, yliopistojen työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten ja niiden jäsenliittojen jäsenmaksun työntekijältä maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja tilittää yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille.

Osapuolet ovat olleet eri mieltä siitä, koskeeko työehtosopimuksen 1 luvun 6 § myös jäsenmaksuperintää tai sisältääkö sopimus yleisemmin periaatteen, jonka johdosta myös jäsenmaksuperintää koskevat muutokset tulisivat noudatettaviksi vastaajien väittämällä tavalla vasta muutoshetkeä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Asiassa on riidatonta, ettei käsillä olevan asian kanssa samanlaista työnantajapuolen työtaistelutoimenpidettä ja jäsenmaksuperintää koskevaa tilannetta ole aiemmin ollut. Tällaisesta tilanteesta ei myöskään ole koskaan keskusteltu työehtosopimusneuvotteluissa.

Työtuomioistuin katsoo, että sopimuksen 1 luvun 6 §:n määräys ei sanamuotonsa mukaan vaikuta koskevan jäsenmaksuperintää, koska jäsenmaksun pidättämistä ja tilittämistä ei ole pidettävä palkan perusteena. Sopimuksen muussa osassa ei myöskään ole nimenomaista määräystä, jonka mukaan jäsenmaksuperintää koskevat muutokset tulisivat voimaan seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Työtuomioistuin on edellä katsonut, että jäsenmaksujen periminen toteutetaan palkanmaksun yhteydessä. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo sopimuksen sanamuodon tukevan kantajan tulkintaa siitä, että 30.5.2025 maksetuista palkoista olisi tullut tehdä jäsenmaksuperintä, koska työehtosopimus ja sen jäsenmaksuperintää koskeva määräys oli tuolloin voimassa.

Vastakkaisen tulkintansa tueksi vastaajat ovat vedonneet noudattamaansa käytäntöön kaikkien palkanmaksun muutosten suhteen sekä erityisesti työehtosopimuksen 1 luvun 6 §:ään, jonka sisältöä on käsitelty edellä. Työtuomioistuin toteaa, että jäsenmaksuperinnästä määrätään erikseen työehtosopimuksen 1 luvun 12 §:ssä, mutta määräyksessä ei ole käsitelty perintää koskevia muutostilanteita tai esimerkiksi käsillä olevaa tilannetta, jossa työehtosopimus ja sen osana velvollisuus jäsenmaksuperintään tulee voimaan kesken kalenterikuukauden.

A on yliopistoille 21.5.2025 lähettämässään viestissä (V1) kehottanut jatkamaan jäsenmaksuperintää heti, kun se oli mahdollista, mikäli toukokuun palkkoihin ei ollut enää pystynyt vaikuttamaan. Lakon lopettamissopimukseksi kutsutussa viestissä (K1, V2) A on esittänyt jäsenmaksuperinnän käynnistämisen ajankohdaksi 1.6.2025. A:n mukaan kirjaus vastasi työnantajapuolen käsitystä siitä, mikä käytännön vaikutus oli sillä, että työehtosopimus ja sen osana velvollisuus jäsenmaksuperintään tuli voimaan kesken kalenterikuukauden. Hänen mukaansa kirjaus oli siten ainoastaan selventävä, ja sen tarkoitus oli ehkäistä tulevia riitaisuuksia. Työtuomioistuin toteaa, että työnantajapuolen käsitys jäsenmaksuperinnän ja myös sen keskeyttämisen toteuttamisesta kokonaisina kalenterikuukausina ilmenee lisäksi A:n viestistä X Oy:lle 25.4.2025 (V3).

Vastaajien käsitystä keskeytetyn jäsenmaksuperinnän uudelleen aloittamisen oikeasta ajankohdasta tukee osaltaan se, että Professoriliitto ry:llä on ohjeistuksensa (V4) perusteella ollut vastaava käsitys perinnän uudelleenkäynnistymisen ajankohdasta työehtosopimuksen tultua voimaan 21.5.2025. Edellä todetusti Professoriliitto ry:n toiminnanjohtaja oli JUKO ry:n yliopistosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja, joten Professoriliitto ry:n nettisivuilla julkaistun käsityksen ei voida katsoa olevan vailla merkitystä asian arvioinnissa.

Kirjallisesta todistelusta ei ilmene, että JUKO ry olisi ilmoittanut työnantajapuolelle ennen 30.5.2025, että sen tulkinnan mukaan tuona päivänä maksettavista palkoista tuli suorittaa jäsenmaksuperintä. Tämä JUKO ry:n kanta on tullut ilmi sen 2.6.2025 yliopistoille lähettämästä sähköpostiviestistä. Asiassa kuultujen todistajien kertomuksista ei myöskään ole ilmennyt, että asianosaiset olisivat käyneet ennen 30.5.2025 nimenomaista keskustelua siitä, pitäisikö jäsenmaksuperinnän kohdistua jo tuona päivänä maksettaviin palkkoihin. Epäselväksi on jäänyt, olisiko jäsenmaksuperintää ollut käytännössä mahdollista toteuttaa 30.5.2025 maksettujen palkkojen osalta.

Edellä todetusti asiassa on esitetty sekä kantajan että vastaajien esittämää tulkintaa tukevia seikkoja ja todistelua. Työtuomioistuin katsoo, että riidan kohteena olleiden työehtosopimusmääräysten tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen vastaajayliopistot, jotka ovat toimineet työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti, eivät ole rikkoneet työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Määräysten tulkinnanvaraisuuden johdosta myöskään Sivistan ei voida katsoa laiminlyöneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta. Näillä perusteilla kannevaatimus 2 on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuin katsoo asian olleen oikeudellisesti siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tällä perusteella työtuomioistuin harkitsee oikeaksi määrätä asianosaiset pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset määrätään pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Elina Ranz, Tuomas Aarto, Suvi Lahti-Leeve, Sanna Rantala (erim.) ja Samuli Hiilesniemi (erim.) jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Hiilesniemi, jonka lausuntoon jäsen Rantala yhtyi, lausui:

Olen enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, ettei jäsenmaksujen pidättämättä jättämisessä 30.5.2025 maksetuista palkoista ollut kysymys työtaistelutoimenpiteestä ja lopputuloksen osalta myös siitä, että yksittäisiä yliopistoja ei tule tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon niiden noudatettua Sivistysala ry:n (Sivista) keskitettyä ohjeistusta ja toimiessaan sen mukaisesti.

Olen kuitenkin eri mieltä siitä, miten Sivistan valvontavastuuta tulee arvioida tässä asiassa, enkä yhdy enemmistön arvioon siitä, että tarkasteltavana oleviin jäsenmaksuperintää koskeviin työehtosopimusmääräyksiin liittyisi erityistä tulkinnanvaraisuutta. Työnantajaliiton vastuuta on arvioitava itsenäisesti sen oman aseman, käytettävissä olleen tiedon, antaman ohjeistuksen ja sen käytettävissä olleiden valvontakeinojen perusteella.

Kanteen tutkimisen edellytykset

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työehtosopimuksen mukaista menettelyä ja sopimuksenvastaisen menettelyn seuraamuksia koskevat riidat. Kanteessa esitetyn hyvityssakkovaatimuksen ratkaiseminen voi edellyttää myös sen perusteena olevan sopimusmääräyksen tulkitsemista. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 § mukaisesti asiassa ei voida tuomita muuta tai enempää kuin on vaadittu, eikä ratkaisua voi perustaa oikeustosiseikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai kiistämisensä tueksi vedonnut. Säännöksen perusteella ei kuitenkaan edellytetä erillistä vahvistusvaatimusta jokaisesta oikeudellisesta kysymyksestä, joka on esitetyn seuraamusvaatimuksen ratkaisemiseksi tarpeen. Kanteessa esitetyn vaatimuksen ratkaiseminen voi edellyttää esikysymyksenä myös sellaista oikeudellista arviota, joka muutoin jäisi työtuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle (TT 2023:19).

Jäsenmaksuperintää koskevan työehtosopimuksen 12 §:n oikeaa tulkintaa ei ole kanteessa erikseen vaadittu vahvistettavaksi. Asiassa ei näin ollen voida antaa tätä koskevaa erillistä vahvistustuomiota. Erillisen työehtosopimuksen oikeaa tulkintaa koskevan vahvistusvaatimuksen puuttuminen ei nähdäkseni estä hyvityssakkovaatimuksen tutkimista tässä asiassa. Kantaja on perustanut Sivistaan kohdistamansa hyvityssakkovaatimuksen jäsenmaksuperintää koskevaan virheelliseen ohjeistukseen ja valvonnan laiminlyöntiin. Tämän vaatimuksen ratkaisemiseksi on ensin arvioitava, mitä työehtosopimuksen 12 § edellytti 30.5.2025 maksettujen palkkojen osalta. Näin ollen kysymys on asiassa esitetyn vaatimuksen perusteiden oikeudellisesta arvioinnista, joka kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan. Kysymyksen ratkaiseminen ei lisää kanteeseen uutta vaatimusta, perustetta tai tosiseikkaa.

Esikysymyksen ratkaisemisesta erillään asiassa on kanteen tutkimisen edellytyksenä arvioitava myös työtuomioistuinlain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua neuvotteluedellytystä, joka otetaan huomioon viran puolesta (TT 2025:19). Kysymys on siitä, miten työehtosopimuksen neuvottelumääräyksiä on tarkasteltava asian olosuhteissa. Yliopistojen työehtosopimuksen 13 §:ssä kuvataan menettelyä, joka rakentuu ensivaiheessa työyksikkötason neuvonpidolle, edeten paikallisneuvottelujen kautta viimesijaisesti liittotasolle. Määräykseen sisältyvä mahdollisuus sopia paikallisvaiheen ohittamisesta liittyy kiinteästi tähän menettelyyn. Työehtosopimuksen 14 §:n menettelytapoja ja määräaikoja koskeva määräys täydentää samaa menettelyä. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, että liittotason neuvottelujen vaatimisen määräaika lasketaan paikallisneuvottelujen päättymisestä. Nähdäkseni määräysten rakenteen ja keskinäisen yhteyden perusteella edellytys päätökseen saatetuista liittotason neuvotteluista koskee nimenomaisesti kyseistä menettelyä.

Työtuomioistuin on oikeuskäytännössään todennut, että työehtosopimuksen osallisten välille voi syntyä erimielisyyttä esimerkiksi työehtosopimuksen tulkinnasta, pätevyydestä tai voimassaolosta myös ilman paikallistasolla syntynyttä, yksittäistä työntekijää koskevaa riitaa. Tällaisia riita-asioita on vakiintuneesti saatettu työtuomioistuimen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n nojalla (TT 2024:63). Tässä asiassa jäsenmaksuperinnän alkamisajankohtaa koskeva erimielisyys on asiassa esitetyn selvityksen perusteella syntynyt suoraan sopimusosapuolten välillä työehtosopimusratkaisun yhteydessä. Sivista ehdotti 19.5.2025 perinnän aloittamista 1.6.2025, minkä JUKO ry torjui edellyttäen perinnän välitöntä jatkamista. Kysymys koski Sivistan koko sopimusalaa varten muodostamaa tulkintaa, eikä tämän tulkintakysymyksen ratkaisemisen edellytyksenä voida pitää yliopistokohtaisten käytäntöjen tai yksittäisten työntekijöiden olosuhteiden selvittämistä. Kysymys on näin ollen suoraan sopimusosallisten välisestä yleisestä tulkintaerimielisyydestä.

Se, että hyvityssakkovaatimus liittyy yliopistojen menettelyyn 30.5.2025, ei muuta asiassa esikysymyksenä ratkaistavan tulkintaerimielisyyden oikeudellista luonnetta. Katson, että työehtosopimuksen 13 ja14 §:ssä kuvattua neuvottelumenettelyä ei voida ulottaa tähän, suoraan sopimusosallisten välillä syntyneeseen tulkintakysymykseen. Näin ollen asiassa ei ole työtuomioistuinlain 11 §:n 2 momentin mukaista estettä Sivistaan kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen tutkimiselle.

Työehtosopimuksen tulkinta tapauksen olosuhteissa

Yliopistojen työehtosopimuksen 1 luvun 12 §:n mukaan työnantaja pidättää siihen valtuutuksen antaneen työntekijän palkasta jäsenmaksun ja tilittää sen yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille. Työehtosopimus tuli voimaan 21.5.2025, ja yliopistoissa maksettiin palkkoja 30.5.2025. Kanteen kiistämisen perusteena esitetty työehtosopimuksen 1 luvun 6 § koskee nähdäkseni palkan perusteissa tapahtuvia muutoksia. Jäsenmaksun pidättäminen ei vaikuta bruttopalkan perusteeseen tai määrään, vaan kysymys on palkasta tehtävästä pidätyksestä. Jäsenmaksuperintää koskevassa 12 §:ssä ei ole määräystä perinnän alkamisesta vasta työehtosopimuksen voimaantuloa seuraavan kalenterikuukauden alusta. Katson enemmistön tavoin sanamuodon tukevan kantajan näkemystä työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta. Nähdäkseni määräysten sanamuoto ja niiden toisistaan poikkeavat soveltamisalat eivät anna perustetta siirtää jäsenmaksuperintää kesäkuuhun. Jäsenmaksut olisi siten tullut pidättää ja tilittää 30.5.2025 maksetuista palkoista.

Yliopistojen vapautuminen työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesta hyvityssakkovastuusta ei merkitse, että niiden menettely olisi ollut työehtosopimuksen mukaista. Mainittu säännös edellyttää sopimuksenvastaisuuden lisäksi, että työnantaja on tiennyt tai sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Yliopistojen luottamusta Sivistan ohjeistukseen arvioidaan tämän vastuukynnyksen kannalta. Se ei ratkaise määräysten oikeaa tulkintaa eikä estä Sivistan valvontavastuun itsenäistä arvioimista.

Työtuomioistuimen ratkaisut TT 2007:40, TT 2007:73 ja TT 2007:91 osoittavat, että määräyksen aito tulkinnanvaraisuus voi olosuhteista riippuen poistaa myös työnantajaliiton valvontavastuun. Nähdäkseni oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan ilmene yleistä sääntöä, jonka mukaan työnantajaliitto vapautuisi vastuusta aina, kun määräyksen soveltamiseen liittyy tulkinnanvaraisuutta. Oikeuskirjallisuudessa on päinvastoin korostettu, että valvontavelvollisuus siihen liittyvine vastuineen on itsenäinen suhteessa työnantajan menettelyyn (ks. Saloheimo ja Anttila, 2025, s. 174). Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa se, onko työnantajaliitto itse muodostanut ja levittänyt virheellisen soveltamislinjan, millaista tietoa sillä on ollut tulkintaan liittyvästä riskistä ja mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt varmistaakseen työehtosopimuksen oikean soveltamisen. Tästä syystä pidän perusteltuna arvioida Sivistan valvontavelvollisuuden sisältöä näissä olosuhteissa erikseen.

Valvontavelvollisuuden sisältö

Työehtosopimuslain 8 § velvoittaa sopimukseen osallisen yhdistyksen huolehtimaan siitä, että sen jäsenet välttävät sopimuksen vastaisia tekoja ja järjestelyjä eivätkä riko sopimuksen määräyksiä. Valvontavelvollisuus ei siten rajoitu toteutuneen rikkomuksen jälkikäteiseen oikaisemiseen. Se edellyttää myös käytettävissä olevia toimenpiteitä ennakoitavissa olevan rikkomuksen estämiseksi, mutta ei merkitse vastuuta jäsenen jokaisesta sopimusrikkomuksesta. Oikeuskirjallisuudessa on vastaavasti katsottu, että valvontavelvollisen on pyrittävä vaikuttamaan jäsentyönantajaan muistutuksilla, kehotuksilla, selvityspyynnöillä ja muilla tilanteen edellyttämillä keinoilla sekä varmistuttava toimiensa tehosta. Pelkkä kehotus ei riitä, jos olosuhteet antavat aiheen selvittää sen toteutumista tai ryhtyä lisätoimiin (ks. Saloheimo ja Anttila, 2025, s. 178–179).

Ratkaisussa TT 2005:106 työnantaja oli katsonut työtaistelun ajalle sijoittuneet vuosilomat pidetyiksi. Yksittäistä työnantajaa ei tuomittu hyvityssakkoon, koska kysymys oli jossakin määrin tulkinnanvarainen ja menettely perustui työnantajaliiton ohjeisiin. Työnantajaliitto sen sijaan tuomittiin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Sen olisi tuntemiensa työneuvoston tulkintojen ja Elinkeinoelämän keskusliiton ohjeiden perusteella tullut havaita tulkintansa virheellisyys ja huolehtia jäsenyrityksen menettelyn oikaisemisesta. Työntekijäliitto oli pyytänyt oikaisua uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen.

Vastaava erottelu ilmenee edelleen ratkaisuista TT 1994:46, TT 2004:132 ja TT 2006:71. Ratkaisussa TT 2004:132 työnantajaliiton täytyi sopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella olla selvillä määräyksen oikeasta sisällöstä. Ratkaisussa TT 2006:71 liiton olisi tullut havaita tulkintansa poikkeavan osapuolten yhteisestä tarkoituksesta. Myös ratkaisussa TT 2009:79 työnantajaliitto tuomittiin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä työnantajan vapautuessa hyvityssakosta. Ratkaisussa TT 2026:16 työnantajaliitto tuomittiin tuettuaan virheellistä soveltamista tilanteessa, jossa määräyksen tulkinta oli jo vahvistettu aikaisemmassa oikeuskäytännössä. Ratkaisussa TT 2026:27 korostettiin velvollisuutta ryhtyä heti tiedon saatuaan toimiin rikkomisen estämiseksi tai lopettamiseksi. Ratkaisussa TT 2023:44 työnantajajärjestö sen sijaan vapautui vastuusta, kun sen ei katsottu käytettävissään ollein keinoin voineen tehdä enempää työnantajan menettelyn oikaisemiseksi.

Valvontavelvollisuus ei merkitse sitä, että työnantajaliitto vastaisi jäsenensä jokaisesta työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä. Liiton on kuitenkin käytettävä olosuhteissa kohtuudella käytettävissään olevia keinoja rikkomisen estämiseksi ja korjaamiseksi sekä varmistuttava toimenpiteidensä tehosta. Työnantajaliiton asiantuntemukselle voidaan tällöin asettaa suurempia vaatimuksia kuin sen ohjeistukseen luottaneelle jäsentyönantajalle. Kuten edellä kuvatusta oikeuskäytännöstä ja etenkin ratkaisusta TT 2005:106 ilmenee, jäsentyönantajan vapautuminen hyvityssakosta liitolta saadun ohjeistuksen perusteella ei ole estänyt työnantajaliiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, jos liiton olisi pitänyt havaita tukemansa tulkinnan virheellisyys ja ryhtyä korjaaviin toimiin.

Valvontavelvollisuuden arviointi tässä asiassa

Sivistan toteuttama jäsenmaksuperinnän keskeyttäminen oli sopimuksettomana aikana laillinen työtaistelutoimenpide. Työnantajapuolella on työntekijäpuolen tavoin oikeus käyttää laillisia painostustoimia työehtosopimusneuvotteluissa. Sivistan valvontavastuu ei perustu työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymiseen eikä velvollisuuteen lopettaa toimenpide ennen uuden työehtosopimuksen voimaantuloa. Valvontatoimien riittävyyttä arvioitaessa on kuitenkin merkitystä sillä, että Sivista oli itse päättänyt toimenpiteen sisällöstä, rajauksista ja käytännön toteutustavasta. Tämä antoi sille erityisen mahdollisuuden ennakoida toteutustavan vaikutuksia ja selvittää, millaisin käytännön toimin jäsenmaksuperintä voidaan palauttaa uuden työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Merkitystä on erityisesti sillä, missä määrin vaikutukset olivat seurausta Sivistan valitsemista rajauksista ja sen ohjauksessa toteutetuista järjestelyistä.

Arvioitavana on Sivistan toiminta uuden työehtosopimuksen tultua voimaan 21.5.2025. Sivista oli antanut työtaistelutoimenpiteen toteuttamista ja päättämistä koskevat keskitetyt ohjeet. Sillä oli siten mahdollisuus selvittää jo etukäteen yhdessä jäsenyliopistojensa ja niiden palkkahallinnon kanssa, mitä jäsenmaksuperinnän palauttaminen edellytti tai olisi edellyttänyt. Sivista on ollut tilanteessa tarkasteltavan menettelyn suhteen asemassa, jossa sillä on ollut paitsi erityinen mahdollisuus ohjata ja hallita tilannetta, myös ennakoida sen seurauksia ja varautua sen vaikutuksiin. Näiden mahdollisuuksien olemassaolo on nähdäkseni otettava huomioon arvioitaessa sopimuksen voimaantulon jälkeisiä valvontatoimia.

Olen enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että Sivistan 25.4.2025 esittämä kalenterikuukausia koskeva tulkinta, 19.5.2025 tekemä sopimusehdotus ja 21.5.2025 lähettämä ilmoitus tukevat työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevassa arvioinnissa sitä, että Sivista pyrki aidosti päättämään työtaistelun eikä enää painostamaan JUKO ry:tä. Samat tosiseikat osoittavat kuitenkin valvontavelvollisuuden kannalta, että perinnän palauttamiseen liittyvä kysymys oli Sivistan ennakoitavissa ja osapuolten erimielisyys sen tiedossa.

X Oy:lle 25.4.2025 annettu ohje keskeytyksen toteuttamisesta kokonaisina kalenterikuukausina merkitsi, että perimättä jättäminen saattoi Sivistan valitseman toteutustavan vuoksi jatkua kesken kuukauden syntyvän työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen. Kun JUKO ry torjui 19.5.2025 tehdyn ehdotuksen perinnän jatkamisesta 1.6.2025 lukien, Sivista tiesi myös, ettei tätä ajankohtaa ollut yhteisesti hyväksytty. Pelkkä ehdotuksen torjuminen ei osoita Sivistan tulkintaa virheelliseksi, mutta se korosti tarvetta arvioida ohjeistusta uuden työehtosopimuksen perusteella. Näissä olosuhteissa katson, että Sivistan olisi sopimusosapuolena tullut havaita, että jäsenmaksuperinnän siirtämistä kesäkuuhun ei voitu perustaa palkan perusteiden muutoksia koskevaan 6 §:ään. Jäsenmaksuperintää koskeva 12 § ei sisällä vastaavaa siirtymää koskevaa määräystä. Sivistan jo ennen sopimuksen syntymistä omaksuma kalenterikuukausitulkinta ei sellaisenaan antanut perustetta poiketa tästä velvoitteesta. Sen olisi tullut oikaista ohjeistuksensa ja selvittää, miten perintä toteutetaan toukokuun palkanmaksussa.

Yliopistoille 21.5.2025 annetussa ohjeessa edellytettiin muutoksen tekemistä heti, kun se oli mahdollista, mikäli toukokuun palkkoihin ei enää pystynyt vaikuttamaan. Tämän ehdollisen ohjeen toteuttaminen edellytti sen selvittämistä, missä yliopistoissa 30.5.2025 maksettavien palkkojen laskentaan voitiin vielä vaikuttaa, mitä muutos vaati ja toteutuiko se. Sivistan olisi tullut seurata ohjeen vaikutuksia ja tarvittaessa täsmentää sitä. Asiassa ei ole nähdäkseni esitetty selvitystä tällaisista tiedusteluista, yliopistokohtaisista toteutussuunnitelmista tai ohjeen noudattamisen seurannasta. Kaikki vastaajayliopistot jättivät jäsenmaksut pidättämättä Sivistan ohjeistaman tulkinnan perusteella. Tämä tukee käsitystä siitä, ettei yleisluonteinen kehotus riittänyt oikaisemaan Sivistan muodostamaa soveltamislinjaa.

Asiassa on jäänyt epäselväksi, missä yliopistoissa perintä olisi ollut 21.5.2025 jälkeen teknisesti toteutettavissa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla 30.5.2025. Valvontavelvollisuuden arviointia ei voida perustaa oletukselle siitä, että perintä olisi ollut teknisesti mahdollista. Toisaalta epäselväksi jäänyt selvitys ei tarkoita myöskään sitä, että Sivista olisi käyttänyt kohtuudella käytettävissään olleet valvontakeinot. Merkitystä on virheellisen soveltamislinjan ylläpitämisellä sekä sillä, ettei sen oikaisemiseksi ole tässä asiassa osoitettu tilanteen edellyttämiä selvitys- ja seurantatoimia toteutetuksi.

Sivistan valvontavelvollisuus uuden työehtosopimuksen noudattamisesta alkoi vasta sopimuksen voimaantulosta. Sen täyttämistä arvioitaessa on kuitenkin merkitystä sillä, että Sivista oli itse suunnitellut perinnän keskeyttämisen ja voinut jo sitä valmistellessaan selvittää myös perinnän palauttamisen määräajat ja tekniset edellytykset. Tämä ei merkitse valvontavastuun ulottamista sopimuksettomaan aikaan tai vaatimusta poistaa kaikki työtaistelun päättymisen jälkeen jatkuvat tosiasialliset vaikutukset välittömästi. Ennakoitavissa ollutta selvitystarvetta ei kuitenkaan voida sivuuttaa arvioitaessa uuden sopimuksen aikana toteutettujen toimien riittävyyttä. Työtaistelun asianmukainen päättäminen ja uuden työehtosopimuksen noudattamisen valvonta ovat eri kysymyksiä. Näytettävissä oleva jäsenmaksuperinnän tekninen este, jota ei olisi kohtuudella käytettävissä ollein keinoin voitu ehkäistä tai poistaa, voisi vaikuttaa vastuun arviointiin. Sen sijaan pelkkä vetoaminen jäsenmaksuperinnän palauttamiseen liittyneisiin teknisiin vaikeuksiin ei riitä, jos niiden merkitystä ja käytettävissä olleita ehkäisykeinoja ei ole selvitetty, vaikka selvitystarve oli ennakoitavissa.

Valvontavelvollisuuden ennakollisen tarkoituksen vuoksi työehtosopimuslain 8 §:ää ei ole perusteltua tulkita siten, että työtaistelun päättämisilmoitus yhdessä jäsenmaksuperinnän palauttamisen teknisiä vaikeuksia koskevan yleisluonteisen tai selvittämättä jääneen väitteen kanssa vapauttaisi sopimusosallisen uuden työehtosopimuksen noudattamisen valvonnasta. Valvontatoimien riittävyyttä on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon vaikutusten ennakoitavuus, tosiasialliset toteuttamisesteet ja liiton käytettävissä olleet keinot. Arvioinnissa on nähdäkseni erotettava työtaistelun päättymisen jälkeen jatkuvat väistämättömät vaikutukset sellaisista sopimuksenvastaisista seurauksista, joiden ehkäisemiseksi tai poistamiseksi liiton olisi tullut ryhtyä toimiin.

Johtopäätös

Sivista muodosti jäsenmaksuperinnän aloittamista koskevan tulkinnan ja piti sitä yllä JUKO ry:n vastustuksesta huolimatta. Sen olisi sopimusmääräysten sisällön, oman sopimusosallisasemansa ja tiedossaan olleiden olosuhteiden perusteella tullut havaita tulkintansa virheellisyys. Olosuhteet edellyttivät lisäksi konkreettisia selvitys- ja seurantatoimia, joista ei ole esitetty selvitystä.

Sivistan valvontavelvollisuuden laiminlyönti ei edellytä, että sen olisi näytetty tarkoittaneen työehtosopimuksen rikkomista. Nähdäkseni tässä asiassa Sivista on laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun valvontavelvollisuutensa ylläpitämällä virheellistä soveltamislinjaa ja jättämällä käyttämättä kohtuudella käytettävissään olleet keinot sopimuksen oikean soveltamisen varmistamiseksi.

Hyvityssakon määrässä on työehtosopimuslain 10 §:n mukaisesti otettava huomioon, että keskitetty ohjeistus koski kaikkia vastaajayliopistoja ja laajaa henkilöpiiriä. En pidä sopimusmääräyksiä tässä kysymyksessä sillä tavoin tulkinnanvaraisina, että se lieventäisi Sivistan menettelyn arviointia. Lieventävinä seikkoina voidaan sen sijaan ottaa huomioon tilanteen uutuus ja Sivistan aito pyrkimys päättää työtaistelu sekä ratkaista jäsenmaksuperinnän palauttaminen, vaikka sen toimenpiteet jäivät riittämättömiksi. Nämä olosuhteet vaikuttavat seuraamuksen määrään, eivät jäsenmaksuperintää koskevan velvoitteen sisältöön. Näillä perusteilla katson, että Sivistysala ry on tuomittava työehtosopimuslain 9 §:n nojalla 3.000 euron hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Lain 38 §:n mukaan mikäli tässä laissa ei muuta säädetä, noudatetaan asioiden käsittelyssä soveltuvin osin mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännön mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä. Luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Asiassa osa vaatimuksista on ratkaistu vastaajien ja osa kantajan hyväksi. Katson, että osapuolet saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.